3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.2 Kyselyn toteuttaminen
Alku- ja seurantakyselyjen ajankohdat
Kainuun maakunta -kuntayhtymässä oli yhdeksän kuntaa, joiden sosiaalitoimistojen sosiaalijohtajille ja sosiaalityöntekijöille lähetin alkukyselyn. Pyysin vastaajia kerto-maan, millaista lastensuojelu oli ennen Kainuun hallintokokeiluun siirtymistä. Kai-nuun hallintokokeilu alkoi 1.1.2005, mutta lähetin alkukyselyn vasta 14.3.2005, kun Kainuun hallintokokeilua oli toteutettu reilu kaksi kuukautta. Aloitin ammatillisen lisensiaatin opinnot vuonna 2004, eikä kyselylomakkeen valmistuminen ollut aika-taulullisesti aiemmin mahdollinen. Tein kyselyn Kainuun maakunnan sisäisen sähkö-postin välityksellä, paitsi kaksi sai sen kirjeenä, koska he eivät olleet maakunnallisen sähköpostin tavoitettavissa. Annoin vastausaikaa 31.3.2005 saakka, mutta suuren osan kohdalla aikaa piti jatkaa. Viimeinen vastaus tuli kesäkuussa 2005.
Lähetin seurantakyselyn myös maakuntakokeilussa mukana olleiden Kainuun kuntien sosiaalitoimistoihin. Toteutin seurantakyselynkin maakunnallisen sisäisen sähköpostin välityksellä. Seurantakyselyn ajankohtana kuntia tosin oli enää kahdek-san, koska Kajaani ja Vuolijoki olivat yhdistyneet. Vuolijoella oli kuitenkin oma sosi-aalitoimisto, joten kysely lähti yhdeksään sosiaalitoimistoon. Kunnissa ei enää ollut
sosiaalijohtajia ja esimiehet olivat maakunnallisia. Lähetin seurantakyselyn maakun-nallisille esimiehille sekä kunkin sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille sekä muutamille muille, jotka tekivät kunnallista sosiaalityötä laaja-alaisempaa työ-tä. Koska kysely oli pitkä ja jotkut alkukyselyyn vastanneista olivat kommentoineet kyselyn pituutta, päätin toteuttaa seurantakyselyn kahtena kyselynä. Jaoin ensin kysymykset A-, B- ja C-osiin. Jaottelussa kerron luvussa ”Alku- ja seurantakyselyn toteutus”. Ensimmäisen osakyselyn (A- ja B-osat) lähetin 17.5.2009. Vastausaikaa oli 5.6.2009 saakka. Toisen osakyselyn (C-osa) lähetin 28.5.2009 ja annoin vastausaikaa kesäkuun 2009 loppuun saakka.
Suurin osa vastauksista tuli heinäkuun 2009 alkupäiviin mennessä. Vastauksia ei kuitenkaan tullut jokaisesta kunnasta. Kajaanin seudun lastensuojelua tekevien vastauksia puuttui paljon, joten lähetin uusintakyselyn kesälomien jälkeen siten, että lähetin kaikki lomakkeet (A-, B- ja C-osat) yhtä aikaa. Vastausaikaa oli syyskuun 2009 loppuun saakka. Uusintakysely toi vähän vastauksia, ja viimeinen niistä tuli tammi-kuussa 2010. Vastauksia ei ollut vieläkään riittävästi, joten lähetin 17.10.2010 sisäisessä sähköpostissa kyselyn niille, jotka eivät olleet vielä vastanneet. Annoin vastausaikaa 8.11.2010 saakka. Tein tämän uusintakyselyn yhtenä kyselynä (A-, B- ja C-osat yhtä aikaa). Viimeisen uusinnan ansioista sain riittävästi vastauksia ja tutkimuksen toteut-taminen oli mahdollista.
