J
os European Pop Juryn voitto oli urheilusaavutukseen rinnastettava tapahtuma, niin samanlainen oli voiton myötä 1970-luvun puo-lessa välissä syntynyt ajatus kaupata Hurriganes-tuotetta ulkomaille.Suhtautuminen rockmusiikkiin alkoi tässäkin mielessä pikkuhiljaa muuttua Suomessa. Pop Juryn jälkeen Hurriganesin ulkomaan-mahdollisuuksia alettiin tosissaan aprikoida. Suosikki kertoi muutama kuukausi European Pop Jury -voiton jälkeen, että levy-yhtiö Love Records oli aloittanut ponnistelut saada Hurriganes isommille markkinoille. Käytännössä Suosikin uutinen tarkoitti, että levy-yhtiö esitteli Roadrunneria Ranskan kansainvälisillä Midem-levymessuilla.
”Love Recordsin Atte Blomilla oli kainalossaan mm. Hurriganesin toinen älppäri Roadrunner. Ja kun hän löi sen pöytään, tiesi moni heti, mistä oli kysymys”, lehti kirjoitti.399 Suosikin mukaan tunnettuus johtui siitä, että ”levyllä nimittäin on kap-pale Get On, jolla Hurriganes voitti European Pop Jury -äänestyksen. Tämän voi-ton merkitystä ei voi kieltää. Ja kun Atte Blom tuli sitten takaisin Suomeen, oli hänellä iloisia uutisia: yhdeksän maata on kiinnostunut Hurriganes-yhtyeestä.”400
Apu-lehti kirjoitti yhtyeen menestyksestä artikkelin, jossa kerrottiin Hur-riganesin myyvän levyjä niin suuria määriä, että lukuja pidettiin levyalalla uto-piana vielä muutama vuosi sitten. Apu totesi, että ”hetken hurahdukseksi arveltu Hurriganes-kuume on muodostumassa jättiläismäiseksi liiketoiminnaksi, jossa liikkuvat miljoonat markat”.401 Tällainen median kautta välittyvä asennemuutos edustaa Stuart Hallin mukaan jonkin alun perin marginaalisen tekijän siirtymää kohti valtakulttuuria. Voitto oli siinä mielessä siirtymä, että se asemoi yhtyeen ja kannattajat uudella tavalla yhteisössä. Muutos ei ollut sisällöllinen vaan ulkoinen.
Musiikkityyli pysyi pieniä muutoksia lukuun ottamatta samana, samoin yh tyeen ulkoinen olemus. Hall on todennut, että käännekohtia ovat ennen kaikkea ”popu-laarin ja vallitsevan kulttuurin välisten suhteiden muutokset”.402 Juuri sellai-sesta muutoksellai-sesta on kyse, kun media alkoi kiinnittää huomionsa Hurriganesin talouspotentiaaliin ja mahdollisuuksiin vientituotteena. Tavaroiden ja tuotteiden
399. Suosikki 3/1975.
400. ema.
401. Apu 16/1976.
402. Hall 1992, 213.
vienti ulkomaille on merkinnyt Suomelle aina paljon – eli tässäkin lähestytään urheiluun rinnastettavaa mentaliteetin tasoa. Viennillä on ollut isänmaallinen, jopa myyttinen merkitys, ja sen eteen on tehty runsaasti töitä. Tuttuhan on muun muassa lausahdus, että Suomi oli ainoa maa, joka maksoi sotavelkansa (vaikka kyse oli sotakorvauksista eli tuotteiden eräänlaisesta pakkoviennistä). Vienti sai myyttisen ulottuvuuden elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1952, jolloin viimei-nen sotakorvausjuna ylitti Vainikkalassa Suomen ja Neuvostoliiton rajan. Sota oli hävitty mutta vienti voitettu. Pitkälle sotakorvausviennin takia Suomi teollistui vauhdilla. Se toi kansakunnalle vaurautta ja kohensi kulutuskysyntää. Tämä posi-tiivinen talouskierre taas kasvatti populaarikulttuurin tuotteiden menekkiä kuten elokuvissakäyntiä ja musiikin kuuntelua. 1970-luvulla hallitus vauhditti ulko-maanvientiä useilla markan devalvaatioilla. Puhuttiin jopa devalvaatiosyklistä.
Kansalaiset menettivät ostovoimaansa, kun markan ulkoinen arvo aleni, mutta pääasia pienessä maassa tuntui olevan viennin veto.403
Hurriganes ei ollut ensimmäinen rockin vientituote Suomessa. Aiemmin suo-malaista yhtyeistä muun muassa Tasavallan Presidentti ja Wigwam olivat herät-täneet kiinnostusta ulkomailla, lähinnä Englannissa. Tasavallan presidentti teki kiertueen Englannissa vuonna 1972 ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä. 11.9.1973 nähtiin sellainen harvinaisuus, että Tasavallan Presidentin esiintymisestä eng-lantilaisella rockfestivaalilla oli tehty reportaasi paikan päältä Readingistä tv:n
403. ks. esim. Kiander ja Vartia 1998, 13–41.
