Seutu Alkukysely Seurantakysely
Kajaani 1) Tukiperheet, 2) kesä- ja lomalapsitoi-minta, 3) vakituiset perhetyöntekijät, 4) per-heneuvolaan ohjaus, 5) toimeentulotuki, 6) perhetyö, 7) verkostotyö, 8) päihdehoitoon ohjaus, 9) psykiatriseen hoitoon ohjaus, tukiasunnot, päihdetyö, 10) perhehoito avohuollon tukitoimena, määräaikaiset perhetyöntekijät, mini-interventio, 11) päivähoito
1) Tukiperheet, tukihenkilöt, 2) toimeen-tulotuki, 3) perheneuvolaan ohjaus, psy-kiatriseen hoitoon ohjaus, päihdehoitoon ohjaus, ensi- tai turvakoti, 4) verkostotyö, perhetyö, vakituiset perhetyöntekijät, 5) perhehoito avohuollon tukitoimena, laitos-hoito avohuollon tukitoimena, määräaikai-set perhetyöntekijät, päivähoito, 6) läheis-neuvonpito, työllistäminen / työharjoittelu / kuntouttava työtoiminta nuoren tukitoimena Sotkamo ja
Kuhmo 1) Verkostotyö, perhetyö, 2) toimeentulotu-ki, 3) vakituisesti palkatut perhetyöntekijät, 4) perheneuvolaan ohjaus, psykiatriseen hoitoon ohjaus, 5) työllistäminen / työhar-joittelu / kuntouttava työtoiminta nuoren tukitoimena, 6) mini-interventio, päihdehoi-toon ohjaus, turvahuone tai ensi- ja turva-koti, perhehoito avohuollon tukitoimena, 7) tukiperheet, 8) tulevaisuusmuistelu, 9) kesä- ja lomalapsitoiminta, 10) päihdetyö, kotipalvelu
1) Vakituisesti palkatut perhetyöntekijät, 2) perhetyö, toimeentulotuki, 3) päihdehoitoon ohjaus, päivähoito, perheneuvolaan ohja-us, tukiperheet, 4) perhehoito avohuollon tukitoimena, psykiatriseen hoitoon ohjaus, kesä- tai lomalapsitoiminta, 5) mini-interve-ntio, tukihenkilöt, työllistäminen / työhar-joittelu / kuntouttava työtoiminta nuoren tukitoimena, 6) verkostotyö, määräaikaiset perhetyöntekijät, läheisneuvonpito, tulevai-suusmuistelu
Ylä-Kainuu 1) Toimeentulotuki, 2) verkostotyö, 3) perhetyö, 4) päihdetyö, 5) perheneuvolaan ohjaus, 6) päivähoito, 7) päihdehoitoon ohjaus, 8) nuoren työllistäminen / työtoi-minta sosiaalitoimiston määrärahoista, 9) projektiperhetyö, perhehoito avohuollon tukitoimena, 10) mini-interventio, yksityisel-tä ostettu kotipalvelu, 11) läheisneuvonpito, tukiperheet, 12) päihdeperhekuntoutus, psykiatriseen hoitoon ohjaus
1) Perhetyö, vakituisesti palkatut perhe-työntekijät. 2) toimeentulotuki, 3) verkos-totyö, 4) yksityisiltä ostettu kotipalvelu, 5) tukiperheet, perheneuvolaan ohjaus, 6) tukihenkilöt, päivähoito, ensi- ja turvakoti tai turvahuone, tukiasunnot, päihdetyö, 7) työllistäminen / työharjoittelu / kuntouttava työtoiminta nuoren tukitoimena, mini-inter-ventio
Kaikilla seuduilla sekä alku- että seurantakyselyn aikaan käytettiin avohuollon tukitoi-mena paljon toimeentulotukea, perheneuvolaan ohjausta, verkostotyötä ja päihdehoi-toon ohjausta. Verkostotyöhön liittyvät erilaiset menetelmät kuten läheisneuvonpito ja tulevaisuusmuistelu. Niidenkin käyttö näkyi 15 käytetyimmän menetelmän joukossa.