Alku- ja seurantakyselyn toteutus
Lähetin sosiaalijohtajille kaksi pitkää kyselylomaketta, sekä sosiaalityöntekijöiden ky-selyn että erillisen sosiaalijohtajien kyky-selyn. Sosiaalityöntekijät saivat ainoastaan sosi-aalityöntekijöiden kyselylomakkeen vastatakseen. Lähetin alkukyselyn kahdeksalle sosiaalijohtajalle ja yhdelle johtavalle sosiaalityöntekijälle. Kyselyn saivat Hyrynsal-men ja Kajaanin sosiaalijohtajat ja Kajaanin johtava sosiaalityöntekijä sekä Kuhmon, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven sosiaalijohtajat. Ristijärven sosiaalijohtaja toimi myös Vuolijoen sosiaalijohtajana. Lisäksi kysely lähti Sotkamon ja Suomussalmen sosiaalijohtajille. Sosiaalijohtajien lisäksi lähetin kyselyn 42 sosiaalityöntekijälle, eli lähetin kyselyn 51 sosiaalijohtajalle tai sosiaalityöntekijälle. Kaikkien vastaajia piti arvioida tilannetta oman kuntansa näkökulmasta.
Alkukyselyn sosiaalijohtajien kysely on lyhennettynä seurantakyselyn A-osana.
Alkukyselyn sosiaalijohtajien kyselyä pystyi lyhentämään, koska kuntakohtaisia oh-jeita Kainuun maakunta -kuntayhtymässä ei ollut. Maakunnalliset ohjeet löytyivät maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoista ja sisäisistä ohjeistuksista.
Alkukyselyssä sekä sosiaalijohtajien että sosiaalityöntekijöiden kyselyssä oli viimei-senä osio Kainuun maakunta -kuntayhtymän vaikutuksista lastensuojeluun. Vaikka alkukyselyssä sosiaalijohtajat saivat sekä sosiaalityöntekijöiden että sosiaalijohtajien kyselylomakkeen, tämä osio oli laitettu molempien lomakkeiden loppuun sen var-mistamiseksi, että ainakin siihen vastaisivat kaikki. Osio oli tutkimukseni kannalta yksi keskeisimmistä. Tämä osio Kainuun maakunta -kuntayhtymän vaikutuksista oli seurantakyselyn B-osana, ja pyysin siihen kaikilta vastaukset, kuten alkukyselyssäkin.
Alkukyselyn sosiaalityöntekijöiden kysely oli seurantakyselyn C-osana.
Seurantakyselyn A-osa tuotti suurimmat ongelmat. Kainuun maakunta -kuntayh-tymässä ei enää ollut kunnallisia sosiaalijohtajia, joten kyselyn toteuttamistapaa piti vastaajakunnan osalta muuttaa. Suurin ongelma oli, että alkukyselyssä sosiaalijohta-jien kyselylomakkeella oli kysymyssarjoja, joissa sosiaalijohtajilta pyydettiin arviota
kunnan ehkäisevän ja varsinaisen lastensuojelun tilanteesta. Koska seurantakyselyn aikana kunnissa ei enää ollutkaan sosiaalijohtajia vastaamassa, toteutin alkukyselyn sosiaalijohtajien kyselyä vastaavan seurantakyselyn siten, että pyysin maakunnallisia sosiaalitoimistojen sosiaalityöstä vastaavia esimiehiä vastaamaan A-osaan ylikunnal-lisesti ja kunkin kunnan lastensuojelua tekeviä sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia arvioi-maan tilannetta kuntansa kannalta. A-osan saivat siis vastattavakseen sekä maakun-nalliset esimiehet että kussakin kunnassa lastensuojelua tekevät työntekijät. Lisäksi A-osan saivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaalialan erikoissuunnittelija, maakunnan keskitettyjen sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijä ja perhekeskustiimien tiimivetäjät. Maakunnan aikana perustetutuilla perhekeskuksilla oli seudulliset tii-mivetäjät (Kajaanin seudulla, Sotkamon ja Kuhmon seudulla sekä Ylä-Kainuussa).
Lastensuojelu kuului perhekeskustiimiin, mistä syystä lähetin kyselyn myös heille.
