Sosiaalinen media opetustarkoituksien ulkopuolella

Tutkimusaineistoni perusteella monet opettajat hyödyntävät sosiaalista mediaa opetuskäytön sijaan enemmän oman ammatillisen kehittymisensä väylänä sekä vuorovaikutuskanavana oppilaiden kanssa.

Toisaalta opettajat voivat myös päättää pysyä kokonaan erossa sosiaalisesta mediasta tai kuluttaa sosi-aalisen median sisältöjä enemmän sivustaseuraajina osallistumatta sisältöjen tuottoon. Esimerkiksi eräs haastattelemani opettaja kertoi, ettei ollut rekisteröitynyt Facebookiin tai muihin sen kaltaisiin sosiaali-sen median palveluihin. Hän sanoi, ettei ole kokenut tarvetta tehdä sitä yksityiselämänsä tai työnsä vuoksi. Samaan aikaan hän kuitenkin kertoi tilanteista, joissa on hyödyntänyt sosiaalisen median sisäl-töjä oman ymmärryksensä kehittämiseksi sekä lasten mediakasvatuksen edistämiseksi. Opettajien on-kin työnsä vuoksi hankala pysyä kokonaan sosiaalisen median ulkopuolella, koska sen ymmärtäminen kuuluu opettajien työhön mediakasvattajina.

Tutkimusaineistoni perusteella opettajilla ei näytä olevan selviä toimintaohjeita siitä, miten heidän pitäisi käyttää sosiaalista mediaa ammatillisissa ja ei-ammatillisissa käyttötarkoituksissa. Ope-tushallitus (2012) on kuitenkin antanut omat opetuskäytön suosituksensa. Osa tutkimusaineistossani kuulluista opettajista kertoi, että sosiaalisen median käyttöön on kannustettu koulussa, koska se on ko-ettu nopeana yhdenpitoväylänä toisiin opettajiin, muihin koulun toimijoihin tai oppilaiden huoltajiin.

Sitä on ollut myös helppo käyttää, koska monilla oli mahdollisuus käyttää sitä omissa tai koulun tar-joamissa laitteissa.

Työyhteisön sisäinen viestintä

Tutkimusaineistoni perusteella joillakin opettajilla on käytössään koko työyhteisölle tarkoitettu suljettu sosiaalinen median sovellus. Eräs haastattelemani opettaja kertoi, että kaikkien opettajien oli pitänyt asentaa sovellus koulun tarjoamaan laitteeseen ja osallistua sovelluksessa käytyihin työhön liittyviin keskusteluihin. Sovelluksen olemassaolo ohjasi opettajia seuraamaan siihen tulevia viestejä työajalla, koska sovelluksessa jaetun informaation on tarkoitus tukea työyhteisön sisäistä viestintää. Halutessaan sovelluksen oli saanut myös asentaa omaan henkilökohtaiseen laitteeseen, jolloin sovellus ja siihen tu-levat viestit olivat tavoittaneet opettajat ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena on ollut parantaa koulun sisäistä viestintää ja opettajien keskinäistä kommunikaatiota tarjoamalla opettajille hallinnolli-sesti tuettu mahdollisuus jatkuvaan kommunikointiin työpäivän aikana.

Haastattelemani opettaja kertoi, että kaikkien opettajien käytössä ollut sosiaalisen median so-vellus oli auttanut opettajia saamaan apua esimerkiksi luokassa oleviin akuutteihin TVT-ongelmiin.

Avun saaminen ei vaatinut toisten ihmisten fyysistä läsnäoloa, koska ongelmatilanteita voitiin esimer-kiksi valokuvata. Ne hahmottuivat kuvien vastaanottajille sanoja paremmin ja nopeammin. Lisäksi kuka tahansa viestin vastaanottajista pystyi halutessaan tarjoamaan apuaan, jolloin ongelma tavoitti kerralla useiden auttavien käsiparien joukon. Lisäksi haastattelemani opettajan mukaan pikaviestiso-velluksesta on ollut hyötyä myös tilanteissa, joissa on pitänyt tavoittaa koko työyhteisö välittömästi.

