• Ei tuloksia

Joko kaupunki ei ollut osottanut täysin ansaitsevansa herttuallisen puolueen luottamusta pormestarin Juhana Eilonpojan, joka v. 1598

In document HISTORIA KAUPUNGIN (sivua 98-101)

kävi herttuan luonaNyköpingissä, epäiltiin olevanStålarminvakooja3);

1599 vuoden alussa olivat sigismundilaisen puolueen päämiehet Suo-messa, Arvid Stålarm ja Akseli Kurki,

pitäneet Porissa

kokouksen,

josta olivat

lähettäneet

sotaisen kirjelmän Ruotsin valtiopäiville vai lieneekö vaan syynä ollut sotamiehistön ryöstöhalu, se sikseen,

„Augustinuksen joukko otti, käydessään täällä edes takaisin, mel-kein kaiken

mitä

porvarit ovat omistaneet, niin että heillä nyt on vähänkeinoa, millä voivat elättää itsensä", kirjoittaa herttuan amiraali Jaakkima Scheel, joka alussavuotta 1600kävi kaupungissa. Ja tämän kanssa on yhtäpitävä kaupunkilaisten oma valitus, „että

Pietari

Pie-tarinpojan ja Vänni Juhonpojan lipulliset olivat heidät niin paljasta-neet, että moni heidän kaupungissaan ei voi koskaan enää päästä voimiinsa, jotenka he nyt ovat kaikin puolin perin köyhtyneet ja hävinneet" (27

/i2

1599)4). Että muuten Augustinuksen sotamiehet todellakin olivat saaliinhimoista joukkiota, voi myöskin päättää siitä,

että

kuninkaankartanossa

heidän käyntinsä jälkeen ei löytynyt lasi-ikkunaa, ei peltiä tahi lukkoa jälellä ovissa 5).

') Vaaranen, IJrkunder, I, s. 34.

2) Koskinen, Nuijasota, s. 511.

3) Ruotsin Valtioarkisto. Kaarle-herttuan registratuura, fol. 178.

4) S. V. A. Kaupungin valituskirje.

6) Vaaranen, IJrkunder I, s. 5,

Porvarien väli taksia.

Kuninkaallisia käyntejä.

SODAN TUOTTAMIA ETSIMYKSIÄ.

Kaikista näistä

rasituksista valittivat

porvarit turhaan. Hallitus ei voinut, vaikkapa se olisi tahtonutkin, huojentaa heidän kärsimäänsä sortoa. Y. 1583 anoi kaupunki armahdusta ulosteoistaan, mutta ku-ningas Juhana

vastasi

ettei hän

voinut

mitään muuttaa, koska ei hän vielä ollut saanut käskynhaltijoiltaan rajalla tietoa,

«suostuuko

mei-dän vihollisemme moskovalainen sovintoon kohtuullisilla ehdoilla" 1).

V. 1594 valitti porvaristo viimmeksi kuluneen

venäläissodan

aikana

suuresti

köyhtyneensä sotilasmajoituksen, vierailun, kyytitysmatkojen ja

muiden

rasitusten takia, ja hallitus, joka kai huomasi tämän ahke-ran

kauppakaupungin voimissaan

pysyttämisen oman etunsa mukai-seksi, lupasi vapautusta vierailusta ja

kyytitysmatkoista,

sillä ehdolla että porvariston tuli pitää kahta eli kolmea majataloa

matkustavaisten

varalle. Mutta ettei lupausta tälläkään kertaa täytetty,

huomaamme

kaupungin

muutamia

vuosia

myöhemmin

uudistetusta valituksesta, missä sanotaan että

«etu

oikeuksiimme kuuluvia

vapautuksia

olemme

perin

vähän hyväksemme nauttineet muuttomme jälkeen, sen pitkäl-lisen sodan takia, joka, Jumala paratkoon, Ruotsin valtakunnassa kauan on kestänyt, ja

varsinkin

näinä kolmena viimmekuluneena vuo-tena raskaan majoituksen,

kyytitysmatkojen

jamoninaisten laittomien verojen kautta" 2).

Etenkin käytti

kaupunki

hyväkseen niitä kahta

kuninkaallista

käyntiä, jotka sinne tähän aikaan tehtiin, esittääkseen

valituksiaan.

Y. 1602 kävi Kaarle-herttua Porissa, antaen tunnetun voutiohjesään-tönsä, toimenpide, mikä on asetettu yhteen eräiden valtiopäiväin kanssa, jotka väärin on otaksuttu herttuan siellä pitäneen. Y. 1616 kävi taasen Kustaa Aadolf kaupungissa, jossa ollessaan hän asui Porin kartanossa. Kummassakin

tilaisuudessa luvattiin

veronvähennyksiä ja myönnytyksiä, mutta että ne nytkin jäivät

paljaisiin

sanoihin,

huomaamme porvarien uudistetusta valituksesta v. 1629,

«heidän

nyt

tulleensa niin vähäväkisiksi, että tässä kaupungissa tuskintavattanee 30 porvaria, kykenevää maksamaan verojaan, joita nyt on suoritet-tava

vuosittain

lähes puolitoista tuhatta talaria"3), kuten myöskin heidän

muutamia vuosia

myöhemmin

esiintuomastaan

valituksesta

«että

heitä

kyytitysmatkoilla

ja

vierailuilla

rasittavat ei ainoastaan kruunun asioiden toimittajat, vaan muutkin,

joilla

ei ole mitään teke-mistäkaupungissa, ja

tuontuostakin

lyövät japitelevät heitäpahoin" 4).

') Ruotsin valtioarkisto. Yaltionregistratuura v:lta 1583, fol. 380 v.

2) S. V. A. Kaupunkien valitukset, Pori 1599.

