Rock-kulttuuri ja autenttisuuden voima

Ammattimaisesti toiminut Hurriganes oli Pop Jury -voittoineen osaltaan vakiin-nuttamassa rock-kulttuuria Suomessa. Rock-kulttuurin määrittely ei ole help-poa, sillä se on osa populaarikulttuuria, joka on kattava mutta epämääräisen diskursiivinen käsite sekin.²⁸⁶ Sisältäähän populaarikulttuuri kaikki ”kansan-huvit” kukkotappeluista ja jalkapallo-otteluista kulttuurisemmin painottuneisiin

280. Olkkonen 1996, 39.

281. Niiniluoto 1994, 129–130.

282. Olkkonen 1996, 35.

283. emt., 35.

284. Braudel 1980 (1969), 27.

285. Heiskanen ja Mitchell 1985, 122.

286. Kallioniemi 1998, 61–76.

Kuva 13. Rock Around The Clock -elokuvan juliste. Suomessa elokuva tun-nettiin nimellä Tunnista tuntiin.

elokuvataiteisiin ja musiikkityyleihin.²⁸⁷ Rock-kulttuurin ytimenä on musiikki-lähtöisyys, mutta äänillä ja soinnuilla ei voi perustella rockin ontologista puolta.

Rockista tekee populaarimusiikin erästä musiikkityyliä laajemman käsitteen estetiikka ja arvot, joille sen olemassaolo on perustunut. Rock-kulttuuri koros-taa autenttisuutta sekä esteettisenä että arvolähtöisenä. Autenttisuus viitkoros-taa alku-perään ja aitouteen, ja se on käsitteenä laaja ja monimutkainen. Rock-kulttuurissa autenttisuudella määritellään arvoja.²⁸⁸ Autenttisuus käsitteenä liittyy rockissa rehellisyyden ihanteeseen ja se voidaan näin ollen ymmärtää moraaliperiaatteeksi.

Usein rock-musiikin yhteydessä mainitaankin ajatus ”rehellisestä rockista”.²⁸⁹ Sillä täytyy olla tekemistä oikean ja väärän kanssa.

Charles Taylor on huomauttanut, että autenttisuuden ihanne juontuu moder-nin kulttuurin kehittymisestä ja sen alkupää on löydettävissä 1700-luvulta, Des-cartesin puhtaan rationaalisuuden individualismista sekä Rousseaun ihmisten itsemääräämiseen pohjautuvasta mallista.²⁹⁰ Autenttisuutta korostavaan ajat-teluun kuuluu korostettu rehellisyys itseään kohtaan ja ”itsensä toteuttamisen individualismi”.²⁹¹ Tässä mielessä autenttisuuden tavoitteleminen tarkoittaa oikean ja väärän ymmärtämistä, omien individualististen valintojen tekemistä niiden välillä. Taylorin mukaan kyky ”oikean ja väärän” eron tajuamiseen on sidoksissa tunteisiimme.²⁹² Eikä tunteen, feelingin, painotus ole rockissa kovin-kaan vierasta, itse asiassa tunne on rockin eräs perusarvo.

Taylor korostaa, että autenttisuus edellyttää kapinaa sovinnaisuutta vastaan.²⁹³ Väite pätee rock-kulttuurissa siinä mielessä, että siinä sovinnaisuus nähdään epä-rehellisenä ja epäaitona. Tämä jos mikä sopii rockin alkuperäiseen yhteiskunnal-liseen lähtökohtaan ja sen herättämään moraayhteiskunnal-liseen närkästykseen. Autenttisuus ei ole oppirakennelma, vaan kyse on aina tulkinnasta tunteen kautta. Autenttisen ja ei-autenttisen, oikean ja väärän välillä käydään dialogia ja jatkuvaa sisällöllistä arviointia. Suoraviivainen autenttisuus-näkemys ei toimi siksikään, koska rockia esitetään paitsi musiikkina myös elämäntapana ja -asenteena. Laaja-alaisuus tekee rock-kulttuurista merkityksiä ja tarkkoja ideologisia rajauksia pakenevan määri-teltävän. Autenttisuuden ohella rock-kulttuurin merkittävin rakennusaine ovat identiteetit ja niiden tuottamat julkiset diskurssit, ihmisen tyyli pukeutumisineen, kampauksineen ja olemuksineen. Eräänlainen ”vaatteet on mun aatteet” -asenne.²⁹⁴

Rockin diskurssi – oppi- tai tyylijärjestelmä – on brittiläistä popmusiikkikes-kustelua tutkineen Kari Kallioniemen mukaan impressionistinen, mikä on

perus-287. Hall 1992, 215.

