7.3 Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä rajoittavat tekijät
7.3.6 Tieto- ja viestintäteknologian opetukseen ja opettajien tarpeisiin soveltumattomuus
viestintätek-nologiaa ole suunniteltu opetuskäyttöön. Sen ratkaisemiseen ei riitä edes opettajien hyvä teknologia-osaaminen, vaikka TVT:lla on usein erilaisten käyttäjien tarpeisiin muokkaantuvia ominaisuuksia. Lait-teet kuitenkin sopivat joillekin ihmisille paremmin kuin toisille, koska ihmisten TVT:n käyttötarpeet ja -tilanteet ovat erilaisia suhteessa suunniteltuihin (Florian & Hegarty 2004, 3; Oksman & Rautiainen 2003, 106). Tutkimusaineistossani kuultujen opettajien kokemuksien mukaan kouluille on hankittu sel-laista teknologiaa, joka ei palvele opettajien tarpeita tai vastaa opettajien osaamista (myös Atjonen 2005, 83). Markkinavetoiset ja kaupalliset TVT:t ovat liian monimutkaisia taipumaan pedagogisiin tarpeisiin ja tarkoituksiin (myös Cuban 2001, 166; Laurillard 2012, 2). Myöskään laitteisiin saatavilla olevien so-vellusten joukossa ei ole kovin paljon pedagogisiin tarkoituksiin soveltuvia ohjelmia, vaikka nekään eivät ole täysin tuntemattomia tutkijoiden tai tutkimusaineistossani ääneen päässeiden opettajien mu-kaan (Atjonen 2005, 83; Kukulska-Hulme 2008, 388). Lisäksi haastattelemani opettajan mumu-kaan keskus-telu opetukseen suunnittelemattomien teknologioiden hyödyntämisestä opetuksessa on jatkunut jo kauan, eikä asiaan ole tullut ratkaisua.
Haastateltava 2: Kunnassa oli 80-luvul, niin sillonhan se oli sitä, että sille koitettiin keksii tekemistä, sille konneelle. – – Ja nytkin se tuntuu vähän se keskustelu edelleen sammaa, että konneita on, mutta mitäs näillä pitäis tehä. Siinä se perusajatus ei oo muuttunu mikskään. Tek-niikka kehittyy, mutta ku ei tiietä, mitä sillä tehtäs.
Esimerkiksi Diana Laurillardia (2012, 2) ihmetyttää TVT:n vähäinen kehittäminen pedagogisiin tarpei-siin, kun samaan aikaan TVT:aa käytetään paljon opetuksen ulkopuolella. Yksi selittävä tekijä on raha, koska kouluilla ei ole samanlaista kulutuspotentiaalia kuin yksityisillä yrityksillä ja opetusteknologioi-den markkinat ovat koulujen ulkopuolella pienet (Betcher & Lee 2009, 5, 9; Cuban 2001, 9). Tutkimus-aineistoni perusteella opetukseen sopivia laitteita ja ohjelmia kuitenkin kehitetään koko ajan esimer-kiksi tutkimusyhteistyössä ja prosesseissa, joissa opettajat suunnittelevat niitä opettajille, mutta niiden leviäminen kaikkien opettajien käyttöön on hidasta. Ensin sopivat ratkaisut pitää yleisesti testata toimi-viksi opetuksen pedagogisiin ja sisällöllisiin tarpeisiin, jotta ne voidaan laittaa laajempaan levitykseen.
Sen jälkeen opettajien on vielä sovitettava ne omaan teknologiaosaamiseensa.
Yhdessä media-aineistoni uutisessa kerrotaan, että joillekin kaupungeille on palkattu digi-loikan vauhdittamiseksi erillisiä digitalisaatioilmiön kehittämisen asiantuntijoita9. Media-aineistoni mukaan asiaan perehtyneiden asiantuntijoiden avulla tunnistetaan yksittäisiä opetusteknologiatutki-joita laajemmin digitalisaatioilmiöön liittyviä hyviä ja huonoja puolia, mutta koko kunnan tai kaupun-gin tarpeisiin palkattu yksi asiantuntija ei vaikuta riittävältä määrältä selvittämään ja kehittämään koko digitalisuuden monimutkaista ilmiötä. Hyvien ja huonojen puolien tunnistamisen jälkeen ilmiön kehit-tämiseen on kuitenkin helpompi suunnata resursseja asiantuntijoiden havaitsemien tarpeiden mukaan.