Kuva 17. Tylyn näköinen trio arveltiin kiinnostavaksi myös muualla kuin Suomessa. Suosikki (3/1975) laati jutun Hurriganesin mahdollisuuksista Euroopassa.
Iltatähti-ohjelmaan.404 Wigwam solmi vuonna 1975 levytyssopimuksen englan-tilaisen Virgin-yhtiön kanssa. Virgin käynnisti Nuclear Nightclub -levyn mark-kinoimiseksi laajan kampanjan kilpailuineen, mainoksineen ja kiertueineen.405 Samana vuonna Wigwam sai Georg Malmstenin rahastolta apurahan sävellys-työhön. Vuoden 1976 tammikuussa Taiteen keskustoimikunta myönsi yhtyeelle kohdeapurahan esiintymisvälineiden hankintaan.406 Vakiintuneiden säätiöiden myöntämät apurahat rockyhtyeelle olivat melko poikkeuksellisia tuon ajan Suo-messa. Osaltaan ne kertovat käsitysten muutoksesta rock-kulttuuriin, ainakin siinä mielessä, että yhteiskunta oli kypsä tunnustamaan vakavasti otettavan, prog-ressiivisen populaarimusiikin taiteelliset arvot. Hurriganesin ulkomaanmenestyk-selle Wigwam ei pärjännyt, ainakaan Suosikin mukaan, joka muistutti Wigwamin yleisösuosion jääneen vähäiseksi. Huolimatta Hyde Parkin puistokonsertista, musiikkilehti Melody Makerin kehuista ja levy-yhtiö Virgin-Recordsin mitta-vasta mainonnasta suomalainen progressiivinen yhtye ei sittenkään tavoittanut yleisöä.407 Suosikki ja Help seurasivat tarkasti Hurriganesin Ruotsin-esiintymisiä ja tekivät niistä reportaaseja. Suosikki kirjoitti numerossa 8/1975 urheiluun vii-taten, että Hurriganesien ensimmäinen konsertti Ruotsissa ”oli onnistunut ja todisti, että suomalaiset voivat lyödä Ruotsin muussakin kuin yleisurheilussa”.408 Alaotsikko Helpin numerossa 10/1977 oli mukailtu vanhan urheiluhistoriallisen sloganin muotoon: ”Suomi soittaen Pohjolan rokkikartalle.”409 Hurriganesia ver-rattiin aiempiin vientiin suuntautuneisiin yhtyeisiin ja tulos oli selvä:
”Kun Hurriganes lähtee pyrkimään Ruotsiin päin, on tilanne kokonaan toi-nen. Se on uutitoi-nen. Sillä Hurriganes ei lähde esiintymään sikäläisille suoma-laisille. Se jyrää koko leveydeltä Ruotsin markkinoille.”410
Help-lehti kaivoi esille maineikkaan ja musiikillisesti kunnianhimoisen mutta tuossa vaiheessa hajonneen Tasavallan Presidentin, jota lehti vertasi Hurriganesin menestykseen:
”Muistan miten aikoinaan Tasavallan Presidentti rynni maailman markki-noille ja miten sen menestymisestä puhuttiin. Oli levyjä myynnissä Englan-nissa, oli Ruotsissa… Mutta kun puhuttiin tarkasti, olivat myyntiluvut häviä-vän pieniä: muutamia kymmeniä, muutamia satoja – eli levyt olivat myynnissä
404. Yle Elävä arkisto. Haettu 11.11.2011.
405. Meriläinen 2006, 250.
406. emt., 279.
407. Suosikki, 1/1978.
408. Suosikki, 8/1975.
409. Help 10/1977.
410. Help 11/1976.
oikeastaan vain teoriassa. Ja sitten Hurriganes menee ja myy kaikessa hiljai-suudessa Ruotsissa levyjä yli vanhan kultalevyrajan. Se on melkoinen teko.”411 Help-lehti oli ennakkoon varma, että Hurriganes voisi valloittaa ruotsalaisenkin nuorison, sillä yhtye sisälsi ”persoonallisen latauksen”.412 Puoli vuotta myöhem-min Help löi lisää höyryä kirjoittamalla, että ”Hurriganesin asioita hoitaa Ruot-sissa Abban managerina tunnettu Thomas Johansson. Ei mikään ihan mitätön sälli siis”.413