VanhaRauma eli Nortamon ja monienmuiden mielissä‘rauhallisuuden, hyvänsuopaisuuden ja vieraanvaraisuuden’ tyyssijana.59 Menneen ja nykyisyyden yhteensovittaminen kävi 1800-lu-vun lopun mullistavina vuosina vaikeaksi. Toi-saalla oli luja edistysusko, vakaumus maailman muuttumisesta yhä paremmaksi, toisaalla oli hämmennys vanhan elämäntavan ja perittyjen arvojen väistymisestä. Monet katselivat maail-manmenoa ymmällään jahuolestuneina. Nuori-so näytti villiintyneen,mestarien jaheidän
alais-tensa suhteisiin tuli ennen kokemattomia kit-koja, valtuustossa eivät kiistelleet enää miehet vaan poliittiset puolueet, kaduilla hoipertelivat markkinapäivinä humalapäissään nuoret pojat ja joskus jopanaiset. Minne maailma olikaan menossa?
Kysymykseen vastaaminen edellyttää tietoa myös siitä, mistä oltiin tulossa. Oliko
1900-lu-vun alun raumalainen eilispäivä rauhallinen ja sopusointuinen? Lapsuusmuistot vaihtelivat muistelijan aseman mukaan. Huutolaispojan ei-linenei ollut välttämättäsenparempi kuin huo-minenkaan mutta olennaisesti vakavaraisen kä-sityöläisen, kauppiaan tai laivurin lapsen men-neestä poikkeava. Eilisiä on monenlaisia. Mikä niistä on paras tulevanarvottaja?Kysymystä on turha pysähtyä pohtimaan, koska käytössä ei ole yhteisön vähäväkisimpien muistoja. Järjes-tyksen säilymistä tarkastellaan sivistyneistön sil-min, kyseessä on sen arvio kansan elämäntavan muuttumisesta.
Yhteisön elämän julkista puolta valottavat poliisin luettelot pidätetyistä rauhanrikkojista.
1870-luvun jälkipuoliskon raumalaiset eivät näytä olleen järin kärkkäitä rähisijöitä, eihän poliisin kirjoihin merkitty vuosittain kuin viiti-senkymmentä rikkomusta. Vakavia rikoksia teh-tiin harvoin. Useimmat häiriön aiheuttajat
oli-vat kaduilla änkyröineitä humalikkoja. Heistä vain joka toinen oli raumalainen, muut olivat kaupungin takamaasta. Tilanne oli sama 1890-luvun alussa: kaksi kolmestayhteiskuntarauhan
Raumalle tulevat nousivat laivasta joidenkinsatojen metrien päässäkaupungista. Satamassa heitä odot-tilBoo-luvun lopulla muutama vossikka. Jos näitä ei ollut, matkaajan oli joko käveltävä kaupunkiin tai odotettava ajuria vaikkapa läheisessä Suoja-ravintolassa. Innokkaimmat matkustajat saattoivat kivuta 1890-luvun alussa rakennettuun Kiikartorniin jakatsella sieltä ulapalta tulevia laivoja-maalla ei liene ta-pahtunut mitään erityisesti mieltä kiinnittävää. Kiikartorni purettiin 1950-luvun puolivälissä. Suoja puo-lestaanväistyi seuraavanvuosikymmenen alussa uuden merenkulkuopiston tieltä.Rauman museon koko-elmat.
rikkojasta oli humalaisia, ja heistä suunnilleen jokakolmas oli raumalainen.60
Humalaisten häiriköinti nousee vahvasti esillemyösRauman Lehden kirjoituksissa. Niis-sätodettiin markkinoilla hoippuvien
humalais-tenrunsaus javaliteltiintapojen huononemista, etenkin miesporukoiden kokoontumista kau-pungin puistoihin juomaan viinaksia ja
pelaa-maankorttia. Mutta juoppousoli vanha vitsaus.
Lehtikyselikin, miksi valistunut 1900-luvunalku ei osannutkäyttää väkijuomia oikein.61
Lehti kirjoitti humalikoista usein. Aiheena oli milloin humalaisenputoaminen jokeen, mil-loinhurjaajo tairahojen katoaminen. Uutisessa oliainamoraalinenopetus: sitäse viina teettää.
