Avoimet vastaukset
Parannus Puutetta Oltiin korjaamassa Ei voinut vaikuttaa Koulupsykologeja ja
nuorisopsykologeja oli saatu ammatillisen koulutuksen puolelle Lääkäreitä oli saatu maakuntaan paremmin Seuduille 2 ja 3 eli Sotkamon ja Kuhmon seudulle ja Ylä-Kainuu-seen oli nimetty omat neuvola- ja
Seudun 1 eli Kajaa-nin seudun asema oli huono neuvola- ja kouluterveyslääkärin paremmille palkoille ja erilaisiin toimenkuviin
Oltiin palkkaamassa 6 koulupsykologia ja 3 psykiatrista
Nuorisotyö kunnilla, ja kunnalliset resurssit vaikuttivat
Avoimista vastauksista selviää muun muassa, että Sotkamon ja Kuhmon seudulle (seutu 2) ja Ylä-Kainuuseen (seutu 3) on nimetty neuvola- ja kouluterveyslääkärit.
Tämä näkyi strukturoiduissa vastauksissakin Sotkamon ja Kuhmon seudulla (ks.
taulukko 28). Vastauksista näkyy myös, että seurantatutkimuksen aikana oltiin palk-kaamassa koulupsykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia (miekkareita) kouluille.
Luonnollisesti tämä ei vielä voinut näkyä strukturoiduissa vastauksissa. Nuorisotyö kuului kunnille, joten Kainuun maakunta -kuntayhtymä ei voinut vaikuttaa siihen.
Strukturoiduissa vastauksissa ainoastaan Ylä-Kainuussa nuorisotyöntekijöiden mää-rässä nähtiin tapahtuneen heikennystä maakunnan aikana.
Lastensuojelun yhteistyö ehkäisevää lastensuojelua toteuttavien tahojen kanssa
Alkukyselyssä sosiaalityöntekijöiden säännöllistä yhteistyötä eri sidosryhmien kans-sa kysyttiin sosiaalityöntekijöiden kyselylomakkeeskans-sa. Kysymykseen vastasi 32–34 sosiaalityöntekijää. Seurantakyselyssä kysymys oli myös entisessä sosiaalityönteki-jöiden lomakkeessa, eli lomakkeessa C, jolloin siihen pyydettiin vastaamaan sosiaa-lipäivystyksessä mukana olevia ja kaikkia sosiaalityöntekijöitä sekä sosiaaliohjaajia.
Seurantakyselyyn vastasi 15–17 vastaajaa. Kysymyksessä kysyttiin lastensuojelun säännöllistä yhteyttä eri tahoihin, ja vastausvaihtoehtoina oli joko kyllä tai ei. Pisteytin vastaukset antamalla vaihtoehdolle kyllä arvoksi 1 ja vaihtoehdolle ei arvoksi 0. Las-kin kunLas-kin yhteistyötahon kanssa tehdyn yhteistyön pisteiden keskiarvot seuduittain sekä alku- että seurantakyselyjen vastausten perusteella. Tahot, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä kysyttiin, olivat seuraavat: oppilashuoltoryhmät, äitiysneuvola, lasten-neuvola, perhelasten-neuvola, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, päivähoito, kotipalvelu ja perhetyö, lääkäri, poliisi, seurakunta, nuorisotoimi, vapaaehtoisjärjestöt, työvoima-viranomaiset, perhepalveluverkosto ja ennalta ehkäisevän päihdetyön työryhmä sekä mahdolliset muut erikseen mainittavat tahot.
Kajaanin seudulla seurantakyselyn vastausten mukaan säännölliset yhteistyöpa-laverit olivat vähentyneet selvimmin perheneuvolan ja oppilashuollon kanssa. Per-heneuvolan kanssa alkukyselyn aikaan yhteistyön kerrottiin olleen hyvinkin tiivistä (alku 0,9), samoin oppilashuollon kanssa (alku 0,8), mutta seurantakyselyssä yhteistyö molempien kanssa oli vähäisempää (seuranta 0,2 molempien kanssa). Nuorisotoi-men, poliisin ja seurakunnan kanssa säännöllinen yhteistyö oli vastausten mukaan loppunut kokonaan (0 pistettä jokaiselle), joskaan se ei ollut kovin tiivistä alkukyse-lyssäkään. Säännöllinen perhepalveluverkostotyöskentely sen sijaan oli lisääntynyt alku- ja seurantakyselyjen välillä (alku 0,4 / seuranta 0,8).