B-osa ei tuottanut ongelmia. Alkukyselyssä kysyttiin, miten vastaajat odottivat Kainuun hallintokokeilun vaikuttavan lastensuojeluun, ja seurantakyselyssä taas ky-syttiin, miten Kainuun hallintokokeilu oli vaikuttanut siihen.
Alkukyselyn sosiaalityöntekijöiden kyselyn eli seurantakyselyn C-osan kyselyn saajiin tuli muutoksia. Vaikka alkukyselyssä sosiaalityöntekijöiden kyselyyn vasta-sivat sekä sosiaalityöntekijät että -johtajat, seurantakyselyn C-osaa ei ollut tarkoituk-senmukaista lähettää kaikille esimiehille ja muille ylikunnallisesti vastaamaan pyy-detyille, joille A-osa oli lähetetty. Kaikki, joita olin pyytänyt vastamaan A-kyselyyn ylikunnallisesti, eivät tienneet käytännön sosiaalityöstä riittävästi, ja C-osa koski käy-tännön sosiaalityötä. Ne ylikunnallisesti vastaamaan pyydetyistä, jotka myös päivys-tivät, toimivat myös käytännön sosiaalityössä. He osasivat vastata sosiaalityönteki-jöille suunnattuihin kysymyksiin. Pyysin vastaamaan C-osaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaalipäivystyksessä mukana olleita ja kaikkia sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia. Pyysin siis myös muita kuin lastensuojelua tekeviä vastaamaan, koska alkukyselyn sosiaalityöntekijöiden lomake oli osoitettu jokaisen sosiaalitoimiston kaikille sosiaalityöntekijöille. Alkukyselyn aikaan sosiaalityö to-teutettiin suurimmaksi osaksi yhdennettynä sosiaalityönä. Seurantakyselyn aikaan sosiaalityötä sen sijaan toteutettiin eri sektoreilla, joista lastensuojelu oli yksi. Lähetin kyselyn kaikille sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille, koska ajattelin, että saisin vastaus-ten kautta näkymään työn luonteen muuttumisen.
Organisaatio oli muuttunut siten, että seurantakyselyn ajankohtana Kainuun las-tensuojelu toteutettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhepalveluissa perhepal-velujohtajan alaisuudessa. Lähetin seurantakysely 53 henkilölle, joista neljä oli esimie-sasemassa. Sosiaalialan esimiesasemassa olevista kyselyn saivat perhepalvelujohtaja ja kolme perhepalvelupäällikköä (lapsiperheiden sosiaalityön, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen perhepalvelupäälliköt). Pyysin vastaajia arvioimaan tilannetta oman kuntansa kannalta, paitsi työntekijöitä, jotka olivat koko maakunnan yhteisiä tai toimivat laajalla alueella (esimiehet, erikoissuunnittelija, keskitettyjen lastensuo-jelupalvelujen sosiaalityöntekijä, tiimivetäjät), pyydettiin vastaamaan ylikunnallises-ti. Kyselyn saaneista yhdeksältä pyysin ylikunnallisia vastauksia. Loput 44 kyselyn vastaanottanutta olivat kuntien sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, ja pyysin heiltä kun-takohtaisia vastauksia.
Vastaajat ja vastaajarakenteen muutos alku- ja seurantakyselyssä
Alkukyselyn 51 kyselyn saaneesta kolme jäi Kajaanin kaupungin palvelukseen mui-den siirryttyä Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelukseen. Nämä kolme toimi-vat Kajaanin kaupungin maahanmuuttajien sosiaalityössä. Heistä kukaan ei vastan-nut kyselyyn. Koska he kyselyn saaneista olivat ainoat, jotka eivät siirtyneet Kainuun maakunnan palvelukseen, jätin heidät tutkimuksen ulkopuolelle. Täten tutkimukseen tuli 48 sosiaalijohtajaa tai sosiaalityöntekijää. Heistä vastasi 43 työntekijää (89,6 pro-senttia).