Lehti kiinnitti 1890-luvun lopulla huomionsa
uuteen aiheeseen: nuorison villiintymiseen.
Huvittelunhalu, nurkkatanssit ja nuorukaisten uho oli toki herättänyt aina vanhemman suku-polven pahennusta, mutta nyt mukaan tuli uu-sia sävyjä. Nuorisoa moitittiin kaikesta. Se ei mykistynyt muidentapaan edes uuden ajan
ih-meen -elokuvan-edessävaanvaltasi esityksis-sä ensimmäisetpenkkirivit ja “ainakun on näh-tävissä jotakin erikoista tai ensi rivien yleisön huomiotapuoleensa vetävää, puhkeaa kymme-nistä kurkuista ilmoille raivoisia suosionosoi-tuksia mitä vaihtelevimmissaäänilajeissa ja huu-doissa”.62 Elävissä kuvissakäyviä loukkasi syväs-ti myös paikannäyttäjien tapa sinutellakaikkia,
”en siis voi muutakuin suuresti ihmetellä, että tällaiset mokomat pojannulikat saavat niin
perin hävyttömästi, tahtoisinpa sanoa sikamai-sesti teatterissakäyvää yleisöä kohdella”.63
Todellisetongelmat olivat kuitenkin muual-la: nuoriso kokoontui iltaisin kadunkulmiin, hakkasi talojen seiniä, herjasi ohikulkijoita, paiskoi kiviä heidän jälkeensä ja töni vanhoja naisiakumoon. Valitukset ilmaantuivat sanoma-lehteen talvella 1890. Katupoikien pilkka koh-distui erityisesti naisiin, pahimmin talonpoi-kaistyttöihin mutta jopavallasväen naiset saivat osansa.64 Valitusten sävy terävöityi 1910-luvun alussa. Vanhat aiheet liittyivät samalla yhteen.
Ongelmana oli juopuneiden ja kadunkulmiin kerääntyneiden joukkioidenyhtyminen:65
Turvallisuuskaupungissamme on käynyt huonoksi.Joställaistajatkuu,eiRaumalla pikapuoliin kukaan uskalla liikkua.
Päi-vätpitkät vetelehtii kaduillajuopuneita ja rähiseviä huligaaneja, jotkatekevät
yhtä-mittaista häiriötä. Illan tullen tämä jouk-ko kasvaa ja käy yhä suuriäänisemmäksi jarohkeammaksi. Tappelut, ryöstöt javar-kaudet kuuluvat säännölliseen päiväjär-jestykseen, tänne kerääntynyt huligaani-joukkoeihaikaileenää mitään.
Enää ei ollutkyse vain ohikulkijoiden häirit-semisestä. Osa pojista järjestäytyi ‘Mustakäsi’-nimiseksiliigaksi jaryösteli taloistailtamyöhällä erilaisia, sinänsämitättömän hintaisiatavaroita, kalosseita, vanhojavaatteita ja astioita.66
Sanomalehtien kirjoitukset ja
kaupunkilais-ten valitukset toivat häiriöt opettajien ja van-hempien yhteisten keskustelujen aiheeksi.
Kaikki olivatyksimielisiä rauhan palauttamisen välttämättömyydestä jatavasta-poliisien oli
ta-lutettava pääpukarit kotiin tai vietävä nämä arestiin,koska vain näinpaha tunnustettiin pa-haksi.
Joissakin
yhteyksissä korostettiin sivis-tyksen merkitystä japatisteltiin häiriköitä luku-saliin, mutta häiriönsyitä ei pohdittu. Sanoma-lehtien kannanotot olivat samansuuntaisia: po-liisin oli näytettävä “että esivalta ei turhaan miekkaa kanna.”67Kirjoituksiin alkoihiljalleenhiipiä myös häi-riöiden syiden pohdinta. Monissa keskusteluis-sa tyydyttiin viittaamaan ulkoisiintekijöihin, lä-hinnä poliisien vähyyteen ja väsymiseen, toisi-naan nostettiinesille väkiluvun kasvu- kaupun-kiin oli siirtynyt “suuret joukot sekalaista ja
Taulukko 29: Rauman raastuvassa vuosina 1875-79käsitellytrikostapaukset.
