Rakennettu kulttuuriympäristö ja imago

Koska tutkimukseni kohteena syvimmillään on rakennetun kulttuuriympäristön merkityksen syntyminen paikallisesti ja diskursiivisesti, kat-soin tarpeelliseksi selvittää vastaajien suhdetta rakennettuun kulttuuriympäristöön yleensä. Ky-symyksen aluksi määrittelin ”rakennetun kulttuu-riympäristön” siinä merkityksessä kuin ympäris-töministeriö ja Museovirasto sitä käyttävät.⁶

Aluksi kysyin, mikä vastaajan mielestä oli ensiksi tärkeintä kulttuuriympäristöä Suomessa, toiseksi Etelä-Pohjanmaalla ja vielä kolmannek-si Lapualla. Kysymyksellä oli tarkoitus valottaa toimijoiden asennoitumista eikä tehdä mitään tie-tokilpailua. Samantyyppistä kysymystä, jolla olen halunnut selvittää toimijoiden käsityksiä yleen-sä rakennusperinnön merkityksestä, olen tehnyt mm. erilaisissa seminaareissa, lasten kuvataide-koulussa sekä yhdelle kaupungin koko ikäluokalle syksyllä 2001, kun yläaste oli vuorokauden “lei-rikoulussa” Vanhassa Paukussa.

Kysymykseen, mikä vastaajan mielestä on tärkeintä ja merkityksellisintä rakennettua kult-tuuriympäristöä Suomessa, vastauksissa tuli eni-ten esille Suomen kulttuurin kehto Turku, sen linna ja kirkko, mutta myös Luostarinmäki. Ete-lä-Suomen kartanot, Fiskars ja Vanha Rauma mainittiin myös. Esille tuli myös Helsingin Se-naatintori, joka on venäläisen vallan ja empiren

keskittymä, mutta symbolisesti kansakunnan muistia esittävä, kuten sitä muistiteatterina pitä-vä Mervi Ilmonen kuvailee (Ilmonen 2000, 91–

103). Senaatintori ja vastaavat historialliset ta-pahtumapaikat sopivat myös Boyerin kollektii-visen muistin kaupungin kuvaukseen (tässä tutk.

luku 5; Boyer 1996).

Yhdessä vastauksessa nousi jo tässä esille Alajoen latomerimaisema, joka on myös kansal-lismaisema. Valtakunnallisesti arvokkaiden mai-semakokonaisuuksien luettelossa on niin Ilma-joen kuin Lapuankin AlaIlma-joen peltolakeus.

Kysymyksen toisessa osassa pyysin kuvaa-maan sitä rakennettua kulttuuriympäristöä, joka on vastaajan mielestä Etelä-Pohjanmaalla tär-keintä ja merkityksellisintä. Minun käsitykseni eteläpohjalaisten mielenmaisemasta on ollut la-tomaisema ja ns. kaksfooninkiset punaiset poh-jalaistalot, mutta vain muutama toimijoista aset-ti tämän ”Lakian”, peltoaukeat tärkeimmälle si-jalle. Kerran sitä oli pidetty myös toiseksi tär-keimpänä. Pari vastaajaa oli kokenut pohjalais-talot toiseksi tai kolmanneksi tärkeimmiksi. Pe-räti kolmella poliitikolla oli kotiseuturakkaus niin voimakasta, että Vanha Paukku oli heidän mie-lestään tärkeintä rakennettua kulttuuriympäris-töä Etelä-Pohjanmaalla, ja se sai kolme muuta-kin mainintaa. Seuraavaksi eniten mainintoja sai Seinäjoella oleva Törnävän kartano, jossa on maa-kuntamuseo. Se on tunnettu museoalue ja edus-taa varhaista teollistumista ja herraskartanora-kentamista. Myös uudempaa arkkitehtuuria eli Seinäjoen Aalto-keskusta pidettiin arvossa.