Esimerkiksi tutkimusaineistossani kuultujen opettajien mainitsemissa koulun sisäisissä kriisitilanteissa tai kokouskutsujen lähettämisessä sovellus toimii sekä viestintäkanavana että tiedon lähteenä. Sulje-tussa sosiaalisessa mediassa jaetut viestit tai kuvat eivät leviä työyhteisössä olevien ihmisten ulkopuo-liselle henkilöille ja tavoittavat vain asianosaiset sovelluksessa olevien erillisten viestiryhmien ansiosta.

Yhteys oman työyhteisön ulkopuolisiin opettajiin

Tutkimusaineistoni perusteella opettajat käyttivät puolestaan kaikille avoimia sosiaalisen median vies-tintäkanavia muiden kuin työyhteisössä toimivien opettajien väliseen yhteydenpitoon, koska sosiaali-nen media tarjoaa opettajille välineen matalan kynnyksen viestittelyyn. Opettajien on helppo luoda sen avulla uusia kontakteja muihin opettajiin ja päästä mukaan jopa kansainvälisiin opettajaverkostoihin jopa aiemmin tuntemattomien ihmisten kanssa. Haastattelemani opettajat kertoivat hyödyntävänsä so-siaalista mediaa, kun he lähestyivät ihmisiä, joilla he olettivat olevan enemmän asiantuntemusta josta-kin heitä itseään askarruttavasta asiasta. Esimerkiksi eräs haastattelemani opettaja kertoi löytäneensä sosiaalisesta mediasta apua erilaisiin pedagogisiin, sisällöllisiin ja teknologisiin ongelmiin. Hän myös koki, että oli pystynyt toiminnassa kehittämään omaa opettajuuden kompetenssiaan, koska opettajien välisessä tiedonvaihdossa oli edistetty konkreettisia tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tapoja.

Eräs toinen haastattelemani opettaja puolestaan kertoi, että häneen oli otettu yhteyttä sosiaalisessa me-diassa vastaavassa tarkoituksessa. Kontakti oli ollut kansainvälinen ja perustunut opettajan omaan esil-läoloon sosiaalisessa mediassa. Hän kertoi olleensa tyytyväinen saadessaan jakaa omaa tietämystään muille, koska siitä oli hyötyä muiden opettajien osaamisen kehittämiselle. Opettajien välistä yhteistyötä toivottiin myös lisää, koska sillä nähtiin olevan potentiaalia opettajien TVT-tietämyksen paranta-miseksi. Toisaalta haastattelemani opettajat kertoivat, että kansainvälistä yhteistyötä tehdään jonkin verran ilman sosiaalisen median hyödyntämistä, mutta TVT helpottaa ja nopeuttaa yhteistyötä sekä laajentaa sitä eri suuntiin.

Tutustuin tutkimusaineistoani tehdessäni Facebookissa toimiviin ryhmiin, joissa pohditaan yleisesti opettajuutta sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa esimerkiksi jonkin yksittäi-sen laitteen näkökulmasta. Kiinnitin huomiota ryhmiin, koska monien nimet liittyivät jollain tavalla tutkimusaiheeseeni. Osa Facebook-ryhmistä oli kaikille julkisia, joten pystyin tutkijana havainnoimaan

ryhmissä käytyjä keskusteluja ja seuraamaan opettajien osallistumista keskusteluihin. Hyödynnän ryh-mistä tekemääni havainnointia tutkimusaineistoni tukena, koska niistä ei puhuttu tutkimusaineistos-sani suoraan. Oletan kuitenkin ainakin yhden haastattelemani opettajan hyödyntäneen niitä oman am-matillisen kehittymisensä taustalla.

Tekemieni havaintojen mukaan Facebook-ryhmissä jaetaan esimerkiksi opettajuutta koskevia uutisia tai yleisemmin kaikenlaisia opettajiin ja kouluun liittyviä mediakeskusteluja sekä linkkejä saa-tavilla oleviin koulutuksiin. Lisäksi ryhmissä voi kysyä toisilta opettajilta tai muilta ryhmissä olevilta toimijoilta käytännön vinkkejä TVT-opetuksen järjestämiseen. Tekemieni havaintojen mukaan osa ryh-missä mukana olevista opettajista on aktiivisia, innokkaita ja osaavia TVT:n käyttäjiä, jotka levittävät osaamistaan muille ryhmään kuuluville opettajille jopa ilman kenenkään ryhmässä olevan toimijan il-maisemaa avun tarvetta. Lisäksi ryhmissä toimivat opettajat ovat potentiaalisesti jatkuvasti toistensa tavoitettavissa, eikä vastauksia ongelmiin tarvitse odottaa kovin kauaa, toisin kuin virallisia kanavia pitkin vireille laitetuissa avunpyynnöissä. Niistä näyttää jopa tulleen opettajien keskinäisen tiedonjaon epävirallisia kanavia, koska ne tavoittavat havaintojeni mukaan jopa tuhansia ihmisiä. Tyypillisimmin erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä oli mukana kolminumeroinen jäsenjoukko, joten ryhmien koko vaihteli runsaasti sen aiheen ja julkisuusasteen mukaan. Kaikki ryhmien jäsenet tuskin olivat pelkästään opettajia, mutta ryhmissä jaetun tietämyksen perusteella aiempaa useampi opettaja pääsee kehittämään omaa kompetenssiaan. Samalla myös osaavien käyttäjien ja opetukseen soveltuvien TVT-ratkaisujen määrä eri tilanteissa kasvaa.

