Tutkimuskysymys ja tutkimusasetelma

Etsin tutkimuksessani Kainuun hallintokokeilun tuomia muutoksia Kainuun las-tensuojeluun. Olen käyttänyt ammatilliseen lisensiaatintutkimukseen (Rajala, 2007) keräämääni aineistoa vertailuaineistona tälle tutkimukselle. Lähetin ammatillisen lisensiaatintutkimuksen kyselyn kaikille Kainuun sosiaalitoimiston sosiaalityönte-kijöille ja -johtajille. Tarkastelun kohteena olivat lastensuojelua toteuttaneet organi-saatiot ja niiden hallinto, lastensuojelun työkäytännöt, tilannearvio ennen Kainuun hallintokokeilun alkamista ja odotukset Kainuun hallintokokeilua kohtaan. Kainuun hallintokokeiluun siirryttiin 1.1.2005, ja lähetin kyselyn maaliskuussa 2005, jolloin oli vielä hyvin muistissa tilanne ennen hallintokokeiluun siirtymistä. Kyselyssä kar-toitettiin tilannetta ennen 1.1.2005. Lisensiaatintutkimukseni nimi oli ”Lastensuoje-lu Kainuun hallintokokei”Lastensuoje-luun mukaan tulleissa kunnissa: Tilanne ennen Kainuun hallintokokeiluun siirtymistä”. Tässä tutkimuksessa käytin samoja kyselylomakkeita kuin lisensiaatintutkimuksessakin, siltä osin kuin mahdollista, ja lähetin kyselyn mah-dollisuuksien mukaan samoille kohderyhmille. Tutkin, miten Kainuun lastensuojelu muuttui Kainuun hallintokokeilun aikana. Tein seurantakyselyn kesällä 2009, mut-ta minun piti pyytää vasmut-tauksia neljä kermut-taa, ennen kuin vasmut-tauksia tuli katmut-tavasti joka puolelta Kainuuta. Viimeinen vastaus tuli 15.11.2010. Kainuun hallintokokeilua oli seurantakyselyn aikaan toteutettu jo 4–5 vuotta. Seurantakyselyssä vastaajat sai-vat jokaisen kysymyssarjan lopussa arvioida hallintokokeilun vaikutukset kyseisiin asioihin. Tutkimuksesta selviää sosiaalityön ammattilaisten näkemys muutoksesta.

Tutkimuskysymykseksi muotoutui seuraava kysymys:

Miten Kainuun lastensuojelu on muuttunut Kainuun hallintokokeilun aikana?

Olen piirtänyt kuvioon 1 tutkimusasetelman, jonka tarkoituksena on kuvata tut-kimuskokonaisuus. Kainuun hallintokokeilu yhdisti Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ja toteutti Kainuun maakunta -kuntayhtymän kaut-ta kuntien yhteistyötä. Laki Kainuun hallintokokeiluskaut-ta on tutkimuksen lakikohkaut-tai- lakikohtai-nen peruste. Kainuun hallintokokeilu ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän kuntien yhteistyö vaikuttivat Kainuun lastensuojeluun. Tutkimuksen ajankohtana tapahtui myös lastensuojelulakiuudistus. Lastensuojelulaki 683/1983 oli voimassa, kun tein ensimmäisen kyselyn, ja toisen kyselyn aikana toteutettiin lastensuojelulain 417/2007 määräyksiä. Lastensuojelulakimuutos on ollut vaikuttamassa Kainuun lastensuojelun muutoksiin Kainuun hallintokokeilun ohella. Tämä on huomioitava tutkimuksessa, mutta muutokseen ovat voineet vaikuttaa myös monet muut tekijät.

Kuviosta 1 selviää, että toteutin tutkimuksen empiirisenä kyselytutkimuksena kahtena eri ajankohtana mahdollisimman samalle joukolle lähetetyillä kyselyillä.

