4 KAINUUN LASTENSUOJELUN RAKENTEELLINEN MUUTOS
4.2 Odotukset Kainuun hallintokokeilulta ja niiden toteutuminen
Maakuntamallin aiheuttamat lisäykset tai parannukset
Maakuntamallin aiheuttamista muutoksista kerrotaan sekä strukturoiduissa että avoi-missa vastauksissa. Ensin kuvaan asioita, jotka vastaajien näkemyksen mukaan olivat lisääntyneet strukturoidussa vastauksissa Kainuun hallintomallin aikana verrattuna
tilanteeseen ennen hallintomallia. Alkukyselyyn tuli 35–38 vastausta kysymyksestä riippuen ja seurantakyselyyn 28–30 vastausta. Pistelasku on tehty 29 ristiintaulukon pohjalta, ja tulokset esitetään taulukoissa 14, 17 ja 20. Vastausten pohjalla on Likert-as-teikollisia kysymyksiä, ja niiden pohjalta olen rakentanut summamuuttujia. Annoin pisteitä seuraavasti: vähenee paljon -2 pistettä, vähenee jonkin verran -1 piste, pysyy samana 0 pistettä, lisääntyy jonkin verran + 1 piste ja lisääntyy paljon + 2 pistettä. Pis-teytyksen jälkeen laskin keskiarvon. Jos keskiarvo oli 1,5 tai enemmän, kysytty asia oli lisääntynyt maakuntakokeilun aikana vastaajien mukaan erittäin paljon, jos 0,5–1,49, silloin se oli lisääntynyt jonkin verran. Taulukoissa 14, 17 ja 20 esitän tulokset seu-rantakyselyn vastausten mukaisesti. Jos pisteitä oli seuseu-rantakyselyn vastauksissa alle 0,5, asia ei näy toteutuneiden odotusten taulukossa, vaan se näkyy taulukossa, jossa uskotaan asian samana pysymiseen tai vähenemiseen. Taulukossa 14 esitetään asiat, jotka seurantakyselyn mukaan lisääntyivät tai paranivat, taulukossa 17 asiat, jotka heikkenivät ja taulukossa 20 asiat, jotka pysyivät samoina. Seurantakyselyn vastaksia verrataan alkukyselyn vastauksiin. Alkukyselyn tilanne esitetään ensin. Pisteytyksen tarkoituksena on saada sopimaan taulukkoon, miten mikäkin asia on muuttunut, missä muutos on suurinta ja missä vähäisintä.
Taulukko 14. Kainuun hallintokokeilu lisäsi seuraavia asioita. Alku- ja seurantakyselyn vertailua Sija alkukyselyssä Sija seurantakyselyssä Uskottiin lisääntyneen seurantakyselyssä
Käytäntöjen yhtenäistyminen lasten suojelussa 1. 1.
Palvelut kilpailutetaan lastensuojelussa 3. 2.
Kaikkien kuntien mahdollisuus käyttää
tasapuo-lisesti maakunnassa järjestettäviä palveluja 7. 3.
Tilastokäytännöt yhtenäistyvät 2. 4.
Lastensuojelupalveluprosessi tulee
näkyväksi 5.–6. 5.
Laaditaan lastensuojelustrategia ja
lapsipoliitti-nen ohjelma 5.–6. 6.
Huostaanottokäytäntöjen laatu paranee 4. 7.
Seurantakyselyssä kerrottiin hienoisesta lisään-tymisestä, alkukyselyssä uskottiin tilanteen pysyvän entisenlaisena
Lastensuojelupalveluja tuotetaan kunnan
ulkopuolelta 8. pysyy samana 8.–9.
Asiakkaiden oikeusturva paranee 9. pysyy samana 8.–9.
Lastensuojelupalvelujen saaminen
parantuu 10. pysyy samana 10.
Odotuksessa kaikkien kuntien mahdollisuudesta käyttää tasapuolisesti maakunnassa järjestettäviä palveluja olivat suurimmat erot odotuksen ja sen toteutumisen välillä.
Ero näkyy myös alku- ja seurantakyselyn sijaluvussa (7. sija / 3. sija). Seurantaky-selyssä usko kaikkien kuntien mahdollisuuteen käyttää palveluita tasapuolisesti oli alkukyselyn tilanteeseen verrattuna parantunut. Sen sijaan huostaanottojen laadun paranemiseen ei uskottu yhtä vahvasti seurantakyselyssä kuin alkukyselyssä.
