paheksuttiin kansan keskuudessa
harjoitet-tua kiihotusta ja parjausta. Kutsua noudatti kolmisen sataa raumalaista. Kokous oli myrs-kyisä. Puhujat paheksuivat murhaa mutta ei-vät löytäneet syitätapahtuneelle40
Kevään 1905ilmapiiri oli jännittynyt.Keisari pyrki sen liennyttämiseen peruuttamalla vas-tustusta herättäneet asevelvollisuuskutsunnat.
Myönnytys oli riittämätön. Ylitä turhia olivat pyrkimykset vähentää jännitystä Venäjällä. Tyy-tymättömyys purkaantui syksyllä suuriksi la-koiksi. Ne levisivät lokakuunlopulla myös Suo-meen. Raumalaiset tulivat mukaan lokakuun 30. päivänä. Valtakunnallinen lakko alkoi
rauta-tieltä, levisi seuraavana päivänä muualle ja sai niintäällä kuin muuallakinpaikallisia piirteitä.41 Ne koskivat Raumalla lähinnä rautatietä. Sen työntekijät vaativat lomapäiviä jauutta henkilö-kuntaa.
Johtokunta
kuunteli liikennepäällikköä eikävastannuttyöväenvaatimuksiin. Tuloksena oli asenteiden tiukkeneminen: liikennepäällik-kö Backbergin oli erottava! Vaatimus toteutui,ja raumalaiset saivat ensimmäisen esimerkin joukkovoimanmahdollisuuksista.42
Lakko oli täydellinen. Junatjatehtaat pysäh-tyivät, kaupat sulkivatovensa jakoululaiset jäi-vät kotiin. Elämä jatkui muuten rauhallisesti, olivathan viinakaupat kiinni. Kaupunkien san-tarmit luovuttivat sovinnollaaseensa ja
hylkäsi-vät kaupunkilaisten oudoksuman uniformunsa.
Lakkoviikolla huhuttiin vähäisimmistäkin
levot-tomuuksista, kerrottiin paikallisista rikoksista.
Milloin olikyse pormestarien jamuiden paikal-listenvaikuttajien toimien laillisuudestaja mil-loinyösydännätoimineiden vastalauseista.43
Pietarista tulimuutamanlakkopäivän jälkeen tieto keskeisten vaatimusten hyväksymistä. Hel-mikuun manifesti kumottiin, jaSuomelle alettiin valmistellayleiseen jayhtäläiseen äänioikeuteen pohjautuvaa valtiopäiväjärjestystä. Tieto kiiri Raumalle marraskuun ensimmäisenä
sunnuntai-na pidettyyn kokoukseen. Talot koristeltiin heti sinivalkoisin lipuin. Soittokunta etsi
isänmaallis-ten marssien nuotit, japalokunnan talolle ko-koontuneet järjestäytyivät kulkueeksi. Marssiin osallistuiylikolme tuhatta raumalaista.44
Suurlakko toteutti suomalaisten keskeiset tavoitteet. Tulevaisuusnäytti turvatulta, jalakko puhutti kaupunkilaisia pitkään. Oliko liikenne-päällikön erottaminen välttämätöntä, joutuiko hän väistymään mielivallan jaoikkujenvuoksi?
Pitäisiköpäättäjien pyörtääpäätöksensä jaottaa
hänet takaisin? Suurlakko yhdisti raumalaiset,
ja sen päättyminen sinetöi heidän jakaantumi-sensa keskenään ankarasti kiisteleviin
puoluei-siin. Voimistuva työväenliike ei tyytynyt vain
asemansa turvaamiseen vaan vaati sosiaalisten epäkohtien poistamista. Kansalaiskokoukset muuttuivat tiukoiksiväittelyiksi:45
Ennenkansaajattelipuheidenjälkeen
hil-jaa omassa mielessänsä, että osasihan se poika puhua taijotakinsen tapaista,
Mut-ta nyt ei tyydytty hiljaisiin kuiskauksiin, vaan oikein rintaäänellä huudettiin mil-loin 'hyvä', milloin 'alas'. Tuvassa ei aku-taattorien aikana keritty
haukottele-maan, ei puhumaan kauniista ilmasta, sillänytpuhuttiin vainpolitiikasta, kiistel-tiin kunnallisesta äänioikeudesta,
kieli-asetuksesta, kirkonjavaltionerosta, sivii-liavioliitosta, torpparioloista, yleisestä kieltolaista, naisten asemastajnejne.
Raumalaiset käsittelivät samallakiihkeydellä yhteiskunnallisia kysymyksiä jaSuomen oikeuk-sien loukkauksia. Niinpä esitys Kivennavan ja Uudenkirkon liittämisestäVenäjäänkokosi syk-syllä 1911vastalausekokoukseen kolme tuhatta
Walfrid Wikman vastasi vuosina 1887-1908Rauman Lehden taloudesta ja oli vuosina 1889-96 ja 1898-1908 lehdenvastaava toimittaja. Kirjapaino ja toimitus sijaitsivat hänen omistamansa kirjakaupan yhtey-dessä. Wikman oli poliittisilta näkemyksiltään nuorsuomalainen ja joutui tämän vuoksi 1900-luvun puo-lella usein sensuurin hampaisiin. Yksi vaikeuksien aiheuttaja oli Rauman Lehden kuvakaappi. Wikman halusi oman ilmoituksensamukaan tuoda torilla asioivien nähtäviksi 'kuvia viimeaikaisista tapahtumista'.