Alkukyselyssä kysyin tilannetta ennen Kainuun hallintokokeiluun siirtymistä ja seu-rantakyselyssä hallintokokeilun aikaista tilannetta. Kysely toteutettiin kokonaistutki-muksena. Lähetin alkukyselyn Kainuun kuntien sosiaalijohtajille ja sosiaalityönteki-jöille ja seurantakyselyn Kainuun maakunnan vastaaville työntekisosiaalityönteki-jöille. Kysymykset olivat sekä strukturoituja että avoimia. Tutkimus oli strukturoitujen kysymysten osal-ta kvantiosal-tatiivinen, ja osal-tallensin vasosal-taukset SPSS:ään. Kyselyssä oli myös avoimia ky-symyksiä, jotka täydensivät ja syvensivät kvantitatiivista aineistoa. Tutkimus on siltä osin kvalitatiivinen. Analysoin kahden kyselyn vastaukset ja vertasin niitä toisiinsa.

Tulkinta 3 teoreetti-sen kehikon avulla tutkimuksen laaja-alaisuudesta johtuen

1) Organisato- rishallinnolli-nen

2) Sosiaalityölli-nen ja sosiaa-lipalvelulinen

3) Yhteiskunnal-lisiin muutok-siin kytkevä Laki Kainuun hallintokokeilusta

343/2003

Lastensuojelulakimuu-tos 683/1983^– 417/2007 Muut mahdolliset muutosta aiheuttavat tekijät

Paikallinen tapaustutkimus. Tallennettu myös pala paikallishistoriaa.

Tapausesimerkki maakuntahallinnon vaikutuksista lastensuojeluun.

Vertaileva tutkimus.

Kuvaava tutkimus. Jonkin verran arviointitutkimuksen piirteitä.

Tutkimuskysymys: Miten lastensuojelu on muuttunut Kainuun hallintokokeilun aikana?

Tutkimuksessa kuvataan lastensuojelun tila ja etsitään muutoksia Kainuun lastensuojelussa. Lastensuojelu sisältää organisatorishallinnollisen lastensuojelun, lastensuojelun sosiaalityön ja lastensuojelupalvelut (myös ehkäisevän lastensuojelun)

Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Kainuun hallintokokeiluun mukaan tulleiden kuntien välinen yhteistyö

Kainuun hallintokokeilu 1.1.2005–31.12.2012 Organisaatiomuutos

Kyselytutkimus. Alkukysely tilanteesta ennen hallintokokeilua, seu-rantakysely maakuntakokeilun aikana. Kokonaistutkimus. Alkukysely Kainuun kuntien sosiaalityöntekijöille ja -johtajille. Seurantakysely Kainuun maakunnan vastaavassa asemassa oleville työntekijöille.

Kuvio 1. Tutkimusasetelma

Kuvaan tutkimuksessa Kainuun lastensuojelun tilaa ja etsin Kainuun hallintokokei-lun aikana tapahtuneita muutoksia lastensuojeluun. Koska etsin muutoksia vertai-lemalla, vastaajat saivat seurantakyselyssä jokaisen kysymyssarjan lopussa tuoda näkemyksensä Kainuun hallintokokeilun vaikutuksista kyseisiin muutoksiin, jotta muutosten joukosta erottuisivat hallintokokeilun aiheuttamat muutokset. Kainuun hallintokokeilu on itsessään osa yhteiskunnallista muutosta, ja sen aikana tapahtui muita kuin hallintokokeilusta johtuneita muutoksia, jotka saattoivat vaikuttaa las-tensuojeluun. Lisäksi sosiaalityölläkin on tehtäväalueessaan mukana muutosten ai-kaansaaminen. Muutosten vuorovaikutuksellisuuden vuoksi on joskus vaikea irrot-taa erilleen Kainuun hallintokokeilun aikaansaamat muutokset muista muutoksista.

Kuvaan hallintokokeilun aiheuttamia muutoksia ja muita muutoksia tutkimuksessani joskus rinnattain. Vaikka tutkimuksen tavoitteena on löytää Kainuun hallintokokei-lun aiheuttamat muutokset lastensuojeluun, tutkimuskysymykseksi muotoutui edellä

mainituista syistä ”Miten Kainuun lastensuojelu on muuttunut Kainuun hallintoko-keilun aikana?”

