H
urriganes on eilispäivää, mennyttä aikaa. Vai onko sittenkään?Hurriganes on yhä edelleen osa suomalaista kulttuuri-ilma-piiriä. Yhtye ja sen tarina nousee tuon tuosta esille erilaisissa muodoissa. Tämä liittyy erääseen menneisyyden tapaan puhu-tella nykyisyyttä. Marja Tuominen on korostanut, kuinka menneisyys elää meissä ja on sen vuoksi jatkuvassa muutoksen tilassa. Mennyt saa uusia tulkintoja sekä tilaa kasaantua ja kumuloitua. Jotakin suodattuu pois ja palaset järjestyvät uudel-leen.743 Hurriganes-muisteluissa on kyse tästä, kokemuksien suodattumisesta ja uudelleen tulkinnasta. Kari Immonen on tiivistänyt, että menneisyys ei todella-kaan ole vain menneisyyttä, vaan se liittyy elämäämme nykyisyydessä.744 Arkipäi-vän elämän käytännön taso todistaa Hurriganesin läsnäolon vaikkapa kauppojen ja kioskien lehtimyyntitelineissä.
IltaSanomat julkaisi syksyllä 2011 lehden irtonumeron mukana myytävän historia- liitteen Hurriganes – legendan synnystä 40 vuotta. Tabloid-kokoinen erikoisliite oli 68-sivuinen kokonaisuus, jossa oli haastateltu yhtyeen uraan vaikuttaneita aikalaisia kuten levy-yhtiön tuotantopäällikköä Atte Blomia ja tuottajaa Richard Stanleyta. Lehti määrittelee jo liitteen nimessä, missä ase-massa Hurriganes Suomessa sen mielestä on 40 vuotta aloittamisensa jälkeen – se on kotimaisen rockmusiikin legenda. Erityinen huomio liitteessä oli kiin-nitetty kuitenkin yhtyee seen liittyneisiin paikkoihin ja tiloihin. Yksi aukeama esitteli Hurriganesin Helsinkiä. Piirretyn Helsingin kartan päälle oli mer-kitty 13 maantieteellistä paikkaa, jotka käsittivät kaupungin reunasta reunaan.
Ensimmäinen kohteista oli Remu Aaltosen vanhempien kellari Pitäjänmäessä, jossa ”yh tyeen ensimmäinen versio kokoontui syystalvella 1971”, ja viimeinen kohde oli Honka nummen hautausmaa, jonne maaliskuussa 1991 kuollut kita-risti Albert Järvinen on haudattu. Välissä ovat muun muassa Sörnaisten vankila, Tavastia-klubi ja Love Recordsin toimitila.745
Alkuperäisjäsen Ile Kallio esitteli liitteen kuvareportaasissa ”Ganes-mestoja”
eli fyysisiä Hurriganesin uraan liittyneitä tiloja ja rakennuksia. Kymmenen sivun
743. Tuominen 2005.
744. Immonen 1996, 103.
745. Ilta-Sanomien historia-liite. Elokuu 2011,14–15.
juttu on otsikoitu kuin nostalgiaa korostaen: ”Täältä kaikki alkoi.” Kallio on valo-kuvassa asettunut seisomaan Helsingin Siltasaaressa sijaitsevan Helsingin työvä-entalon juhlasalin portaikkoon. Hän on kivunnut portaiden yläpäähän tasanteelle, jossa Hurriganes soitti ensimmäisen keikkansa 31. joulukuuta vuonna 1971. ”Tästä kannoimme kamoja, näitä portaita. Hissillä tänne ei päässyt. Tässä soitimme.”746 Puheissaan Kallio on ajan ja paikan solmukohdassa, konkreettisella tässä se tapah-tui -mielialalla. Esittelemällä autenttisia tapahtumapaikkoja lukevalle yleisölle hän palaa omaan koettuun elämäänsä, mutta samalla monia koskettaviin muistoihin.
