Lastensuojelu-ilmoitukset vuodelta 2007
Lastensuojelu-ilmoitukset vuodelta 2008
Lastensuojelu-ilmoitukset vuodelta 2009
Lastensuojelu-ilmoitukset vuodelta 2010
Hyrynsalmi 28 30 33 35
Kajaani 316 533 590 629
Kuhmo 47 92 65 65
Paltamo 18 57 37 72
Puolanka 71 62 80 78
Ristijärvi 6 4 16 15
Sotkamo 66 136 141 88
Suomussalmi 75 122 98 103
kaikki 627 1036 1060 1085
Lastensuojeluilmoituksiin on laskettu varsinaiset lastensuojeluilmoitukset, tiedon-saannit lastensuojelun tarpeesta sekä pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi.
Koko Kainuun lastensuojeluilmoitusten määrässä oli selvä nousu uuden lastensuo-jelulain voimaan astumisen jälkeen, ja sittemmin ilmoitusten määrä on hienoisesti kasvanut vuosi vuodelta. Kuntakohtaisesti katsottaessa ilmoitusten määrä sen sijaan ei ole samalla tavalla suoraviivaisesti kasvanut.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on alkanut kasvaa valtakunnallisestikin suojelulakimuutoksen jälkeen. Kainuun lastensuojeluohjelmasta poimimani lasten-suojeluilmoitusten lukumäärä poikkeaa Stakesin tilastoista. Käytän tässä lastensuo-jeluohjelmasta poimimiani lukuja, koska Stakesin tilastoista löytyi koko Kainuun lastensuojeluilmoitusten määrä vuodesta 2008 eteenpäin, mutta ei kuntakohtaisia lukuja. (Ks. Stakes. Lastensuojelutilastot.)
Kainuun maakunnan sektoroituneessa lastensuojelussa Hyrynsalmella, Paltamos-sa, Puolangalla ja Ristijärvellä oli kussakin kunnassa vain yksi lastensuojelun sosi-aalityöntekijä. Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella oli kussakin kaksi lasten-suojelun sosiaalityöntekijää, ja Kajaanissa oli 10 sosiaalityöntekijää ja poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja. Sijaishuollon sosiaalityöntekijänkin toimipaikka oli Kajaanin sosiaa-litoimistossa, vaikka hän toimi maakunnallisesti. Hyrynsalmi, Paltamo ja Puolanka olivat asukasluvultaan keskimäärin yhtä suuria, kuten myös Kuhmo, Sotkamo ja Suo-mussalmi. Lastensuojeluilmoitusten määrä ei kuitenkaan ole katsonut kuntakokoa, vaan noin 3 000 asukkaan kunnissa, Puolangalla ja Paltamossa, oli esimerkiksi vuonna 2010 enemmän lastensuojeluilmoituksia kuin lähes 10 000 asukkaan Kuhmossa.
Lastensuojeluilmoituksia koskeviin avoimiin kysymyksiin vastasi seurantakyse-lyssä 7 sosiaalityöntekijää. Vastaajien mielestä hallintokokeilu ei juuri vaikuttanut lastensuojeluilmoituksiin. Aiheettomia lastensuojeluilmoituksia tuli vastaajien mu-kaan samoin kuin ennenkin, ja niihin vaikuttivat ihmisten omat henkilökohtaiset syyt, esimerkiksi kosto ja kiusanteko entiselle puolisolle. Sen sijaan lain muutoksen nähtiin vaikuttaneen lastensuojeluilmoituksiin. Maakunnan vaikutuksista kertoo seuraava vastaus, josta alla katkelma:
”Ainakin niin, että perhekeskustiimin tiimivetäjä ja lastensuojelun sosiaalityönte-kijät ovat perhekeskustiimin myötävaikutuksella käyneet päivähoidossa ja kouluilla kertomassa lastensuojelulain muutoksista ja lastensuojeluilmoituksista. Lisäksi ollut Päre-projekti, jossa tehtiin ammattioppilaitoksille ohjeistus, miten lastensuojelussa toimitaan (lastensuojeluilmoitukset, työparikäytännöt)…”
Hallintokokeilun vaikutukseksi nähtiin, että uudesta lastensuojelulaista tiedotet-tiin yhteistyötahoille ja sen johdosta lastensuojeluilmoituksia tuli enemmän.
Asiakkaan kirjaaminen lastensuojeluasiakkaaksi
Seurantakyselyn aikaan voimassa olleessa vuoden 2007 lastensuojelulaissa sanotaan, että asiakkuus alkaa kiireellisistä lastensuojelutoimenpiteistä tai lastensuojelutarpeen selvityksestä (3 §), mutta alkukyselyn tilanteessa asiakkuuden alkamisesta ei ollut määräyksiä.