Päihdehoitoon liittyvät päihdemini-interventio, sosiaalityöntekijän tekemä päihdetyö tai päihdeperhekuntoutusjakson järjestäminen, joista myös kerrotaan käytetyimpien menetelmien yhteydessä. Perhetyö oli jokaisella seudulla käytetty tukitoimi, mutta per-hetyötä toteutettiin eri tavoin. Kajaanin seudulla sekä Sotkamon ja Kuhmon seudulla käytettiin vakituisesti palkattuja perhetyöntekijöitä jo alkukyselyn aikaan. Ylä-Kainuus-sa sen sijaan toimi perhetyön projekti, jonka kautta perhetyötä järjestettiin.
Tukiperheiden ja -henkilöiden käyttö oli noussut jokaisella seudulla käytetyim-pien tukitoimien joukkoon seurantakyselyssä. Tukihenkilöiden käyttö oli alkukyselyn
aikaan vähäistä joka seudulla. Päivähoitoa avohuollon tukitoimena käytettiin seuran-takyselyn aikaan joka seudulla, mutta Sotkamon ja Kuhmon seudulla se ei mahtunut alkukyselyssä käytetyimpien tukitoimien joukkoon. Sen sijaan Kajaanin seudulla ja Ylä-Kainuussa se mahtui. Psykiatriseen hoitoon ohjaus oli myös käytetty tukitoimi sekä alku- että seurantakyselyn aikaan. Seurantakyselyssä se ei sopinut Ylä-Kainuussa 15 käytetyimmän tukitoimen joukkoon, mutta muilla seuduilla se sopi.
Sotkamon ja Kuhmon seudulla sekä Ylä-Kainuussa oli alkukyselyn aikaan ollut käytössä etäällä olevan turvakodin ohella omassa kunnassa olevia, hätätilanteessa käytettyjä turvahuoneita tai -asuntoja. Hallintokokeilun aikana niistä oli luovuttu, ja joka seudulla käytettiin turvakoteja. Kajaanissa oli ollut turvakoti ennen maakuntako-keiluakin. Alkukyselyn aikaan kesä- ja lomalapsitoiminta oli ollut Kajaanin seudulla yleinen tukimuoto, ja myös Sotkamon ja Kuhmon seudulla sitä käytettiin alkukyselyn aikaan. Seurantakyselyn aikaan sitä käytettiin vain Sotkamon ja Kuhmon seudulla niin paljon, että sen käyttö näkyi 15 käytetyimmän tukitoimen luettelossa.
Kajaanin seudulla oli alkukyselyn aikaan ollut myös tukiasuntoja nuorille, mutta tukiasuntoja ei enää seurantakyselyn tilanteessa ollut. Ne oli otettu pois käytöstä ku-ten turvahuoneet ja -asunnotkin. Kajaanin seudulla laitossijoitus avohuollon tukitoi-mena oli noussut seurantakyselyssä käytetyimpien tukitoimien joukkoon. Avohuol-lon sijoitukset sen sijaan olivat käytettyjä tukitoimia joka seudulla alkukyselyn aikaan.
Seurantakyselyssä avohuollon sijoitukset eivät kuitenkaan enää yltäneet Ylä-Kainuus-sa käytetyimpiin tukitoimiin.
Kotipalvelua oli mahdollisuus järjestää joka seudulla lastensuojelun avohuollon tukitoimena joko kunnallisena palveluna tai yksityisiltä ostettuna. Maakunta oli pe-rustanut lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijöiden toimia. Kunnallinen palvelu oli en-sisijaista, mutta jos se ei riittänyt, palvelua oli ostettava. Sotkamon ja Kuhmon seudulla kotipalvelu näkyi 15 käytetyimmän tuen joukossa alkukyselyn aikaan. Yksityisiltä palvelutuottajilta ostettu kotipalvelu näkyi Ylä-Kainuun tukitoimissa sekä alku- että seurantakyselyn aikaan.