Muutos ei ollut keskimääräisesti suuri alku- ja seurantakyselyjen välillä. Sekä alku- että seurantakyselyssä kaikkien 1.–7. sijoilla olevien asioiden arvioitiin lisään-tyneen keskimääräisesti vain jonkin verran. Käytäntöjen yhtenäistymiseen, palvelujen kilpailuttamiseen lastensuojelussa, kaikkien kuntien mahdollisuuteen käyttää tasa-puolisesti maakunnassa järjestettäviä palveluja, tilastokäytäntöjen yhtenäistymiseen, lastensuojeluprosessin näkyväksi tulemiseen, lastensuojelustrategian ja lapsipoliitti-sen ohjelman laatimiseen ja huostaanottojen laadun paranemiseen uskottiin jonkin verran sekä alku-, että seurantakyselyssä. Seurantakyselyssä uskottiin myös sijoilla 8.–10. olevien asioiden lisääntyvän jonkin verran. Alkukyselyssä sijoilla 8.–10. oleviin asioihin ei uskottu hallintokokeilulla olevan vaikutusta, vaan niiden odotettiin pysy-vän samana. Seurantakyselyssä usko maakuntakokeilun positiivisiin vaikutuksiin oli hiukan kasvanut. Lastensuojelua tekevien keskimääräiset vastaukset eivät poikenneet paljon kaikkien vastaajien keskimääräisistä vastauksista.
Alkukyselyn avoimeen kysymykseen Kainuun hallintokokeilua koskevista odo-tuksista vastasi 26 työntekijää. Vastausten pääteemana on odotus. Teemoittelen alku-kyselyn avoimet vastaukset kolmen alateeman alle taulukossa 15.
Taulukko 15. Alkukyselyn avoiminten vastausten tärkeimmät odotukset Kainuun hallintomallilta Odotus
johtaminen olisi kunnossa, kehittämistyö tapahtuisi rauhallisesti, järkevällä vauhdilla saataisiin lisäresursseja lastensuojeluun
tehtäisiin hyvää yhteistyötä ja saataisiin yhteisiä linjauksia Kainuuseen
Seuraavassa kuvaan tarkemmin kolmea tärkeintä odotusta:
Alkukyselyssä tärkein odotus kohdistui johtamiseen. Johtajilta odotettiin hyvää johtajuutta, mutta tarkemmin ei määritelty, mitä hyvä johtajuus olisi. Johtajilta odo-tettiin myös sitä, että he huolehtisivat siitä, että kehittämistyö tapahtuisi rauhallisesti, järkevällä vauhdilla.
Toinen tärkeä odotus oli resurssien lisäys lastensuojeluun ja samalla palvelujen laadun parantuminen. Resurssien lisäystä toivottiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin, mutta toivottiin, että saataisiin myös lisää erityisosaajia lastensuojelun tueksi, kuten perheneuvolapalvelujen työntekijöitä, koulukuraattoreja, psykologeja ja lastenpsy-kiatristen asioiden asiantuntijoita. Lisäksi toivottiin lastensuojeluun lakimiesapua.
Palvelujen laadun parantamiskeinoiksi toivottiin lisäpanostamista ehkäisevään las-tensuojeluun, varhaiseen puuttumiseen ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. Odotettiin myös koulutusmahdollisuuksien lisääntymistä, erilaisten toimijoiden verkostoitumi-sen lisääntymistä ja sosiaalityön sektoroitumista.
Kunnissa nähtiin olevan jo valmiiksi laatua, hyviä käytäntöjä, joiden toivottiin siirtyvän Kainuun hallintomalliin. Kuntien yhteistyön toivottiin lisääntyvän, ja yhteis-työn lisäämisen kautta toivottiin, että kaikilla paikkakunnasta huolimatta olisi mah-dollisuus ammattitaitoiseen työpariin lastensuojelussa ja erityisesti huostaanotossa.
Lisäksi odotettiin, että maakunnassa sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä olisi aiempaa enemmän. Sosiaalityöntekijöiden yhteistapaamisten odotettiin ylläpitävän sosiaali-työntekijöiden ammattitaitoa. Yhteisten linjauksien kautta toivottiin, että löydettäi-siin lastensuojelun ydin, jolloin osattailöydettäi-siin keskittyä tärkeämpään ja vähennettäilöydettäi-siin päällekkäistä työtä. Odotettiin, että yhteiset työkäytännöt tasa-arvoistaisivat asiakas-kunnan ja samanlaiset palkat kaikkialla Kainuussa tasa-arvoistaisivat työntekijät.