288. Kallioniemi 1998, 66.

289. Heikkilä ja Mikkola 1992, 58 ja 84.

290. Taylor 1995, 55 ja 57.

291. emt., 45.

292. emt., 56.

293. emt., 93 ja 95.

294. Uuden aallon musiikin kotimainen nimi Maukka Perusjätkä levytti vuonna 1980 singlen Vaat-teet on mun aatVaat-teet (Johanna, JHNS 127).

teltu arvio. Impressionistisuus tarkoittaa, että rockin tapa jäsentää ympäröivää todellisuutta rakentuu hetkellisistä vaikutelmista, pistemäisistä tapahtumista.

Rock-kulttuuri yhdistää levytysten, esiintymisien ja elämäntavan luomaa tunnel-maa laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. Kyse on Kallioniemen mukaan lopulta identiteettien ”taistelusta” paikasta auringossa – toisin sanoen siitä, kuinka erilai-sia identiteettejä esitetään ja tulkitaan.²⁹⁵ Myös Charles Taylor käyttää autent-tisuustulkinnassaan käsitettä identiteetti. Taylorilla käsite liittyy dialogiin, jota käydään identiteetin määrittelyssä.²⁹⁶

Rock-kulttuurin voi määritellä juuri dialogisten vastinparien avulla. Rock-kult-tuurin hahmottamisessa voidaan lähteä siitä oletuksesta, että rock- kulttuurissa pyritään aina valitsemaan identiteetin ja julkisen diskurssin kannalta autent-tisempi ja rehellisyyttä korostavaan tyyliin sopivampi vaihtoehto. Näin ollen autenttisuus määrittyy vastakohtansa kautta. Kuvaan vastakohtaisuutta seuraa-vien luomieni esimerkinomaisten jakolinjojen kautta. Tämänkaltaisilla makuja-oilla (tai sijaintipaikmakuja-oilla²⁹⁷) voidaan rakentaa rock-kulttuuriin sitoutunut minä:

olut – viini nahkatakki – puvuntakki

t-paita – kauluspaita rehellisyys – keinotekoisuus

ruohonjuuri – ylätaso suoraviivaisuus – pohdiskelu

hiki – hajuvesi rajuus – jäykistely

kuuntelu seisaaltaan klubissa – kuuntelu istualtaan konserttisalissa²⁹⁸ Oma asema määritellään tällaisten valintojen avulla. Rock-kulttuurin jakolin-jassa oma identiteetti rakennetaan käsitettäväksi valitsemalla ”tärkeitä” ja ”oikeita”

asioi ta. Taylor huomauttaa, että asioiden tärkeyden ymmärtäminen edellyttää ilmiöt käsitettäväksi tekevää kontekstia. Hän kutsuu taustaa näkökentäksi.²⁹⁹ Rock-kulttuurin yhteydessä tehtävät valinnat ovat kontekstin rakentamista.

Rock-kulttuurin autenttisuuden voima on osaltaan siinä, että autenttisuus ei ole tarkkaan määrättyä. Autenttisuus voi olla simuloitua, aitoa jäljittelevää mieli-kuvallisuutta. Sellaisena se tulee esille vaikkapa rock-kulttuurin estetiikkaa hyödyn-tävissä olut- tai moottoripyörämainoksissa, jolloin aidosta ja alkuperäisestä tulee

295. Kallioniemi 1998, 66.

296. Taylor 1995, 62 ja 95.

297. Grossberg 1995, 25.

298. Walter Hollstein on esittänyt hieman vastaavanlaisen vastakkainasettelun valtakulttuurista ja hippikulttuurista 1960-luvulla. Siinä olivat vastinpareina mm. ylellisyys–kohtuullisuus, rutiini–

luova anarkia. Ks. esim. Alaketola (Tuominen) 1985, 54–55.

299. Taylor 1995, 65.

elämysteollisuuden omia tarpeita varten muokattu esitys. Tästä eräs esimerkki:

Hurriganes esitti pääosaa vuonna 1983 julkaistussa Säästöpankin mainosvideossa.