Avoimet vastaukset kertovat avohuollon tukitoimien muutoksesta
Avoimeen kysymykseen, miten Kainuun hallintokokeilu oli vaikuttanut lastensuoje-lun avohuollon tukitoimiin, saatiin kahdeksan vastausta. Lisäksi tuli seitsemän vas-tausta, joissa kerrottiin avohuollon hyvistä kokemuksista, ja kahdeksan vasvas-tausta, miten Kainuun hallintokokeilu oli vaikuttanut kuntakohtaisiin hyviin käytäntöihin.
Avoimia vastauksia oli siis kaikkiaan 23. Seuraaviin kappaleisiin olen koonnut vas-tausten tiivistetyn sisällön.
Erityisesti verkostomenetelmien (tulevaisuusmuistelun, läheisneuvonpidon tai erilaisten seulojen) käyttö väheni. Ennen maakuntakokeilua Kainuussa oli ollut ver-kostotyön koordinaattori, jonka kautta saattoi tilata verkostomenetelmien vetäjiä, mutta toiminta oli ollut maakuntaan siirtymisen jälkeen muutaman vuoden pois käytöstä.
Uusi lastensuojelulaki 2007 oli tuonut huomattavasti uusia velvoitteita, mutta myös uusia menetelmiä käyttöön. Uusien menetelmien, kuten alkuarvion tekemiseen, järjestettiin koulutusta. Uuden lastensuojelulain velvoitteiden täyttö aiheutti jo sinän-sä paljon paineita. Sosiaalityöntekijät kertoivat vastauksissaan, että tavoitteeksi ei voi-nut aina asettaa muuta kuin sen, että ehtisi kaikki lastensuojeluilmoitukset käsitellä ja kaikki asiakassuunnitelmat tarkistaa säännöllisesti. Lastensuojelun sosiaaliohjaajat
olivat seurantakyselyn aikaan vasta tulleet seuduille. Lastensuojelussa sosiaalityön-tekijä-sosiaaliohjaaja-työparius todettiin joissain vastauksissa toimivaksi. Se helpotti lastensuojelun työpaineita lastensuojelun avohuollossa, mutta myös jälkihuollossa.
Esimerkiksi tukiperheistä oli ollut pulaa ennen maakuntakokeiluun siirtymistä.
Hallintokokeilun odotettiin lisäävän tukiperheiden määrää, kun tukiperheille jär-jestettiin koulutusta. Myös perhetyö lisääntyi maakunnan aikana, kun joka kuntaan saatiin vakituisia perhetyöntekijän toimia. Erityisesti toimia lisättiin Ylä-Kainuuseen, jossa perhetyötä oli aiemmin toteutettu projektin avulla.
Avovastauksissa kerrottiin myös avohuollon hyvistä käytännöistä:
1) Sosiaaliohjaaja käsitteli pienen huolen lastensuojeluilmoituksia
Kajaanin seudun poliisilaitoksen sosiaalityö koettiin onnistuneeksi toimin-naksi. Siinä sosiaaliohjaaja toimi poliisin tiloissa ja otti käsittelyyn pienen huolen lastensuojeluilmoituksia.
Päihdetyöhön suunnattu Päre-projekti toi seuduille Valomerkki-toiminnan, jota ainakin Ylä-Kainuussa kokeiltiin sovelletusti. Valomerkki-toimintamalli oli Kaarinan poliisilaitoksen malli, jossa nuorten päihteidenkäyttöön pyrittiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ylä-Kainuun kokeilus-sa sosiaaliohjaaja käsitteli lastensuojeluilmoitukset, joiskokeilus-sa kerrottiin lasten tai nuorten vähäisestä päihteiden käytöstä tai näpistyksistä. Työpariksi tuli näissä tilanteissa nuorisotyöntekijä, jos asiakas hyväksyi nuorisotyöntekijän mukaan tulon. Jos samankaltaisia tilanteita tuli asiakkaan kohdalla useita, asia siirrettiin sosiaalityöntekijälle. Mallin koettiin vastaavan jossain määrin Kajaanin seudun poliisilaitoksen sosiaalityötä.