Vastaamatta jääneet olivat Kajaanista (3), Sotkamosta (1) ja Vuolijoelta (1). Ka-jaanissa sosiaalityö oli jakautunut lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön, vanhusso-siaalityöhön ja vammaissovanhusso-siaalityöhön sekä maahanmuuttajien sovanhusso-siaalityöhön, joista maahanmuuttajien sosiaalityö siis jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Suuri osa las-tensuojelua tehneistä teki myös aikuissosiaalityötä eli niin kutsuttua aluesosiaalityötä, mutta oli myös niitä, jotka eivät tehneet ollenkaan lastensuojelua. Viidestä vastaamat-ta jättäneestä kolme ei tehnyt ollenkaan lastensuojelua. Lastensuojelutyötä tehneistä sosiaalityöntekijöistä jätti vastaamatta vain 2.
Alkukyselyssä eräät sosiaalijohtajat delegoivat vastaustehtävän joiltain osin eteen-päin, eli sosiaalijohtajien kyselylomakkeen kaikkiin kysymyksiin sosiaalijohtajat eivät itse vastanneet. Paltamon sosiaalijohtaja delegoi vastausvallan joidenkin kysymyso-sioiden osalta Paltamon kahdelle sosiaalityöntekijälle, jotka vastasivat yhteistyönä kysymyksiin. Ristijärven ja Vuolijoen sosiaalijohtajana toiminut vastasi kyselyyn vain Ristijärven osalta ja delegoi tehtävän Vuolijoen osalta Vuolijoen sosiaalityönte-kijöille. Tämä on mainittu tulososassa vastauksia esiteltäessä ja huomioitu erityisesti esimerkiksi silloin, kun esimiesasemassa ja työntekijäasemassa olevien vastauksia on verrattu toisiinsa. Myös Puolangan osalta jotkin yksittäiset lastensuojelun käytän-töihin liittyvät sosiaalijohtajilta kysytyt asiat sosiaalijohtaja siirsi sosiaalityöntekijöille vastattavaksi. Puolangan osalta tulososassa ei ole mainintaa vastaajan vaihtumises-ta, koska sosiaalityöntekijän vastaukset eivät koskeneet monivaihtoehtokysymyksiä, vaan yksittäisiä käytännön asioita.
Lähetin seurantakyselyn, kuten ensimmäisessäkin vaiheessa, kaikille sosiaali-toimistojen sosiaalityöntekijöille ja niille sosiaaliohjaajille, joiden virat oli muutettu sosiaalityöntekijän viroista -ohjaajien viroiksi sekä sosiaalityön esimiehille. Seuran-takyselyssä oli vaikea saada muita kuin lastensuojelua ja lastenvalvojan tehtäviä te-keviä motivoitumaan vastaamaan. Kyselyyn vastasivat lähinnä vain lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vastuualueen sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Seurantakyselyssä vastaajia oli 32. Vastausprosentti oli 60,4.
Vastausprosentti ei kuitenkaan kerro koko tilannetta, koska suurin osa jätti vastaa-matta todennäköisesti siksi, että he eivät tehneet lastensuojelua, jota kysely koski. Kun huomioidaan pelkästään lastensuojelua tehneet työntekijät, Kajaanin seudun lasten-suojelun sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien vastausprosentti oli 57,1. Muilla seuduilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien vastausprosentti oli 100. Muuta-mia vastauksia tuli kuitenkin myös lastensuojelua tekevien ryhmän ulkopuolelta.
Ylikunnallisesti vastaamaan pyydetyistä vastasi 66,7 prosenttia. Koska ylikunnallisesti vastaamaan pyydetyistä kaksi ei ollut seurantakyselyn ajankohtana millään tavalla lastensuojeluun sidoksissa, laskin prosentin myös jättäen heidät pois. Ylikunnallisesti vastanneiden vastausprosentiksi tuli silloin 85,7. Seuraavissa taulukoissa kuvaan vas-taajia ja vertaan vastaajakuntaa alku- ja seurantakyselyssä. Ensimmäisessä taulukossa 3 vastaajat on jaoteltu sukupuolen ja ammattinimikkeen mukaan.