Kodin ja koulun välinen yhteydenpito

Tutkimusaineistoni perusteella kaikille avoimesta sosiaalisesta mediasta on osittain tullut epävirallinen oppilaiden ja heidän huoltajiensa yhteydenottokanava kouluasioissa, vaikka virallista yhteydenpitoa varten on olemassa oma hallinnollisesti tuettu yhteydenottokanava Wilma. Eräs haastattelemani opet-taja kutsuu sitä koulun omaksi sosiaaliseksi mediaksi, koska se on koulun ja kodin väliseen viestintään tarkoitettu ja ulkopuolisilta toimijoilta suljettu informaation välityskanava. Erään haastattelemani opet-tajan mukaan monet huoltajat pitävät Wilmaa riittävänä yhteydenpitokanavana, koska huoltajat pitävät Wilman selkeydestä ainoana viestintäkanavana. Kaikki huoltajat eivät toivo koululta tulevan viestinnän hajauttamista useisiin viestintäkanaviin, tai he eivät pidä kaikille avoimia sosiaalisen median kanavia viralliseen yhteydenpitoon tarpeeksi luotettavina.

Haastateltava 2: Mutta ku huoltajiltaki vanhempainillassa kyselin, ni heki toivo, että ois nyt yks selkee, mitä käytetään. Ettei hyökä tykänny siitä, että ois niinku joku ois täällä ja toinen täällä.

Tutkimusaineistoni mukaan kaikki opettajat eivät kuitenkaan vielä käytä Wilmaa, vaikka haastattele-mieni opettajien mukaan sen käyttämiseen ohjataan hallintopäätöksellä ja sitä suositellaan viralliseksi yhteydenpitokanavaksi oppilaiden huoltajien ja opettajien välille. Haastattelemani opettajat eivät kerro Wilman käyttämättömyydelle syytä, mutta tulkitsen asian liittyvän joidenkin opettajien esittämään laa-jempaan TVT:n käytön kritiikkiin. Luin tutkimukseni teon aikana useista eri medialähteistä Wilmaan kohdistunutta kritiikkiä, johon jotkut opettajat tai oppilaiden huoltajat pystyivät luultavasti samaistu-maan. Wilmaa kuvataan tutkimusaineistoni ulkopuolella esitetyissä mielipiteissä esimerkiksi turhaksi ja Wilman välityksellä lähettyjen viestien kerrotaan olevan osittain täysin asiattomia. Asiattomat viesti-sisällöt liittyvät sekä opettajien että huoltajien lähettämiin viesteihin, mutta usein medialähteissä koros-tuvat opettajien lähettämät epäasialliset viestit oppilaiden toiminnasta. Niiden kuvataan olevan esimer-kiksi naurettavia, koska ne sisältävät kielivirheitä ja yhteydenottoja tehdään pieniksi ja mitättömiksi luokitelluista asioista. Eri mediasisällöissä käyty ajoittain jopa voimakas negatiivinen suhtautuminen Wilmaan ei kuitenkaan välity yhtä voimakkaasti tutkimusaineistooni tai tutkimusaineistossani olevien toimijoiden käsityksiin Wilmasta. Myöskään erilaisille helposti näkyvyyttä saaville sosiaalisen median kanaville kootut ”hauskimmat Wilma-viestit” eivät kerro koko totuutta Wilma-viestien sisällöistä, koska monissa mediasisällöissä korostuvat helpommin erilaiset ääritapaukset. Toisaalta erilaiset me-dian uutisoimat esimerkit opettajien harjoittamasta Wilma-viestinnästä kertovat joidenkin opettajien

viestintätaitojen puutteellisuudesta, koska viesteistä puuttuu olennaisia välimerkkejä tai viestit sisältä-vät lukuisia muita kielivirheitä. Opettajien pitäisi työhönsä liittyvien normien vuoksi pystyä kuitenkin viestimään kaikissa tilanteissa asiallisesti ja ymmärrettävästi (Hallintolaki 434/2003 9. §).