Taloudellisia ja toiminnallisia arvoja koros-tava vastaaja kertoi, että tärkeintä kulttuuriym-päristöä ovat käytössä olevat yritystilat, toiseksi tärkeintä käytössä olevat asunnot ja kolmannek-si tärkeintä käytössä olevat julkiset tilat. Vasta-uksessa tulee esiin modernia suhtautumista,

jos-sa muukin kuin vanha ja julkisesjos-sa käytössä ole-va on kyllin arvokasta kulttuuriperinnöksi. Toi-saalta vastaaja saattaa haluta kieltää kaikki kult-tuuriset arvot tai niiden käytön argumenttina.

Kysymykseen, mikä on Lapuan merkityksel-lisintä ja tärkeintä rakennettua kulttuuriympäris-töä, vastattiin useimmin Vanha Paukku. Vaikea sanoa, koettiinko kysymyksenasettelu tarkoitus-hakuiseksi ja haluttiinko kysyjälle antaa aihee-seen sopivia vastauksia. Toiseksi eniten tuli mai-nintoja Lapuan tuomiokirkosta (Engel 1824) ja kaksikerroksiset pohjalaistalot mainittiin myös usein. Alajoki tuli esille vain yhdessä vastauk-sessa. Olen tulkinnut sen tarkoittavan peltomai-semaa (edellä Lakia) eikä samannimisenä tun-nettua, arvostettua pohjalaistaloa kaupungin kes-kustassa. Edelleen tähänkin kysymykseen tuli yksi

”yrityshenkinen” vastaus, jossa ei eritelty nimet-tyä paikkaa, vaan korostettiin yritystilojen, asun-tojen ja julkisten tilojen käytössä olemista.

Yrityksenä valottaa haastateltavieni kulttuu-rikäsityksiä yleensä kysyin vielä: ”Mikä on voi-makkain kokemuksesi tai merkittävin elämykse-si rakennetusta kulttuuriympäristöstä koko elä-mäsi aikana (lapsuudesta lähtien) joko Suomes-sa tai ulkomailla?” Kysymyksen muotoilu oli ta-hallisesti muu kuin ”kaikkein tärkein, kaunein”

tai muu sellainen selkeä arvon asettaminen. Tuol-lainen kysymyksenasettelu odottaisi vastausta kokijan elämyksestä, joka jotenkin on sinänsä es-teettinen. En kysynyt suoraan esteettisestä koke-muksesta, koska en voinut kaikkien vastaajien olevan selvillä siitä, milloin esteettinen kokemus, jossa on pohjalla jotain, mikä voi sen vastaanot-taa, yleensä voi syntyä. Joku ei vastannut tähän mitään, eikä näin ehkä halunnut paljastaa itses-tään miitses-tään.

Kirkot ja pyhät paikat, monumentaaliset val-lan keskittymät, ikuisuus ja aika, latautuneet sym-bolit sekä taiteen ja länsimaisen kauneuden läs-Kuva 108. Tuhansista ladoista jäljellä olevia Lapuan Alajoella, valtakunnallisella kulttuurimaisema-alueella. Lakia tai Latomeri kuuluu eteläpohjalaiseen sielunmaisemaan. Kuva Lakiaa ja komiaa -kirjasta.

näolo tulevat esille, kun silmäilee ihmisten mer-kittäviksi kokemia paikkoja. Ateena edusti van-hinta aikaa näissä kokemuksissa. Mainittiin myös Kizin luostarisaari ja kaikki Suomen vanhat puu-ja kivikirkot, mitään erikseen nimeämättä. Pie-tarin kaupunkikeskusta ja Brysselin keskusaukio olivat olleet merkittäviä kaupunkitilakokemuk-sia. Kaikkien muut kokemukset olivat kaukaisil-ta paikoilkaukaisil-ta paitsi sen, joka yritti pukea omaa, vain yrittäjyyttä ja taloutta puolustavaa kantaan-sa kaikkiin vastauksiin, eikä arvokkaista kulttuu-riympäristöpaikoista arvostanut muita kuin käy-tössä olevia tuotannon ja palvelun tiloja. Hänel-läkin kuitenkin syntymäkoti, nyt jo purettu ja hä-vinnyt, tuntui merkittävimmältä kulttuuriympä-ristön kokemukselta. Kotoisen tasaisten peltojen maalaismaiseman rinnalla oli eräs maininta ai-van päinvastaisesta eli Itävallan vuoristokylistä.