Taulukko 3. Vastaajat sukupuolen ja ammattinimikkeen mukaan alku- ja seurantakyselyssä Alkukysely
Seuranta-kysely Muuta huomioitavaa Sukupuoli
mies 8 4
nainen 35 28
kaikki 43 32
Ammattinimike
sosiaalijohtaja 8 0 Hallintokokeilun alettua kunnissa ei ollut enää sosiaalijohtajia
sosiaalityöntekijä 23 13
vs. sosiaalityöntekijä 6 4
sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja 2 3
vs.
sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja 2 1
johtava sosiaalityöntekijä 1 0 Johtavan sosiaalityöntekijän virkaa ei enää ollut
sosiaaliohjaaja 0 2 Hallintokokeilun aikana perustettiin sosiaali-ohjaajan virkoja muuttamalla sosiaalityönteki-jöiden virkoja -ohjaajien viroiksi
muut 1 7 Muita nimikkeitä: sosiaalineuvoja,
perhepal-velujohtaja, perhepalvelupäällikkö, sosiaa-lialan erikoissuunnittelija, perhekeskuksen tiimiesimies, sijaishuollon sosiaalityöntekijä, palveluneuvoja
tieto puuttuu 0 2
kaikki 43 32
Taulukossa 3 ensimmäisenä on vastaajien sukupuoli. Alkukyselyssä vastaajista kah-deksan oli miehiä ja 35 naisia, ja seurantakyselyssä vastaajista neljä oli miehiä ja 28 naisia. Seuraavana taulukossa on vastaajien ammattinimike. Vastaajista suurin osa oli ammattinimikkeellä sosiaalityöntekijä sekä ennen hallintokokeilua, 23 vastaajaa, että hallintokokeilun aikana, 13 vastaajaa. Kun sosiaalityöntekijöihin lasketaan johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijän viransijaisina olleet (ennen hallintokokeilua 6, aikana 4), sosiaalityöntekijä-lastenvalvojat (ennen 2, aikana 3), sosiaalityöntekijä-las-tenvalvojan viransijaisina toimineet (ennen 2, aikana 1) ja sijaishuollon sosiaalityön-tekijä, vastaajista sosiaalityöntekijöitä oli 34 ennen hallintokokeilua ja 22 hallintoko-keilun aikana. Ennen maakuntaan siirtymistä kuitenkin sekä sosiaalijohtajilta että -työntekijöiltä edellytettiin sosiaalityöntekijän koulutusta. Alkukyselyn viroissa poik-keuksena oli sosiaalineuvojan virka, johon ei vaadittu sosiaalityöntekijän koulutusta.
Maakunnan aikana kyselyyn vastanneissa sen sijaan oli työntekijöitä, joilta ei vaadittu sosiaalityöntekijän koulutusta. Tällaisia olivat perhepalvelujohtaja, sosiaaliohjaajat ja perhekeskusten tiimivetäjät sekä palveluneuvojat. Perhekeskusten tiimivetäjissä oli kuitenkin myös sosiaalityöntekijöitä. Perhepalvelupäälliköiltäkään ei vaadittu sosi-aalityöntekijän koulutusta, mutta he olivat kuntien entisiä sosiaalijohtajia, ja heillä oli sosiaalityöntekijän koulutus.
Seuraavaksi eniten ennen hallintokokeilua vastaajissa oli sosiaalijohtajia. Hallin-tokokeilun aikana heitä ei ollut ollenkaan. HallinHallin-tokokeilun aikana toiseksi suurin ryhmä oli ryhmä muut, joka tosin sisältää myös hallintokokeilun aikaisen sosiaalijoh-don. Sosiaaliohjaajan virkoja ei ennen hallintokokeilua ollut, hallintokokeilun aikana sosiaaliohjaajan virassa olevista vastasi kaksi. Molemmat sosiaaliohjaajan virat olivat entisiä sosiaalityöntekijän virkoja, jotka oli hallintokokeilun aikana muutettu sosiaa-liohjaajan viroiksi. Molemmat virat olivat aikuissosiaalityössä, mutta toisessa virassa työaika oli jaettu siten, että virassa oleva teki siivun lastensuojelua.
