H
urriganes oli saapunut perjantaina 20.12.1974 esiintymismat-kalle Pohjois-Suomeen. Keikkoja oli sovittu kaksi. Perjantaina yhtye soitti Pattijoella, lauantaina Kärsämäellä. Niiden jälkeen ahkerasti maata kiertänyt yhtye pitäisi joululoman. Patti joki ja Kärsämäki ovat pieniä muutaman tuhannen asukkaan maaseutupaikka kuntia 65:n ja 120 kilometrin päässä Oulusta. Oulussa ilmestyvässä sanomalehti Kalevassa julkaistussa lehtimainoksessa luvattiin jakaa 200 ensimmäiselle urheilu-seura Kärsämäen Katajan saliin saapuvalle Hurriganes-tarra ilmaiseksi.139 Ennen Hurriganesia Katajalla esiintyi ilmoituksen mukaan ”Pohjolan kovin” rockyhtye nimeltään Maaltapako, jonka nimeen ajankohtaistui Pohjois-Suomessa tapah-tunut syvä yhteiskunnallinen murros. Viikonvaihteen odotettiin sään puolesta muodostuvan pohjoisessa lauhaksi mutta tuuliseksi ja lumisateiseksi. Pakkasta olisi pari astetta.140 Tällaiseen talvimaisemaan sijoittuu suomalaisen rockmusiikin ensimmäinen merkittävä kansainvälinen saavutus. Helsinkiläinen Hurriganes oli keikkamatkalla pohjoisessa, kun se voitti European Pop Jury -kilpailun.
Millaiselta yhteiskunta näytti pohjoisen horisontista esiintymispäivänä julkais-tun sanomalehden kautta? Yleisönosasto ja ilmoitusmateriaali edustakoon kuvaa ajan hengestä, sillä – näin uskon – niihin toimitustyöllä ja toimituksen ennakko-asenteilla ei ole ollut niin suurta vaikutusta kuin lehdessä julkaistuihin uutisiin ja artikkeleihin. Carlo Ginzburgin mainitsemalla mikroskooppisella asenteella on mahdollista lukea 20.12.1974 ilmestynyttä Kalevaa.141 Lehden Kirjeitä toimituk-selle -palstalla nimimerkki Eräs äiti kirjoittaa joulutunnelmistaan: ”Kylläpä on romanttista tämä köyhän ihmisen joulun odotus. Pienin poikani sanoi, että äiti osta jotakin jouluksi, osta hammasharja, kun tuo entinen on ollut käytössä niin monta vuotta.”142
Yleisönosastoa lukiessa huomaa, että jonkinlainen vähävaraisuuden tunnelma oli vallitseva joulusta huolimatta, tai kenties juuri siksi. Tavarakylläisen joulun läheisyys korosti niukkuuden vaikutelmaa. Säästäväisyys tuntuu päällimmäiseltä