Koska alkukyselyn ajankohtana ei ollut voimassa olevia säädöksiä lastensuoje-luasian vireille tulosta eikä lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta, alkukyselyssä ky-syttiin, millaisia käytäntöjä kunnissa oli. Alkukyselyssä 28 sosiaalityöntekijää vastasi kysymykseen, milloin asiakas kirjautui lastensuojeluasiakkaaksi.
Kysymys oli sosiaalityöntekijöiden kyselylomakkeessa. Hyrynsalmella kaikki (1) vastanneet, Kuhmossa samoin (3), kuten myös Ristijärvellä (1) ja Vuolijoella (1) ker-toivat, että asiakas kirjautui lastensuojeluasiakkaaksi heti, kun lastensuojeluilmoitus kirjattiin. Muissa kunnissa mielipiteet jakautuivat. Kaikista kysymykseen vastanneista (28) 22 vastaajaa (78 prosenttia) kirjasi asiakkaan heti lastensuojeluasiakkaaksi.
Tehtiinkö kunnissa päätös, milloin asiakas otettiin lastensuojeluasiakkaaksi? Vas-taajien mielipiteet jakautuivat kaikissa kunnissa, joissa oli useita vastaajia. Hyrynsal-melta ja Vuolijoelta tuli kummastakin vain yksi vastaus, ja vastaajat kertoivat, että heidän kunnissaan päätöstä asiakkaaksi ottamisesta ei tehty.
Seurantakyselyn ajankohtana noudatettiin uutta lastensuojelulakia. Lastensuoje-lulaki 2007 määrittelee, koska lastensuojeluasia tulee vireille: hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluil-moituksen. Hakemuksen lastensuojeluasian vireille tulosta voi tehdä lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi. Asiakkuus alkoi, kun asian vireille tulon johdosta ryhdyt-tiin kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetryhdyt-tiin tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Seurantakyselyajankohtana tämä määräys oli voimassa. Myöhemmin lakia on muutettu, eikä asiakkuus ala vielä lastensuojelutarpeen tai palvelutarpeen arvioin-nista, vaan vasta, kun on todettu, että tarvitaan lastensuojelutoimia. (Lastensuojelulain muutos 88/12.2.2010 3 §; 1302/30.12.2014.)
Seurantakyselyn aikaan sosiaalityöntekijän oli tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin asiakirjoihin ja ilmoitettava siitä huoltajalle ja lapselle. 12 vuotta täyttäneen lapsen hakiessa avohuollon tukitoimia ja kieltäessä, että asiasta ei saanut kertoa huoltajille tai toiselle heistä, oli mahdollista suostua lapsen pyyntöön. Se, että asiakkuuden alkamisesta ei ilmoitettaisi kummallekaan huoltajalle, oli poikkeuksellinen toimenpide ja koski vain tapauksia, joissa tiedon antaminen oli vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua tai lapsen etua. (Laki viranomaistoiminnan jul-kisuudesta 621/1999, 11§; Räty 2007, 167–168, ks. myös Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Seurantakyselyn jälkeen on astunut voimaan laki sosiaalihuollon asiakirjoista (254/2015). Tässä laissa määritellään lastensuojelun doku-mentoinnista. Tämän lain määräyksiä ei seurantakyselyn ajankohtana vielä tunnettu.
Yhdessä avovastauksessa kerrottiin, mikä oli lastensuojelulain ja mikä Kainuun maakunta -kuntayhtymän vaikutusta: Lastensuojelulaki määräsi, koska lastensuoje-luasiakkuus alkoi, mutta Kainuun maakunta -kuntayhtymä koulutti kaikki lasten-suojelutyöntekijät toimimaan uuden lain mukaisesti. Työntekijät kävivät lakikoulu-tuksessa. Maakunnan lastensuojelun prosessikaavio osoitti lastensuojeluasiakkuuden alkamisen paikan. Lisäksi järjestettiin lastensuojeluohjelmakoulutusta lain muutok-sista lastensuojeluohjelmaan.
Yhteenveto
Alkukyselyssä lastensuojeluilmoitusten määrästä ei tullut tarkkaa käsitystä. Lähes yhtä suurien kuntien, Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen, ilmoitusten määrä oli erilainen. Sotkamossa lastensuojeluilmoituksia kerrottiin tulevan huomattavasti enemmän kuin Kuhmossa tai Suomussalmella. Hyrynsalmi, Paltamo ja Puolanka ovat myös lähes yhtä suuria, mutta siellä ei ollut ilmoitusten määrässä suuria eroja. Sosiaa-lityöntekijät tekivät suurelta osin kokonaisvaltaista sosiaalityötä, ja vastaanotettujen ilmoitusten määrä vastasi lastensuojelun osuutta toimenkuvassa.
