Eräässä vaiheessa ohjelmaa haastattelija päätyy hakemaan vauhtia lähtöasetel-masta ja alkaa uudelleen esittää kysymyksiä yhtyeen kaupallisista ja siten ilma-piirin mukaisesti tuomittavista lähtökohdista. Haastattelija siirtyy linjanvetoon tiedostavan ja ei-tiedostavan välillä. Samalla tematiikalla haastattelija aloitti kes-kustelun. Haastattelija haluaa varmuuden siitä, että Hurriganes on kaupallisesti laskelmoitu ja edustaa siten arveluttavaa tarjontaa. Yhteiskunnallinen puheava-ruus on esillä monessa kohdassa muun muassa sanoman ja mahdollisen syvem-män sisällön etsintänä Hurriganes-musiikista.
HAASTATTELIJA: Jos vielä palataan siihen, miten te pääsitte pinnalle.
Oliko teillä ennen kuin te pääsitte pinnalle tarkka tieto siitä, että tämä linja tulee pääsemään suosioon vai halusitteko te joka tapauksessa vetää omaa linjaa?
REMU: Ei meillä ollu mitään tietoa. Että mitä muualla ja mitä täällä on. Se on niin ku vaan että se kävi niin kuin noin.597
Kulttuurituotteiden jakelutavat ja instituutiot sekä kulttuuritarjonta saivat 1970-luvulla runsaasti kritiikkiä, sillä amerikkalainen kulttuurinen hallinta kau-pallisesti tuotetussa populaarikulttuurissa nähtiin myös pahana. Hegemoniaa vastustettiin monin tavoin Suomessa. Vuonna 1974 vasemmiston hallitseman teol-lisuuskaupungin Kemin kirjastolautakunta kielsi Aku Ankan tilaamisen kaupungin kirjastoihin. Helsinki yritti tehdä samanlaista päätöstä tammikuussa 1978, jolloin kirjastolautakunta ei olisi halunnut tilata Aku-lehteä kaupungin nuorisotiloihin.
Aku Ankan joutuminen pannaan oli kansainvälisen luokan uutisia. Thaimaan leh-detkin otsikoivat Helsingin-tapauksen jälkeen, että ”Aku karkotettu Suomesta”.598 Sanoma Oy:n vuodesta 1951 julkaisema Aku Ankka -lehti edusti alun perin amerikkalaista tuotantoa. Ehkä kirjastoissa haluttiin varjella lapsia, olihan sarja-kuvalehtiä totuttu paheksumaan korkeakulttuurin piirissä ja pitämään niitä kasva-tuksellisena ongelmana.599 Kasvatukseen liittyvä ongelmakeskeinen keskustelu oli käynyt vilkkaimmillaan 1950-luvulla. Ennen kaikkea kirjastoissa taidettiin haluta
597. Tavastia 1974. Konsertti ja Iltatähti Special -haastattelu, 2007. Dvd:llä ”Hurriganes – Rock and Roll All night Long 1973–1988.”
598. Kirjatyö 4/2004.
599. Hänninen 2006, 131.
näyttää, että edistyksellisellä aineksella oli ”kant-tia” olla tilaamatta sarjakuvalehteä, jonka levikki oli 1970-luvulla kaksinkertaistunut yli 300 000 kappaleeseen.600 Aku Ankan ympärille tuntuu muutenkin kiertyvän aivan huomaamatta oleel-lisia seikkoja 1970-luvun kulttuuri-ilmapiiristä.
Sarjakuvahahmo Aku yhdistyy keskustelun tasolla Chilen tapahtumiin, Allendeen, Love Recordsiin ja Tampereen yliopiston tiedotus-opin laitokseen. Nimittäin Aku Ankka -kes-kustelu jatkui Suomessa pitkälle 1980-luvulle, jolloin Love Recordsin kulttuuriperinteitä jat-kamaan perustettu Love Kirjat julkaisi kahden chileläisen tutkijan Ariel Dorfmanin ja Armand Mattelartin teoksen Kuinka Aku Ankkaa luetaan (1980). Sotilasjuntta oli vallan-kaappauksen jälkeen karkottanut tekijät Chilestä, jossa Aku-tutkielma oli alun perin ilmestynyt 1970-luvun alussa presidentti Salvador Allenden ollessa vallassa.
Tekijöiden mukaan kirja on vastaisku kapitalistiselle kulttuuri-imperialismille.601 Kirjaan oli esipuheen kirjoittanut Mikko Alatalon opinahjon Tampereen yliopis-ton tiedotusopin dosentti Tapio Varis.
Toinen kulttuurin suomettumisen huippu saavutettiin kuukausi tapaus Aku Ankkaa myöhemmin helmikuussa 1978. Tuolloin Suomi–Neuvostoliitto- Seuran (SNS) Kajaanin osasto totesi lahtelaisen Sleepy Sleepers -yhtyeen Karjala-aihei-sen lp-levyn Takaisin Karjalaan (EMI, 038-38272) olevan paheksuttava. Osaston julkilausuman jälkeen kansandemokraattisten järjestöjen omistamat tanssilavat eivät ottaneet Sleepy Sleepersiä esiintymään. Baarien ja ravintoloiden Jukeboxeista vastaava Raha-automaattiyhdistys poisti laitteistaan yhtyeen singlen Kaapataan lentokone Moskovaan, joka oli Sakari Järvenpään suomeksi tekstittämä versio Rol-ling Stonesin kappaleesta Paint It Black.602 Kappaleen sanoituksessa muun muassa parodioidaan television uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajaa: ”Vot, sano ryssä, ku vitun näk, vot vot, sano ku näki kaks. Täällä Aarre Nojonen, Moskova.”603
Kulttuuritarjonta, tapahtumat ja yleisö nousevat esille, kun haastattelu siir-tyy käsittelemään sitä, aikooko yhtye muuttaa siir-tyyliään ajan hengen vaatimusten mukaisesti. Menneisyyden arvot synnyttävät haastattelijassa negatiivisen varauk-sen, kun hän puhuu kritiikin kohteeksi joutuneesta rocknostalgiasta. Hurriga-nesin muusikot huomauttavat pitävänsä soittamastaan musiikista:
600. emt., 123.