Tutkimusaineistoni perusteella osa oppilaiden huoltajista toivoisi lisää kaikenlaista yhteyden-pitoa koulun ja kotien välille. He toivoivat erityisesti sosiaalisessa mediassa olevia matalan kynnyksen viestintäkanavia, joita oppilaat voisivat käyttää aina ottaessaan yhteyttä opettajiin sekä muihin koulun toimijoihin, kuten koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan tai psykologiin. Media-aineistoni mukaan mo-niammatillisen yhteydenottoryhmän ansiosta oppilaiden kohtaamiin haasteisiin, kuten kiusaamiseen, voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Media-aineistoni mukaan oppilaiden mata-lan kynnyksien yhteydenottoja varten joillekin koulun toimijoille oli määrätty erilaisia päivystysvuo-roja, jotta oppilaiden ja heidän huoltajiensa tekemiin yhteydenottoihin vastattaisiin mahdollisimman nopeasti. Päivystysvuorot oli toistaiseksi jaettu muille kuin opettajatoimijoille, mutta media-aineistoni mukaan ne sopisivat myös opettajien tehtäviin. Haastattelemani opettajat kuitenkin kokevat, että he saavat jo nyt ilman erityistä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa päivystämistä liikaa yhteydenottoja op-pilailta ja heidän huoltajiltaan.

Tutkimusaineistoni mukaan opettajien saamat yhteydenotot sijoittuvat enimmäkseen heidän vapaa-ajalleen, vaikka ne liittyivät usein kouluasioihin. Oppilaat kysyivät esimerkiksi läksyjään tai sel-vittelivät poissaolojaan. Lisäksi eräs haastattelemani opettaja kertoi, että monet oppilaat kokevat ylei-sesti tärkeäksi asiaksi saada puhua opettajan kanssa kaikenlaisista omista asioistaan. Matalan kynnyk-sen yhteydenottokanavat lisäävät opettajien ja oppilaan välistä luottamusta ja helpottavat erilaisten asi-oiden julkituloa. Epävirallisen yhteydenottokanavan kerrottiin media-aineistossani sopineen erityisesti ujoille tai maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden oli vaikeaa puhua opettajille tai muille koulussa työskenteleville muiden oppilaiden kuullen. Media-aineistossani haastatellun auktoriteetin mukaan viestintäkeinoina käytettiin sekä kirjoitettuja viestejä että ääniviestejä, jolloin oppilailla oli mahdollista ottaa yhteyttä opettajaan heille itselleen sopivalla tavalla. Toisaalta haastattelemani opettajat muistut-tavat joidenkin oppilaiden olevan silti ujoja tai haluttomia jakamaan omia asioitaan opettajalle tai muille koulun toimijoille.

Sosiaalisen median välityksellä jatkuvasti lisääntyvien yhteydenottojen vuoksi media-aineis-toni huoltajat ovat huolissaan luottamuksellisen tiedon leviämisestä epävirallisia kanavia pitkin. Me-dia-aineistossani todetaan, ettei esimerkiksi henkilötietoja tai mitään oppilaiden yksityistä tai salassa pidettävää tietoa saa jakaa sosiaalisessa mediassa tietosuoja-asioiden vuoksi (ks. esim. GDPR 2016/679;

Henkilötietolaki 523/1999; Perustuslaki 731/1999). Media-aineistossani kerrotaan, että myös Wilman tie-toturva on suhteellisen heikko eikä sen välityksellä voi jakaa salassa pidettävää tietoa (myös Korhonen, T. 2017, 187). Luottamuksen yleisen säilyttämisen vuoksi opettajien on tiedettävä, millaista tietoa he voivat jakaa erilaisissa suljetuissa tai julkisissa sosiaalisen median kanavissa sekä ammattiinsa liitty-vissä että liittymättömissä asioissa.