Sotkamon ja Kuhmon seudulla säännölliset yhteistyötapaamiset äitiysneuvolan ja päivähoidon kanssa olivat vähentyneet (alkukyselyssä 0,8 pistettä molemmille / seu-rantakyselyssä 0,3 pistettä molemmille). Yhteistyö oli vähentynyt myös nuorisopsy-kiatrian ja työvoimaviranomaisten kanssa. Sen sijaan ennalta ehkäisevän päihdetyön verkoston palaverit olivat lisääntyneet (alku 0 / seuranta 0,4), samoin kuin yhteistyö nuorisotoimen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Nuorisotoimi ja vapaaehtoisjärjestöt olivat mukana ehkäisevässä päihdetyössä (seuranta 0,4 molemmille). Sotkamon ja Kuhmon seudulta osallistuttiin koko Kainuun ehkäisevän päihdetyön työryhmään.
Ennalta ehkäisevän päihdetyöryhmän toiminta ei ollut alkukyselyn mukaan ak-tiivista Kajaanin eikä Sotkamon ja Kuhmon seuduilla. Ylä-Kainuussa se sen sijaan vastausten mukaan oli säännöllistä (0,7 pistettä), mutta seurantakyselyn aikaan se oli loppunut kokonaan (0 pistettä). Alkukyselyn aikaan toiminta Ylä-Kainuussa oli ollut aktiivisinta koko Kainuussa. Tästä samasta asiasta kerrottiin myös sekä struk-turoiduissa että avoimissa vastauksissa. Strukstruk-turoiduissa vastauksissa kerrottiin, että Ylä-Kainuussa ehkäisevän perhetyön verkostotoiminta ei ollut yhtä suuri vahvuus maakunta- kuin kunta-aikana. Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että ehkäisevän päihdetyön verkostosta oli tullut maakunnallinen ja kunnallinen toiminta oli loppu-nut, mutta toimintaa oltiin siirtämässä takaisin kuntiin (ks. taulukot 24 ja 27).
Ylä-Kainuussa alkukyselyssä vain puolet (0,5) vastaajista kertoi säännöllisesti ko-koontuvasta perhepalveluverkostosta, mutta seurantakyselyssä kaikki (1). Ylä-Kai-nuun avoimissa vastauksissa kerrottiin näin: ”Perhepalveluverkostomme on toimi-nut, mutta meillä on nyt seutukunnallinen tiimivastaaja, ja lisäksi meillä sen johdosta on käynnistynyt perhekerho.” Yhteistyöstä kaikkiin perhepalveluverkostoon kuulu-vien tahojen, äitiysneuvolan, lastenneuvolan, perheneuvolan, päivähoidon, kotipal-velun ja perhetyön, kanssa kertoivat myös kaikki vastaajat (1 piste kaikille). Yhteistyö nuorisotoimeen ja seurakuntaan oli hiukan lisääntynyt. Vapaaehtoisjärjestöjen kanssa yhteistyöpalavereja ei ollut ollenkaan alku- eikä seurantakyselyjen aikana. Sen sijaan poliisin ja työvoimaviranomaisten kanssa oli joskus ollut vähäistä yhteistyötä, mutta ei enää seurantakyselyn aikana.
