Diskurssianalyyttinen tutkimusote

Tutkimuksessa oikeusjärjestyksen ulkoinen näkökulma tarkastelee oikeus-järjestystä ilman tiukkaa sitoutumista oikeuslähdeopin mukaiseen tulkin-taan. Ulkoisen näkökulman tarkoituksena on muun muassa havainnoida oikeusjärjestyksen toimintaa, vaikutuksia ja sen sisäänkirjoitettuja oletuk-sia.⁵⁵ Tässä tutkimuksessa oikeusjärjestyksen ulkoisen näkökulman tarkoi-tuksena on paljastaa lapsiuhriin liitettyjä oletuksia ja odotuksia tarkastele-malla lapsesta käytettyjä puhetapoja lakien esitöissä. Diskurssianalyyttinen lähestymistapa soveltuu hyvin tarkoitukseen, sillä sen avulla voidaan analysoida viranomaistekstien neutralisoivaa kieltä sekä muodostaa sellai-sia subjektipositioita, jotka eivät tulisi muutoin esille.⁵⁶ Diskurssianalyysiä käyttävä tutkija on kiinnostunut kielenkäytöstä tekemisenä, joka muotou-tuu sosiaalisissa prosesseissa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.⁵⁷

Diskurssianalyysi perustuu sosiaalisen konstruktionismin teoriaan, joka näkee diskurssit sosiaalista maailmaa rakentaviksi.⁵⁸  Oikeudellinen dis-kurssi ei poikkea tässä suhteessa muista diskursseista. Esitutkinnan asiakirjoissa ja lain esitöissä käytettävästä kielestä muodostuva lapsidis-kurssi rakentaa sosiaalista todellisuutta ja kertoo lapsiuhrille annetuista rool(e)ista eli subjektipositiosta. Diskurssianalyyttisen lukutavan mukaan käsitteet eivät ole ennalta määriteltyjä kategorioita vaan käsitteitä, jotka

55 Ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta ja niiden yhdistämisestä ks. esim. Ruuska-nen 2005 s. 80.

56 Dirkurssianalyysiä on käytetty erityisesti sukupuolen ja asianosaisten välisen suhteen paljastamiseen oikeuskäytännössä, jossa on tarkoituksenmukaisesti pyritty käyttämään neutraalia kieltä, jossa ei tuoda esille asianosaisten sukupuolta.

Ks. tutkimukset sukupuolen ja suhteen analysoimisesta esim. Niemi-Kiesiläinen 2004 ja Ruuskanen 2005.

57 Suoninen 1999, s. 17.

58 Diskurssianalyysin suhde sosiaaliseen konstruktionismiin tulee esille tutkimus-kohteen valinnassa, tutkimuskysymysten muotoilussa, analyyttisten työkalujen kehittelyssä sekä tutkijan ja tutkimuskohteen välisessä suhteessa, joka on luon-teelta konstruktiivinen. Jokinen 1999, s. 40–41.

konstruoidaan oikeudellisessa diskurssissa.⁵⁹ Esimerkiksi lapsi tai lapsiuhri ei tarkoita ainoastaan alle 18-vuotiasta asianomistajan asemassa olevaa henkilöä, vaan lapsiuhri konstruoidaan esitutkinnan teksteissä esimerkiksi haavoittuvaksi suojelun kohteeksi.

Sosiaalinen konstruktionismi sisältää neljä perusolettamusta,⁶⁰ joiden kautta voidaan tarkastella sen merkitystä myös oikeustieteelliselle tutki-mukselle.⁶¹ Oikeustieteellinen tutkimus on normatiivista tutkimusta, jossa oikeuslähteillä on auktoritatiivinen asema. Sosiaalisen konstruktionismin ensimmäinen perusolettamus koskee kriittistä suhtautumista itsestään selvänä pidettyyn tietoon.⁶² Diskurssianalyytikko on kiinnostunut nor-matiivisten merkitysten lisäksi tai sijasta myös niistä sosiaalista elämää kuvaavista merkityksistä, joita esimerkiksi tuomioistuin perusteluissaan rakentaa. Nämä merkitykset eivät välttämättä ole samoja, joita kirjoittaja on itse puheelleen halunnut antaa.⁶³ Toinen olettamus liittyy käsitteiden historialliseen ja kulttuuriseen erityisyyteen.⁶⁴ Myös oikeudellisilla käsitteillä on oma historiallinen ja kulttuurinen merkityksensä, jotka on kehitetty tiettynä aikana tietyssä yhteiskunnassa.⁶⁵ Lakia säädettäessä on ennakoitu tilanteita, joihin sitä sovelletaan. Yhteiskunnan muuttuessa tai soveltamis-tilanteiden ollessa muita, kuin mihin laki on tarkoitettu, voidaan joutua tilanteisiin, joissa säädösten taustalla olevat arvot joutuvat todellisuu-den kanssa ristiriitaan. Esimerkiksi lapsen oikeudellisen aseman kehitys