139. Sanomalehti Kaleva 21.12.1974 140. eml.
141. Ginzburg 1996, 13.
142. Sanomalehti Kaleva 20.12.1974
asialta. Nimimerkki Ulrike esitti samassa lehdessä näkemyksenään, että mäntykin voi olla joulupuu: ”Eikö joulukuusen asemasta voisi laittaa joulumännyn. Onhan mäntykin havupuu ja hyvin sievä myös, kun sen koristelee.”143 Oliko todellisuus siis tätä: lapsi haluaa uuden hammasharjan joululahjaksi ja ostokuusen sijalle käy aivan hyvin huokeampi mäntypuu. Hammasharja vaikuttaa retoriselta välineeltä, jolla kuvaillaan köyhyyden olemusta. Sen sijaan joulumänty on monisyisempi ja vaikeammin tulkittavissa tekstikriittisesti. Kalevan levikkialue sijaitsi lähes koko-naan kuusirajan sisäpuolella. Olisiko kyse rahasta? Joulukuusta ei saa kaataa mistä tahansa, vaan ainakin kaupunkioloissa se täytyy ostaa. Saiko tienvarsimännyn pis-tää nurin ja tuoda olohuoneeseensa – ilmaiseksi. Vai onko taustalla puhtaasti uusia kulmia hakeva esteettinen katse: mäntykin on sievä, kun sen koristelee. Tosiasiassa Suomen talouskehitys oli parempaa verrattuna muihin markkinatalousmaihin, vaikka öljykriisistä johtuva taantuma vallitsikin. Yksityisen kulutuksen määrä oli kasvanut vuoden aikana 3,5 prosenttia. Varsinkin muiden kuin kestokulutushyö-dykkeiden ostot olivat lisääntyneet. Teollisuus oli lisännyt työvoiman määräänsä poikkeuksellisen paljon vuonna 1974, joten työllisyys oli suotuisassa vaiheessa.144
Lehdessä julkaistuissa ilmoituksissa elää jollakin tavalla samanlainen maa-ilmankuva. Yhden palstan rivi-ilmoituksessa haluttiin ostaa uusi, vähän ajettu henkilöauto joko käteisellä tai vaihtamalla se rakennuspuutavaraan.145 Talous-katsauksen mukaan suomalaiset hankkivat aiempaa enemmän kulutus- ja
päi-143. eml.
144. ”Taloudellinen kehitys Suomessa 1.7.1974–30.6.1975”. Mitä Missä Milloin – kansalaisen vuo-sikirja 1975, 245–251.
145. Sanomalehti Kaleva 20.12.1974
Kuva 2. Oululainen sanomalehti Kaleva julkaisi 21.12. 1974 ilmoituksen valtakunnan ykkösrokka-reiden saapumisesta Kärsämäen Katajalle. Tieto edellisillan European Pop Juryn voitosta ei vielä ollut painoaikataulun vuoksi tavoittanut lehtiä ja ilmoituksen laatijoita.
vittäistavaroita.146 Kalevassa mainostettiin ajankohtaan kuuluvia elintarvikkeita ja tavaroita: joulukinkkuja, jouluomenia sekä lahjoiksi sopivia autoratoja, itäsak-salaisia Acosta-pöytägrillejä, vauvanukkeja. Niukkuuden teemaan liittyi valo-kuvausliike Pakkahuoneen Helioksen mainos. Siinä vähävaraisuutta käytettiin houkuttelukeinona. Yleisellä tasolla mainos kertoo teknologisten uutuuksien tulleen kauppoihin mutta niin hinnakkaina ettei ostovoima ihan siltään riitä.
Kauppias tarjoaakin mainoksessa pienikokoista valokuvakameraa loppuvuodeksi 10 markalla kotiin. ”Tule hakemaan Halina Minimatic joulunpyhiksi koekuvatta-vaksi. Maksat käytöstä mk 10.- sekä tarvitsemasi filmit ja kuutiot [salamakuutiot].
Mikäli päätät pitää Minimaticin maksat tammikuussa 56.- markkaa. Jos et, palau-tat kameran.”147 Tarjous oli houkutteleva. Perheen joulun voisi tallentaa filmille 10 markalla, kun kameran ottaisi tällä tavalla ”lainaan”. Lehden lukija pystyi havaitse-maan tarjouksen edullisuuden lukemalla ilmoitusta eteenpäin. Samassa yhteydessä mainostettu Exakta Twin TL -järjestelmäkamera maksoi 689 markkaa. Summa vastasi miltei kahden viikon palkkaa. Keskipalkka vuonna 1975 oli 1985 markkaa (noin 350 euroa) ennen veroja.148 Oulun City-tavaratalossa Isokadulla annettiin ostajalle kaikista piipuista 10 prosentin alennus, Ekonomi-piipuista sai vielä rei-lumman 30 prosentin alennuksen. Radio Henriksson tarjosi Pakkahuoneenkadun myymälässään edullisesti sekä valmiiksi äänitettyjä että äänittämättömiä kasetteja.
Pääsylippu Hurriganesin keikalle Kärsämäellä maksoi 10 markkaa.