Tutkimukseni tuo sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien sekä heidän esimiestensä tai esimiehiin verrannollisessa asemassa olevien näkökulman lastensuojelussa tapahtu-neeseen muutokseen. Työni on paitsi sosiaalityön ja lastensuojelun empiirinen tut-kimus ja Kainuun lastensuojelun sosiaalityön paikallistuttut-kimus. Työssäni tutkitaan myös organisaation ja kuntien välisen yhteistyön muutosta.

Paikallisuus on Kainuussa. Kainuun kunnat ovat tuottaneet ja organisoineet sosi-aalialan palvelunsa itse omien tarpeidensa pohjalta. Vaikka valtion valvonta- ja oh-jaustoimet ovat pyrkineet vaikuttamaan kunnalliseen järjestelmään, siihen, millaisiksi kunnalliset palvelut lopulta ovat kunnissa muotoutuneet, on vaikuttanut, miten kun-nissa on vastattu valtiolliseen ohjaukseen. (Soikkanen 1996, 76; ks. Kröger 2000, 69–70.) Hallintokokeilun alkamiseen juuri Kainuussa ovat vaikuttaneet Kainuun maakunnan olot. 2000-luvun alussa Kainuun maakunnassa oli maakunnista korkein työttömyys-aste, 19,4 prosenttia. Samoin eläkkeensaajien osuus väestöstä, 28,2 prosenttia, oli maan korkein. (Tilastokeskus 2001, 373; Eläketurvakeskus & Kansaneläkelaitos 2001.) Myös huoltosuhde oli hyvin korkea. Kainuu valikoitui hallintokokeilun kohteeksi noiden erityispiirteidensä vuoksi (ks. HE laiksi Kainuun hallintokokeilusta 198/2002; Laki Kainuun hallintokokeilusta 343/2003). Hallintokokeilussa Kainuun kuntien mistä lastensuojelupalveluista siirryttiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän järjestä-miin palveluihin. Lastensuojelupalvelut tuotettiin maakuntakokeilun alkuvaiheessa seudullisina, kuntien ja maakunnan välivaiheisina palveluina, mutta vuodesta 2008 alkaen palvelut tuotettiin pääosin maakunnallisina.

Määrittelen tutkimukseni paikalliseksi tapaustutkimukseksi. Tapaus on Kainuun hallintokokeilu, jonka johdosta tämä tutkimus on tehty. Tutkimuskysymys määrittää, mitä hallintokokeilusta tutkitaan. Randy Stoeckerin (1991, 98) mukaan tapaustutki-mus on mieluummin kehys, jonka sisällä tehdään tutkitapaustutki-musta, kuin tutkitapaustutki-musmene- tutkimusmene-telmä. Tapaustutkimus vastaa ”miten”- ja ”miksi”-kysymyksiin (Yin 1994, 5–13). Ta-paustutkimus on Robert K. Yinin (1989, 23) mukaan empiirinen tutkimus, joka tutkii tämänhetkistä ilmiötä tosielämän kontekstissaan, kun ilmiön ja sen kontekstin väliset rajat eivät ole ilmeisiä. Tapaustutkimusta on kuitenkin käytetty esimerkiksi historian tutkimukseen. Esimerkiksi Teppo Kröger (1997) on käyttänyt tapaustutkimusstrate-giaa paikallishistoriallisessa tutkimuksessaan. Jotkut tutkijat ovat nähneet, että tapa-ustutkimus kuuluu kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen. Tapaustutkimuksissa on tutkittu organisatorisesti ja vuorovaikutuksellisesti kompleksisia tilanteita, jossa on pitänyt nähdä yksityiskohtia. Niissä kvantitatiivinen suuri otos ei ole voinut tulla kyseeseen. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole edellyttäneet kvalitatiivista tutkimusta (Stake 1994, 236; Stoecker 1991, 99). Tapaustutkimuksessa kuitenkin jaetaan kvalita-tiivisen tutkimuksen ajatus siitä, että yksityiskohtaisen ja syvällisen tiedon saami-nen vaatii tutkimuskohteiden lukumäärän rajoittamista (Kröger 2000, 72). Vertaileva tutkimuskaan ei voi kaikkien tutkijoiden mielestä olla tapaustukimusta. Robert E.