Yleiset digiasiantuntijat voivat toimia myös opettajien ja päättäjien välillä toimijoiden välisinä linkkeinä nykyistä parempien opetusteknologioiden hankkimisen ja kehittämisen näkökulmista.
Koulujen TVT-hankintojen kehittäminen on tarpeen, sillä kouluille tähän mennessä tehdyt laitehankinnat saavat tutkimusaineistossani kuultujen opettajien puheessa runsaasti kritiikkiä. Ne ovat heidän mielestään vääränlaisia, koska laitteita hankittaessa ei ole ajateltu kovin syvällisesti, kuka niitä käyttää, miten niitä käytetään tai kuka ne on alun perin suunnitellut ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi op-pijoiden erilaisuus ja opettajan henkilökohtaiset mieltymykset jäävät huomiotta, eikä opettajien osaa-mista ja tarpeita TVT:n käyttäjinä ole selvitetty. Joidenkin tutkimusaineistoni opettajien kokemus on, että heikosti opetukseen soveltuvat laitteet on kuitenkin annettu opettajien käytettäviksi kaikesta huo-limatta.
Haastateltava 4: Esimerkiks tää, että meille on vaan heitetty kaikkia lait-teita. Kukaan ei oo koskaan kysyny, että tarviitteks te tämmösii.
– – –
Haastateltava 2: Ni se tuntuu, et se on jotenki vähä tämmöstä enempi, että konetta pittää käyttää, ku ne on täällä kerta juttu.
Yksi esimerkki opetukseen ylhäältäpäin mukaan heitetystä tieto- ja viestintäteknologiasta on media-aineistossani paljon huomiota saanut Eportfolio. Vaikka Eportfolio oli nimenomaan alun perin opetuk-seen suunniteltu työkalu, media-aineistossani kuullut käyttäjät kokivat sen huonoksi ja heikosti ope-tukseen soveltuvaksi. Media-aineistossani kerrotaan, että Eportfolio oli saatu hallinnollisen tason käyt-tömääräys, jonka mukaan sitä oli lähes pakko käyttää 50-prosenttisesti joissakin alakouluissa oppilai-den osaamisen ja arvioinnin työkaluna ja muilla kouluasteilla jopa vielä enemmän. Opetusta ei kuiten-kaan haluttu media-aineistossani kuultujen opettajien mukuiten-kaan toteuttaa ohjelmalla, koska heidän mie-lestään oppilaiden töiden kokoamiseen ja tallentamiseen olisi ollut saatavilla parempiakin vaihtoehtoja.
Media-aineistossani kuullut opettajat kritisoivat esimerkiksi Eportfoliossa olleita tietoturvaongelmia, ja sen käyttöön määrättyjä prosentteja pidettiin liian keinotekoisina ja sopimattomina opettajien käyttä-miin tieto- ja viestintäteknologiamääriin verrattuna (ks. myös Heikkilä 2017, 259). Jotta Eportfolio olisi riittävän hyvä jatkuvaan opetus- ja oppimiskäyttöön, se tarvitsisi käyttäjiensä mukaan parempia sisäl-löllisiä, pedagogisia ja teknologisia ominaisuuksia. Osa media-aineistossani puheenvuoroja saaneista opettajista olisi kuitenkin ollut valmis käyttämään Eportfoliota, jos sen ominaisuudet ja käytettävyys paranisivat tulevaisuudessa. Media-aineistossani kuullut auktoriteetit halusivatkin lait-taa sen kehittä-miseen lisää rahaa, koska sitä pidettiin media-aineistoni auktoriteettien keskuudessa parempana
työ-9 Taustahavaintoja tehdessäni selvisi, että kunnalliset digiasiantuntijat ponnistavat koulujen TVT-osaamisesta vastaavien
tutoro-kaluna kuin ilmaisohjelmia. Opettajien antaman kritiikin jälkeen Eportfolioon liittyvää ohjeistusta kui-tenkin lopulta muutettiin ja siihen liittyvistä käyttöprosenteista luovuttiin ja muiden samankaltaisten ohjelmien käyttö sallittiin.