Lukijakirjeistä ilmenevän säästäväisyyden ja vähävaraisuuden tunnelman vai-kuttimena oli vuotta aiemmin, lokakuussa 1973 alkanut öljykriisi, joka käänsi läntisten markkinatalousmaiden pitkän nousukauden alaspäin. Öljy ei ollut lop-pumassa, vaan Lähi-idän öljyntuottajamaat olivat päättäneet vähentää raakaöl-jyn tuotantoa ja samalla korottaa sen hintaa.149 Tämä niin sanottu ensimmäinen öljykriisi alkoi Egyptin ja Israelin välisen Jom kippur -sodan seurauksena. Öljy-maat suuntasivat toimensa Israelin sotatoimia vastaan. Tuotannon vähentäminen hidasti talouskasvua länsimaissa ja aiheutti talouden taantuman. Kriisi tuntui:
öljyn ja siitä valmistettujen tuotteiden kulutus supistui vuonna 1974 Suomessa 12 prosenttia.150 Kriisi alkoi toden teolla näkyä suomalaisten elämässä joulu-kuussa 1973, kun sisäasianministeriö antoi lain nojalla energian säästö määräyk
-set. Määräysten rikkojia voitiin rangaista sakolla. Niinpä Suomessa muun muassa vähennettiin kiinteistöjen lämmitystä, opeteltiin peseytymään vähemmällä vedenkulutuksella, vältettiin tarpeetonta löylynheittoa ja sähkösaunan liiallista kuumentamista. Valtiovallan 14-kohtaisissa ohjeissa kehotettiin muun muassa
146. ”Taloudellinen kehitys Suomessa 1.7.1974–30.6.1975”. Mitä Missä Milloin kansalaisen vuosi-kirja 1975, 245–251.
147. Sanomalehti Kaleva 20.12.1974 148. Sarantola-Weiss 2008, 92.
149. Viita 2006, 121.
150. emt., 116.
peseytymään suihkussa, sillä yksi ammekylpy vastasi yhtä öljylitraa.151 Auton lohkolämmittimen sai kytkeä päälle vain jos pakkasta oli yli 10 astetta. Öljy-kriisi näkyi kaupunkien ja kirkonkylien ilmeessä. Liikkeiden näyteikkunoissa sai pitää mainosvaloja vain aukioloaikoina, ja katuvalaistusta vähennettiin. Talven kaamokseen muutenkin asettunut Suomi oli joutunut vetämään vielä tumman hupun ylleen. Moottoriteitä ei valaistu eikä niillä saanut ajaa 80 km/h lujem-paa. Ennen kriisiä henkilöautoilla ei ollut ollut nopeusrajoituksia maanteillä.152 Öljystä johtunut poikkeustila oli voimassa toukokuun loppuun 1974 eli alle puoli vuotta, mutta ilmapiiriin sillä oli vaikutus. Talouskasvun, uudistusten, tavaroiden ja palveluiden aika, nousukausi, tuntui jotenkin olevan ohitse. Ihmiset pelkäsivät oikeasti, että valot sammutetaan ja autot pysähtyvät.153
Suomi selvisi öljykriisistä tuotannollis-taloudellisesti kolmessa vuodessa.
Tuona aikana teollisuus pystyi kasvattamaan vientinsä uudelle tasolle.154 Nopean elpymisen taustalla oli kaupankäynti sosialistisen naapurimaan Neuvostoliiton kanssa. Nousua vauhdittivat ennen kaikkea öljyntuonti itänaapurista ja tavaroiden vastavuoroinen vienti sinne. Suomalainen teollisuus pystyi viemään Neuvostoliit-toon perustuotteitaan ja kulutustavaroitaan sekä osallistumaan sikäläisiin raken-nusurakoihin, mikä piti talouden käynnissä kotimaassa. Näillä keinoin maksettiin kohonnutta öljylaskua. 1970-luvun suuriin suomalaisurakoihin Neuvostoliitossa kuuluivat Svetogorskin selluloosa- ja paperikombinaatti vuosina 1975 ja 1978 sekä vuonna 1977 alkanut Kostamus-työmaa, jonne rakennettiin suomalaisin voimin kokonainen teollisuuskaupunki.155