Toivottiin, että kuntien tasa-arvoa kehitettäisiin siten, että Kajaani-keskeisyyttä ei syntyisi, vaan pienet kunnat otettaisiin huomioon yhtenevässä Kainuussa. Toivottiin myös, että palveluja tarjottaisiin tasapuolisesti kaikille kainuulaisille. Kaikkien kun-tien yhteiskäyttöön toivottiin sijaishuoltopankkia ja uskottiin sen lisäävän kunkun-tien tasa-arvoisuutta, palvelujen saatavuutta ja yhtenäistävän käytäntöjä.
Seurantakyselyn kysymykseen ”Onko Kainuun hallintokokeilu vastannut etukä-teistoiveitasi siitä ja jos on, niin miten?” avoimia vastauksia oli yhtensä 15. Vastauksis-sa on 5 ylikunnallista, 7 lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja 3 sellaisen sosiaalityön-tekijän vastausta, joka ei tehnyt lastensuojelua. Lisäsin seurantakyselyssä aineistoon paloja vastauksista, jotka olivat tulleet kysymyssarjan alla olevaan kysymykseen, mi-ten hallintokokeilu oli kyseiseen asiaan vaikuttanut. Ne vastaukset kertoivat myöntei-sistä muutoksista. Pääteemana oli seurantakyselyssä miten Kainuun hallintokokeilu on vastannut etukäteistoiveisiin. Jaoin avoimet vastaukset seuraavien alateemojen alle: 1) käytännöt yhdentyneet, mikä lisää asiakkaiden oikeusturvaa, 2) lastensuojelun asema vahvistunut, 3) työtä kehitetään ja 4) taloudellisuus. Taulukossa 16 kuvaan, miten Kainuun hallintokokeilu on vastannut etukäteistoiveita. Taulukossa vasemman reunan sarakkeissa alku- ja seurantakyselyn alateemoja verrataan toisiinsa, jolloin alku- ja seurantakyselyjen vastauksissa oleva muutos tulee näkyväksi. ”Tyytyväi-syyden aiheet muutoksessa” -otsikon alle on seurantakyselyn vastauksista koottu keskeiset asiat, jotka selittävät seurantakyselyn teemoja.
Taulukko 16. Onko Kainuun hallintokokeilu vastannut etukäteistoiveitasi? Seurantakyselyn avoimet vastaukset verrattuna alkukyselyn odotuksiin
Hallintokokeilun aikana tapahtunut positii-vinen muutos, jota verrataan alkukyselyn odotuksiin
Tyytyväisyyden aiheet muutoksessa
Käytännöt yhdentyneet, mikä lisää asiakkaiden oikeusturvaa
Vastaus odotuksiin: tehtäisiin hyvää yhteistyötä ja saataisiin yhteisiä linjauksia Kainuuseen
Käytännöt yhdentyneet: tilastoiminen yhtenäisty-nyt, käytetään samoja tietokoneohjelmia, toiminta-mallit yhtenäistyvät, työtavat yhtenäistyneet Asiakaslähtöisyys ja oikeudenmukaisuus: yhtene-vät kriteerit palvelujen saamiseen, yhtenäiset ja tasapuoliset tulkinnat asiakkaille, joten asiakkai-den oikeusturva on parantunut
Lastensuojelun asema vahvistunut
Vastaus odotuksiin: tehtäisiin hyvää yhteistyötä, saataisiin yhteisiä linjauksia Kainuuseen ja saatai-siin lisäpanostusta lastensuojeluun
Lastensuojelun toteuttaminen kuntien välisenä yh-teistyönä on vahvistanut lastensuojelun asemaa Lastensuojeluun on erikoistuttu, palkkataso on yhtenäistynyt maakunnassa, erityisesti lastensuo-jelussa palkat ovat nousseet
Maakunnallinen päivystys toimii, hyvä päivystys-sopimus
Työntekijällä on mahdollisuus olla osa suurem-paa, maakunnallista työyhteisöä, maakunnalliset kuukausipalaverit toimivat, samoin videoyhteydet niihin ja erilaisiin palavereihin, seutupalaverit toimivat
Yhteistyö toimii, erityisosaajia ja kokeneita työntekijöitä jaetaan tueksi joka puolelle Kainuu-ta, lastensuojelulakia helpompi toteuttaa osana suurempaa yksikköä, pienen kunnan ainoana sosiaalityöntekijänä joutuisi yksin puolustamaan asiakkaan oikeutta palveluihin ja etuuksiin
Hallintokokeilun aikana tapahtunut positii-vinen muutos, jota verrataan alkukyselyn odotuksiin
Tyytyväisyyden aiheet muutoksessa
Työtä kehitetään
Vastaus odotuksiin: saataisiin lisäpanostusta lastensuojeluun ja kehittämistyö tehtäisiin rauhalli-sesti ja järkevällä vauhdilla