2) Ehkäisevä perhetyö sekä ehkäisevän perhetyön kautta avohuollon perhetyö Esimerkiksi neuvola saattoi pyytää asiakasperheen kanssa yhteistyössä ehkäisevää perhetyötä perheeseen. Perhetyöstä päätti silloin vastaava perhe-työntekijä. Perhetyöllä oli myös erilaisia toimintamuotoja, kuten vaikkapa vau-vaperhetyö, jossa lähdettiin hyvin varhaisessa vaiheessa pureutumaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen ongelmiin. Ehkäisevä perhetyö, jossa lasten-suojelu ei vielä ollut mukana, saattoi jo tuoda muutoksia perheeseen. Jos muu-tokset eivät olleet riittäviä, perhe ohjautui lastensuojelun asiakkaaksi. Ongelmat saattoivat olla kuitenkin pienempiä kuin jos ennalta ehkäisevää perhetyötä ei olisi ollut saatavilla.
3) Perhetyöntekijä tai sosiaaliohjaaja työparina lastensuojelutarpeen selvityksissä Seurantakyselyn aikaan lastensuojelulaki oli juuri vaihtunut ja lastensuo-jelutarpeen selvityksen tekemistä opeteltiin. Lastensuolastensuo-jelutarpeen selvityksen tekemisessä nähtiin hyväksi käytännöksi perhetyöntekijän tai -ohjaajan ja sosi-aaliohjan osallistuminen selvityksen tekemiseen sosiaalityöntekijän työparina.
Pienten lasten perheiden lastensuojelutarpeen selvityksiin työpariksi tuli perhe-ohjaaja, ainakin jos perheissä kävi perhetyö. Nuorten lastensuojelutarpeen sel-vitykseen tuli työpariksi usein sosiaaliohjaaja. Näin toimittiin erityisesti silloin, kun sosiaaliohjaaja oli jo tehnyt pienen huolen selvityksiä.
4) Tukiperhetoimintaa vastaavaa toimintaa laitoksissa ja perhekodeissa
Tukiperheitä ei ollut riittävästi. Tästä syystä maakunnan käytettävissä oli joitain lastensuojelulaitoksia ja ammatillisia perhekoteja, joita voitiin käyttää tukiperheen tavoin, ja tämä toiminta koettiin hyväksi.
5) Verkostotyöskentely
Vaikka verkostotyön menetelmien käyttö oli vähentynyt, monenlaiset yh-teistyöverkostot koettiin toimiviksi. Yhteistyössä saatiin perheen tilanteesta tar-kempi käsitys kuin yksin, ja yhteistyön kautta pystyttiin paremmin auttamaan perhettä.
Avoimissa vastauksissa kerrottiin, miten Kainuun hallintokokeilu oli vaikuttanut kun-takohtaisiin hyviin käytäntöihin. Jonkun vastaajan mielestä Kainuun hallintokokeilu
”oli sotkenut pakan”, kun matkoihin ja toiseen kuntaan tehtävään työhön kului aikaa ja toisessa kunnassa piti opetella alueen kartasto ja etsiä yhteistyöverkostoja. Ennen maakuntakokeilua Kajaanin seudulla oli ollut tukiasuntoja. Vastaajat kokivat, että nii-den menetys vaikeutti työtä. Myös terveyskeskuspsykologin, tärkeän yhteistyökump-panin, virka oli lakkautettu, ja sen nähtiin vaikuttaneen negatiivisesti kuntakohtaisiin hyviin käytäntöihin.