Media-aineistossani osa opettajista ja jotkut huoltajat esittävät rahojen menevän hukkaan, kun joistain kouluille hankituista teknologioista tai niiden sisällöistä joudutaan luopumaan, koska niitä ei ole hyvin suunniteltu opetukseen. Se, että ne ovat huonosti opetukseen suunniteltuja, on havaittu vasta pitkän aikaa sen jälkeen, kun ne on hankittu kouluille. Kouluille hankittujen tieto- ja viestintäteknolo-gioiden pedagogista ja sisällöllistä hyödyllisyyttä on usein ryhdytty pohtimaan vasta niiden hankkimi-sen jälkeen. Opettajat on laitettu testaamaan, palvelevatko hankitut TVT:t oppilaiden tai opettajien tar-peita. Niitä ei ole testattu riittävän hyvin etukäteen, joten vasta käytössä tulee näkyviin, miten huonosti ne on suunniteltu opetukseen. Opettajat joutuvatkin usein itse testaamaan, mitkä kouluille hankitut TVT:t sopivat opetukseen ja mitkä eivät. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla heidän tehtävänsä, koska opetuk-sen näkökulmasta opettajille pitäisi antaa valmiita toimintamalleja kouluille hankittujen laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Esimerkiksi eräässä media-aineistoni uutisessa kerrotaan, että opettajat ovat luo-puneet tablet-tietokoneiden käyttämisestä toistaiseksi niiden heikosti opetukseen soveltuvien omi-naisuuksien vuoksi. Niillä ei pysty tekemään riittävän hyvin opetuksessa olennaisesti tarvittavia asioita, kuten tekstinkäsittelyä (myös Haßler ym. 2016). Tablet-tietokoneita pidetään yleensä hyvinä vain eri-laisten sisältöjen kuluttamiseen, vaikka koulussa pitäisi keskittyä myös sisältöjen tuottamiseen. Table-teista luopuminen on ristiriidassa yleisen laitteiden hankintasuuntauksen kanssa, mutta merkittävä as-kel ymmärryksessä niiden soveltumattomuudesta opetukseen.
TVT:n soveltuvuudessa opetukseen on kyse myös siitä, miten hyvin opettajat kesyttävät ne omaan osaamiseensa. Opettajilla ei kuitenkaan aina ole riittävästi osaamista käyttää kouluille hankittuja opetukseen suunnitteluja välineitä, jolloin opettajien kompetenssit eivät riitä toteuttamaan TPACK-mallin ydintä. Esimerkiksi älytaulujen vähäiset käyttötavat kertoivat opettajien osaamattomuudesta hyödyntää koululle hankittuja välineitä muuhun kuin perinteisenä pidettyyn opettajakeskeiseen opet-tamiseen (Betcher & Lee 2009, 7). Älytaulut eli interaktiiviset tai virtuaaliset valkotaulut (interacti-ve/virtual white board) ovat kuitenkin yksiä harvoista opetukseen suunnitteluista tieto- ja viestintätek-nologioista. Niiden markkinat opetustarkoitusten ulkopuolella ovat pienet, joten niitä pidetään tutki-joiden antamissa kategorioissa nimenomaan opetusteknologioina niiden selvän pedagogisen funktion vuoksi. (Betcher & Lee 2009, 5, 9; Cuban 2001, 9.) Vanhan liitutaulun korvaavaa teknologiaa kutsutaan eri yhteyksissä eri nimityksillä, jotka kuvastavat sen erityisiä ominaisuuksia tai sille annettuja merki-tyksiä. Valitulla nimityksellä voidaan tarkoittaa myös jonkin erityisen valmistajan tai käyttöjärjestelmän tiettyjä ominaisuuksia. Esimerkiksi Smart Board viittaa yhdenlaiseen tuotteeseen, mutta luokan etu-osassa olevan valkoisen älyteknologialla varustetun taulun nimitykset ovat arkisissa merkityksissä päällekkäisiä ja tarkoittavat samaa.