Paljon kehittämishankkeita, yksittäinen kunta ei olisi pystynyt järjestämään niitä, kehittämistyö ja henkilöstön rekrytointi ovat parantuneet
Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen palveluja on lisätty ja saatu uusia resursseja lastensuoje-luun: vauvaperheiden varhainen tuki, perhetyö, lastensuojeluyksikkö ja sijaishuollon sosiaalityö, lapsiperheiden kotipalvelu, maakunnallinen sosi-aalipäivystys, sijaisperheet, tukiperheet Tekniikkaa on lisätty: maakunnan leasingautot, kannettavat tietokoneet kaikilla, videoneuvottelu-välineet
Ostopalvelujen määrä kasvanut jonkin verran, muun muassa jälkihuoltopalveluina tukihenkilöitä, mutta myös perhetyötä ja kotipalvelua ostetaan Perhekeskukset on saatu jokaiseen Kainuun kuntaan, ja muukin kunnallinen moniammatillinen yhteistyö on käynnistynyt uudelleen
Maakunta on erittäin koulutus- ja tutkimusmyön-teinen, EVO eli erityisvaltionosuus, myös sosiaa-lityöntekijöille
Taloudellisuus / – ei vertailua Tavoiteltu säästöjä tuottavaa toimintaa ja kustan-nustehokkuutta, esimerkiksi lastensuojeluyksiköt on kilpailutettu
Seuraavassa käyn taulukon 16 teemat kohta kohdalta läpi:
Seurantakyselyn avovastaukset toivat näkyviin asioita, joita ei strukturoitujen ky-symysten kautta noussut esille. Avovastauksissa vastaajat yhdistivät strukturoidun kyselyn monia kysymyksiä saman kokonaisuuden alle. Vastauksissa kerrottiin sekä käytäntöjen että tilastokäytäntöjen yhdentymisestä. Ne lisäsivät myös asiakkaiden samanarvoisuutta ja oikeusturvaa. Lisäksi vastauksissa kerrottiin, että uuden lasten-suojelulain tultua maakuntaan oli laadittu maakunnallinen lastensuojeluohjelma, joka osaltaan oli vahvistanut maakunnan kokonaisuutta. Tätä ei kuitenkaan nähty Kainuun hallintokokeilun aikaansaannokseksi, vaan hallintokokeilun aikana tapah-tuneeksi lastensuojelulain muutoksesta johtuvaksi uudistukseksi.
Kainuun hallintomallin katsottiin parantaneen lastensuojelun asemaa siihen näh-den, mikä sen asema olisi yksittäisessä kunnassa. Tämä näkyi muun muassa siinä, että sosiaalityöntekijöiden palkat oli saatu yhdenvertaisiksi koko Kainuussa. Erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkoja oli nostettu. Ne olivat hiukan suurem-mat kuin muilla sosiaalityöntekijöillä. Alkukyselyn tilanteessa palkat olivat olleet hyvin erilaisia eri kunnissa. Pienen kunnan sosiaalityöntekijöille maakuntamalli toi lisäksi suuren työyhteisön tuen. Vaikka muut lastensuojelutyöyhteisön jäsenet olivat kaukanakin, he olivat kuitenkin samaa työyhteisöä, heidät tunsi. Heiltä saattoi saada tarvittaessa tukea, ja he voivat toimia henkisenä selkärankana ja konsultaatioapuna.
Erikoistuminen yhteen sosiaalityön alueeseen toteutui sektoroituneen työn kautta koko maakunnassa.
Maakunnallinen päivystys toimi samanlaisena joka kunnassa. Alkukyselyn ti-lanteessa päivystyskäytännöt olivat kunnittaisia. Alku- ja seurantakyselyn välissä tapahtui sekä sosiaalihuolto- että lastensuojelulaissa lainsäädäntömuutoksia, jotka velvoittivat järjestämään sosiaalipäivystyksen. Sosiaalipäivystys ei siis ollut Kainuun
maakuntamallin aikaansaannosta, mutta maakunnallinen päivystyssopimus koettiin Kainuun hallintomallin aikaansaannokseksi, koska maakunnalliset päättäjät olivat hyväksyneet neuvotellun sopimuksen. Myös uusi lastensuojelulaki vahvisti lasten-suojelun sosiaalityön asemaa, teki sitä näkyvämmäksi ja paransi huostaanottojenkin laatua, mutta lastensuojelun aseman vahvistuminen ei selittynyt pelkästään suojelulailla. Esimerkiksi palkkakysymyksiin tai sosiaalipäivystyssopimuksiin lasten-suojelulaki ei ollut vaikuttamassa.