Muutamassa vastauksessa toivottiin, että kun ”alkuhämmennys tasoittuisi”, pääs-täisiin uudelleen entisiin hyviin käytäntöihin. Toivottiin myös, että joitain entisiä menetelmiä (esimerkiksi läheisneuvonpito tai tulevaisuusmuistelu) pitäisi tietoisesti alkaa uudelleen ottaa käyttöön.
Avohuollon tukitoimet, joissa oli suuria muutoksia alku- ja seurantakyselyn välillä
Ristiintaulukoita vertaamalla selvisi, että joidenkin avohuollon tukitoimien käyttö oli muuttunut alku- ja seurantakyselyjen välillä voimakkaasti vähintään yhdellä seudulla:
• tukiperheiden ja -henkilöitten etsintä lehti-ilmoituksin väheni
• verkostotyön käyttö väheni
• perhetyö lisääntyi, projektien kautta toteutettu perhetyö väheni, määräaikaisek-si palkattu tai ostoperhetyö taas lisääntyivät
• psykiatriseen hoitoon ohjaus väheni
• nuorten tai lasten tai nuorten vanhempien työhön tai työtoimintaan ohjaus
vä-• perhe- ja laitossijoituksen käyttöön tuli muutoksia: perhesijoituksen käyttö avo-heni huollon tukitoimena väheni yhdellä seudulla ja laitossijoitus lisääntyi toisella seudulla.
Kuvaan tukitoimissa tapahtunutta muutosta tarkemmin seuraavana.
Tukiperheiden etsintä lehti-ilmoituksin
Kysyin, miten sosiaalityöntekijät etsivät tukiperheitä ja -henkilöitä: lehti-ilmoituksin, lehtijutuin tai puhelimen välityksellä.
Alkukyselyn aikaan tukiperheitä etsittiin lehti-ilmoituksin. Ennen hallintokokei-lua Ylä-Kainuussa lehti-ilmoitusten käyttöä oli ollut enemmän kuin muilla seuduilla.
Tukiperheiden etsintä lehti-ilmoituksin olikin vähentynyt erityisen selvästi Ylä-Kai-nuussa. Ennen maakuntakokeilua sitä käytti Ylä-Kainuussa 10 vastaajaa 10:stä joskus tai melko usein, maakuntakokeilun aikana yksi vastaaja 4:stä joskus.
Seurantakyselyn aikaan sosiaalityöntekijöiden ei pitänyt itse etsiä tukihenkilöi-tä tai -perheitukihenkilöi-tä, koska oli sijaishuoltoyksikkö ja tukihenkilö-, -perhe- sekä sijoitus -
paikkarekisterit. Siitä huolimatta seurantakyselyssä 3 vastaajaa (Ylä-Kainuussa 1 sekä Sotkamon ja Kuhmon seudulla 2) kertoi etsineensä joskus tukiperheitä lehti-ilmoitus-ten avulla. Lehti-ilmoituksia saatettiinkin käyttää vielä maakuntakokeilun alkuaikoi-na, jolloin sijaishuoltoyksiköllä ei ollut riittäviä rekisterejä käytettävissään.
Verkostotyön käyttö
Verkostotyö oli joka seudulla yksi käytetyimmistä menetelmistä. Verkostotyön käytön väheneminen alku- ja seurantakyselyjen välillä näkyi vahvimmin Sotkamon ja Kuh-mon seudulla (ennen hallintokokeilua 5 vastaajaa 5:stä, sen aikana 1 vastaaja 4:stä).
Verkostotyöhön soveltuvien menetelmien käyttö oli myös vähentynyt. Esimerkiksi tulevaisuusmuistelua alkukyselyn aikaan käyttivät kaikki Sotkamon ja Kuhmon seu-dun (4) ja Ylä-Kainuun (9) vastaajat, mutta seurantakyselyssä Sotkamon ja Kuhmon seudulla vastaajista sitä käytti vain kolmannes (1 vastaaja 3:sta). Ylä-Kainuussa me-netelmää käytti enää puolet vastaajista (2 vastaajaa 4:stä). Lisäksi ne jotka käyttivät, käyttivät sitä harvemmin. Kajaanin seudulla käyttö ei varsinaisesti ollut vähentynyt (alkukyselyssä 5/9, seurantakyselyssä 2/4).