Paikoilla on itsessään tärkeä merkitys nostalgiassa. Paikoilla tehdään kokemuk-set, muisti ja tunteet havaittaviksi.747 Beatlesiin liittyy Lontoon Abbey Road tai Liverpooliin jälleenrakennettu Cavern-klubi. Hurriganesinkin tapauksessa maan-tieteelliset paikat ovat historiallisesti olemassa, mutta niiden yhteys yhtyeeseen on enää pelkästään muistoja herättävä. Karttaan merkityt kohteet ja reportaasi
”ganes-mestoista” ovat metafora menneelle ajalle. Ne toimivat samalla muistin prosessoijana ja muistamisen käynnistäjinä. Nostalgia saa tällä tavoin eksisten-tiaalisen ulottuvuutensa.748 Liitteen pääkirjoitus oli otsikoitu Roadrunner-levyn sisäkannesta tuttua foneettista kirjoitusta mukaillen ”Ai Biin Digging Foor A Veri Long Taim”.749 Näin Hurriganesissa vallinnut parodinen (ja parodioitu) kie-litaidottomuus oli tullut tiensä päähän, muuttunut osaksi kulttuuriamme.750
Kaksi kuukautta myöhemmin, lokakuussa 2011, Iltalehti julkaisi viikonvaihde-liitteessään kahden aukeaman artikkelin Cisse Häkkisestä otsikolla ”Rasva-tukan raju elämä”.751 Häkkisen kuva bassoineen oli liitteen kannessa pääkuvana.
Kuvan taustalla näkyi monista Hurriganes-yhteyksistä 1970-luvulla tutuksi tul-lut symboli, Yhdysvaltain lippu. Kansi mainosti sisäsivuja otsikolla ”Cissen raju ja traaginen elämä”.752 Näin edesmennyt Häkkinen palasi yli 30 vuoden jälkeen kansikuvaan lehdessä. Häkkisen lehtijulkisuus todennäköisesti johtui loppuvuo-desta 2011 julkaistusta elämäkerrasta.753
Keväällä 2012 Hurriganesin Roadrunner-levyn kansi valittiin Suomen par-haaksi levynkanneksi Soundi-lehden ja nykytaiteen museo Kiasman äänestyk-sessä. Äänestyksessä oli mukana 30 Soundin toimituksen ennakkoon valitsemaa kantta eri aikakausilta. Risto Vuorimiehen kuvaama kansi sai 708 ääntä. Seuraa-vaksi tullutta Jenni Vartiaisen Seiliä äänesti 564. Äänestäjiä oli yli 6 000.754 Road
runner oli ainoa kilpailussa kymmenen eniten ääniä saaneen joukkoon sijoittunut 1970-luvulla tehty levy. Roadrunnerilla ollut Get On valittiin loppiaisena 2011
746. Ilta-Sanomien historia-liite. Elokuu 2011, 4–13.
747. Kukkonen 2007, 42.
748. emt., 15.
749. Ilta-Sanomien historia-liite. Elokuu 2011, 3.
750. Ks. enemmän Tuominen 2005.
751. Iltalehti 22.–23.10.2011.
752. ema.