Lääkärien kanssa säännöllisiä yhteistyöpalavereja ei ollut seurantakyselyssä mil-lään seudulla (0 pistettä). Alkukyselyn aikaan Kajaanin sekä Sotkamon ja Kuhmon seudulla lääkärien kanssa oli ollut hyvin vähäistä yhteistyötä. Lasten- ja nuorisopsy-kiatrian kanssa säännöllisiä yhteistyötapaamisia oli harvakseltaan Kajaanin seudulla sekä alku- että seurantakyselyjen vastausten mukaan. Sotkamon ja Kuhmon seudulla tapaamisia oli vain nuorisopsykiatrian kanssa. Ylä-Kainuussa ei säännöllisiä yhteistyö-tapaamisia ollut seurantakyselyssä kummankaan kanssa, eikä niitä ollut kuin hyvin vähän alkukyselynkään aikaan. Poliisien kanssa yhteistyöpalaverit olivat myös vä-hentyneet lähes olemattomiin joka seudulla (kaikkien seutujen keskiarvopisteet 0,04).
Keskimääräisesti yhteistyö oli vähentynyt Kajaanin ja Sotkamon ja Kuhmon seuduilla sekä maakunnallisesti. Ylä-Kainuussa sen sijaan yhteistyö oli lisääntynyt.
Kajaanin seudulla yhteistyö oli lisääntynyt ainoastaan perhepalveluverkostossa ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Sotkamon ja Kuhmon seuduilla lisääntymistä oli tapah-tunut nuorisotoimen ja vapaaehtoisjärjestöjen suuntaan, ja ennalta ehkäisevä päihde-työn toiminta oli lisääntynyt. Ylä-Kainuussa, jossa yhteistyö oli pääosin lisääntynyt, yhteistyötä ei seurantakyselyn aikaan enää ollut lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatri-an, poliisin, työvoimaviranomaisten ja ennalta ehkäisevän päihdetyöryhmän kanssa.
Maakunnallisilla muutoksilla, kuten perhekeskustoiminnalla ja ehkäisevän päih-detyöryhmän maakunnallistamisella ja kuntien ryhmien lopettamisilla, oli merkitys-tä, mihin suuntaan yhteistyö kehittyi. Samoin etäisyydet todennäköisesti vaikuttivat siihen, että Ylä-Kainuulla ei ollut yhteistyötapaamisia lasten-tai nuorisopsykiatrian kanssa.
Seuraavaan on koottu 13 työntekijän useaan eri kysymykseen kirjoittamat avovas-taukset, joissa he kertovat kunnallisista yhteistyökuvioista eri tahojen kanssa. Vasta-ukset on koottu seuduittain.
Kajaanin seudun avoimissa vastauksissa kerrottiin, että verkostot olivat edelleen pääasiassa kuntakohtaisia, kuten ennenkin. Sen lisäksi oli sekä seutukuntakohtai-sia että koko maakuntaa koskevia palavereja, jotka kokoontuivat usein Kajaanissa.
Koko Kainuun lastensuojelupalaverissa kehitettiin yhdessä maakunnan lastensuoje-lua. Vastauksissa kerrottiin, että oli hyvin monenlaisia palavereja ja yhteistyöryhmiä, jotka eivät kuitenkaan kokoontuneet säännöllisesti tai kokoontuivat vain muutaman kerran. Kajaanin seudulla sovittiin etukäteen, ketkä sosiaalityöntekijöistä osallistuivat mihinkin palavereihin.
Ylä-Kainuun avoimissa vastauksissa kerrottiin, että ennen Kainuun hallintokokei-lua toimi kuntakohtainen ennalta ehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka kokoontui säännöllisesti, ja sen lisäksi myös päihdetyöryhmä. Vastauksissa kerrottiin, että kun-nallista toimintaa hajotti se, että maakunnan mukana päihdetyö siirtyi pois sosiaali-puolelta riippuvuuksiin ja samalla sosiaalipuolen työnjako sektoroitui ja tuli mukaan useampaan kuntaan suuntautuva työ. Siitä syystä monet kunnalliset hyvät käytännöt loppuivat. Toimintaa kehittämään tuli projekteja, mutta ne eivät tavoittaneet riittä-västi kunnallisia tahoja. Kunnalliset toimijat eivät aina olleet mukana, eivätkä he olleet vastuussa toiminnasta. Ylä-Kainuussa perhepalveluverkostopalaverit olivat lisään-tyneet, samoin kuin yhteistyö äitiys-, lastenneuvolan, perheneuvolan, päivähoidon, kotipalvelun ja perhetyön kanssa. Äitiys-, ja lastenneuvola, perheneuvola, päivähoito, kotipalvelu ja perhetyö olivat kaikki perhepalveluverkoston palavereissa ja perheneu-volan sosiaalityöntekijä toimi Ylä-Kainuun perhekeskustiimiesimiehenä. Seurakunta oli mukana myös perhekeskustoiminnan kautta järjestetyssä perhekerhotoiminnas-sa, ja nuorisotyö oli mukana Valomerkki-toiminnasperhekerhotoiminnas-sa, minkä vuoksi yhteys näihin lisääntyi.