Maakuntakokeiluun siirtyminen aiheutti uuden opettelua, toimenkuvat muuttui-vat, ja alue laajeni. Lastensuojelusta oli tullut sektorikohtaista ja lapsikeskeistä, ja las-tensuojelulaki oli tuonut erittäin paljon kirjaamis- ja päätöksentekovelvoitteita. Lisäksi jotkin verkostot olivat siirtyneet kunnista maakunnallisiksi eikä lastensuojelussa aika riittänyt kaikkeen. Kunta-aikana oli ollut verkostotyön menetelmäkoordinaattoripal-velu. Palvelu jäi pois käytöstä maakuntaan siirryttäessä. Menetelmäkoordinaattorin puute vähensi omalta osaltaan verkostotyön menetelmien käyttöä. Menetelmäkoor-dinaattori saatiin takaisin myöhemmin, mutta palvelun takaisin tulo ei näy näissä vastauksissa.
Perhetyö
Perhetyön käytön lisääntyminen näkyi erityisesti Ylä-Kainuussa. Seurantakyselyssä kaikki 4 vastaajaa kertoivat käyttävänsä perhetyötä erittäin usein, kun taas alkuky-selyssä 10 vastaajasta vain 7 kertoi käyttävänsä perhetyötä ja heistäkin vain 1 erittäin usein. Kajaanin sekä Sotkamon ja Kuhmon seuduilla perhetyön käytön lisääntyminen ei näkynyt vastauksissa.
Määräajaksi palkattujen perhetyöntekijöiden käyttö oli lisääntynyt Kajaanin seu-dulla enemmän kuin muualla. Seurantakyselyssä kaikki vastaajat (4) kertoivat käyt-tävänsä määräaikaisia perhetyöntekijöitä, kun alkukyselyssä niitä käytti vain vajaa puolet (6 vastaajaa 14:stä). Määräaikaista perhetyötä tarvittiin joka seudulla, mutta vain Kajaanin seudulla käyttö lisääntyi alkukyselyn ja seurantakyselyn välillä.
Kun kysyttiin perhetyöprojektin kautta toteutetun perhetyön käytöstä, alku- ja seurantakyselyjen vastausten ero näkyi Ylä-Kainuussa selvänä projektityön vähene-misenä (alkukyselyssä 7 vastaajaa 10:stä käytti sitä, seurantakyselyssä ei kukaan 3:sta), mutta ei muilla seuduilla. Projektityötä oli käytetty alkukyselyn ajankohtana lähinnä Ylä-Kainuussa. Samalla Ylä-Kainuun vastauksissa näkyi projektiperhetyön korvautu-minen vakituisessa työsuhteessa olevien perhetyöntekijöiden palveluilla.
Psykiatriseen hoitoon ohjaus
Maakuntaan siirryttäessä kunnissa toimineet psykiatriset sairaanhoitajat siirtyivät ai-kuispuolelle. Aiemmin he, tai ainakin osa heistä, olivat tehneet kunnissa työtä myös lasten ja nuorten kanssa. Ylä-Kainuussa psykiatriseen hoitoon ohjaus avohuollon tu-kitoimena oli vähentynyt alku- ja seurantakyselyjen välillä. Alkukyselyn vastaajista
lähes kaikki käyttivät sitä joskus (9 vastaajaa 10:stä). Seurantakyselyn vastaajista (4) vain puolet (2) kertoi käyttävänsä sitä. Muilla seuduilla vähentymistä ei näkynyt.