Kainuussa toteutettiin sosiaalityön henkilöstön tehtävärakenteiden ja työolojen kehittämiseen tähtäävä projekti (SORAKE) vuosina 2006–2008. SORAKE-hanke to-teutettiin Oulun lääninhallituksen rahoittamana sosiaalialan kehittämishankkeena.
Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymän luot-tamus- ja virkamiesedustajat, sosiaalityöntekijöiden, -ohjaajien, Talentia Kainuu ry:n, ISO-Kainuun ja Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. (Pekkala 2008.) Projektin aikana muutettiin sosiaalityöntekijöiden virkanimikkeitä ohjaajan viroiksi siellä, missä katsottiin, että se oli mahdollista. Samalla tehtiin toimenkuvamuutoksia. Ke-hittämistyön tavoitteina oli turvata palvelujen saatavuus, kehittää palvelujen laatua ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Sosiaalityöntekijöitä oli vaikea saada. Jatkuvaa määräaikaisten tehtävien täyttämistä ei nähty työnantajan, työntekijän eikä asiakkaan kannalta mielekkääksi. Tehtävärakenneuudistuksessa tavoitteena oli myös sosiaali-työn henkilöstön saatavuuden parantaminen henkilöstöpolitiikkaa ja työoloja kehit-tämällä. (Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta 22.11.2006,
§ 268; Kainuun maakuntahallitus 4.12.2006, § 231.) Tehtävärakenneuudistus näkyi vastauksissa siten, että vastaajina seurantakyselyssä oli myös sosiaaliohjaajia, ja vas-tauksissa myös kerrottiin uudistuksesta.
Ennen hallintokokeilua kaikki vastaajat olivat ilmoittaneet ammattinimikkeensä, mutta hallintokokeilun aikaisista vastaajista kaksi oli jättänyt ammattinimikkeensä pois. Seuraavassa taulukossa 4 kuvataan vastaajien ammatillinen koulutus sekä ennen hallintokokeiluun siirtymistä että hallintokokeilun aikana.
Taulukko 4. Vastaajien ammatillinen koulutus alku- ja seurantakyselyssä Alkukysely
Seuranta-kysely Muuta huomioitavaa Ammatillinen koulutus
sosiaalihuoltaja 10 3
ylempi korkeakoulututkinto,
sisältää sosiaalityön 11 12
muutoin saatu sosiaalityön
muodollinen pätevyys 7 4
ylempi korkeakoulututkinto,
ei sosiaalityötä 2 2
muut 12 10 Sosionomi AMK tai opistoaste: diakoni,
sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja tai muu opistoaste ja/tai sosiaalityön opiskelija yliopistossa
tieto puuttuu 1 1
kaikki 43 32
Vastaajien yleisin ammatillinen koulutus ennen hallintokokeilua oli muu koulutus (12). Tällainen koulutus oli esimerkiksi sosionomi AMK tai sosiaalialan opistoasteen koulutus, kuten sosiaalikasvattaja tai sosiaaliohjaaja. Osa vasta opiskeli sosiaalityön-tekijäksi. Hallintokokeilun aikana yleisin ammatillinen koulutus oli ylempi korkea-koulututkinto, joka sisälsi sosiaalityön opinnot (12). Toiseksi yleisin ennen hallin-tokokeilua oli ylempi korkeakoulututkinto, joka sisälsi sosiaalityön opinnot (11), ja hallintokokeilun aikana muu koulutus (10), esimerkiksi sosionomi AMK, sosiaalikas-vattaja tai sosiaaliohjaaja. Muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä vastaajissa oli enemmistö sekä ennen hallintokokeilua, että hallintokokeilun aikana (ennen 28/43, aikana 19/32). (Ks. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaati-muksista 272/2005.) Taulukossa 5 kuvataan vastaajat kunnittain ennen hallintokokei-lua ja hallintokokeilun aikana.