Sotkamon ja Kuhmon seudulla kerrottiin avoimissa vastauksissa, että yhden so-siaalityöntekijän toimenkuva oli laajentunut siten, että hän toimi maakunnallisesti päihdetyössä. Lisäksi avoimissa vastauksissa kerrottiin vauvaperhetyöstä ja ehkäise-västä perhetyöstä. Esimerkiksi koulun tai äitiys- ja lastenneuvolan huoli saattoi johtaa perhetyön tilaukseen, joka tehtiin suoraan perhetyöhön. Perhetyöntekijöitä koulutet-tiin myös vauvaperhetyöhön. Esimerkiksi kun neuvolassa oli huolta äidin ja lapsen vuorovaikutusongelmista, neuvolasta pyydettiin vauvaperhetyöhön koulutettu per-hetyöntekijä mukaan kotikäynnille ja vauvaperhetyö alkoi. Kun perhetyötä järjes-tettiin ehkäisevänä perhetyönä eikä lastensuojelun avohuollon tukitoimena, silloin palvelutarpeen arvio tehtiin perheohjaajan kanssa. Päätöksen perhetyöstä teki vastaa-va perheohjaaja toisin kuin lastensuojelun avohuollossa, jolloin arvion ja päätöksen
teki lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Perhetyön resurssit eivät kuitenkaan riittäneet.
Perhetyötä jouduttiin ostamaan lastensuojeluun. Myös kotipalvelua lapsiperheille oli vähän. Usein sitä järjestettiin ostopalveluna sosiaalityöntekijän päätöksellä.
Yhteenveto vaikutuksista lastensuojelun lähiverkostoihin
Strukturoitujen vastausten keskiarvopistemääriä vertaamalla näkee, että lastensuo-jelun kannalta lähiverkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät vahvuudet koettiin vahvemmiksi kuin kehittämisen tarpeet sekä alku- että seurantakyselyssä.
Kuitenkin heikkouksien koettiin hiukan heikentyneen alku- ja seurantakyselyjen vä-lillä. Strukturoiduissa vastauksissa vastaajat näkivät ehkäisevän lastensuojelutyön kannalta tärkeiden työntekijäresurssien, kuten koulukuraattorin, lääkärin, psykolo-gin ja nuorisotyön resurssit, heikompina seurantakyselyssä kuin alkukyselyssä. Sekä alku- että seurantakyselyssä näiden palveluiden saatavuudessa koettiin keskimääräi-sesti jonkinmoista heikkoutta, ja saatavuuden koettiin hiukan heikentyneen seuranta-kyselyjen vastausten perusteella (alkupisteet 1,08 / seurantapisteet 1,44. Mitä isommat pisteet, sitä enemmän puutetta palvelusta). Strukturoitujen kysymysten vastaukset ovat ristiriidassa avovastausten kanssa, koska avovastauksissa tuotiin esiin näke-mystä, että suurempi organisaatio kykenisi peremmin rekrytoimaan henkilökuntaa.
Lisäksi avovastauksissa tuotiin esille jo korjattuja asioita ja suunniteltuja korjauksia.
Esitän taulukossa 30 yhteenvedon yhteistyön vahvuuksista, kehittämistarpeista sekä palveluista, joissa oli suurinta puutetta. Taulukossa näkyvät myös maakuntakokeilun aikana tapahtuneet muutokset edellisiin.
Taulukko 30. Yhteistyön vahvuudet, kehittämisen tarpeet, palvelut, joista puutetta, ja