Seurantakyselyssä vastaajat kertoivat, että kehittämishankkeita oli paljon enem-män, kuin yksitäisessä kunnassa olisi mahdollista, ja hankkeet koskivat koko Kainuu-ta. Henkilöstön rekrytointiakin oli parannettu. Kuitenkin koettiin, että sosiaalityötä se ei riittävällä tavalla koskenut, siitä huolimatta, että sosiaalityöntekijöitä oli vaikea saada. Ehkäisevään lastensuojeluun oli tullut paljon resursseja: vauvaperheiden var-hainen tuki, perhetyö ja kotipalvelu. Samoja palveluja voitiin käyttää myös lasten-suojelussa. Lastensuojeluun oli tullut myös sijaishuollon yksikkö ja maakunnallinen lastensuojelulaitos. Lastensuojelulaitoksen työntekijät toimivat maakunnallisen sosi-aalipäivystyksen ykköspäivystäjinä, joilta tieto yhdistyi sosiaalipäivystäjänä toimi-valle työntekijälle, jos päivystävän sosiaalityöntekijän tietoa ja taitoa tarvittiin tai jos asia vaati kotikäyntiä.
Sijaishuoltoyksikkö oli kilpailuttanut maakunnan käyttämät lastensuojeluyksiköt sekä kartoittanut sijais- ja tukiperheet ja myös tukihenkilöt. Ne kaikki olivat sijaishuol-toyksikön kautta kaikkien Kainuun kuntien käytettävissä. Lisäksi lastensuojeluun os-tettiin tarvittaessa tukihenkilöitä, perhetyötä, kotipalvelua tai vaikkapa lakimiesapua, kun maakunnalliset resurssit eivät olleet riittäviä.
Matkat olivat pitkät, mutta maakunta oli hankkinut leasingautot työntekijöiden käyttöön, eikä jokaisessa palaverissa tarvinnut käydä, kun palaverin saattoi toteuttaa omalla paikkakunnalla videoyhteyksien kautta. Perhekeskukset tai -asemat olivat tul-leet jokaiseen kuntaan. Sitä kautta oli käynnistynyt joissain kunnissa uudelleen kun-takohtainen moniammatillinen verkostotyö. Se oli maakuntaan siirtymisen jälkeen jonkin aikaa osittain kadoksissa, koska uudet toimintamallit ja yhteistyökuviot veivät aluksi voimavaroja entisistä, aiemmin hyvin toimivistakin käytännöistä. Maakunta oli koulutusmyönteinen, ja se järjesti itse koulutuksia muun muassa projektien kautta, mutta myös maakunnan ulkopuolisiin koulutuksiin pääsi tarvittaessa. Oman työn kehittäminen oli mahdollista, ja siihen saattoi joissain tapauksissa saada työaikaa.
Tutkimusrahoitukseen tarkoitettu erityisvaltionosuus (EVO), joka maakuntakokeilun ulkopuolella kosketti lähinnä vain erikoissairaanhoidon lääkäreitä, ulottui maakunta-kokeilun aikana muihinkin ammattiryhmiin, kuten maakunnan palveluksessa oleviin sosiaalityöntekijöihin.
Alkukyselyssä toivottiin lisäpanostusta lastensuojeluun. Seurantakyselyssä ker-rottiin, että lisäpanostusta oli saatu: esimerkiksi sijaishuoltoyksikkö, lastensuojelu-yksikkö, ehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon resurssit, sosiaalipäivystys ja so-siaaliohjaajat. Siirtyminen maakunnan organisaatiomalliin tapahtui nopeasti, mutta uudistuksia tehtiin myös sen jälkeen rauhallista tahtia, vuosien aikana. Maakunta-mallin koettiin olevan taloudellinen ja kustannustehokas. Taloudellisuutta ja kustan-nustehokkuutta toteutettiin lastensuojelussa esimerkiksi kilpailutettujen lastensuoje-luyksiköiden kautta.