Taulukko 5. Vastaajat kunnittain alku- ja seurantakyselyssä
Kunta Alkukysely Seurantakysely
Kajaani 16 9
Hyrynsalmi 2 2
Kuhmo 5 2
Paltamo 3 1
Puolanka 3 4
Ristijärvi 2 1
Sotkamo 5 3
Suomussalmi 5 3
Vuolijoki 2 0
Ylikunnalliset 0 7
Kaikki 43 32
Alkukyselyssä vastausprosentti oli hyvä (89,6), mutta seurantakyselyssä se oli hei-kompi (60,4). Seurantakyselyynkin Ylä-Kainuussa (Hyrynsalmella, Puolangalla ja Suomussalmella) sekä Sotkamon ja Kuhmon seuduilla vastasivat kaikki lastensuoje-lua tekevät sosiaalityöntekijät. Sen sijaan Kajaanin seudulla (Kajaanissa, Paltamossa, Ristijärvellä ja Vuolijoella) kaikki lastensuojelua tekevät eivät vastanneet. Seudun vastaajavajaus syntyi Kajaanista ja Vuolijoelta. Kajaanista tosin kyselyyn vastasivat muutamat muukin kuin lastensuojelutyöntekijät. Vuolijoelta seurantakyselyyn ei tullut ollenkaan vastauksia. Jotkut Kajaanin seudun kyselyn saaneet kertoivat, että he eivät olleet valmiita vastaamaan, koska he olivat toimineet organisaatiossa vasta vähän aikaa. He eivät osanneet sanoa organisaatiomuutoksen vaikutuksista. Tästä syystä kartoitin, kuinka pitkä työkokemus vastaajilla oli sen kunnan palveluksessa, jossa vastaajat kyselyn aikaan toimivat. Taulukossa 6 kuvaan vastaajia palveluvuosien mukaan sekä ennen hallintokokeilua että hallintokokeilun aikana.
Taulukko 6. Vastaajat toimineet oman työpaikkakuntansa palveluksessa alku- ja seurantaky-selyssä
Alkukysely Seurantakysely Kaikki
Toiminut kunnan palveluksessa
alle vuoden 5 2 7
1–5 vuotta 10 7 17
6–15 vuotta 6 5 11
16 - 19 11 30
tieto puuttuu 3 7 10
yhteensä 43 32 75
Taulukossa kuvataan vaihtuvuutta. Osa vastaajista on kokenut organisaatiomuutok-sen, mutta heidät on siirretty uuteen organisaatioon, Kainuun maakunta -kuntayh-tymään, vanhoina työntekijöinä, eikä silloin luonnollisestikaan ole kyse työntekijää koskevasta työpaikan vaihdoksesta. Sekä ennen hallintokokeilua että sen aikana vas-taajissa oli eniten sellaisia, jotka olivat toimineet kunnan palveluksessa enemmän kuin 16 vuotta (ennen kokeilua 19, kokeilun aikana 11). Seuraavaksi eniten vastaajia oli ryhmässä, jotka olivat olleet kunnan palveluksessa 1–5 vuotta. Alle vuoden kun-nallista palvelua oli ennen hallintokokeilua 5 ja sen aikana 2 vastaajalla. Kaikki eivät kertoneet palveluvuosiaan.
Taulukossa 7 taas kuvataan, paljonko työajasta kului lastensuojeluun. Alkukyselyn aikaan työ oli suurelta osin yhdennettyä sosiaalityötä. Virallisesti ei ollut määritel-ty muuta kuin määritel-työtehtävät, ei niiden prosentuaalista osuutta. Lastensuojelun osuus työajasta on vastaajan oma arvio. Arvion tekeminen oli haasteellista, kun jotkut yh-dennettyä työtä tekevät sosiaalityöntekijät saattoivat saman asiakaskäynnin aikana esimerkiksi laskea toimeentulotukea sekä käsitellä perheen päihde- ja lastensuojelu-asioita. Arvion tekemistä vaikeutti erityisesti se, että asiat usein kytkeytyivät tiiviisti toisiinsa. Seurantakyselyn aikaan tehtävät sen sijaan oli jaettu eri sektoreille ja työn-antajan toimesta määritelty, montako prosenttia työajasta kuului millekin sektorille.
Tältä osin vastaukset eivät siis ole täysin verrattavissa toisiinsa.