Maakunnallisesti katsottaessa lastensuojeluilmoitusten määrä oli uuden lasten-suojelulain voimaan astumisen jälkeen, vuoden 2008 alusta, vuosi vuodelta nousus-sa. Joka kunnassa lastensuojeluilmoitukset eivät nousseet, vaan saattoi olla vuodesta toiseen vaihtelua, nousuja ja laskuja.
Alkukyselyn ajankohtana oli kuntakohtaisia ja kuntien sisällä jopa työntekijäkoh-taisia eroja, koska asiakas kirjattiin lastensuojeluasiakkaaksi, koska kuntakohtyöntekijäkoh-taisia ohjeita ei ollut. Uusi lastensuojelulaki määritteli tarkasti, koska lastensuojeluasiak-kuus alkoi. Seurantakyselyn ajankohtana noudatettiin uutta lakia ja sen määräyksiä.
Sosiaalityöntekijöillä oli yhtenäiset käytännöt kaikissa Kainuun kunnissa.
Avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat, että ilmoitusten määrän kasvu ei ollut yhteydessä Kainuun maakuntakokeiluun, vaan lastensuojelulakimuutokseen. Las-tensuojelulain muutoksista maakunnan myötävaikutuksella kuitenkin kerrottiin las-tensuojelun yhteistyötahoille.
Uusi lastensuojelulaki lisäsi ilmoitusvelvollisten määrää. Kainuun maakuntamal-lin vaikutusta oli, että ilmoitusvelvollisille oli käyty kertomassa muutoksesta. Ilmoi-tusten tekemisestä tuli uusi toimintamalli. Kuntakohtaisia eroja lastensuojeluilmoitus-ten määrässä oli. Sosiaalityöntekijöitä kunnissa oli suhteessa asukasmäärään, mutta lastensuojeluilmoitusten määrä ja kunnan asukasmäärä eivät aina olleet yhteydessä.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän vaikutusta oli myös se, että maakunnan kaikilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä oli käytettävissään sama lastensuojeluohjelma, johon kaikilla oli pääsy. Ohjelman käyttämisestä oli järjestetty yhteisiä koulutuksia, ja oli sovittu yhteisistä lastensuojelun kirjauskäytännöistä.
5.2 LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO
Mikä on vaikuttanut avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrän lisääntymiseen?
Lastensuojelun avohuollon tavoitteena on, että lapsi tai nuori voi tukitoimien avulla jatkaa asumista kotonaan. Periaatteena on lievin riittävä toimenpide yleisen hallin-to-oikeudellisen periaatteen, niin sanotun suhteellisuusperiaatteen nojalla. Velvolli-suus avohuollon tukitoimien järjestämiseen on, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyt-tään tai kehitysterveyt-tään (Lastensuojelulaki 1983 12 §; Lastensuojelulaki 2007 34 §). Avo-huollon tukitoimien tarve määriteltiin vuoden 1983 laissa huoltosuunnitelmassa (11
§) ja vuoden 2007 laissa asiakassuunnitelmassa (30 §), ja tukitoimien riittävyys riippui lapsen, nuoren tai hänen perheensä tarpeista. (Räty 2012, 3, 9; ks. Tuori 2008, 153–154;
Lastensuojelulaki 1983 9–10 §; Lastensuojelulaki 2017 4–5 §; ks. Räty 2012, 269–296;
Miettinen 2013, 46–47.)
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä oli lisääntynyt koko maassa ja myös Kainuussa. Liitteessä 8 on lastensuojelutilastoja, joista näkyy sekä valtakunnallinen lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien (kuviot 1 ja 2), että Kainuun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lisääntyminen (kuvio 2). Kai-nuun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä kasvoi erityisesti vuoden 2007 jälkeen ja oli sen jälkeen muuta maata suurempi.