Maakuntamallin aiheuttamat heikennykset
Seuraavassa kuvaan asioita, joihin vastaajat näkivät Kainuun hallintokokeilun vaikut-taneen negatiivisesti. Vastaajina olivat samat kuin taulukon 14 vastauksissa. Kuvasin taulukkoon 17 strukturoiduista vastauksista löytyneitä pelkoja, jotka vastaajien mu-kaan olivat toteutuneet maakuntakokeilun aikana. Taulukossa asiat ovat pistejärjes-tyksessä sen mukaan, miten ne ovat saaneet keskiarvoisesti seurantakyselyssä pisteitä vastaajaa kohti. Alkukyselyn tilanne on vieressä, mutta kun alkukyselyn pelkoja oli enemmän kuin seurantakyselyn pelkoja, kaikki alkukyselyn pelot eivät tässä taulu-kossa näy (loput näkyvät taulutaulu-kossa 20). Pistesijat taulukkoon 17 on laskettu samoin perustein kuin taulukon 14 pisteet. Asioita, joita hallintokokeilun nähtiin heikentä-neen, oli vähemmän kuin niitä, joita hallintokokeilun nähtiin parantaneen tai joihin hallintokokeilun ei nähty vaikuttaneen. Kaikkia seuraavassa taulukossa olevia asioita maakuntakokeilun arvioitiin heikentäneen vain jonkin verran (alkukyselyn 1. sijalla olevan pisteet -1,26 ja seurantakyselyssä -1,43) sekä alku- että seurantakyselyssä.
Taulukko 17. Kainuun hallintomalli on heikentänyt näitä
Sija alkukyselyssä Sija seurantakyselyssä
Matkoihin käytetty työaika lisääntyy 1. 1.
Lastensuojelukustannukset lisääntyvät 3.–4. 2.
Sijaisuuksien hoitaminen naapurikunnista
lasten-suojelussa lisääntyy 2. 3.
Päätösvalta omassa kunnassa lastensuojelussa
vähenee 3.─4. 4.
Matkoihin käytetty työaika vähensi varsinaiseen tehtävään käytettävää aikaa. Mat-koihin käytetyn työajan kerrottiin lisääntyneen kohtalaisesti lähelle ”lisääntyy pal-jon”-arvoa. Jo alkukyselyssä odotettiin maakuntamallin lisäävän matkoihin käytet-tävää työaikaa.
Alkukyselyyn verrattuna seurantakyselyn vastaajat uskoivat vahvemmin, että las-tensuojelukustannukset lisääntyivät hallintomallin aikana. Koska maakuntamallilta odotettiin taloudellisuutta ja palvelujen tehokkaampaa tuotantoa sekä ehkäisevään lastensuojeluun panostettiin, sijoitin vastaajien näkemyksen kustannusten lisäänty-misestä heikennyksiin.
Sijaisuuksien hoitaminen naapurikunnasta oli siinä mielessä negatiivinen asia, että oma työalue laajeni naapurikunnassa olevan sairaus- tai vuosiloman vuoksi osittain naapurikuntaan. Sektorikohtainen työ saattoi aiheuttaa naapurikuntaan sijaisuuden hoitamista ainakin silloin, kun kunnassa oli ainoastaan yksi ainoa lastensuojelua teke-vä sosiaalityöntekijä. Työtehtäviä tosin pyrittiin hoitamaan omassa kunnassa sairaus- ja vuosilomien aikana myös sektori- ja ammattikuntarajoja rikkomalla. Muodollinen pätevyys kaikkien työtehtävien hoitamiseen ei kuitenkaan aina riittänyt, joten naa-purikunnasta saatettiin tarvita apua. Matkoihin käytetty työaika kasvoi samalla, kun sijaisuuksia hoidettiin naapurikuntaan.
Maakuntakokeilun aiheuttamasta lastensuojelun päätösvallan jonkin vertaisesta vähenemisestä omassa kunnassa kerrottiin seurantakyselyssä, kuten alkukyselys-säkin. Päätösvallan väheneminen omassa kunnassa aiheutti asiakirjojen siirtämistä oman kunnan ulkopuolelle joko kirjeitse tai tietokoneen välityksellä. Maakunnassa
oli sisäinen posti, jonka kautta paperilla lähetettävät asiakirjat liikkuivat. Esimerkiksi huostaanottopäätöksiä ja hallinto-oikeuteen alistettavia päätösesityksiä ei kuitenkaan postitettu, vaan asiakirjat, joihin tarvittiin toisessa kunnassa työskentelevän nimi (las-tensuojelutoimenpiteistä päättävän tai esittelevän viranhaltijan nimi, Lastensuojelu-laki 13 §), oli valmisteltu lastensuojeluohjelmalla omassa kunnassa. Sitten ilmoitettiin toisessa kunnassa olevalle allekirjoittamisoikeutetulle, että asiakirja oli valmis. Pääsy samoihin lastensuojeluohjelmiin kaikkialla Kainuun maakunnan sisällä mahdollisti asian, ja siten toisessa kunnassa voitiin tarvittaessa muuttaa asiakirjaa, tulostaa val-misteltu asiakirja ja allekirjoittaa se.