Lasten ja nuorten psykiatrisessa avopalvelussa toimi lasten ja nuorten Lanu-työ-ryhmä, joka teki työtä Kainuun keskussairaalasta käsin, mutta kävi tarvittaessa joka paikkakunnalla. Sen palvelut olivat pienissä kunnissa ainoat lasten ja nuorten psykiat-riset avopalvelut. Kyselyn ajankohtana oli vasta päätetty palkata psykiatrisia sairaan-hoitajia koulujen oppilashuoltoon, mutta tämä muutos ei vielä näkynyt vastauksissa.
Kunnissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat olivat käytettävissä lasten ja nuorten vanhempien hoidossa.
Kajaanin seudulla Kainuun keskussairaalan palvelut olivat lähellä ja Sotkamosta-kaan ei ollut pitkä matka Kajaaniin. Sen sijaan Ylä-Kainuun kunnista Puolangalta ja Suomussalmelta Kajaaniin on noin 100 km ja Hyrynsalmeltakin noin 70 km. Palvelun etääntyminen todennäköisesti vaikutti Ylä-Kainuussa käyttöön.
Nuorten tai lasten tai nuorten vanhempien työhön tai työtoimintaan ohjaus
Väittämässä ”Lapsen tai nuoren vanhemmalle järjestettiin työtä tai työtoimintaa avohuollon tukitoimena” oli eroa erityisesti Sotkamon ja Kuhmon seudulla alku- ja seurantakyselyjen vastauksissa. Vanhemman työhön tai työtoimintaan pääsyyn so-siaalityöntekijä saattoi yrittää vaikuttaa erityisesti, jos kotona oleminen aiheutti ta-loudellisten ongelmien lisäksi muitakin perheongelmia. Menetelmää ei Sotkamon ja Kuhmon seudulla seurantakyselyn aikaan käytetty ollenkaan (4 vastaajaa), mutta alkukyselyn aikaan se oli ollut käytössä (2 vastaajaa 4:stä). Kajaanin seudulla mene-telmää käytettiin edelleen joskus kuten Ylä-Kainuussakin, eikä selvää eroa alku- ja seurantakyselyn vastauksissa näkynyt.
Käytettiinkö avohuollon tukitoimena nuoren työllistämistä sosiaalitoimiston määrärahoista? Seurantakyselyn ajankohtana Kajaanin sekä Sotkamon ja Kuhmon seuduilla menetelmää ei käytetty ollenkaan, toisin kuin alkukyselyn aikaan joskus.
Ylä-Kainuussa sen sijaan seurantakyselyn ajankohtana nuoria edelleen joskus työl-listettiin työtoimintana lastensuojelun avohuollon tukitoimena sosiaalitoimiston määrärahoista (3 vastaajaa 4:stä). Menetelmää käytettiin esimerkiksi koulunsa kes-ken jättäneiden nuorten kohdalla, joita ei jostain syystä heti saatu työvoimatoimiston toimiin. Myös nuoret, joiden katsottiin lastensuojelullisista syistä tarvitsevan kesä-aikaista toimintaa, voitiin työllistää kesällä lyhyeksi jaksoksi, jos toimintaa ei muuta kautta löytynyt.
Alkukyselyn aikaan kunnat toimivat itsenäisesti, ja suurin osa lastensuojelua te-kevistä teki kokonaisvaltaista sosiaalityötä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien käytössä sosiaalityön kokonaisvaltaisuus näkyi. Perheen aikuisten työllistäminenkin saatettiin nähdä avohuollon tukitoimeksi, ja perheen nuorelle saatettiin järjestää työ-toimintaa avohuollon tukitoimena sosiaalitoimiston määrärahoista. Kokonaisvaltai-sessa työotteessa myös yhteys työvoimaviranomaisiin oli vahva. Sektoroituneessa työssä lastensuojelussa yhteys väheni ja siirtyi aikuissosiaalityön sektorille. Seuran-takyselyn aikaan kaikki tekivät työtä lastensuojelusektorilla samassa organisaatios-sa ja käytäntöjen yhtenäistyminen oli alkanut, mutta aiemmasta kokonaisvaltaisesta työotteesta näkyi edelleen viitteitä. Joissain vastaksissa kaivattiin kuitenkin edelleen kokonaisvaltaista työotetta, kun asiakas tarvitsi monia palveluja.