Rikos Raumalainen Raumalainen Muu mies Muu
mies nainen nainen
Viina"
~~~57~
8 79 - 144Viinanmyynti 3 8 - - 11
Juopumus 54 - 79 - 133
Omaisuus 25 23 3 58
Ryöstö 1 - - - 1
Varkaus 12 4 20 2 38
Petos 12 2 16
Ilkivalta 11 1 1 13
Henkilö 9 5 7 - 21
Tappo - - 1-1
Pahoinpitely 8 4 6-18
Herjaus 11 - -
-Järjestys 8 3 6 - 17
Yhteensä 99 23 115 3 240
Lähteet: TMA RMABc:4 rikosasiainluettelot vuosilta 1875-79.
tavallista kelvottomampaa kansanainesta”. Tär-keimmäksi häiriöiden syyksi nousi ajatuskurin höltymisestä.Vanhempien edellytettiin tekevän lapsilleen selväksi, mikä oli oikein jamikä vää-rin. Kansa ei saanutsiirtyä “nöyräin äitien ja
pa-hankuristen poikain vuosisadalle”.68
Huvielämän vilkastuminen toi kaupunkiin
useita häiritseviä piirteitä. Karusellit keräsivät ympärilleen meluavaa väkeä, jaesitysten
mai-nokset turmelivat talojen seinät. Ärtyneimmät kaupunkilaiset vaativat jopa vierasmaalaisen jäätelökauppiaan panemista järjestykseen. Ka-duilla eisaanutkilisyttääkelloa jalaulaa!69 Edel-lä mainitun kaltaiset asiat olivat pelkästään huolestuttavia, ‘kamalaa raakuutta’ kaupunki-laisilletarjosivatkiertävien seurueidenajan
tun-netuimpiin veritekoihin pohjautuvat näytän-nöt,70
Olisi todella vaikeakäsittää, missä tarkoi-tuksessa moisia ‘näytäntöjä’ esitetään, jolleitietäisi, ettärahanhimosaattaa hou-kutella tekoihinjosjonkinlaisiin. Vai olisi-ko tuonäytäntö muka ‘taidetta’?Mutta sit-tenhänsen katselemisenpitäisi vaikuttaa jalostuttavasti. Tuommoisten ’näytelmien’
katsominen synnyttää kuitenkin kaikkia muita kuin jalojatunteita. Ovathan rikos-asiain tutkijatsaaneet selvillesen, että ri-kos synnyttää uusiarikollisia, jonka vuok-si heidän mielestään olisi rikosasioista
niin vähän kuin suinkin julkisesti esim.
sanomalehdissä kerrottava. Vaan mitä sit-ten, kunjulmarikos esitetään semmoisen-aan kaiken kansan nähtäväksi! Tässäkin pitää kyllä joko enemmässä tai
vähem-mässä määrässä paikkansa sananlasku:
'Seura tekee kaltaisekseen'.
Kaupunkilaisia alkoi 1800-luvun lopulla huolettaa myös prostituution lisääntyminen.
Senväitettiin lisääntyneen‘pelottavassa määrin’
1890-luvun alussa, mutta todelliseksi ongel-maksi se tuli 1910-luvun puolivälissä. Seminaa-rinjohtaja August Alho toi helmikuussa 1916
‘räikeät siveellisetepäkohdat’ valtuuston käsit-telyyn. Maaliskuun kansalaiskokous korosti asi-an vakavuutta; raumalaiset olivat aiemmin tul-leet vastaaviin kokouksiin vaatimaan kieltola-kia. Myös Raumalla oleskelevan
venäläisryk-mentin päällikkö kiinnitti huomiota
maksullis-ten naisten runsauteen. Hän oli huolestunut kupan leviämisestä miestensä keskuuteen.'1 Raumalaiset eivät kiistäneet komentajan
vali-tuksiamutta siirsivät niidenkärjen maalaiskun-nan puolelle. Tartuntoja levittävät naisetasuivat siellä, eivät kaupungissa. Komentajan oli kiris-tettävä kuria jaestettävämiesten pääsy kaupun-gin ulkopuolelle. Sotaväen osuus kupan