Alkukyselyn avoimissa vastauksissa ”Mitä pelkäät Kainuun hallintomallissa?” 29 vastaajaa kertoi erilaisista peloistaan. Vastausten jaottelussa pääteemana on pelko.
Vastauksista on etsitty alateemoja, ja vastaukset on jaoteltu alateemojen mukaan tau-lukkoon 18.
Taulukko 18. Alkukyselyn avoimissa vastauksissa esiin nousseet Kainuun hallintomallia koskevat pelot
Pelko
terveydenhuolto syö sosiaalitoimen ja päätösvalta siirtyy kauas raha ratkaisee
syrjäkuntaistuminen alkaa
pätevät häipyvät ja työ yksipuolistuu raja-aidat kasvavat
hallintokokeilu on suuri kupla
Terveydenhuolto syö sosiaalitoimen ja päätösvalta siirtyy kauas -pelko sisälsi seuraavia huolia: Maakuntamallissa terveydenhoito saisi dominoivan aseman ja sosiaalityö jäisi terveydenhuollon varjoon, kun ylimmät esimiehet olisivat tervey-denhuollon puolelta. Sosiaalityötä ei ymmärrettäisi ja arvostettaisi, eikä esimiehiltä saisi tukea, eivätkä he ymmärtäisi sosiaalipuolen asioita. Päätösvalta siirtyisi kauas kunnista ”keskuskomitealle”, organisaatio olisi liian suuri ja johtaminen hajanaista.
Byrokratia lisääntyisi, vastuunkanto etääntyisi, vastuuta ei saisi eikä uskallettaisi ottaa, päätöstenteko hidastuisi, asioiden hoitaminen mutkistuisi, asiat jäisivät roik-kumaan, tulisi jäykkiä, kaavamaisia ohjeita, eikä kuntakohtaisia eroja huomioitaisi.
Perustyö kärsisi tästä kaikesta.
Raha ratkaisee -pelko sisälsi taloudellisiin tekijöihin liittyviä ajatuksia: Resurssit olisivat alusta alkaen liian niukat, ja ne pienenisivät alkutilanteen jälkeenkin. Sen vuoksi jouduttaisiin luopumaan monista hyvistä käytännöistä. Raha alkaisi ohjata lastensuojeluakin. Esimiehet olisivat pääosin terveydenhuollon puolelta, rahalla olisi valta, sosiaalipuolen huono tuntemus ohjaisi päätöksentekoa, ja erityisesti so-siaalialalla resurssit pienenisivät. Vastapainona liian niukkojen resurssien pelolle oli toinen pelko. Siinä pelättiin, että kustannukset nousisivat korkeiksi.
Syrjäkuntaistuminen alkaa -pelko sisälsi huolia pienten kuntien heikkenemises-tä: Syrjäkuntien työntekijät jäisivät yksin, kun lähin esimies olisi kymmenien kilo-metrien päässä. Päätöksenteko siirtyisi kauas kohteestaan. Syrjäseudut jäisivät vaille palveluja. Lomien ajalle sijaista ei saisi tai jouduttaisiin sijaistamaan naapurikuntiin.
Lastensuojelu olisi haavoittuva ja jäisi pienissä kunnissa yksittäisen työntekijän va-raan. Lasten tilanteet heikkenisivät erityisesti pienissä kunnissa.
Pätevät häipyvät ja työ yksipuolistuu -pelko sisälsi huolen sosiaalityön houkut-televuuden vähenemisestä ja työmuotojen yksipuolistumisesta: Pelättiin, että sosi-aalityöntekijäkato olisi edessä, epäpätevät lisääntyisivät ja pätevät kaikkoaisivat.
Työn määrä lisääntyisi ja työpaineet kasvaisivat, mutta työn laatu heikkenisi. Osa työmuodoista häviäisi tai kuolisi mahdottomina.