Perhe- ja laitossijoitus avohuollon tukitoimena
Sijaisperheiden löytäminen oli ollut vaikeaa, mutta maakunnan sijaishuoltoyksikkö piti rekrytointitilaisuuksia ja PRIDE-valmensi uusia sijaisperheitä. Lastensuojelulain
muutos oli vaikuttanut avohuollon sijoituksiin. Alkukyselyn ja vanhan lain aikaan nuorten avohuollon sijoitukset saattoivat olla hyvinkin pitkiä yli 12-vuotiaiden lasten tapauksissa, vaikka ne olivat vanhan lain aikanakin tarkoitettu väliaikaisiksi (ks. Las-tensuojelulaki 1983, 14 §). LasLas-tensuojelulaki 2007 edellytti, että avohuollon sijoitukset olivat vastauksia tilapäisiin elämäntilanteisiin tai arvioivia tai kuntoutuksellisia, ja niiden tarvetta piti arvioida viimeistään kolmen kuukauden päästä. Huostaanoton edellytykset eivät saaneet täyttyä. Jos sijoitusta jatkettiin, arviointi oli tehtävä kolmen kuukauden välein (Lastensuojelulaki 2007, 37 §). Koska avohuollon sijoituksissa ko-rostuivat arviointi, kuntoutus ja sijoituksen tarpeellisuuden seuranta, sijaisperheiden oli vaikea vastata tarpeisiin.
Kun tutkimuksessa kysyttiin perhesijoituksen käyttöä avohuollon tukitoimena, seurantakyselyssä Ylä-Kainuussa perhesijoituksia käytettiin vähemmän kuin alkuky-selyn tilanteessa (alkukyselyssä 10 vastaajaa 10:stä käytti, seurantakyselyssä 1 vastaaja 3:sta). Kajaanin seudulla alku- ja seurantakyselyjen vastausten väliltä löytyi selvä ero, kun kysyttiin laitoshoidon käyttöä avohuollon tukitoimena. Laitoshoidon käyttö oli lisääntynyt. Seurantakyselyssä Kajaanin seudun kaikki vastaajat (4) käyttivät laitos-hoitoa melko usein (alkukyselyssä käytti 3 vastaajaa 15:stä). Laitos tai ammatillinen perhekoti toimi sijaisperhettä paremmin sijoituspaikkana, kun sijoitus oli arvioiva ja kuntoutuksellinen.
Yhteenveto lastensuojelun avohuollon muutoksista
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten lukumäärä oli lisääntynyt vähitellen sekä koko maassa että Kainuussa. Sekä alku- että seuranta-kyselyssä lastensuojeluilmoitusten määrä sekä lasten ja perheiden tilanteiden vaikeu-tuminen nähtiin suurimmiksi syiksi avohuollon tukitoimien määrän lisääntymiseen.
Myös ennaltaehkäisyn periaatteiden korostamisen ja varhaisen puuttumisen mallien omaksumisen nähtiin lisäävän avohuoltoa. Lastensuojelun toimintastrategialla näh-tiin seurantakyselyssä olevan suurempi vaikutus avohuollon piirissä olevien lisään-tymiseen kuin alkukyselyssä. Maakunta oli toimintastrategiassaan panostanut ennal-taehkäisyyn ja painottanut avohuoltoa sijaishuollon asemasta. Taulukosta 35 näkyy, mitkä avohuollossa tapahtuneet muutokset johtuivat lainsäädännön muutoksista ja mitkä olivat hallintokokeilusta johtuvia.
Taulukko 35. Mitkä tutkimuksen aikaiset muutokset johtuivat lakimuutoksista, mitkä