tuoja-na jalevittäjänä nousi esille vasta vuoden 1918 tunnelmissa.72
1 RKA kaup.valt. 20.2.1884 § 63, 2.2.1887 § 10; Läh-teenoja 1939, 130.
2 Hietaniemi 1992,23-34,Kuusanmäki 1983,116-117.
3 TMA RMA Da;26 maistraatin kirjekons. 22.5.1906
mo 200, Rauman kaupungin vuosikertomus 1910,
44-45
4 Rauman Lehti 16.11.1911“Rauman poliisilaitos val-tion haltuun”.
5 Rauman kaupungin vuosikertomus 1912, 27-31 sekä 1913-1918.
6 RKAkaup.valt. 1.4.1896§60, 11.5.1898§88.
7 RKAkaup.valt. 20.12.1899 § 205.
8 TMA RMA Eb:7B kuvernöörin sähkösanoma 20.7.1906; Da;26 pormestarinvastaus 8.8.1906
kir-jejälj. mo303.
9 Rauman Lehti 4.9.1906“Väärien huhujen poistami-seksi”.
10 Pohjanoksa 1929, 7-10; Lähteenoja 1939, 316-318;
Kuusanmäki 1983,111-112.
11 Rauman Vapaaehtoinen...1954,4-5.
12 Rauman Vapaaehtoinen ...1954,4-6.
13 Pohjanoksa 1929, 24-32;Rauman Lehti 20.5.1891.
14 RaumanLehti 18.8.1900 “Puhdepakinoita”.
15 Rauman Vapaaehtoinen ...1954, 7-9.
16 Tuominen 1950,90-95.
17 Tuominen 1950, 154, 209-210, SVTXVIII teollisuus-tilasto 1885;TMA LHA LKo IGbc:6 luettelot valtiolle menevistä viinaveroista, RMA Bh:l Företeckning pådei Raumo stadbefintliga,förut under halrätt ly-dandefabriker;Tuominen 1979,28-32.
18 Tuominen 1979,51-56.
19 RKA kaup.valt. 14.7.1876§2
20 RKAkaup.valt. 14.7.1876§2;Tuominen 1979,57-59,88.
21 RKA kaup.valt. 4.11.1876§4, 2.12.1876 §6.
22 TMARMA maistraatin ptk. 3.9.1883§ 2-,14.11.1883§l.
23 RKAkaup.valt. 15-9.1877§9, liiteS.
24 RKA RKA kaup.valt. 20.10.1886 § 122; RKARaumo Nya utminunterings- och utskänkningsaktiebolags protokoll 22.10.1886 § 1-6, 10.12,1886 § 1;
25-1.1887 § 5-9- Kaupungin valtuuston jaettavana oli vuosina 1888-1904yhteensä 4 83734markkaa, yhdistykset saivat 169490, raittiusseurat 9820 ja
juomalakkoliike190 markkaa.
25 RKAkaup.valt.14.3.1888§ 29.
26 RKA RaumoNyautminunterings-och ..., 1886;RKA kaup.valt. 25.2.1915 §46, liiteB.
27 Rauman Lehti 23.10.1895 “Huomiota ansaitseva yleinen kokous”.
28 RKAkaup.valt. 20.11.1895 § 161, liite.
29 RKAkaup.valt. 6.3.1895§ 31,20.11.1895§ 161
30 RKAkaup.valt. 19.12.1895§ 192.
31 Rauman Lehti 24.3.1896“Miedompain juomain.
RKAkaup.valt. 11.11.1896§ 171b.
32 RKAkaup.valt. 11.11.1896§ 172.
33 Rauman Lehti 6.4. ja 11.4.1901 “Raittiusasia Rau-manvaltuustossa”.
34 RKAkaup.valt. 8.5-1901 § 69.
35 RKAkaup.valt. 16.1.1901§ 17, 11.12.1903§ 156.
36 RKAkaup. valt. 10.2.1905;Rauman Lehti
37 RKAkaup.valt. 12.12.1905§ 158.
38 RKAkaup.valt. 21.2.1907§ 16,liiteH.
39 RKAkaup.valt. 21.2.1907§ 16jaliitteetB, Dja F.
40 RKAkaup.valt. 25.2.1909 § 17,liitteetDja E.
41 RKAkaup.valt. 25.2.1909 § 17.
42 Rauman Lehti 27.3.1909“KirjeRaumalta”
43 RKA kaup.valt. 18.6.1914 & 150; Rauman Lehti 13-12.1913 'Rauman uusi viinikauppayhtiö’
18.6.1914'Vieläkin viinikauppakysymyksestä’.