753. Cisse Häkkinen -elämäkerta on puoliksi fiktiivinen teos, ks. Aaltonen 2011.
754. Soundin verkkosivu. Haettu 2.5.2012.
Radio Suomessa kaikkien aikojen koti-maiseksi rock-esitykseksi.755
Hurriganesin paluu julkisuuteen joh-tuu osaksi nostalgiasta ja nostalgian muuttumisesta kaupallisesti hyödynnet-täväksi.756 Menneisyys on kokemuksia ja muistoja mutta myös historiallisia arte-fakteja ja hyödykkeitä. Menneisyyden kaupallisuus liittyy osaltaan 1990-luvulla alkaneeseen retro ilmiöön, joka näkyy muodissa, musiikissa ja muotoilussa eri-laisina tyylillisinä lainoina ja pastissei-na.757 Hurriganesin uran koostaminen omiksi julkaisuikseen sisältää retrou-lottuvuuden. Yhtyeen edesottamuk-set tuntuvat edelleen ”myyvän”, mistä osoituksena on irtonumeromyynnillä osan tuloksestaan tekevien iltapäivä-lehtien kiinnostuminen aiheesta. Yhtye puhuttelee tiettyä 1970-luvulla aktuali-soitunutta ikäluokkaa, mutta ilmeisesti
lehtien liitetuotannon ideapalavereissa Hurriganesilla arvellaan olevan laajem-paakin kiinnostavuutta, kuten retroutuneilla legendoilla niin usein on. Muuten Hurriganes-aiheisia liitteitä ja juttukokonaisuuksia ei kovassa kilpailutilanteessa tohdittaisi julkaista. Kiinnostavuus onkin oleellista. Onhan journalismintutki-joiden keskuudessa havaittu, että 2000-luvun median uutiskriteereissä aiheen kiinnostavuus ohittaa monesti yhteiskunnallisen merkityksen.758 Mitäpä muuta Hurriganes-tarinan läpikäyminen kuvin, graafisin elementein ja tekstein on kuin yleiseen kiinnostukseen ja elämyksellisyyteen nojaavaa julkaisupolitiikkaa. Taval-laan lehdet ovat ”notkeassa journalismissaan”759 liikkuneet lähemmäs 1970-luvun Suosikkien, Introjen ja Helpien sisältöpainotuksia. Nostalgia on pohja, jolle Hur-riganes-tarinan paluu nykypäivään perustuu. Paluu kertoo siitä, että nostalgiasta on tullut yhteiskunnallinen ilmiö, osa todellisuutta, koska iltapäivälehdet julkai-sevat nostalgisiin muistoihin perustuvaa journalismia. Hurriganes-erikoisliite kuu-luu samaan Ilta-Sanomien julkaisusarjaan kuin kesäkuussa 2011 julkaistu Sodan lentäjät ja toukokuussa 2012 julkaistu Viipuri-lehti. IltaSanomat on tuotteistanut historian painettavaan muotoon. Lehden liitteiden historiakäsityksessä
yhdistel-755. Yle Elävä arkisto. Haettu 6.6.2012.
756. Historian muuttumisesta hyödykkeiksi, ks. enemmän Salmi H. 2001.
757. Reynolds 2011, xii–xiii; xxx.
758. Kantola 2011, 115–117.
759. emt., 115–117
Kuva 37. Ilta-Sanomien Hurriganes-liite elo-kuulta 2011.
lään eri aikakausia. Nostalgiaa valikoidaan, niinpä pysähdyspaikoiksi käyvät niin ilmataistelut, Viipuri kuin Hurriganes.
Nostalgia tulee kreikan sanoista nostos (kotiinpaluu) ja algos (tuska). Nostal-gian käsite luotiin lääketieteellisistä lähtökohdista vuonna 1688. Käsite esitel-tiin ensimmäisen kerran sveitsiläisen lääketieteen opiskelijan Johannes Hoferin väitöskirjassa, jossa hän tutki kotimaastaan poissa olevien ihmisten halua palata takaisin ja heidän fyysisiä oireitaan. Hofer nimitti voimakasta, fyysisiä oireita aiheuttavaa koti-ikävää nostalgiaksi, sairaudeksi. Nostalgiaan sairastunut hen-kilö pystyi hämmästyttävästi muistamaan kotipaikkansa tunteita, makuja, ääniä ja tuoksuja.760 Hofer arveli, että nostalgia voi aiheuttaa jopa kuoleman, ellei siitä kärsivää saada kuljetettua takaisin kotiseudulleen.761 Yleisesti nostalgia määritel-lään kaipuuna ja ikävänä, haikean muistelevana ja suruvoittoisena olotilana, ei niinkään koti-ikävänä. Nostalgian tunteella ei katsota nykyään olevan tekemistä sairauksien tai henkisen epävakauden kanssa.762 Milan Kundera esittää romaanis-saan Tietämättömyys, että Odysseus on kaikkien aikojen suurin nostalgikko. Hän-hän tahtoi epätoivoisesti palata Ithakaan, satamaan, josta oli joskus maailmalle
760. Rossi, Seutu 2007, 9.
761. Havlena ja Holak 1991, 1–2.
762. emt., 3.