Yhtye soitti muun muassa kappaletta Just­A­Bank­rock.³⁰⁰ Kappale ja sen esitys sisältää periaatteessa kaikki rockin autenttisuuden muodot – hien, suoraviivaisuu-den, lavameiningin – mutta perimmäinen tarkoitus on nostaa esille Säästöpankki, Just-A-Bank. On huomattava, että mainosvideossa käytettiin hyväksi Hurriganesin alkuperäistä tapaa ymmärtää ja lausua englantia foneettisesti. Hurriganesilla siellä täällä ilmenevä itseironia on osoitus autenttisuudesta. Itseironia kuuluu rockin tyy-lijärjestelmään. Itseironia liittyy simuloituvuuteen, jonka ansiosta rock-kulttuurin autenttisuutta voidaan tarpeen vaatiessa sovitella. Taylor kutsuu tätä autenttisuuden relativismiksi, jossa autenttisuutta voidaan muokata ja tilanteen niin vaatiessa jopa kääntää se nurin, kumota.³⁰¹ Autenttisuuden relativismissa ei tunnu haittaavan, että se kumoaa autenttisuuden käsitteen itsessään. Siitä tulee mielikuvaa.

Rock ei ole viatonta elämää, yksinomaan valintojen välistä dialogia, identiteetin rakentamista tai kuluttamista, sillä mukana on aina manipuloivia prosesseja. Eräs niistä on raha. Simon Frithin näkemyksen mukaan joku ansaitsee rockteollisuu-della rahaa ja tuottaa tarjolle kulutettavia hyödykkeitä.³⁰² Tämä ansaintamalli oli rakennettuna Hurriganesiin, joka teki mainossopimuksia muun muassa farkkuliik-keiden kanssa ja esiintyi mainoksissa. Yhtyeen valokuvasta tehtiin suuri kokoinen Beavers-farkkujen mainos keväällä 1975. Beavers-yhtiön toimitusjohtaja Matti Majava on kertonut, että siihen aikaan rockyhtye ei voinut olla kaupallinen ja esiintyä farkkumerkin mainoksena. ”Hurriganes oli ensimmäinen, joka nousi niin isoksi.”³⁰³ Apu-lehti pani merkille saman: ”Markkinoille ilmestyy joka päivä uusia Hurriganes-tuotteita. On jättiläisjulisteita, tarraa, paitaa ja ties mitä.”³⁰⁴

Hurriganes asettui luontevaan tuotantosuhteeseen viihdeteollisuuden kanssa.

Yhtye sävelsi lauluja, koosti ne äänilevyiksi ja muuttui osaksi teollista prosessia, joka tuotti markkinoille kulutettavaa.³⁰⁵ Jos rock Firthin mukaan onkin tuotanto-suhteiltaan kaikkea muuta kuin viatonta, niin yleisön kannalta tilanne ei ole mitenkään mustavalkoinen. Rockin hyödykkeiden kuluttaminen ja elämäntavan suosiminen ei ole passiivista ja vieraannuttavaa. Rockin merkitykset eivät mää-räydy tuotannon kaupallisten tapojen ja olosuhteiden vuoksi, vaan yleisö antaa osansa tekemällä valintoja.³⁰⁶ Rock-kulttuuri toimii heijastaen yleisönsä arvoja.

Silti on muistettava, että katsominen ei välttämättä tarkoita hyväksymistä tai mukana oloa. Rock-kulttuuri elää osana valtakulttuuria, puhutaan rock-henkisyy-destä. Se on siinä mielessä standardeiltaan samanlaista kuin vaikkapa niin

kut-300. Hurriganes Rock and roll all night long 1973–1988. Dvd, 2007.

301. Taylor 1995, 47–54.

302. Frith 1988, 43.

303. Fagerholm ja Riihimaa 2010, 134.

304. Apu 16/1976.

305. Rockin organisoitumisesta tuotantokulttuuriksi ks. enemmän Heikkilä ja Mikkola 1992, 18–19.

306. Frith 1988, 43.

suttu korkeakulttuuri. Kun Suomessa järjestettiin kesällä 1970 ensimmäinen laaja rock-musiikin katselmus, Ruisrock eli tuolloiselta nimeltään Turku International Pop & Rock Festivaali, olivat toimintakonventiot kuin mistä tahansa ooppera-juhlasta. Rockfestivaalin yhteyteen oli muun muassa suunniteltu populaarikult-tuurin ilmiöitä analysoiva seminaari ja rock-elokuvien esitysten sarja.³⁰⁷