59 Normatiivisten merkitysten lisäksi diskurssianalyysin avulla tutkitaan esimerkiksi, miten tuomioistuin perusteluissaan rakentaa sosiaalista elämää kuvaavia käsit-teitä ja kategorioita. Nämä kielen kautta annetut merkitykset eivät välttämättä ole samoja, joita kielenkäyttäjä on itse puheelleen halunnut antaa. Niemi-Kiesiläinen – Honkatukia – Ruuskanen 2006, s. 31.

60 Jaottelu perustuu Vivian Burrin esitykseen sosiaalisen konstruktionismin perus-teista, Burr 1995, s. 2–4.

61 Tarkastelu perustuu Niemi-Kiesiläisen, Honkatukian ja Ruuskasen esittämään näkökulmaan, Niemi-Kiesiläinen – Honkatukia – Ruuskanen 2006.

62 Burr 1995, s. 2.

63 Esimerkkinä Niemi-Kiesiläinen, Honkatukia ja Ruuskanen mainitsevat sen, miten tuomioistuin rakentaa sukupuolta ja mitä merkityksiä se antaa väkivallalle tai sek-suaalisuudelle, Niemi-Kiesiläinen – Honkatukia – Ruuskanen 2006, s. 30–31.

64 Burr 1995, s. 3.

65 Niemi-Kiesiläinen – Honkatukia – Ruuskanen 2006, s. 31.

suojelun kohteesta osalliseksi ja perheenjäsenyydestä yksilöksi edelleen haastavat suhtautumistamme lapsiin.

Kolmannen perusolettamuksen mukaan tieto syntyy arkisessa sosiaa-lisessa vuorovaikutuksessa ja erityisesti kielen avulla.⁶⁶ Oikeustieteellisen tutkimuksen ja oikeudellisen tiedon näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tunnustetaan myös oikeudellisen kielen ja totuuden syntyminen vuorovai-kutuksessa. Oikeudenalalla voidaan tunnistaa ainakin arkista ja oikeudel-lista vuorovaikutusta, joissa syntyvät tiedot voivat joko vahvistaa tai kyseen-alaistaa toisensa.⁶⁷ Esimerkiksi lapsiin kohdistetut arkikäsitykset voivat vaikuttaa siihen, millaisena lasta pidetään ja siten sillä voi olla vaikutusta lapsen kohteluun ja lapsen aseman oikeudelliseen arviointiin. Vastaavasti oikeudellisissa menettelyissä omaksuttu kieli voi vaikuttaa arkiymmärryk-seen siitä, millaisia lapsia rikosprosessiin osallistuu. Neljännen perusolet-tamuksen mukaan tieto ja sosiaalinen toiminta liittyvät läheisesti toisiinsa.

Se, mitä tiedämme ja miten asian ymmärrämme vaikuttavat toimintaamme ja suhtautumiseemme asiaan.⁶⁸

Diskurssianalyytikkoa kiinnostaa miksi -kysymystä enemmän miten -kysymys. Tällöin tutkimuskohteena on esimerkiksi määritelmän moninai-suus ja vaihtelevuus.⁶⁹ Tutkimusaineistoja ei lueta yksiselitteisinä kuvauk-sina lapseen kohdistuneen rikoksen selvittämisestä eli tarkoituksena ei ole esimerkiksi selvittää, miten tai miksi lapsen oikeuspsykologinen tutkimus suoritetaan tai mitkä asiat tutkimusyksikön lausunnoissa ovat oikeudelli-sesti merkittäviä. Tarkoituksena ei ole myöskään selvittää, millaista tietoa lausuntojen tekijä haluaa välittää. Sen sijaan tutkimuskohteena on, miten lausunnoissa tehdään ymmärrettäväksi lapsen tai tämän kertomuksen luotettavuus. Kiinnostuksen kohteena ovat tällöin ne tavat, joilla ilmiöitä

66 Burr 1995, s.3.

67 Tällöin oikeusjärjestelmää ei nähdä autonomisena, vaan ollaan kiinnostuneita oikeudellisen diskurssin ja muiden yhteiskunnallisten normijärjestelmien välisestä suhteesta, Niemi-Kiesiläinen – Honkatukia – Ruuskanen 2006, s. 32.