Hän eikaihtanut ilmoittaa, että tarkoituksena oli tuoda nähtäväksi myös pilakuvia.Kuvat herättivät niin raumalaistenkuin viranomaistenkin huomion ja toivat muutamanpäivän kuluttuaheinäkuussa 1910 Wik-manille huolia. Miksi hän olisijoittanutkeisarillisenmajesteetinkuvanSuomen lipun alle?Rauman muse-onkokoelmat.
raumalaista, He lausuivatsyvän paheksuntansa
jayhtyivät täysinrinnoin Internationaalin säkei-siin.Jakun poliisivaatielokuussa 1912 purjeh-dusseuran palviljongin salkoon ylimmäksi val-takunnan lippua, raumalaiset vetivät alas niin purjehdusseuranviirin kuin Suomen siniristili-pun jajatkoivat juhlialipuitta.46
Asenteiden tiukkeneminen karsi lehdistä useimmat keisariperhettä koskevat uutiset.
Keisarin jakruununperijänsairauksiaseurattiin
edelleen tarkoin, mutta muut uutiset jäivät pois. Raumalla ei juhlittuenää keisariperheen pelastumista tai Nikolainsyntymäpäiviä. Roma-nov-suvun 300-vuotisjuhlakin ohitettiin talvella
1913 hiljaisesti. Valtuusto noudatti vain kirjai-mellisesti kuvernööriltä saamiaan ohjeita ja va-rasi rahat sairaalassa javaivaiskodissa tarjotta-vaan juhla-ateriaan jakäski vetää salkoon Venä-jänlipun muttaeikoristanutkaupunkia eikä jär-jestänytkansalaispäivällisiä. 47
1 Nordenstreng 1920, 137-159.
2 TMA RMA Bh: 1 vuosien 1872 ja 1877vaaliluettelot, Lähteenoja 1939148-151.
3 RaumanLehti 7.1.1882, 14.1.1882.
4 Rauman Lehti 22.9.1883, 29.9.1883.
5 RaumanLehti 9.10.1886.
0 RaumanLehti 30.4.1887, 7.7.1888.
Rauman Lehti 6.11.1895 "Äänirajoitusasia", 20.11.1895.
8 Rauman Lehti 4.12.1895 "Äänirajoitusasia Raumal-la", 18.12.1895"Rauma 18.p.jouluk.",
9 Rauman Lehti 16.6.1897"Missä viipyy?", 19.2.1898
"Missä viipyy Rauman..", 26.2.1898 "Lauantai-ilta-na",Lähteenoja 1939, 158.
10 TMA RMABh: 1 vuosien 1872 ja 1877vaaliluettelot.
11 RaumanLehti 19.4.1884, 27.9.1884.
12 RaumanLehti 18.10.1890, 25.10.1890.
13 RaumanLehti 28.10.1893.
14 Rauman Lehti 2.9.1893 "Kuka on valittava"?, 21.11 1893"Raumankaupungin valtiopäivämiesvaali".
15 Rauman Lehti 21.11 1893 "Rauman kaupungin val-tiopäivämiesvaali".
16 Rauman Lehti 3.10.1899, 12.12.1899, 21.12.1899
"Kuka valtiopäiville?",23.12.1899"Miespaikallaan", 9.1.1900.
17 Rauman Lehti4.10.1904.
18 RaumanLehti 23.2.1905,Lähteenoja 1939, 160-162.
19 Rauman Lehti30.11.1905, 2.12.1905, 9.12.1905.
20 Rauman Lehti 2.3.1905.
21 Rauman Lehti 16.5. 1905.
22 RaumanLehti 4.1.1906;Länsi-Suomi 4.1.1906 "Ylei-senämielenosoituspäivänä".
23 Rauman Lehti 14.3.1907, 16.3.1907.
24 RaumanLehti 21.3.1907“KirjeRaumalta”.
25 Soikkanen 1975, 193-197. Sosialidemokraatit saivat vuoden 1916vaaleissa 47,3 %koko maan ja49,5%
Rauman äänistä.
26 RKAkaup.valt.ptk. 16.4.1879§2.
2" Rauman Lehti 26.5.1883,2.6.1883.
28 TMA Turun hovioik. ark. Cb; 192 I osaston ptk. 1.-2.12.1882sekäniihin liittyvät asiakirjat.
29 RKA kaup.valt. 17.12.1890 §172; Rauman Lehti 2.5.1894.
30 Rauman Lehti 10.11.1894.
31 Rauman Lehti 19.1.1895.
32 Rauman Lehti 13 5., 20.5. ja30.5.1895.
33 Rauman Lehti 21.2.1899,25.2.1899.
34 Tommila1967, 135-137.
35 Tommila1967,162-172.
36 Rauman Lehti 4.3.1882.
37 Rauman Lehti 26.1.1884, 10.1.1891, 11.1.1893, 15.2.1893.
38 RKAkaup.valt. 20.3.1903 §45, 11.12.1903§ 149.
39 Rauman Lehti 4.3.1902.
40 Rauman Lehti 14.2.1905, 18,2.1905.
41 Rauman Lehti 4.11.1905“Yleinen lakko”.
42 RKA kaup.valt. 6.11.1905 § 128, 8.11.1905 § 129.
Rauman Lehti 7.11.1905 “Yleinen lakko Raumalla”.
43 Rauman Lehti 7.11.1905 “Yleinen lakko Raumalla”.
44 Rauman Lehti 7.11.1905“Yleinen lakko Raumalla”.
45 Rauman Lehti 7.1,1908 “KirjeRaumalta”.
46 Rauman Lehti 19..9.1911 “Kansalaiskokous..”, 13-8.1912“LippujuttuRaumallakin”..
47 RKA kaup.valt. 4.3.1913 § 41; Rauman Lehti 15-5.1906“Snellmanin päivä”.