Kaupungin vanhin koulu oli perustettu todenmukaisesti jo sa- sa-maan aikaan jolloin kaupunkikin, vaikka se mainitaan ensi kertaa

v. 1562. Aluksi se näyttää, päättäen

opettajan palkkaeduista,

^M:sta

lästista jyviä, olleen jonkunlainenkorkeampi

pedagoogia,

^mutta

muu-tettiin

siinä

tapauksessa pian alemmaksi samanlaatuiseksi oppilaitok-seksi, koska

palkkaehtoja,

ainakin vuoden 1590:n jälkeen, oli melkoi-sesti vähennetty, niin. ^ainoastaan

yhdeksi

^läskiksi²^). Koulutalona oli yksinkertainen „koulutupa“ („skolestufva“), jonka sisustukseen

todennäköisesti

kuului muutamiapenkkejä

halvinta

lajia. Oppilaiden, jotka

enimmäkseen

^olivat

köyhien

talonpoikien,

huonemiesten

ja hnonevaimojen lapsia, oli tapana

pyhäinmiesten

^{päivänä ja}

luulta-vasti muinakin juhlapäivinä, kuljeksia

kaupungilla

paikasta paik-kaan porvarien porttien

edustoilla

laulamassa, josta he

saivat

jonkun vähäisen almun. Ajan tapoihin näyttää

myöskin

^kuuluneen ^että

köy-hille teineille ajoittain annettiin vähäisen apua siitä

ylellisyydestä,

joka oli läheisen kuninkaankartanon

varastohuoneisiin

^ahdettuna.

Siten jaettiin heille esim. v. 1596 Porin kartanolla 6 kannua vouti-olutta,

V 2 leiviskää

^leipiä, ¹ lampaankeri ja ^naula kynttilöitä ³^).

i) S. V. A. Porin kaupungin valitus ²⁷/ 12 1599. Se sisältää myöskin^herttuan vastuukirjeestä jäljennöksen.

2) Hist. Ark. 11, ^s. 115.

3) M. p.

Kiista ^teini pitäjistä.

KOULU.

Usein

vainosi

^heitä ^sitäpaitsi ^se kova kohtalo että heitä kesken luku-jaan siepattiin pois koulupenkiltä, milloin vietäviksi johonkin kunin-kaalliseen virastoon, jossa kirjureita tarvittiin, milloin sijoitettaviksi

jonkun paikkakunnalla asuvan aatelismiehen luo yksityissihteereiksi („stylisteiksi“). Piispa Juusteen sanoo eräässä kirjeessä v:lta 1566 että kaksi Porin koulun teiniä on otettu kuninkaan kansliaan’), ja aatelismiesten ynnä muiden kuninkaallisten virkamiesten vanhan pa-han tavan johdosta viedä oppilaita muitta mutkitta pois koulusta, katsoi rehtori Ericus Laurentii eli EerikkiLaurinpoika tarpeelliseksi

anoa kuninkaan suojelusta. Tästä syystä antoikuningas Juhana111,

,4/jo ^1590, suojeluskirjeen Porin koululle,

„kieltäen

^jokaisen,

kuulu-koon sitten mihin säätyyn tahi virkaan tahansa, tekemästä edellä-mainitun koulutuvan teineille mitään

haittaa

tahi häiriötä" ²).

Samassa kirjeessä myönsi kuningas sitäpaitsi koulun teineille Närpiön ja Kokemäen heidän „käyntipitäjikseen“, joissa köyhät kou-lukkaat ajan tavan mukaan saivat loma-ajoilla koota talven

tarpeita.

Nämät, ennen Turun hiippakoulun alle kuuluneet pitäjät, jotka vakuutettiin myöskin Porin

koululle

sekä Kaarle IX:n kirjeen kautta

viita

1602 että tämän kuninkaan kaupungille ^v. ^160-4 myön-tämien

etuoikeuksien

kautta, aiheuttivat nyt pitkällisen riidan molem-pien oppilaitosten välillä. Turun koulun rehtori Jaakkima Stutaeus

ehdotti

^ensin vaihtokauppaa ^siten, ^että Porilaiset vapaaehtoisesti an-taisivat Kokemäen ja Närpiön takaisin Turun koululle, sen sijaan

että he

saisivat

Hämeenkyrön ja jonkun muun pitäjän. Mutta por-mestari ja raati vastasi ^u^/8 1614 että,

vaikka

ei heillä muuten

olisi mitään sellaista vaihtoa ^vastaan, heillä ei kuitenkaan ollut

val-taa muuttaa mitään Kuninkaallisen Majesteetin etuoikeuksissa, „jotka

olivat

erityisesti pärinälle kirjoitetut" ^:J).

Turun tuomiokapituli, joka oli huomannut Porin pormestarin ja raadin kavalani neuvojensa ja juoniensa kautta kääntäneen asian siksi, „että

pitäjät

olivat tulleet heidän etuoikeuksiinsa luetuiksi"⁴^), palautti ne kuitenkin Turun koulutuvan alaisiksi ja lähetti niihin Turun koululaisia teininkäyntiin. Vieläpä Turun koulun oppilaatkin ottivat asiaa ajaakseen ja kääntyivät valituskirjalla

valtiokansleri

Akseli Oxenstjernan puoleen. He valittivat että heidän

ikivanha

*) Arw. Handl, 6, ^s, 341.

Leinberg, Handlingar rör. skolväsendet. Kolmas kokoelma, ^s. 14.

3) „gifna synnerligeu på pergament“.