Strukturoidussa kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mikä oli vaikuttanut avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrän lisääntymiseen. Vastausvaihtoehdot olivat: 1) kunnan väestörakenne, 2) aikakauden näkemykset lastensuojeluongelmista, 3) rajat ovat rakkautta- toimintastrategian pohjalta syntyneet käytännöt, 3) varhaisen puut-tumisen mallien omaksuminen, 4) lastensuojelun toimintastrategia, 5) sosiaalityön-tekijöiden muuttuneet työkäytännöt, 6) lastensuojeluilmoitusten määrä, 7) lasten ja perheiden tilanteiden vaikeutuminen, 8) huostaanottojen pitkittyminen, 9) niukat taloudelliset voimavarat, 10) ennaltaehkäisyperiaatteiden strateginen korostaminen tai 11) joku muu vaihtoehto. Kysymys oli alkukyselyn sosiaalijohtajien kyselylomak-keessa. Alkukyselyssä tähän vastasivat sosiaalijohtajat, johtava sosiaalityöntekijä ja kahdessa kunnassa (Vuolijoki ja Paltamo) lastensuojelua tekevät sosiaalityöntekijät sosiaalijohtajan sijasta.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet määriteltiin alkukyselyn aikaan lastensuo-jelulain 1983 4 luvussa, 12–15 §:issä. Niitä olivat sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet, perhe- ja laitoshoito tukitoimena ja lapsen edunvalvonta oppivelvollisen koulusta erottamisasiassa ja lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä, ellei se ollut ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia olivat muun muassa riittävän toimeentulon turvaaminen lastensuojelun tarpeen poistamiseksi, asumisolojen tai asunnon puutteen korjaaminen, tukihenkilön tai -perheen järjestäminen, riittävien terapiapalvelujen järjestäminen, koulunkäynnin tukeminen, ammatin ja asunnon hankinnassa ja työhön sijoittumisessa tukeminen sekä harrastuksissa ja muissa henkilökohtaisissa hankinnoissa tukeminen. Lisäksi loma- ja virkistystoimintaa oli järjestettävä tarvittaessa. Perhehoitoa ja laitoshoitoa voitiin järjestää pelkästään lapselle tai lapselle yhdessä hänen vanhempiensa, huolta-jiensa tai hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavien kanssa. Alle 12-vuotiasta ei voinut sijoittaa avohuollon tukitoimena yksinään, ilman vanhempaansa, huoltajaansa
tai vastaavia, kuin korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi. Sijoitusta voitiin jatkaa erityi-sistä syistä toisella kolmella kuukaudella. (14 §.)
Seurantakyselyssä kysymys oli kyselyn osassa C. Koska Kainuun kunnilla ei enää ollut sosiaalijohtajia, pyysin, että tähän osaan vastaisivat ylikunnallisesti perhepalve-lujohtaja, perhepalvelupäällikkö ja myös muut entiset sosiaalijohtajat, jotka vielä ovat maakunnan johto- tai erityisasiantuntijatehtävissä. Samoin ylikunnallisia vastauksia pyysin seutujen perhekeskusten tiimivastaavilta ja maakunnan sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijältä. Pyysin kunkin kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tai sosiaaliohjaajien arvioimaan tilannetta oman kuntansa kannalta.
Seurantakyselyn ajankohtana lainsäädäntö oli muuttunut: Uudessa lastensuoje-lulaissa avohuollon tukitoimiin lisättiin muun muassa perhetyö (36 §). Perhetyö on tukimuoto, joka oli tullut yhä lisääntyvässä mitassa perheiden avuksi viimeisen pa-rinkymmenen vuoden aikana (Kuronen & Laitinen 2010, 65–66). Lapsen voi uuden lain mukaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin, jos se oli tarpeen lapsen tuen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi lapsesta huolehtivan henkilön sairauden vuoksi. Sijoitukseen vaadit-tiin kuitenkin huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Lapsi voivaadit-tiin sijoit-taa, jos huoltajat olivat erimielisiä, jos huoltaja, jonka luona lapsi asui, suostui siihen.
Sijoitus voitiin tehdä myös ilman huoltajien kuulemista matkan, sairauden tai muiden syiden vuoksi. Sijoitus voi kestää kolme kuukautta, ja jos sijoitusta jatkettiin, arviointi oli tehtävä kolmen kuukauden välein. (37 §.)
Alkukyselyssä avohuoltoa koskevaan osuuteen tuli 10 vastausta ja seurantakyse-lyssä 23 vastausta. Taulukossa 32 olen yhdistänyt usean ristiintaulukon informaation ja vertailen niitä. Vastausvaihtoehtoina olivat: ei lainkaan, jonkin verran, melko paljon ja erittäin paljon. Muodostin summamuuttujia. Pisteytin vastaukset siten, että annoin vaihtoehdosta ei lainkaan 0 pistettä, vaihtoehdosta jonkin verran 1 pisteen, vaihtoeh-dosta melko paljon 2 pistettä ja vaihtoehvaihtoeh-dosta erittäin paljon 3 pistettä. Sen jälkeen laskin kunkin kysymyksen keskiarvon vastaajakohtaisesti alku- ja seurantakyselyssä ja vertasin alku- ja seurantakyselyjen pisteitä toisiinsa.
Taulukko 32. Minkä seikkojen vastaajat katsoivat vaikuttaneen avohuollon tukitoimien piirissä