Hurriganes lähti Ruotsiin menestymään ja tekemään rahaa. Rahan merkitystä Hurriganesin uralla on paikallaan pohtia ja jopa seurata sen jälkiä, tokaiseehan Remu Aaltonen, että ”raha on elämän suola” haastattelukirjassa Poika varjoiselta kujalta.414 Raha on niin voimallinen väline, että Remu on kertonut vaikka nukku-vansa paskassa ”jos mulle maksetaan siitä”.415 Setelitukon kanssa Remu on nuk-kunut. Manageri Arno Carlstedt kertoo, että keikan jälkeen Savonlinnassa Remu oli vaatinut keikkapalkkion välittömästi haltuunsa. Manageri oli luovuttanut 18 000 markkaa Remulle, joka oli nukahtanut hotellin sänkyyn rahat kainalos-saan.416 Rahan mahti antaa kiinnostavan näkökulman vuonna 1948 Helsingissä syntyneen Henry Olavi Aaltosen maailmankuvaan ja samalla Hurriganesin toi-mintaan rock-kulttuurissa. Haastattelukirjan ja useiden lehtihaastattelujen perus-teella raha tuntuu olleen Remulle merkittävä liikkeelle paneva voima. Remu on todennut rahan filosofisesta puolesta seuraavasti:
”Ilman sitä sä et oo mitään, ja sua ei huomata. Mutta jos sä satut saamaan sitä paljon ittelles, niin sun pitää olla sinut sen kanssa – ja sun pitää antaa arvoo sille koska sen voima on niin mielettömän suuri.”417
Raha on vaihdannan väline markkinataloudessa, jossa kuluttajat ja yritykset toi-mivat periaatteessa tahtonsa mukaisesti päättäessään, mitä haluavat ostaa ja tuot-taa. Välinearvon lisäksi rahalla, vauraudella ja menestyksellä on aina ollut suuri symboliarvo. Äveriäisyys on ollut jotakin, mihin pyrkiä ja mitä kadehtia. Rahan
411. Help 11/1976.
412. ema.
413. Suosikki 4/1977.
414. Salo, von Bagh, Saksala 1984, 159.
415. emt., 85.
416. Carlstedt ja Miettinen 2009, 241.
417. Salo, von Bagh, Saksala 1984, 159.
ja menestyksen kautta on mahdollista avata Hurriganes-yhtyeen merkitystä sukupolvelleen suomalaisessa modernissa kapitalismissa 1970-luvulla. Hurriga-nes toimi markkinatalouden sääntöjen mukaan, ja siitä muodostui meHurriga-nestyksen myötä tuote, jota myytiin ja ostettiin. Varsinkin Remu toteutti amerikkalaisen unelman ja nousi vanhaa sanontaa käyttäen rääsyistä rikkauksiin työskentele-mällä omatoimisesti, päämäärätietoisesti ja onnekkaasti. Remun elämän suola -tyylistä suhdetta rahaan kuvaa seuraava tapaus. Kitaristi Albert Järvinen ilmoitti menestyneen Roadrunner-levyn jälkeen keväällä 1975 eroavansa yhtyeestä. Hän ei kokenut kehittyvänsä muusikkona tarpeeksi soittamalla Hurriganesin musiik-kia. Tapahtumaa haastattelijalle muistellut Remu on kertonut ihmetelleensä Jär-visen asennetta ja vastanneensa hänelle, että ”rahan kilinä on semmosta kehitystä, mä sanoin, että ellei sitä kuule, ei kehity ikinä”.418 Remun vastauksesta on poi-mittavissa syvempiä ja vanhakantaisempia virtauksia.
Remun suhde rahaan näyttäytyy puritanismin valossa. Puritanismi oli Eng-lannissa 1500-luvulla syntynyt kristillinen liike, joka piti rahan ansaitsemista ihmisen oman kunnollisuuden ja aloitekyvyn ansiona. Weberin mukaan purita-nismi ”seisoi nykyajan talousmiehen kehdon äärellä”.419 Puritanismissa raha oli arvokas asia, koska se oli miehen menestyksen mitta, ja yhteisö tietenkin osasi arvostaa rahamiehen monetaristista aloitekykyä. Tällaiseen yhteisön arvostukseen liittyvä tarina on olemassa Remullakin. Hän on kertonut, kuinka Hurriganes oli palaamassa Ruotsin-kiertueeltaan. Suomeen saapuessa tullitarkastajat ihmetteli-vät Remun sieltä täältä pullistelevaa takkia ja kysyihmetteli-vät: ”Mikä täällä kahisee?”420 Tarkastuksessa ilmeni, että koko takki on vuorattu seteleillä, keikkapalkkioina tienatuilla Ruotsin kruunuilla. Remu vastasi tulliväelle, että ”se [takki] on mun nykyinen lompakko, kun svenskit ei tykkää ollenkaan että niiden rahoja tuo lii-kaa väärälle puolelle”.421 Selityksen saatuaan tullin tarkastajat sanovat Remun mukaan näin: ”Kruunut on aina meille tervetulleita. Se on aina kotiinpäin.”422 Yhteisö, tässä tapauksessa tulli sen edustajana, osoittaa näin arvonantoa tienes-tistä palaavalle rahamiehelle ja toivottaa kaikkea hyvää vastaisuudessakin. Remu käytti rahavertausta myös suosion mittaamisessa. Kun Hurriganesin menestys 1970-luvun loppupuolella laantui, Remu yksinkertaisti monesta populaarikult-tuurin kenttää ravistelleesta tekijästä johtuneen suosionlaskun näin:
”Mä sanoin koko ajan jätkille, että tuolta Finlandiasta alkaa kohta tulla sem-moisia puukkoja että Snellut [sadan markan setelit] ei tuu meiän lähelle-kään, kun me ollaan oltu niin kauan kruunujen kanssa tekemisissä.”423
