Raumalaiset muistelivat 1880-luvulla haikeina aikoja, jolloin säätyläiset tungeksivat nautti-maanKaivohuoneen rautapitoista vettä, ja kyse-livät,miksi muille lähteilleriitti kävijöitä, mutta
Raumalla elettiin haalistuvienmuistojen varas-sa. Syyllisiksi osoitettiin lääkärit. He eivät olleet enää vuosiin kehottaneet potilaitaan käymään Raumalla vaan ohjasivat heidät ulkomaille.
Kuinka toisin kaikki olikaan ollutennen! Vieraat olivat rientäneet aamulla kuuden maissa läh-teelle, juoneetensimmäiset lasilliset, kävelleet neljännestunnin, juoneet jakävelleet, kunnes olivat nauttineetvähintään kaksitoista lasillista.
Vasta sen jälkeen he saivat juodakseen kupin kahvia. Raumalla noudatettiin tarkkaa
ruokajär-jestystä.Päivälliseksi tarjottiin tuoretta lihaa tai ahventa, lihalientä ja hedelmäkeittoa ja illalli-seksi jauhopuuroasekä kaljasta jasiirapista val-mistettuakastiketta.22
Lähdettä ei kuitenkaan hylätty. Lähiseudun asukkaat etsivät sieltä lievitystävaivoihinsa, en-nen kaikkea luuvaloon.Menneisyys säilyi elävä-nämyösKaivopuiston jasen paviljonginvuoksi.
Siellä käveltiin kesäiltoina, siellä kuunneltiin torvisoittokunnanesityksiä, sinne kokoonnut-tiin viettämään yhdistysten kesäjuhlia. Kaivo-puisto oli Rauman kesän olennainenosa. Sen merkityksenväitettiin hiipuneen 1800-luvun lo-pulla, kun varakkaimmat raumalaisperheet ve-täytyvät saarille rakennettuihin huviloihin. Kai-vopuistosta tuli kaupunkiin jääneen köyhän kansankeidas, eikä siihen jäänyt edes rippeitä menneenajan hienostuneestajoutilaisuudesta.
Tanssilava houkutteli puistoon terveyskävelijöi-densijasta tanssinhaluiseksi jaäänekkääksi
soi-mattuanuorisoa.23
Haikeiden muisteluiden rinnalle ilmaantui kylpylän uudistamista korostavia ehdotuksia.
Kaivopuistoon oli rakennettava laitos, jossa saisi erilaisiakylpyjä ja jonkaravintolassa
vie-raatnauttisivatterveyslähteen erinomaisen ve-den vaikutuksia korostavaa ruokaa. Hanketta suunnitelleiden johtaja Sjöblomin, arkkitehti 165
Raumalaiset kokoontuivatKaivopuistoon viettämään niin omanyhteisöään kuin koko kansakuntaa yhdis-täviä merkkipäiviä. He juhlivat pitkään säädyittäin mutta tottuivat viimeistään 1900-luvunalussa
saapu-maansamoihin tiloihin jamaksamaan yhtä suurenpääsymaksun. Kaivopuisto säilyttiasemansayhteisten kesäjuhlien pitopaikkana, kunnes valtuusto antoi sen kaupunkiin 1930-luvunlopullamuuttaneen
Lönn-ström Oy:nkäyttöön. Rauman museonkokoelmat.
Blomstedtin ja insinööriBackbergin jalatolivat tanakasti maan pinnalla: koska säätyläiskylpy-läänei riittäisi vieraita,Raumalle oli rakennetta-va kaikkia palveleva laitos. Mukavuudelle ei tä-män vuoksi pantu erityisen suurta painoa. Tär-keintä oli siisteys japuhdas vesi. Näiden koros-taminen johtui jokirannassatoimivansauna- ja kylpylaitoksen käyttämän jokivedenlemusta ja epäilyttävän tummasta väristä. Asiakkaat eivät ainatienneet, olivatko he ottamassa terveys- vai sairauskylpyjä.24
Sjöblomin, Blomstedtin ja Backbergin ta-voitteenaoli suurehkon pääoman varassa
käyn-nistyvä osakeyhtiö. Kun osakkeista merkittiin
vainvajaapuolet, hanke hautautui kesällä 1898.
Suunnitelmissa väläyteltiin myös vanhan
terve-yslähteen kunnostamista, mutta asia nousi
to-den teolla esillevuosiamyöhemmin.