Älytaulut korvaavat uutena teknologisena järjestelmänä perinteisen liitutaulun, mutta ovat pahimmassa tapauksessa virheinvestointi, jos niiden omat niin sanotut älykkäät ja interaktiiviset omi-naisuudet jäävät hyödyntämättä. Älytaulujen toiminnalliset funktiot jäävät tutkimusaineistoni opetta-jien kokemuksissa vanhojen tapojen nimelliseksi teknologisoimiseksi ja näennäiseksi opetuksen tehos-tamiseksi, kuten myös tutkijat ovat muualla havainneet (Betcher & Lee 2009, 2–8; Drotner 2010, 29).
Haastattelemani opettajat tietävät, että älytauluilla olisi paljon muita ominaisuuksia kuin ne, joita he itse käyttävät. Tutkimusaineistossani kuullut opettajat kuitenkin käyttävät älytauluja pääasiassa vain tuntimuistiinpanojen esittämiseen, eikä käyttötapa juuri eroa muistiinpanojen esittämisestä valkokan-kaan ja videotykin tai piirtoheittimen avulla.
Haastateltava 5: Et meil on Smartit [älytaulut] koulus. Sitä smarttia en ihan hirveesti osaa käyttää, enemmän se on piirtoheittimenä. Tiedän, et siinä ois paljo enemmän mahollisuuksia, mitä mä sitä käytän.
Haastattelemani opettajat kertoivat vähäisen älytaulujen käyttötapojensa syyksi, etteivät he ole jaksa-neet keskittyä älytaulujen ominaisuuksien opetteluun omalla ajallaan tai ole saajaksa-neet siihen liittyvää riit-tävää koulutusta. Osa älytaulujen ominaisuuksien opettelusta on haastattelemieni opettajien mukaan
suoritettu käytännön työssä erilaisina kokeiluina ja työyhteisön jäsenten avustuksella. Toisaalta haas-tattelemani opettajat kertoivat, että muutamilla työyhteisön jäsenillä on heitä enemmän osaamista äly-tauluista ja he auttavat tarvittaessa muita opettajia.
Opettajien kokemukset TVT:n heikosta soveltuvuudesta opetukseen saavat tukea myös muu-alta. Media-aineistossani erityisesti auktoriteettien puheenvuorot esittävät, etteivät uudet teknologiat ole vielä valmiita opettajien käyttöön eivätkä opettajat ole valmiita käyttämään teknologiaa. Myös eräs haastattelemani opettaja toteaa, että onnistumiset TVT:n opetuskäytössä ovat olleet toistaiseksi vielä melko harvassa TVT:n vaikean opetukseen soveltamisen vuoksi.
Haastateltava 2: Hyviäki ominaisuuksia on, ja on varmasti järkevää käyttää, mutta huteja on aika paljo.
Tieto- ja viestintäteknologian on kehityttävä nykyistä enemmän opetukseen sopivaksi, jotta opettajilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää sitä omassa opetuksessaan TPACK-mallin mukaisesti pedagogi-sesti, sisällöllisesti ja teknologisesti. Samalla myös opettajien oman TVT-osaamisen on kasvettava jokai-sella osa-alueella. Osa kouluille hankitusta TVT:sta täyttää opetuskäytön vaatimukset jo nyt, koska se sopii opetukseen vähintään sisällöllisesti tai pedagogisesti tai vastaa opettajien teknologiaosaamista. Se on suunniteltu opetukseen ja opettajien tarpeeseen, mutta ainakin haastattelemieni opettajien koke-muksien mukaan opettajien osaamisen ja TVT:n opetukseen soveltumisen välillä on kuilu, jonka ylittä-miseen pitää vielä tehdä töitä. Opettajien suhdetta teknologiaan pitäisi tukea, ja TVT:aa pitäisi parantaa niin, että se soveltuu opetukseen nykyistä paremmin.