Taulukko 7. Lastensuojelun osuus työajasta. Seuduilla ja ylikunnallisesti työskennelleiden vastaukset. Tilanteet alku- ja seurantakyselyssä
Työajasta kului lastensuojeluun Kajaanin
seutu Sotkamon ja Kuhmon seutu
Ylä-
Kainuu
Ylikunnal-linen Kaikki
noin 100 prosenttia, alku- / seuranta- 0 / 4 1 / 1 0 / 3 1 / 8
yli 80 prosenttia, mutta ei koko aikaa,
alku- / seuranta- 7 / 2 1 / 0 1 / 1 9 / 3
60–79 prosenttia, alku- / seuranta- 3 / 0 0 / 1 3 / 0 6 / 1
40–59 prosenttia, alku- / seuranta 1 / 0 1 / 1 0 / 1 2 / 2
20–39 prosenttia, alku- / seuranta 5 / 0 4 / 0 3 / 0 0 / 1 12 / 1 alle 20 prosenttia, alku- / seuranta 2 / 1 2 / 1 2 / 2 0 / 1 6 / 5
ei tehnyt, alku- / seuranta- 5 / 3 1 / 0 0 / 1 6 / 4
kaikki, alku- / seuranta- 23 / 10 10 / 4 9 / 8 0 / 2 42 / 24
Ennen maakuntaan siirtymistä pienten kuntien sosiaalijohtajat tekivät paitsi hallin-nollisia tehtäviä myös käytännön sosiaalityötä. Yhdessä pienessä kunnassa sosiaali-johtaja teki työajastaan jopa enemmän lastensuojelua kuin kunnan sosiaalityöntekijä.
Kun sosiaalijohtajien virat lakkautettiin kunnista, sosiaalijohtajat eivät yhtä lukuun ottamatta poistuneet maakunnan palveluksesta. Sen sijaan he jäivät erilaisiin sosiaa-lialan tehtäviin, mutta lastensuojelun sosiaalityöhön heistä ei jäänyt kukaan. Organi-saatiomuutos pääosin kokonaisvaltaisesta kuntakohtaisesta sosiaalityöstä sektorikoh-taiseen maakunnalliseen sosiaalityöhön olisi voinut näkyä vastaajarakenteessa siten, että osa vastaajista olisi tehnyt kokoaikaista lastensuojelua ja osa taas ei ollenkaan.
Organisaatiomuutoksessa toteutettu jako sektorikohtaiseen työhön näkyi vastaaja-kunnassa, mutta ei edellä kuvatulla tavalla. Alkukyselyn vastaajista lastensuojelua 100 prosenttia työajastaan teki vain yksi työntekijä 42 työntekijästä (3 prosenttia).
Seurantakyselyssä 100 prosenttia työajastaan teki lastensuojelua kolmannes, 8 vastaa-jaa 24 vastaajasta (33 prosenttia). Ennen hallintokokeilua yli 80 prosenttia työajastaan lastensuojelua teki 10 vastaajaa 42 vastaajasta (24 prosenttia) ja hallintokokeilun aika-na 11 vastaajaa 42 vastaajasta (46 prosenttia). Alle 20 prosenttia lastensuojelua ennen hallintokokeilua teki 12 vastaajaa 42 vastaajasta (29 prosenttia), ja maakunnan aikana 9 vastaajaa 24 vastaajasta (33 prosenttia). Lastensuojelua ei ollenkaan tehnyt ennen hallintokokeilua 6 vastaajaa 42 vastaajasta (14 prosenttia) ja hallintokokeilun aikana 4 vastaajaa 24 vastanneesta (16 prosenttia).
Alkukyselyn ajankohtana oli eniten niitä, jotka tekivät lastensuojelua 20–39 pro-senttia työajastaan, kun taas seurantakyselyssä niitä, jotka tekivät lastensuojelua 100 prosenttia työajastaan. Edellisessä taulukossa alkukyselyn 43 vastaajasta 42 vastaajaa oli vastannut kysymykseen, mutta seurantakyselyn 32 vastaajasta vain 24 vastaajaa.