Staken (1994, 242) mielestä vertaileva tutkimus on vastakohta tapaustutkimukseen kuuluvalle ”tiheälle tutkimukselle”, jossa kunnioitetaan tapauksen ainutlaatuisuutta.

Monet muut tutkijat sen sijaan pitävät tapausten vertailemista mahdollisena ja jopa tarpeellisena, koska vertailun kautta saadaan syvempiä tuloksia (Mills 1982, 142–144;

Skocpol 1984, 370). Monet historiaa tutkineet yhteiskuntatieteilijät näkevät, että vasta vertailun kautta kunkin tapauksen erityispiirteet saadaan näkyviin (Stoecker 1991, 98). Paikallishistorialliset tapaustutkimukset voivat joko tukea aiempia yhteiskun-tatieteellisiä tutkimuksia tai toimia niille kritiikkinä (Stake 1994, 245; Kröger 2000).

Kaikki tapaustutkimukset ovat kuitenkin hyvin tiiviissä yhteydessä tosielämään. Tä-män vuoksi tapaustutkimuksissa pystytään selvittämään realistisesti ja hyvin yksi-tyiskohtaisesti tapaus, jota tutkitaan. (Meyers 2010.) Tapaustutkimuksessa voidaan käyttää mitä tahansa tietoa, joka antaa relevanttia tietoa tutkittavasta (Kröger 2000, 73). Robert K. Yin (1984, 20) näkeekin tapaustutkimuksen vahvuutena mahdollisuu-den hyvin monenlaiseen tiedon käyttöön.

Kyselytutkimuksen lisäksi olen saanut tietoa Kainuun hallintokokeilusta maakun-nan valmisteluraporteista, organisaatiokaavioista, maakunnallisista ohjeistuksista, julkisista pöytäkirjoista ja hankeraporteista. Lisäksi olen etsinyt tietoa hallintoko-keilun aikaisista tutkimuksen aiheeseen liittyvistä lainsäädännön muutoksista. Olen myös ollut mukana yhdessä Kainuun hallintokokeilun valmistelutyöryhmässä. Sen lisäksi toimin koko hallintokokeilun ajan maakunnassa lastensuojelun sosiaalityönte-kijänä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijänä hallintokokeilussa toimiminen antoi myös mahdollisuuden nähdä lastensuojelun sisäiset toimintaohjeet sekä olla mukana kou-lutuksissa ja palavereissa, tavata asiakkaita maakunnallisessa roolissa ja opetella uutta toimintakulttuuria. Vaikka tutkimuksessa käytetty tieto on saatu kysymyslomakkeista ja asiakirjoista, jotka löytyvät lähdeviittauksista, organisaation valmistelussa ja orga-nisaatiossa eläminen on sisäisessä muistissani. Orgaorga-nisaatiossa mukana olo auttoi ky-selyn valmistelussa, tutkimuksen tulosten lukemisessa ja vastausten yhdistelemisessä.

Tutkimuksessani etsin vastausta kysymykseen ”miten”, ja tutkimus etsii vastausta tutkimuksen aikaiseen ilmiöön. Pienelle kokonaistutkimukselliselle joukolle lähete-tyn pitkän ja yksityiskohtaisen kyselyn kautta löytyy monipuolinen kuvaus muutok-sesta. Erityisesti näin on sen vuoksi, että tutkimuksessa on kvantitatiivisen aineiston lisänä kvalitatiivinen aineisto.

Tutkimukseni on kahteen ajankohtaan perustuva vertaileva tutkimus. Tavoitteena on löytää muutos alku- ja seurantakyselyn vastauksia vertailemalla. Ensimmäinen aineisto kerättiin hallintokokeilun alkumetreillä, ja siinä kysyttiin tilannetta ennen hallintokokeilua. Toinen aineisto kerättiin 4–5 hallintokokeiluvuoden jälkeen. Ilman vertailua tutkimuskysymykseeni olisi ollut huomattavasti vaikeampi löytää vastauk-sia. Tutkimuksessa ei päästä aivan ennen kokeilua–kokeilun lopussa asetelmaan. Al-kukysely on tehty reilu kaksi kuukautta hallintokokeilun alkamisen jälkeen. Tilanne ennen hallintokokeilua oli kuitenkin varmasti vastaajien muistissa. Käynnistyneen muutosvaiheen tunnelmilla on kuitenkin voinut olla jonkinlaista merkitystä siihen, miten lähtötilanteen kyselyyn on vastattu. Todennäköisesti kokeilun vaikutukset ovat tuolloin olleet hyvin vähäisiä, joten kerron alkukyselystä myös tilanteena ennen hal-lintokokeilua. Hallintokokeilu päättyi noin kaksi vuotta seurantakyselyn viimeisten vastausten saapumisesta. Aikajänne kyselyjen välillä osoittaa, miten lastensuojelu muuttui hallintokokeilun aikana. Toiminta kuitenkin jatkui lastensuojelun näkökul-masta pitkälle samanlaisena hallintokokeilun päättymisen jälkeenkin Kainuun so-tessa.