Erääseen oli lähtemättömimmän vaikutuk-sen tehnyt surun ja ahdistukvaikutuk-sen läsnäolo, ja hän mainitsi tärkeimmän kokemuksensa paikaksi natsien surmaamien juutalaisten muistomerkin Yad Vashemin Israelissa. Ehkäpä tässä voimak-kaimman muiston on jättänyt empaattinen surun eikä niinkään kauneuden kokemus.

Vielä kysyttiin, mitä mieltä haastateltavat olivat Vanhan Paukun merkityksestä rakennetun kulttuuriympäristön osana: onko se valtakunnal-linen, maakunnalvaltakunnal-linen, paikallinen vai kenties ei minkäänlainen. Useimmat arvelivat sen ole-van valtakunnallista tasoa tai ainakin maakun-nallista. Vasta vuonna 2004, pari vuotta lomake-kyselyni jälkeen, kun Museovirasto alkoi tarkis-taa rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnal-lisesti arvokkaiden kohteiden listausta⁷, Vanhan Paukun alue oli listalla mukana, ja se on

merkit-Kuva 109. Parthenonin temppeli Ateenan Akropoliilla ja klassismin alku.

Kuva 110. Törnävän kartanon takaosan klassistiset pilasterit Seinäjoella.

Kuva 111. (Oik.) Kuortaneen Ruonan kaksvooninkiset talonpoikaistalot kantavat tyylissään klassismin pe-rintöä. Eteläpohjalaisen identiteettin kuvitusta.

ty myös vuonna 2005 vahvistettuun maakunta-kaavaan valtakunnallisesti arvokkaana. Aiemmin se ei ole ollut mukana millään listalla eikä selvi-tyksissä.

Esisuunnitteluprojektin aikana puhuin kult-tuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, miljöö-arvoista ja kollektiivisesta muistista. Puhuimme myös kaupungin imagosta, ja se oli yhtenä teki-jänä arviointiseminaarin kriteereissä vuonna 1993⁸. Suunnitteluhan alkoi 1990-luvun alkupuo-lella, jolloin markkinatalous ja imagodiskurssit vallitsivat kulttuuripolitiikassa valtakunnan ta-solla (Ilmonen, K. 2001). Pidin tutkimukseni läh-tötilanteessa, lomakekyselyvaiheessa, tärkeänä hahmottaa paikallisten toimijoiden mielikuvia kaupungin imagon luomisesta ja sen tekijöistä.

Saattaa olla, että kysymykseni oli liian johdatte-leva antaen joitain strategioissa ja suunnitelmis-sa käytettyjä esimerkkisuunnitelmis-sanoja, koska lähes kaik-ki vastaajat käyttivät vastauksissaan kysymykses-sä esillä olleita asioita. Mitkä tekijät mielestäsi ovat tärkeitä Lapuan imagon luomisessa? Ajat-telin tässä ”imagoa” kaupungin ulospäin välitet-tävänä kuvana, mielikuvana, jonka kaupunki haluaa luoda itsestään.

Kolme tärkeintä tekijää Lapuan imagon luo-misessa vaihtelivat hiukan vastauksissa. Vasta-uksia hiukan ryhmiteltyäni huomasin, että ”kult-tuuri ja historia” sai eniten mainintoja (18 vas-taajaa 30:stä). Tämä voi tarkoittaa sitä, että his-toriaa ja kulttuurihishis-toriaa korostavalla paikka-markkinoinnilla alkaa olla suurempi merkitys, tai sitten sitä, että Lapualla on (vain) menneisyys.