Raja-aidat kasvavat -pelko ja hallintokokeilu on suuri kupla -pelko sisälsivät huolia omien etujen ajamisesta ja täydellistä epäuskoa hallintokokeilun onnistu-mista kohtaan: Liiallisen omien etujen ajamisen pelättiin johtavan seutujen nurkka-kuntaistumiseen. Hallintokokeilu on suuri kupla -pelko sisälsi epäilyksen hallin-tokokeilun täydellisestä epäonnistumisesta. Massatyöttömyys kasvaisi Kainuussa.
Menot kasvaisivat vuoden 2006 jälkeen eikä kukaan hallitsisi tilannetta.
Seurantakyselyn avoimissa vastauksissa tuotiin esille tyytymättömyyttä hallin-tokokeilua kohtaan. Vastaajat olivat samat 15 työntekijää, jotka vastasivat seuran-takyselyn toteutuneisiin odotuksiin. Kysymyssarjan loppuun oli liitetty kysymys, miten Kainuun hallintokokeilu oli asiaan vaikuttanut. Niistä vastauksista löytyi myös tyytymättömyyden aiheita. Vastauksissa pääteemoina olivat pelot ja tyytymät-tömyyden kohteet. Jaoin ne alateemojen alle. Alateemat ovat: 1) pienten kuntien ase-ma, palvelujen tasapäistäminen ja asiakkaiden asease-ma, 2) sosiaalialan lähiesimiesten määrä ja sen vaikutukset, 3) sosiaalialan työntekijöiden jaksaminen ja pitkät matkat, 4) sosiaalialan asema suhteessa terveydenhuollon asemaan, 5) sektoroituneen työn haitat, 6) isoon organisaatioon siirtymiseen liittyvät haitat ja 7) tyytymättömyys yhteisiin ohjeisiin, kilpailutukseen, projekteihin ja tiukkaan talouteen. Taulukossa 19 vasemman reunan sarakkeissa alku- ja seurantakyselyn alateemoja verrataan toisiinsa, jolloin teemojen muutos tulee näkyväksi. ”Tyytymättömyyden aiheet muutoksessa” -otsikon alle on seurantakyselyn vastauksista koottu keskeisiä tyy-tymättömyyden aiheita, jotka selittävät seurantakyselyn teemoja.
Taulukko 19. Seurantakyselyn avoimista vastauksista löytynyt tyytymättömyys Kainuun hal-lintokokeilua kohtaan. Vastauksia verrataan alkukyselyn pelkoihin
Hallintokokeilun aikana tapahtunut negatiivinen muutos, jota verrataan alkukyselyn pelkoihin
Tyytymättömyyden aiheet muutoksessa
Pienten kuntien asema, palvelujen tasapäistämi-nen ja asiakkaiden asema Pelko: syrjäkuntaistuminen alkaa
Palvelujen keskittäminen ja tasapäistäminen: Palvelujen saaminen asiak-kaan lähelle ei aina toteutunut pienissä kunnissa, tasapäistämisen vuoksi jotkin palvelut huonontuivat isoimmissa kunnissa, ja julkiset palvelut menettivät pienissäkin kunnissa kasvonsa, kun enää ei tunnettu kaikkia työntekijöitä
Sosiaalipuolen lähiesi-miesten määrä ja sen vaikutukset
Pelko: terveydenhuolto syö sosiaalitoimen ja pää-tösvalta siirtyy kauas
Esimiehiä vähennettiin sosiaalityön puolella liikaa, ja esimiehet olivat fyysisesti etäällä: johtamisen ja esimiehen tuen heikentyminen
Sosiaalipuolen työntekijöi-den jaksaminen ja pitkät matkat
Pelko: terveydenhuol-to syö sosiaaliterveydenhuol-toimen, raja-aidat kasvavat ja työ yksipuolistuu
Ylemmässä johdossa pääosin terveydenhuollon asiantuntijuutta, joten koettiin, että siellä on ymmärtämättömyyttä lastensuojelua kohtaan Sosiaalityöntekijän virkojen säilymisestä piti taistella tilanteessa, jossa muutokset veivät voimia ja lastensuojelulakimuutos lisäsi tehtäviä, lisäksi
Ylemmässä johdossa pääosin terveydenhuollon asiantuntijuutta, joten koettiin, että siellä on ymmärtämättömyyttä lastensuojelua kohtaan Sosiaalityöntekijän virkojen säilymisestä piti taistella tilanteessa, jossa muutokset veivät voimia ja lastensuojelulakimuutos lisäsi tehtäviä, lisäksi