8) S. V. A. Kaupunkien valitukset, Pori 2i/ 10 1629.

i) S. Y. A. Kaupunkien valitukset, Pori (1630?)

89

Tulipaloja,

Uusi kauppa järjestelmä.

Mutta

kaupungin kärsimysten

mitta ei ollut tällä täytetty. Mei-dän on

vielä

pantava merkille kolme suurta tulipaloa, jotka kohdal-taan nekin olivat omiaan estämäänkaupungin kehitystä näinä kovina aikoina.

Ensimmäinen

oli tapahtunut juuri vähää ennen kuin kau-pungille niin rasittava v;n 1571:n hopeavero

kannettiin.

Kun vero-komisariukset saapuivat Poriin, tapasivat he 31 kaupungin 88:sta por-varista asuvina „palaneessa osassa“, mikä viittaasiihen, että enemmän kuin kolmasosa tuota tuskin 12-vuotiasta kaupunkia oli tuhkana.

Voimme käsittää mitä sellainenetsimys

merkitsi

niin sanoaksemme vielä koetustaan käymättömälle untisasutukselle. Ja

tuskin

oli kaupunki tointunuttästäosittaisestahävityksestä, ennenkun sekolmenkymmenen vuoden kuluttua uudestaan oli joutuva uuden tulipalon tuhottavaksi, joka aina on

muistettava

kaupungin aikakirjoissa, sen, jokatapahtui 5 p:nä toukokuuta v. 1603. Kaupunki kävi nyt melkeinpä aivanautioksi, kadottaen tulipalossa yksin etuoikeuskirjansakin ja muistokirjansa 1).

Ja melkein yhtä julmakohtalo yllätti sen v. 1640, jolloinse taasen suu-reksi osaksi joutui liekkien saaliiksi2). Neljäkymmentätaloakaupungin paraiten rakennetussa osassa olivat savuavinaraunioina, janyt nousi kysymys, kun joenmaatumat olivat tehneet nousumatkanyhä vaival-loisemmaksi, eikö olisi syytä, ennenkunaljettiin palaneita

kaupungin-osia uudestaan rakentaa, hakea kaupungille toinen sija lähempänä

merta. Jidio Kurki sai kuningattarelta tehtäväkseen

soveliaamman

sijan hankkimisen, jollekaupunki

voitaisiin

uudestaan perustaa. Tässä tarkoituksessa tarkasteli hän sitä nientä,

„joka

pistäytyy Perä-Poh-jan purjehdusvettä kohti“, ja ehdotti ettäkaupungin sija sinne suun-niteltaisiin kahden sataman

„nimittäin

Lohamnin ja Svinhanmin

vä-liin, jossa nykyään Yyterin kylä sijaitsee11 :i). Muutosta ei kuiten-kaan sen enempää tullut, ja Pori kokoiisi pian uudestaan vanhalle

paikalleen,

kohdatakseen uuden ajanjakson, vielä paljoa kovemman, kuin se jonka kaupunki nyt oli elänyt.

Toden totta, kun luemme yhteen kaiken sen, mitä Porin kau-punki, kuinkaan paljoa hyvinvointinsa nähden kärsimättä, on

jak-sanut kestää olemassa-olonsa ensimmäisellä

satavuotis-kaudella:

yli-’) Kaupunki sai tämän tulipalon jälkeen kuusi vuotta vapautta kaikista ulosteoista, kuitenkin sillä varsinaisella rajoituksella, että sen, kuninkaallisen kirjeen kautta 3/8 p:ltä v. 1604, kuitenkin täytyi elättää ennen mainittua vierasta sotaväkeä. Majoitukseen kuuluneet varat pidettiin sen vuoksi kaupungin kruu-nulle antamina lainoina, ja saamme vastedes nähdä miten se vaatiniitätakaisin.

2) Kaupungille annettiin tämän palon johdosta,22 /10 1641, vapaus puolesta lisäverosta 2 vuodeksi. Vaitionregistratuura 1641, 2 osa, fol. 1135.

3 ) V. G. L(agus), Finlands Allm. Tidning 1852, N:o 78.

Kaupungin

määräiset verot, sotaväenotot, linnaleirit, väkinäiset vierailut, tuli-palon hävitykset, puhumattakaan

vakinaisista

veroista, joiden luku-määrää ovat lisänneet henkirahat, peltovero ja pikkutulli, täytyy myöntää

Juhana-herttuan

kaupungin menestyksellä suorittaneentehtä-vänsä Satakunnan

tapulikaupunkina.

Tätä ajatellessa täytyy tosiaan-kin valittaa että sen kukoistus uhrattiin

alttiiksi virheelliselle

talou-delliselle järjestelmälle.

Jo v. 1595 oli ehdotettu että kaikki valtakunnan kauppa olisi järjestettävä siten, että ainoastaan muutamilla n. k. tapulikaupun-geilla olisi oikeus

harjoittaa ulkomaan

kauppaa, jota vastoin muut,

„maakaupungit“, ainoastaan saisivat käydä sisämaankauppaa. Että Pori, huolimatta verraten suuresta merenkulustaan, tuli luettavaksi näihin jälkimmäisiin, oli sitä varmempi, koska ehdotus oikeastaan tarkoitti kaiken ulkomaankauppa-oikeuden anastamista Tukholmalle

yksinään. Vuosina 1614 ja 1617 julkaistiin sentähden uusia kauppa-ohjesääntöjä, joiden mukaan Turusta ja Viipurista sekä Helsingistä

tuli

Suomen ainoat tapulikaupungit, kun sitävastoin Porilta kuten

muiltakin

kaupungeilta riistettiin oikeus ottaa satamassaan vastaan

In document HISTORIA KAUPUNGIN (sivua 98-101)

Outline

LIITTYVÄT TIEDOSTOT