68 Burr 1995, s. 3. Myös oikeudellinen tieto syntyy vuorovaikutuksessa ja tiedon tuottamiseen osallistuvien (tuomioistuimet, oikeustieteiden tutkijat) tulisi ymmär-tää olevansa osa sitä prosessia, jossa tieto syntyy, Niemi-Kiesiläinen – Honkatuki – Ruuskanen 2006, s. 33.

69 Niemi-Kiesiläinen – Honkatuki – Ruuskanen 2006, s. 32.

kuvataan ja niille annetaan syitä.⁷⁰ Tiivistetysti ilmaistuna diskurssianalyysi on ”kielenkäytön ja muun merkitysvälitteisen toiminnan tutkimusta, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti sitä, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytänteissä.”⁷¹

Diskurssianalyysi ei ole yksi yhtenäinen menetelmä, vaan sitä voi tehdä erilaisilla metodisilla painotuksilla riippuen tiedon tarpeesta ja analyysin syvyydestä.⁷² Tämä tutkimus on sidottu vahvasti rikoksen selvittämisen ja lapsen edun kontekstiin. Kontekstia ei kuitenkaan oleteta analyysia selittä-väksi kehykseksi, vaan sen sisäisiä asioita analysoidaan aineistosta itsestään ulkopuolisen jäsentelyn sijaan.⁷³ Osittain kyse on myös kulttuurin muotou-tumisesta, sillä aineistona on lain esityöt ja oikeuspsykiatrisen tutkimusyksi-kön lausunnot, joista molemmista tarkastellaan lapsipuhetta. Yhtenäisyyk-sien löytyminen eri tarkoitukseen ja eri tahojen tuottamien tekstien tavassa lähestyä lasta voidaan katsoa vahvistavan näitä lapsidiskursseja ja siltä osin muodostavan rikosprossiin kuuluvaa tapaa merkityksellistää lapsi.

Toinen tämän tutkimuksen kannalta olennainen metodinen painotus liittyy merkityksiin ja merkitysten tuottamisen tapoihin. Merkityksiä painot-tavassa tutkimusotteessa korostuvat erilaisten merkitysten tuottaminen kielessä.⁷⁴ Kiinnostus lapsesta käytettävistä puhetavoista ja niiden tuotta-masta lapsen edun merkityksestä ovat lähes puhtaita esimerkkejä merki-tyksiä korostavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen metodinen lähtökohta, jossa ero lapsen ja aikuisen välillä hahmotetaan sukupuolieron -käsitteen

70 Suoninen 1999, s. 18.Suonisen mukaan käytännössä tämä tarkoittaa, että ”teoille ja ilmiöille ei riennetä nimeämään syitä, vaan ne tavat, joilla toimijat kuvaavat ilmi-öitä ja nimeävät niille syitä, otetaan tutkimuskohteeksi.”

71 Jokinen – Juhila – Suoninen 1993a, s. 9–10.

72 Diskurssianalyysistä voidaan erottaa erilaisia painotuksia. Jokinen ja Juhila esittä-vät painotukset osana diskurssianalyyttisen tutkimuksen karttaa ja ovat nimenneet painotusalueet ulottuvuuspareiksi, jotka painottuvat eri tutkimuksissa eri tavoin.

Ks. Diskurssianalyysin kartta ja ulottuvuusparit, Jokinen – Juhila 1999, s. 54–94, jossa tutkimuksen kartta esitetty kuvioina s. 55.

73 Merkitysten tarkasteleminen voi tapahtua tilanteessa tässä ja nyt tai merkityksel-listämisen tavat voivat olla sidottuja kunkin aikakauden merkityksiin ja kielellisiin käytäntöihin, Jokinen – Juhila 1999 s. 56.

74 Merkitysten tuottamisen tapojen korostamisessa taas painotetaan niitä kielellisiä keinoja, joita käytetään merkitysten tuottamisessa. Jokinen – Juhila 1999, s. 67.

ja teoreettisena viitekehyksenä käytetään itsemääräämisoikeutta sisältää kiinnostuksen valtaan. Tällöin tutkimuksen kohteena on subjektipositio, jota lapselle kielenkäytössä rakennetaan.⁷⁵ Lapselle voidaan esimerkiksi rakentaa hänen henkilökohtaista ominaisuuksistansa riippuen joko luotet-tavan tai epäluotetluotet-tavan kertojan positiota.