Ennen muutosta–muutoksen toteuduttua -analyysit ovat sosiaalityön tutkimuk-sessa harvinaisia, joten tutkimus antaa lisäulottuvuutta alan tutkimukselle. Tällaiset analyysit ovat hyvin aikaa vieviä, ja asetelma on varsinkin väitöskirjaksi tarkoitetussa työssä poikkeuksellinen.

Ensisijaisesti tutkimukseni on kuvaileva, ei niinkään arvioiva. Tutkimuksessa on kuitenkin myös arviointitutkimuksen (vaikuttavuustutkimuksen) piirteitä. Lasten-suojelun sosiaalityön ja lastensuojelupalvelujen muutoksessa arvioin muutoksen vaikuttavuutta.

Tapaustutkimusten kautta voi löytyä tietoa laajemmista kokonaisuuksista. Esimer-kiksi Anni Jäntti (2016) on tapaustutkimuksessaan käyttänyt Kainuun hallintokokei-lun kautta saamansa tietoa esimerkkinä, mitä tapahtuu kunnille kuntamuutoksissa.

Tapaustutkimuksellista tietoa voikin käyttää apuna tulevaisuuden tutkimuksessa (ks.

Yin 1994). Teppo Kröger (1997) taas on paikallishistoriallisissa tapaustutkimuksissaan laajentanut tietoutta suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän moninaisuudesta.

Tutkimukseen on myös tallennettu pala Kainuun lastensuojelun paikallishistoriaa.

Tutkimuksessa painottuu käytännön lastensuojeluun liittyvä juridis-hallinnollinen näkökulma. Maakuntahallintoa ollaan rakentamassa Suomeen. Tutkimus antaa yhden tapausesimerkin, mitä maakuntahallinnon aikana tapahtuu lastensuojelulle. Tutki-mus lisää tietoutta hallintokokeilun aikaisista muutoksista Kainuun lastensuojelussa, mutta täydentää hallintokokeilun osalta tietoutta yhteiskunnallisista muutoksista.

Tutkimukseni tavoitteena on sekä kuvata yksityiskohtaisesti lastensuojelun tilaa ja muutosta, että teoreettisten kehikkojen avulla pyrkiä ymmärtämään tapahtumia.

Tutkimuksessa lastensuojelu käsitetään laajasti. Se sisältää organisatorishallinnol-liseen, sosiaalityöllisen ja sosiaalipalvelullisen lastensuojelun (sisältäen ehkäisevän lastensuojelun). Hallintokokeilu on yhteiskunnallista muutosta, joten tutkimuksessa muutos kytketään myös suomalaisen lastensuojelujärjestelmän yhteiskunnallisiin muutoksiin. Muutosten kuvaamiseen ja tutkimiseen tarvitaan sen vuoksi kolme eri teoreettista kehikkoa, organisatorishallinnollinen, lastensuojelun sosiaalityöllinen ja sosiaalipalvelullinen sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin kytkevä kehikko. Kehikot kuvaan otsikon alla ”Tutkimuksen teoreettinen ankkurointi”.