Toiseksi useimmin tuli esille asuinympäristö (11), ja tämä on ymmärrettävää, kun kilpaillaan naa-purikuntien kanssa tontinostajista. Elinkeinopo-litiikka, jota kunnissa on toisteltu vuosikausia, sai myös monta mainintaa (8). Kaupunginjohta-ja Kaupunginjohta-ja elinkeinoasiamies (yrityskeskuksen johtaKaupunginjohta-ja) pitivät elinkeinopolitiikkaa kaupungin tärkeim-pänä imagotekijänä, mikä on kaupungin viralli-sen strategian mukaista. Urheilukin mainittiin ja turvallisuus sekä yrittäjyys. Eräs piti tärkeimpä-nä imagotekijätärkeimpä-nä keskustan hyvin hoidettuja ympäristöjä (asuinympäristöt tai julkiset), seuraa-vaksi tyylikkäästi rakennettua maaseutua ja vie-lä kolmanneksi ”mannekiinia, jotka uskaltaa sanoa olevansa Lapualta”.

Vastauksissa näkyivät virallisen strategian sanavalinnat. Vaikea on tarkalleen tietää, kuin-ka ”imago” on kysymyksessä ymmärretty. En

Kuva 112. Vanha Paukku kulttuurin prosessien paik-kana: Eteläpohjalaiset Spelit pidettiin siellä 2000-2003. Sen jälkeen elokuun alun musiikki- ja viihde-tapahtuma, joka on markki-noinut paikkaa - ja samalla rakentanut kulttuurin ja kol-lektiivinen muistin paikkaa, on ollut nimeltään Vanhan Paukun Festivaali.

halunnut määritellä sitä kysymyksenasettelussa, ja sitä pidettiin ilmeisesti jonkinlaisen paikan ul-koisen kuvan, markkinoitavan mielikuvan ja koko kaupungin maineen välimaastoihin sijoit-tuvana käsitteenä.

Kaupungin imagon rakentaminen liittyy paikkojen näkyvyyteen ja paikkojen näkyvyys taas tulee erityisen hyvin esille kaupunkitapahtumi-en kautta (Kotler ym. 1999, 125–158). Toisessa imagokysymyksessä pyysin mainitsemaan kol-me tärkeintä tapahtumaa Lapuan imagon raken-tamisen kannalta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Imagon rakentaminen on hyvin päämää-rätietoista toimintaa, ja sellaisesta ei Lapualla haastatteluhetkellä v. 2002 ollut oikeastaan tie-toa. Markkinointikampanja lehdissä ja televisi-ossa, joissa paikkakuntaa on mainostettu lähin-nä asuinpaikkana eli ”Lapua perhekoon kaupun-ki”, oli tulossa vasta seuraavana vuonna.

Eniten mainintoja tärkeimmäksi tapahtu-maksi keräsi kesän 2001 suuryritys Lapualais-ooppera, joka ylitti uutiskynnyksen niin televisi-ossa kuin valtakunnallisissa sanomalehdissä.

Mainintoja eri lehdissä oli harrastajanäyttelijöi-den arkiston mukaan yli 400. Negatiivinenkin ar-vio Helsingin Sanomissa koettiin kuitenkin po-sitiivisena imagon tai ainakin tunnettuuden kan-nalta. Aina kun Lapualaisooppera mainittiin, tuli samalla myös kaupunki mainituksi. Ja tällä ker-taa paremmassa mielessä joka tapauksessa kuin alkuperäisten tapahtumien aikaan 1930-luvulla.⁹ Lapuan liikkeen testamentti on vieläkin La-pualla osittain avaamatta, koska edes liikkeen museota ei ole saatu perustetuksi. Kesällä 2001 näytelmän esittämisen aikaan Vanhassa Paukus-sa oli näyttely Lapuan liikkeestä, mutta sen pi-demmälle ei ole päästy. 1980-luvulla museoaja-tus hyllytettiin poliittisesti kiusallisena. Lapu-alaisooppera mainittiin 12 kertaa tärkeänä