Sosiaalisen median käytön lisääntyminen saa opettajat tuntemaan olevansa jatkuvasti töissä ympärivuorokautisen tavoitettavuuden vuoksi. Lisäksi opettajien työ- ja vapaa-ajan välinen raja hämär-tyy, koska he ovat läsnä sosiaalisessa mediassa useimmiten vain yhdellä käyttäjäprofiilillaan. He käyt-tävät profiiliaan sekä vapaa-ajan että ammattinsa määrittämiin tarkoituksiin, vaikka media-aineistos-sani kerrotaan opettajien mahdollisuudesta erottaa omat sosiaalisen median profiilit sekä työ- että va-paa-ajalle. Erilliset työ- ja vapaa-aikaan liittyvät käyttäjäprofiilit helpottaisivat opettajien omaa amma-tillisen ja ei-ammaamma-tillisen toiminnan erottamista, mutta oppilaille ja heidän huoltajilleen ei välttämättä ole selvää kumpaan profiiliin jokin oppilasta koskeva yhteydenotto pitäisi tehdä. Se voi aiheuttaa häm-mennystä ja oppilaat sekä huoltajat saattavat tehdä yhteydenoton opettajan näkökulmasta väärään pro-fiiliin. Opettajien julkinen virka velvoittaa kuitenkin heitä reagoimaan moniin heille tuleviin yhteyden-ottoihin, eivätkä he voi jättää kaikkia yhteydenottoja huomioimatta. Lisäksi opettajat kokevat myös ai-kapainetta niihin vastaamisessa, jolloin työtehtävät valuvat vähitellen heidän vapaa-ajalleen. Toisaalta opettajia ei voi velvoittaa olemaan jatkuvasti saavutettavissa tai käyttämään sosiaalista mediaa ympäri vuorokauden ammatillisissa tarkoituksissa. Se voi aiheuttaa kommunikaatiokatkoksia opettajien ja op-pilaiden tai heidän huoltajiensa välille nykyaikaisessa oletuksessa ihmisten jatkuvasta tavoitettavuu-desta.

Opettajien osallistuminen lasten käyttämiin sosiaalisen median sisältöihin

Opettajat säätelevät ja määrittelevät omaa ammatillista ja ei-ammatillista toimintaansa kohdatessaan oppilaansa sosiaalisessa mediassa. Jotkut haastattelemani opettajat kertoivat, että he toimivat jopa melko tiiviisti osana lasten verkostoja ja osallistuvat esimerkiksi lasten keskinäisiin vitseihin sosiaalisen median sisällöissä. Toiminta sopii nykyisen kaltaiseen ajatteluun opettajien ja oppilaiden välisestä hie-rarkian purusta, mutta ulospäin opettajien ja oppilaiden välinen toiminta sosiaalisessa mediassa ei ole aina ongelmatonta. Opettajien on pohdittava omaa toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja, koska opetta-jien toimintaan kohdistuu sekä lainsäädännöllisiä että sosiaalisia odotuksia ja rajoituksia.

Media-aineistossani asiantuntija-auktoriteettiposition saava juristi (media-aineistossa käyte-tään nimitystä lakimies) toteaa, ettei mikään laki estä opettajaa hyväksymästä oppilaidensa kaveripyyn-töjä sosiaalisessa mediassa ja olemasta läsnä lasten sosiaalisen median verkostoissa. Opettajien oma eet-tis-moraalinen toiminta ja itselleen asettamansa rajat voivat kuitenkin estää opettajia osallistumasta las-ten verkostoihin. Media-aineistossani esitettyjen lukujen perusteella vain alle puolet opettajista hyväk-syy oppilaiden kaveripyynnöt sosiaalisessa mediassa. Opettajien ja oppilaiden välisiin kaveripyyntöi-hin ei suhtauduta yhtä suopeasti kuin esimerkiksi opettajien ja oppilaiden huoltajien välisiin kaveri-pyyntöihin. Media-aineistossani joidenkin oppilaiden huoltajat ovatkin huolestuneita opettajien ja op-pilaiden välisestä suhteesta sosiaalisessa mediassa, koska aikuisten ja lasten välisiin kaveripyyntöihin liittyy ikäero ja opettajien ammatillinen valta-asema.