Tutkijan positio

Olen ehtinyt kokea sosiaalitoimistossa työssä ollessani monta muutosta. Tulin vuonna 1975 pieneen keskisuomalaiseen kuntaan lomalautakunnan sihteeriksi ja sosiaalitoi-miston toimistoapulaiseksi. Silloin vielä maksettiin huoltoapua, jokaisella kyläkun-nalla oli piirivalvoja ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajalla oli sosiaalitoimistossa toimistopäiviä. Kun vuoden 1984 alkupuolella valmistuin sosiaalihuoltajaksi ja tulin töihin Puolangalle sosiaalityöntekijäksi, oli juuri astunut voimaan sosiaalihuoltolaki sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksineen. Lautakunnan puheenjohtajalla oli edelleen toimistopäivä sosiaalitoimistossa. Huoltoapu oli vuoden alusta vaihtunut toimeentulotueksi, ja samaan aikaan oli saatu uusi lastensuojelulaki. Toimin vuodesta 1984 vuoteen 2013 saakka sosiaalityöntekijänä Puolangalla, yhdessä Kainuun hallinto-kokeilussa mukana olleessa kunnassa, ja tein lähes koko ajan myös lastensuojelutyötä.

Pääosin pelkkään lastensuojelutyöhön keskityin Kainuun hallintokokeiluun siirryt-täessä. Lisäksi toimin vuodesta 2008 alkaen vuoden 2012 loppuun saakka sosiaalialan korkeakoulutettujen järjestön, Talentia Kainuu ry:n, puheenjohtajana. Sitä kautta sain Kainuun sosiaalityön kentästä hiukan erilaisen, laajemman kuvan kuin pelkästään sosiaalityöntekijän tehtävissä.

Paitsi että olin Kainuun maakunta -kuntayhtymän virassa, olin samalla yhden Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluvan pienen kunnan Puolangan kuntalai-nen. Koin työssäni erittäin voimakkaan muutosprosessin, ja kuntalaisena koin olevani moneen suuntaan vellovassa ristiaallokossa. Maakuntakokeilua toisaalta arvostettiin, ja nähtiin, että sillä oli positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen, mutta toisaalta erityi-sesti Puolangalla siitä oltiin valmiita irtautumaan. Lopulta Puolanka päättikin lähteä pois kokeilusta ja Puolangan päätös lopetti hallintokokeilun.

Sosiaalityö ja Kainuun hallintokokeiluun siirtymisen jälkeen lähinnä lastensuo-jelun sosiaalityö oli taloudellisen toimeentuloni lähde. Olin tehnyt seurantakyselyn ajankohtana, vuosina 2009–2010, yli 25 vuotta käytännön lastensuojelutyötä Kainuus-sa. Empiirisen kyselytutkimuksen kohteena olivat kuntien sosiaalityöntekijät esimie-hineen, jotka olivat uudistuksen jälkeen samassa organisaatiossa toimivia työtove-reitani. Vastasin itsekin sekä alku- että seurantakyselyyn, koska muuten Puolangan lastensuojelun osuus olisi jäänyt liian ohueksi. Esimerkiksi seurantakyselyn aikaan oli kuntani ainoa lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Koska vastasin kyselyyni, olen paitsi tutkija myös tutkimukseni kohde.

Pitkä työkokemus Kainuun lastensuojelussa helpotti osaltaan tutkimuskohteeni ymmärtämistä. Kokemuksesta oli hyötyä esimerkiksi kyselylomakkeiden laadinnas-sa, mutta toisaalta on mahdollista, että liian läheltä katsominen hankaloitti kokonai-suuksien näkemistä. Vuoden 2012 lopussa hallintokokeilu loppui, ja kesällä 2013 jätin työn Kainuussa ja siirryin lastensuojelun sosiaalityöntekijäksi Keski-Suomeen. Tätä kautta sain etäisyyttä tutkimuskohteeseeni.

Määrittelen itse työni tutkimukseksi, jossa on vahva ammatillinen intressi ja pai-notus, koska tutkin työtä, jota tein, ja työyhteisöä, jossa työskentelin. Lisäksi pala tutkimusta on tehty työnantajani Kainuun maakunta -kuntayhtymän myöntämällä EVO-rahoituksella, mutta kuitenkin pääosin tutkimus on tehty täysipäiväisen työn ohessa työhön liittyvänä vapaa-ajanharrastuksena. Tutkimus on saatettu loppuun eläkkeelle jäätyäni.