44 RKAkaup.valt. 28.1.1915§ 22, 25.2.1915§46.
s RKAkaup.valt. 2.2.1876§ 5,14.7.1876 §6,23.9.1876
§ 4,4.11.1876§ 3, 10.7.1897§ 5, 4.8.1882 § 78.
46 RKAkaup.valt. 20.6.1888§ 10; 2.12.1891§ 191; mm Raumo Nya utminuterings- och ... 16.3-1893§ 5, seurahuoneen rakentamiseen jasen velkojen mak-suunannettiin vuosina 1888-94 noin34 000 mark-kaa.
47 Rauman Lehti 16.2.1901 “Kaupungin seurahuone yksityiselle”, ja11.2.1891;RKAkaup.valt. 1.4.1896§
50, 7.6.1901 §7B.
48 RKA kaup.valt. 8.3.1876 § 8, 12.4.1876; TMA RMA Bh:1muut luettelot 1870-1884.
49 RKAkaup.valt. 12.5.1886§ 65.
50 Rauman Lehti 24.1,1901 “Rauman kirje; Sulkunen 1986,35-41.
51 RKA kaup.valt. 22.3.1893 § 58; Rauman Lehti 29.4.1893.
52 Rauman Lehti 6.2.1897“Vieläsananenväkijuomain
...”;RKAkaup.valt. 9-5 1900§ 58,kaup.valt.kirjejälj.
n:o7 19.1.1899.
53 RKAkaup.valt. 3-4.1901§46
54 Rauman Lehti6.4.1901 ja11.4.1901“Raittiusasia val-tuustossa”.
55 RKAkaup.valt. 21.2.1907§ 16.
56 RKA kaup.valt. 25.2.1909 § 17;Rauman kaupungin kunnalliskertomus 1909,
11-15-57 Rauman Lehti 28.1.911 ja 18.2.1911 “Kirje Raumal-ta”.
58 RKAkaup.valt. 12.1.1911§6;RMA Raumo Nya utmi-nunterings- och ...9.1.1911 § 1, 30.3. 1911 § 2,
13.4.1911§ 2.25.4.1911§ 2,9.5.1911 § 1,16.5.1911
§ 1;Rauman Lehti 28.1.1911ja18.2.1911“Kirje Rau-malta”, 1.4.1911 “Ravintolakysymys Raumalla”, 20.51911 “Kirje Raumalta”, 1.6.1911 “Ravintolaky-symyksemme”.
59 Nortamo 1994, 18.
60 TMA RMA Bc:4 rikosasianluettelot w. 1875-79 ja
1890-94.
61 Rauman Lehti 7.5. 1890,29.9.1900“Markkinain joh-dosta”, 18.7.1903“Pakinoita”.
62 Rauman Lehti 28.9.1907 “Elävät kuvat”
63 Rauman Lehti 16.11.1912“Yleisöltä”.
64 Rauman Lehti 22.3.1890, 7.1.1891, 21.2.1894, 5.11.1903.
65 Rauman Lehti 15.8.1912 “Kaupunkimme viran-omaisten huomioon”.
66 Länsi-Suomi 2.12.1911“Rauman kirje”.
67 Rauman Lehti 7.1.1891, 31-3 1903 “Vanhempain kokoukseen”.
68 Rauman Lehti 24.11.1903 “Katurauhasta”,
15-8.1912 “Kaupunkimme viranomaisten huomi-oon”,Länsi-Suomi 2.12.1911“Raumankirje”.
69 Rauman Lehti 29.9.1900 “Seinientahraaminen”, 17.8.1912“Raumankirje”.
70 RaumanLehti 17.6.1899“Raumankirje”.
71 Rauman Lehti 29.11.1893; RKA kaup.valt. 9.3.1916
§57; terv.hoitoltk. 21,11.1916§ 78.
72 Terveydenhoitolautakunnan vuosikertomus 1918.