Kuva 38. Monet sanomalehdet julkaisivat pääsiäisenä 2013 uutisen Roadrunner-levyn Cadillacin
"paluusta" yleisön nähtäville American Car Showssa Helsingissä. Kuva skannattu 30.3.2013 ilmesty-neestä Kalevasta.
lähtenyt.763 Ithakaa on mukana siinä, kun Ilta-Sanomat nostaa liitteessään esille sivukaupalla Hurriganes-paikkoja.
Nostalgia ei ole erityisen käsitteellinen tai selvästi määriteltävä sana, sillä se ei sisällä tietoa siitä, kuka kaipaa ja mitä. Psykologiassa on tutkittu nostalgian vaiku-tusta yksilöön, sosiologiassa taas yhteiskuntaan. Molemmissa on pyritty määrittele-mään nostalgian merkitystä tunteen ja toiminnan tasolla.764 Nostalgiaa on Hoferin jälkeen tutkittu vakavassa mielessä lopulta vähän, kuten William H. Havlena ja Susan L. Holak ovat aihetta käsittelevissä artikkeleissa huomauttaneet.765 Nostal-gia ei ole kovin jäsentynyt olotila, ovathan muistot ja mielikuvat menneisyydestä korvanneet varsinaisen tarkan, todellisuuspohjaisen muistin. Koska nostalgia on kaipuuta kadotettuun ja poissaolevaan, se on nykyaikaa, jossa mennyt aika mat-kustaa mukana. Kari Immosen mukaan historian läsnäolo on tietoisuutta ainut-laatuisesta, erilaisten aikojen muodostamasta nykyajasta.766 Nostalgia on valikoitua historian läsnäoloa. Nostalgiaan liittyy eräs inhimillinen piirre: menneisyys ja nykyisyys sulautuvat yksilön tietoisuudessa. Ne ovat yhtä aikaa läsnä, samassa kuvassa.767 Walter Benjamin käyttää tästä nimeä Jetztzeit, nyt-aika. Benjaminin määritelmän mukaan ”nyt-ajan ideaan sisältyy mahdollisuuksia yhdistellä eriai-kaisuuksia. – – Siihen sisältyy ajan eri kerrostumien samanaikaisuuden käsittämi-nen juuri yksittäisistä hetkistä ja toimijan kokemuksista lähtien”.768 Mahdollisuus yhdistellä eri aikoja viehättää varmasti Hurriganesista liitteitä julkaisevia lehtiä.
Kun Hurriganesin 1970-luvun menneisyys paketoidaan uudelleen, journalismissa saadaan aikaiseksi mielikuva menneisyyden yksittäisistä kiinnostavista hetkistä.
Näin historia näyttäytyy nyt-ajassa journalistisesti – Braudel puhuisi sanomalehti-miehen ajasta. Nostalgia onkin ennen kaikkea tapahtumien muistamista, ei niin-kään tulkintaa ja uudelleen arvottamista. Immonen on havainnut, että nostalgiasta (ja siihen liittyvästä katoamisen ahdistuksesta) syntyy voimakas elämisen ja läsnä-olon kokemus.769 Mitä muuta elämyksellisyyttä värikuvin, grafiikoin ja tekstein korostavat iltapäivälehdet hakevat kuin voimakasta läsnäolon kokemusta.
Hurriganes soi edelleen suomalaisilla radiokanavilla, urheilutapahtumien tau-oilla ja elokuvamusiikkina.770 Kun rockmusiikin ympärille soittolistansa laatinut mainosradio soittaa 2000-luvulla suomalaisen rockyhtyeen kappaleen Get On, jokunen kuuntelija palaa mielessään menneisyyteen. Mieleen nousee tapahtumia, värejä ja tuoksuja. Tällaisessa tilanteessa yksittäinen, soittolistalta korvaan karan-nut rockkappale saattaa arkipäivässä tehdä koettavaksi historian moniaikaisuuden.
763. Kundera 2002.
770. Ohjaaja Kari Väänänen käytti Get On -kappaletta Kari Hotakaisen romaanista Klassikko teke-mässään elokuvasovituksessa vuonna 2001.