418. Salo, von Bagh, Saksala 1984, 135.
419. Weber 1990 (1904), 129.
420. Salo, von Bagh, Saksala 1984, 151.
421. emt., 151.
422. emt., 151.
423. emt., 153.
Voisiko rahaan liittyen olettaa, että Remun asenteessa on esillä alkuperäistä, jopa nostalgista kapitalismin henkeä – yhteisöllistä mentaliteettia – sellaisena kuin saksalainen yhteiskuntatieteilijä Max Weber (1864–1920) on sen hahmotel-lut klassisessa teoksessaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Weberin avulla on mahdollista asettaa Remu Aaltosen rahaan liittyvät tarinat historial-liseen yhteyteensä ja mentaliteetista kertovaan kehykseen. Braudel liittää rahan konjunktuurin aikatasoon taloudellisten järjestelmien kanssa. Tottahan konjunk-tuuri on myös taloustermi, tarkoittaen suhdannetta eli kansantaloudessa kulloin-kin vallitsevaa työn ja pääoman käyttöastetta. En käytä Weberiä taloustieteen näkökulmasta enkä konjunktuuria taloussuhdannetta tarkastelevana käsitteenä.
En tulkitse Remun tarinoita ja elämänkertatietoja taloudellisena käyttäytymi-senä (säästäväisyys, kuluttaminen jne.) vaan nimenomaan tietynlaisen asenteen ja mentaliteetin ilmauksena omana aikakautenaan 1970-luvulla. Kulttuurihis-torian tutkimusstrategiassa taloudelliset suhteet ja niiden kautta määrittyvät tulkinnat ovat olennaisia. Talous voidaan nähdä ennen muuta kulttuurina, sillä sen avulla on mahdollista ymmärtää yhteiskuntaa totaalisena organismina. Kari Immonen on kirjoittanut uuden kulttuurihistorian käänteestä, jossa taloudelliset ja sosiaaliset suhteet eivät määritä kulttuuria vaan talous voidaan nähdä kulttuu-risesti määräytyvänä.424 Käänteen mukaan talous onkin kulttuurisesti muovautu-nut, ihmisten tekojen ja ratkaisujen kautta.425 Eri asia kokonaan on, kuinka muu, kulttuurihistorian tieteenalan ulkopuolella oleva 2010-luvun yhteiskunta tätä käännettä toteuttaa. Talous tuntuu määrittävän yhteiskunnan toimintaa ja sen tulkintaa kovalla kädellä.
Rahan merkitystä voi tulkita Hurriganesin toiminnassa ja puritanismiin vii-taten sanoa, että Remu Aaltonen oli yhtenä toimijana tekemässä suomalaisesta rock-kulttuurista vakavasti otettavaa liiketoimintaa. Laajemmassa mittakaavassa rockista tuli Suomessa normaali elinkeino ammattimaisine promoottoreineen ja yhtyeineen vasta Hurriganesin menestyskautta myöhemmin. Remu oli pää-määrätietoinen rahan kanssa. Kapitalismin syntymekanismeja tutkinut Weber on pystynyt antamaan historiallisen selityksen kapitalismin hengen puhkeami-sesta kukoistukseensa. Taloudellisen järjestelmän olemassaolo ei sinänsä perustu uskontoon, protestanttisuuteen, eikä Weber tällaista esitäkään. Weber arvelee, että kapitalistinen henki ei koskaan ottanut määräävää asemaa kalvinistisessa, uskonnollisessa maailmankatsomuksessa.426 Protestanttisuus ainoastaan loi poh-jan, jolle moderni kapitalistinen ajattelu saattoi syntyä ja ruveta kehittymään.
424. Immonen 2001, 11.
425. emt., 21.
426. Weber 1990 (1904), 65.