Jotkut
rau-malaiset alkoivat näet epäillä, että lähteen vesi sisälsiradiumia, “tuota uuden ajan mullistavaa keksintöä, jokatappaa basillit jasaa aikaan mul-listuksen terveydenhoidon alalla”. Kaupunki tutkitti veden ja sai toiveita herättäviä tietoja:
lähteessä oli radiumia jopaniin paljon, että sitä voitiinverrataKarlstadin jaNauheimin maineik-kaisiinkylpylöihin.25
Tiedot synnyttivät kultareunaisia unelmia.
Rohkeimmat päiväunet muuttivat Rauman
kukoistavaksi kylpyläkaupungiksi. Terveysläh-teelle rakennettaisiin ajanmukainen kaivo penkkeineen ja muine mukavuuksineen. Van-han vahtituvanpaikalletulisi ravintola
seuruste-luhuoneineen, kasinoineen ja juhlasaleineen.
Syväraumalle rakennettaisiin mitä moninaisim-pia hoitoja tarjoavaparantola, merikylpylä sekä kesää omassarauhassa viettämään tulevien vie-raiden arvon mukaisia huviloita.26
Haaveet lupasivat kaupunkilaisille uusia työ-paikkoja jatuloja.Kaikki näytti 1910-luvun
alus-samahdolliselta, jopatäysinuudenlaisten kasvi-en viljely. Erään raumalaisen kerrottiin kokeil-leen lähteen veden vaikutuksia kasveihin. Hän oli antanutsitä ruusuilleen jasaanut hämmäs-tyttäviä tuloksia: ruusut hehkuivat pimeässä ou-toavaloa, kipinöivät kosketettaessa jakäänsivät lähelle tuodun kompassin neulan. Havainnot herättiväthuomiota, etenkin kunruusun uskot-tiin vahvistavan rintaan kiinnitettynä myös sy-dämen toimintaa. Ihmeellinenruusu oli nähtä-vissä seminaarin kasvihuoneella. Kaiken tämän raumalaiset saivatlukea lehdestään aprillipäivä-nä 1911, mutta toki aikana jolloin sanomaleh-det eivät uhranneet vähiä palstojaan aprillipi-loille.27
Haaveet ja todellisuus eivät kohdanneet toisiaan. Tieto radioaktiivisesta vedestä toi to-sinRaumalle kesällä 1911 väkeä hyvinkin kau-kaa. Ihmiset norkoilivat lähteen ympärillä
saadakseen huulilleen edes pisaran tuota
ter-veyden tuojaa, mutta vettä saatiin perin vä-hän.Juomaantulleidenkärsivällisyys petti lo-pullisesti, kun vesi muuttui epäilyttävän väri-seksi. Silloin korostuivat muutkin puutteet.
Vettä johtavalautaränni havaittiin huonokun-toiseksi ja juojilletarkoitettu kippo
ruostu-neeksi. Kun muita lähteitä hoidettiin parem-min, ei ollut ihme, jos juojat kaikkosivat ja lääkärittotesivat reumatismia sairastaville po-tilailleen: Rauman lähde oli paras, mutta kos-ka se ei olekunnossa, on parasta suunnistaa vaikkapa lisalmelle.28
Raumalta ei löytynyt haaveidentoteuttajaa.
Kaupunki oli valmis maksamaanvainveden
tut-kimisesta koituneet kustannukset. Yksityiset patistelivat sitäeteenpäinmutta eivät olleet ha-lukkaita käyttämään omia varojaan. Vanhat unelmatnousivatesille uudelleensyksyllä 1914, kun suuri joukkosaksalaisissakylpylöissä
ollei-tavenäläisylimyksiä pakeni sodan jaloista. Rau-malaiset hoitivat järjestelyt hyvin ja alkoivat pohtia hyvän maineensahyödyntämistä. Koska oli luultavaa, että venäläiset eivät “sen halpa-maisen ja sivistyneelle kansalle ennen
kuulu-mattoman menettelyn kautta, joka sodan puh-jetessa tuli Saksassa oleskelevilleVenäjän ala-maisten osaksi” matkustaisi enää tuhlaamaan miljooniaanSaksaan, eikö nyt olisi aika
raken-taa ylhäisön vaatimusten mukainen kylpylä ja houkutella venäläiset Raumalle?29 Sota häivytti vastaukset.
167