ima-gotapahtumana. Yhtä usein mainittiin kaksi tois-tuvaa, nimenomaan Vanhan Paukun tapahtumaa eli eteläpohjalainen kiertävä kansanmusiikkita-pahtuma Spelit sekä nuoriso-orkesteri Vivon kon-sertti, joka oli siihen mennessä televisioitu Van-hasta Paukusta ainakin neljä kertaa. Taloudelli-sessa ahdingossa ollut Spelit elvytettiin lapualai-sin ja erityisesti urheiluseura Virkiän voimin ot-tamalla ne Vanhaan Paukkuun kolmena perät-täisenä vuonna.

Lapua on urheileva kaupunki ja Kalevan ki-sat vuodelta 1995 nähtiin yhdeksässä vastaukses-sa merkittävänä, muutamasvastaukses-sa jopa kulttuurita-pahtumia merkittävämmäksi. Pesäpallo mainit-tiin myös, ollaanhan Pohjanmaalla ja Virkiän naisilla on ollut jopa lajin Suomen mestaruus.

Lapua on myös hyvin uskonnollinen paikkakun-Kuva 113. Lapualaisoopperan 2001 miehet Vanhas-sa PaukusVanhas-sa, vasemmalta: suutari Mättö, autoilija Muilu, Vihtori Herttua ja itse Kosola.

ta. Sen vuoksi ei kannattane hämmästyä vaikka vuonna 1984 (!) pidetyt valtakunnalliset herättä-jäjuhlat muistetaan vuonna 2002 yhtenä tärkeim-mistä viimeisen kymmenen vuoden tapahtumis-ta, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti imagoon (edelliset 1958).

Kolmantena ns. imagokysymyksenä tiedus-telin, onko Vanhan Paukun kulttuurikeskuksella ollut vaikutusta Lapuan imagoon? Kysymys oli tarkoitettu tuomaan esille ajatuksia rakennetun kulttuuriympäristön merkityksestä, mutta osassa vastauksia heijastuikin negatiivinen asenne ky-syjään, ja hänen väitettiin pilanneen Lapuan ima-gon. Tämä liittyi ilmeisesti ns. markettikaavan prosessiin 1990-luvulla ja Vanhan Paukun Ruo-kalan purkuaikomukseen (2000). Joidenkin mie-lestä hankaluuksiin oli syyllinen valmisteleva vir-kamies eikä suinkaan kaavojen sisältö, kun kaa-va- ja rakennussuojeluasiat johtivat valituksiin.

Kulttuuriympäristöohjelmia koskevat kysy-mykset liittyivät tulevaisuuteen. Kunnan kulttuu-riympäristöohjelma ei ollut silloin (eikä ole vielä 2006) Lapuan toimenpideohjelmassa. Osa vas-taajista katsoi sen tekemisen tarpeelliseksi, osa ei vastannut sitä koskevaan kysymykseen lain-kaan ja jotkut pitivät sitä taloudellisiin

vaikeuk-siin johtavana suojeluohjelmana tai mahdollisesti seuraavan julkisen kiistelyn kohteena. Tämän ky-selyn tekemisen jälkeen vedin laajan Etelä-Poh-janmaan kulttuuriympäristöohjelmaa koskevan projektin, jossa myös Lapua oli mukana, eikä sii-nä tullut mitään konflikteja esiin. Kulttuuriym-päristöohjelma julkaistiin kirjana ”Lakiaa ja ko-miaa” loppuvuodesta 2003, eikä sekään ole nos-tanut erityisiä suojelu- tai muita ristiriitoja pin-taan, vaan sitä on kiitelty kauniista esitystavasta sekä kansalaisille ja muillekin toimijoille tarpeel-lisesta informaatiosta.

6.4 Erilaisten diskurssien