4) Leinberg. Handlingar rörande ^finska kyrkan och presterskapet. En-simmäinen kokoelma, ^s. 388. Myöskin Ulvilan,Köyliön ja Tyrvään pitäjiin oli koululla etuoikeus.

Koulua uhkaa häTiö.

opistonsa vasten kaikkea

oikeutta

jakohtuutta oli joutunut Porilaisten

«Karhulinnalaisten

⁴⁴^), noiden levottomien ihmisten, hyökkäyksille alttiiksi, jotka siten pyrkivät oikeuttamaan entehikkään nimensä (no-mini sno ominoso satisfacere annitentibus). Kavalasti ja

viekkaasti

tahtovat he

kaupunkietuoikeuksiensa

^varjon ^alla sortaa

Turun

koulua,

tätä „omanuskontonsa äitiä⁴⁴¹^), jostahe saavat opettajansa ja pappinsa ja jossa heidän

aakkosten-opettelijainsa

koulujärjestyksen mukaan täy-ty}⁷

viimmistää

opintonsa ennenkun he ovat

«kelvollisia

pappisvirkoi-hin⁴⁴'²). Ilvestä

kavalammin

ja Argusta valppaammin he vaan

vaanivat

tilapäisiä etujaan, eivätkäajattele että, jos Turun konin heidän

toivonsa

mukaan häviäisi, olisi heidän omakin nuorisonsa

harmaantuva

raakalai-suuden pimeydessä ^:!^). Miten riita vihdoin ratkaistiin ei selvin

ilmene

asiakirjoista. Vielä v. ¹⁶¹⁸ pyysi tuomiokapituli Oxenstjernalta, _ettei muiden sallittaisi riistää Turun koululta ^sen pitäjiä,

«kuten

^Porin

porvarit usein vääryydellä yrittävät⁴⁴ ⁴^), mutta valituskirjeissään v:lta 1634 valittaa ^taasen Porin kaupunki

«että

^Turun ^piispa ^on ottanut heidän koulultaan muutamia pitäjiä, jotka edesmenneet kuninkaat ovat antamissaan

etuoikeuksissa

sen alaisiksi asettaneet⁴⁴^.

Porin koulu, jonka oppilaitten kuten mainittiin tulikäydä Turun

hiippakoulua,

ennenkun voivat palvella

opettajina

tahi pap-peina, oli aikoinaan

varsin

tärkeä laitos^s). Tuossa «hyvässä peda-googiassa⁴⁴ oli olemassa-olonsa viimme ajoilla noin 70 oppilasta, ja siellä kävi nuorisoa aina Pohjanmaalta saakka. Tämän maakunnan oli siihen aikaan henkisissä tarpeissaan, samaten kuin kaupassakin, likilinä kääntyminen Porin puoleen. Katkeralla surulla kuuli

sen-tähden porvaristo

ettii kaupungin koulu, kuten muutkin pikkukoulut, Turun

kimnaasin

perustettua v. 1630 oli tämän hyväksi

kadottava

kannatuksensa, ja ettii

oppilaidenkin,

^joista kuitenkaan ei edes kym-menennellä osalla ollut varoja moiseenmuuttoon, oli

lähteminen

Tur-kuun. Huomauttaen miten

«heidän

kaupunkinsa oli vanhakaupunki ja sen koulusta oli tullut monta oppinutta ja ymmärtäväistä miestä, joita on käytetty papillisiin ^virkoihin jamaallisiin toimiin⁴⁴^, pyysivät porvarit

«että

^sen ^köyhä ^nuoriso ^yhä edelleen saisi heidän

luonaan,

„mater religionis ipsomm.“

2) Leinberg. Handlingar rörande skolväsendet. Kolmas kokoelma, s.

26—2S

:!) Si ^ex ipsorum voto nostra schola labascat, senescet ipsorum juventus iu barbarie.

4 ) Leinberg, Handlingar rörande skolväsendet. Kolmas kokoelma, s. 29.

6) Että Porin koulun oppilasten tuli jatkaa opintojaan Turun koulussa nähdään, paitsi yllämainituista Turun koululaisten ja tuomiokapitulin kirjeistä, myöskin K. li. Melanderin kirjoituksesta Historiallisessa Arkistossa XIII, s. 93.

Lutherilaiset ja

~Paavilaiset".

KOULU. LUTERILAISET JA PAAVILAISET.

niinkuin muuallakin

valtakunnassa

on tapana, Jumalan pelvossa ja luinen oikeassa tuntemisessaan tulla opetetuksi ja

kuritetuksi"

’).

Koulu jäikin

mahdollisesti

valtion kannattamana

toimeensa

aina vuoteen 1640, jolloin kaupunkiin perustettiin

triviaalikoulu,

niistä pian _oli

tuleva

maan paralta oppilaitoksia.

Tähän oppilaitokseen kohdistuu myöskin se vähä mikä tiede-tään

kaupunkilaisten

^osanotosta

ajan

suuriin

uskonnollis-valtiollisiin

kiistoihin, koska kummallakin

siihen

aikaan taistelevalla

kirkollisella

suunnalla, protestanttisuudella

ja

katolisuudella, näyttää

olleen

edus-tajia joko koulun opettajien, tahi sellaisten henkilöiden joukossa jotka siinä olivat saaneet

opin ensimmäiset

alkeet.

Kirkkoherra

Martti

Olavinpoika,

joka oli myöskin kaupungin

koulumestarina,

In document HISTORIA KAUPUNGIN (sivua 76-79)