601. Sisättö 2002.
602. Bruun, Lindfors, Luoto, Salo 1997, 257.
603. Sleepy Sleepers: Kaapataan lentokone Moskovaan, 1977. Singlelevy, Emi 9c-006-38265.
Kuva 24. Sleepy Sleepers oli soittokiel-lossa Suomessa vuonna 1978. Hurriganes ei koskaan.
CISSE: Tykkää soittaa tuollaista musaa kaikki jätkät.
ALBERT: Sattumalta se tuli. Se on just semmoista mitä me ollaan soitettu.
REMU: Me oltiin niin ku aikaa edellä siinä mielessä että sit alko tulee vasta ulkomaillakin tuommoisia bändejä, mitkä pamahti tapetille.
HAASTATTELIJA: Kaikki tapahtui vaistonvaraisesti.
REMU: Joo, suurin piirtein.604
Remun vastauksessa on ristiriita, kun sitä vertaa hänen tietoiseen päämääräänsä menestyä ja luoda ura. Remun toimissa korostui rationalismi ja kauppiasmen-taliteetti, ei niinkään vaistonvaraisuus: ”Mullahan on semmonen systeemi että mä teen handelia [kauppaa] kaikesta.”605 Vastaus saattaa kummuta halusta päästä haastattelussa eteenpäin, saada jälleen yksi kysymys sivuun.
Eräässä kysymyksessä haastattelija käyttää epäsuoraa passiivimuotoista ilmai-sua ”sanotaan että” rocknostalgiaa on arvosteltu. Haastattelija ei mainitse, kuka on sanonut tai arvostellut. Tämä liittyy niin kutsuttuun revolveritekniikkaan haas-tatteluissa. Sille journalistiikan professori Esko Salminen on löytänyt Suomessa jopa puoluepoliittisen taustan, jolloin se olisi nähtävä osana yhteiskunnallista puheavaruutta. Salminen huomauttaa, että esimerkiksi Suomen Kommunistisen Puolueen SKP:n taktiikkaan kuului ajankohtaisten radio- ja televisio-ohjelmien käyttäminen omien päämäärien edistämiseen luottotoimittajien avulla. Käy-tännön toimitustyössä tämä saattoi näkyä muun muassa kehotuksena ”ampua lonkalta” haastateltaville manipuloivia asioita.606 Salminen saattaa liioitella tai nähdä vaikuttimia siellä, missä niitä ei ole. Televisioestetiikka oli muuttumassa 1970-luvulla. Ajankohtaisohjelmiin tuli uudenlaista vauhtia muutenkin. Alatalo oli opiskellut vuosina 1970–1974 Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella, joka oppialan jyrkimpien kriitikoiden mukaan tunnettiin ”totalitaariselle jär-jestelmälle sokeutuneena” laitoksena.607 Salminen on tutkinut 1970-luvun toi-mittajakoulutusta ja todennut, että tiedotusopin laitoksella uskottiin Suomen yhteiskuntajärjestyksen muuttuvan kapitalistisesta sosialismin suuntaan. Alata-lon opiskeluaikoihin ”niin opiskelijat kuin opettajatkin ryhmittyivät poliittisten tunnusten alle”.608 Haastattelu on kokonaisuutena näyte tuon ajan journalismista, jossa oli mukana erilaisia ideologisia asetteluja. Sen sävy ei ole syyttävä, vaan haas-tattelija heittää pikemminkin provokatiivisia syöttejä. Kysymyksissä on havaitta-vissa jako kahteen, tiedostavuuteen ja väärään tietoisuuteen. Marxilainen käsite väärä tietoisuus oli usein käytössä 1970-luvulla. Se tarkoittaa, että kapitalismi johtaa harhaan sellaisia, jotka eivät tietämättömyytensä tai vieraantuneisuutensa
604. Tavastia 1974. Konsertti ja Iltatähti Special -haastattelu, 2007. Dvd:llä ”Hurriganes – Rock and Roll All night Long 1973–1988.”
605. Salo, von Bagh, Saksala 1984, 160.
606. Salminen 2004, 152.
607. Haataja, Pietilä, Pietiläinen 1996, 340.
608. Salminen 2004, 109.
vuoksi ”näe” todellista maailmaa ja sen riistoa ja sidoksia.609 Tiedostavuuden ja väärän tietoisuuden välinen jakolinja tuli saatujen journalististen oppien mukaan tehdä selväksi television katsojille.610 Edistyksellisen ja taantumuksellisen lin-jan välistä riitaa tuskin saa paremmin esille kuin kysymällä, onko musiikissanne sanomaa (joka voidaan tulkita niin, että sanoma tarkoittaa yhteiskunnallista ja poliittista kantaaottavuutta). Haastattelijan linja ei lievene, vaikka Järvinen huo-mauttaa haastattelussa, ettei ”Hurriganes toimi minkään nimen alla”.