Media-aineistossani opettajat kertoivat tapauksesta, jossa oppilas ja opettaja olivat muodosta-neet kontaktin seuranhakupalveluksi profiloituneessa Tinder-sovelluksessa. Kontaktilla (match) tarkoi-tetaan tilannetta, jossa molemmat ovat painaneet sydäntä toisilleen osoittaakseen kiinnostusta toiseen osapuoleen. Media-aineistoni uutinen ei kerro tapahtuneeseen liittyvien oppilaiden kouluasteesta tai iästä, mutta uutisen kontekstin perusteella on syytä olettaa, että kyse on alaikäisistä oppilaista. Jo pelkkä seuranhakusovelluksessa syntynyt kontakti on ulkopuolisen silmään ongelmallinen. Tinder ei ole so-piva paikka alakouluikäiselle tai hieman vanhemmallekaan nuorelle, jonka ikärajoja noudattaessaan ei pitäisi olla rekisteröitynyt edes Facebookiin¹¹. Tinderin käyttö voi kuitenkin olla lapsille kokeiluluon-toista ja viatonta hauskanpitoa, mutta Tinder-sovellus profiloituu aikuisten harjoittamaan seuranha-kuun, eikä ammatissa toimivan aikuisen ja alaikäisen lapsen välinen minkäänlainen yhteydenpito so-velluksen välityksellä näytä ulospäin hyväksyttävältä. Lisäksi jos toiminta johtaa epäsiveelliseen vies-tittelyyn, tapailuun tai seksuaalisiin tilanteisiin, opettajien toiminta on lainsäädännöllisesti tuomittavaa ja opettajien ammattietiikan vastaista.

Tutkimusaineistoni perusteella opettajat ovat useimmiten vain asiallisessa yhteydenpidossa oppilaidensa kanssa, vaikka se tapahtuu epävirallisina pidetyissä sosiaalisen median kanavissa ja pika-viestien välityksellä. Tutkimusaineistossani opettajat puhuivat esimerkiksi Whatsapp-viestiketjuista ja -ryhmistä, joissa liikkuu kouluun ja läksyihin liittyvää informaatiota. Eräs haastattelemani opettaja kut-suu Whatsapp-viestiketjua oppilaiden tiedotuskanavaksi ja sen tarkoitus on olla yksi matalan kynnyk-sen yhteydenottokanava sekä oppilaiden että toisten opettajien suuntaan, koska lasten ajatellaan käyt-tävän Whatsapp-sovellusta omalla vapaa-ajallaan. Media-aineistossani ääneen päässeet opettajat toi-voivat vastaavaa Whatsapp-yhteydenpitoryhmää myös opettajien ja huoltajien välille, mutta huoltajia ei uutisen mukaan voi velvoittaa käyttämään sosiaalista mediaa. Samaan aikaan huoltajien on kuitenkin käytettävä sosiaaliseen mediaan verrattavissa olevaa Wilma-järjestelmää.

Tutkimusaineistoni perusteella opettajat eivät näytä kiinnittävän huomiota Whatsapp-sovel-luksen suositeltuun 16 vuoden ikärajaan, vaikka he pohtivat muissa yhteyksissä runsaasti sosiaaliseen mediaan liittyviä ikärajoja. Whatsapp ei näytä määrittyvän opettajien puheessa edes sosiaaliseksi me-diaksi, ja he olettavat sen vakiintuneen yleiseksi viestintäkanavaksi. Lisäksi sovelluksen nopean vies-tinnän hyödyt sekä sosiokulttuurisen ympäristön antama hyväksyntä sovelluksen käytölle näyttävät vähentävän sovelluksessa olevan ikärajan merkitystä. Ikärajan tarkoitus on kuitenkin ehkäistä lasten

11 Tinderin käyttöprofiilin luominen oli sidottu vielä tutkimustani aloittaessani Facebookin käyttäjätiliin, jolloin sen ikärajan voi tulkita olleen 13 vuotta. En kuitenkaan tutustunut käyttöehtoihin vielä tuolloin, mutta nykyään se ei enää tarvitse Facebookin

iälle tai kehitykselle soveltumattomien sisältöjen kuluttamista, mutta haastattelemieni opettajien mu-kaan lapset kiusaavat toisiaan ja levittävät asiattomia sisältöjä jopa tilanteissa, joissa tietävät opettajan valvovan heidän keskustelujaan ja puuttuvan lasten epäasialliseen toimintaan aina tarvittaessa.