2 Lakimuutosten perusteludiskurssit ja niiden seuraukset
2.4 Sujuvoittamis- ja selkeyttämisdiskurssi
Sujuvoittamis- ja selkeyttämisdiskurssilla viittaamme puheeseen, jolla turvapaikan hakuun ja kansainvälisen suojelun saamiseen liittyviä lakimuutoksia perusteltiin sillä, että ne ”suju-voittavat” tai ”selkeyttävät” olemassa olevia prosesseja ja säännöksiä. Sujuvoittamis- ja selkeyttämisdiskurssi oli usein päällekkäinen tehostamisdiskurssin kanssa eli nämä dis-kurssit esiintyivät usein samassa yhteydessä esitettyjen muutosten perusteluina. Näissä diskursseissa esiintyi puhetta, jossa hallituksen esityksissä ehdotettuja muutoksia perus-teltiin sillä, että ne tekevät turvapaikkaprosesseista jollakin tapaa ns. parempia; tehos-tamisdiskurssin yhteydessä tämä parantaminen tarkoitti etenkin prosessien nopeutu-mista ja kustannussäästöjä ja sujuvoittamis- ja selkeyttämisdiskurssin yhteydessä pro-sessien yksinkertaistumista niitä hallinnoiville viranomaisille. Sujuvoittaminen korostui etenkin HE 133/2016 vp:n perusteluissa, jossa ehdotettiin turvapaikkaprosessiin uusia sekä täysi-ikäisiä että lapsia koskevia turvaamistoimia eli asumisvelvollisuutta nimetyssä vastaanottokeskuksessa:
98 Esimerkiksi haavoittuvat turvapaikanhakijat voivat olla valmiita kertomaan hakemuk-sensa kannalta merkityksellisistä seikoista vasta myöhemmässä vaiheessa (Diana Bögner – Chris Brewin – Jane Herlihy, Refugees’ Experiences of Home Office Interviews: A Qualitative Study on the Disclosure of Sensitive Personal Information, Journal of Ethnic and Migration Studies, 36(3) 2009, s. 519–535).
99 Esim. HE 64/2016 vp, s. 42.
Näyte 6:
”Asumisvelvollisuuden ja siihen aina liittyvän ilmoittautumisvelvollisuuden määräämisellä turvattaisiin kansainvälistä suojelua koskevan menettelyn sujuvuutta. Kansainvälistä suoje-lua hakevat voivat lähtökohtaisesti liikkua Suomessa vapaasti. He voivat myös halutessaan järjestää majoituksensa itse. Asumisvelvollisuuden määräämisellä pyrittäisiin siihen, että hakija olisi tarvittaessa helpommin saapuvilla turvapaikkahakemuksen käsittelyä, etenkin turvapaikkatutkintaa ja -puhuttelua, tai maasta poistamisen täytäntöönpanoa varten.”100
Kuten näytteestä kuusi käy ilmi, ”sujuvuus” tarkoittaa ennen kaikkea turvapaikkamenet-telyjen sujuvuutta ja helppoutta viranomaisille. Vaikka asumisvelvollisuutta perusteltiin myös sillä, että näillä uusilla turvaamistoimilla voidaan vähentää säilöönottoa, vähemmälle huomiolle esityksessä jää se, miksi säilöönottoa ei voida vähentää käyttämällä muita, jo olemassa olevia ja hakijoiden vapautta vähemmän rajoittavia turvaamistoimia. Peruste-luna sille, miksi olemassa olevat muut turvaamistoimet kuin säilöönotto eivät ole riittä-viä, hallituksen esityksessä toimiikin jälleen lähinnä kasvudiskurssin puhe ja turvapaikan-hakijoiden määrän ennakoitu kasvu:
Näyte 7:
”Turvapaikkamenettelyn sujuvuutta edesauttavilla ehdotuksilla varaudutaan myös mah-dolliseen kansainvälistä suojelua hakevien määrän äkilliseen kasvuun.”101
Hallituksen esityksissä menettelyjen ”sujuvoittamisella” argumentointi onkin usein jättänyt varjoon sen, että sujuvoittamisella perustelluilla toimenpiteillä voi olla myös negatiivisia seurauksia turvapaikanhakijoille. Näin lukija asemoidaan tarkastelemaan lakiuudistuk-sia viranomaisten näkökulmasta. Yllä siteeratun asumisvelvollisuutta koskevan hallituk-sen esitykhallituk-sen lisäksi menettelyjen ”sujuvoittamisella” argumentointi on peittänyt alleen turvapaikanhakijoiden aseman ja oikeuksien heikentämisen muun muassa ehdotuksissa koskien valituslupaperusteita korkeimpaan hallinto-oikeuteen, säilöönottoasian uudel-leen käsittelyä käräjäoikeudessa, kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksian-tamista, matkustusasiakirjan haltuunottoa ja uusintahakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.102
Kuten sujuvoittaminen, myös positiivisen konnotaation sisältävä ”selkeyttäminen” tar-koitti analysoiduissa esityksissä pääasiassa turvapaikkamenettelyjen selkeyttämistä viran-omaisten näkökulmasta tai sitten ”selkeyttävillä” ratkaisuilla edistettiin suoraan sellaisia
100 HE 133/2016 vp, s. 25.
101 HE 133/2016 vp, s. 16.
102 HE 32/2016 vp, s. 15; HE 2/2016 vp, s. 3; HE 273/2018 vp, s. 1, 28.
ratkaisuja, jotka hankaloittivat kansainvälistä suojelua saaneiden tai hakevien asemaa.
Keskisen mukaan sääntelyn selkeyttämistä on käytetty argumenttina hallituksen esityk-sissä myös ennen Juha Sipilän hallitusta, kun lainsäädännössä on kavennettu kansain-välistä suojelua hakevien ja saaneiden oikeuksia.103 Analysoimistamme hallituksen esityk-sistä esimerkiksi humanitaarisen suojelun kategorian poistamista kotimaisesta lainsäädän-nöstä perusteltiin sillä, että se ”selkiyttäisi kansainvälistä suojelua koskevaa sääntelyä”.104 Kansainvälistä suojelua hakeville ”selkeyttäminen” tässä yhteydessä kuitenkin tarkoitti yhden, Euroopan unionin lainsäädännön minimitason ylittävän, suojeluperusteen poistu-mista. HE 273/2018 vp:ssä käsiteltiin puolestaan kysymystä kansainvälistä suojelua hake-vien tekemien uusintahakemusten vaikutuksesta työnteko-oikeuden alkamisajankohtaan.
Hallituksen esityksessä päädyttiin ehdottamaan karenssiajan alkamista uudelleen uusinta-hakemuksen tekemisestä, koska se olisi työnteko-oikeutta ”selkiyttävä” ratkaisu:
Näyte 8:
”Sääntelyn tulisi olla yksinkertaista, selkeää ja yksiselitteistä. Jos työnteko-oikeuden jatku-minen sidottaisiin uusintahakemuksen perusteeseen tai arvioon menestymisen mahdol-lisuudesta, se edellyttäisi tarkemman ja monimutkaisen sääntelyn lisäksi todennäköisesti erillistä harkintaa ja päätöksentekoa, mikä lisäisi viranomaisen työtä ja tekisi asioiden käsittelystä entistäkin hankalampaa. Karenssin alkaminen uusintahakemuksen tekemisestä uudelleen selkeyttäisi tilanteen työnteon osalta karenssin ajaksi.”105
Lain tulkintaa olisi kuitenkin ollut mahdollista ”selkeyttää” myös siten, että uusintahakijoi-den työnteko sallittaisiin suoraan hakemuksesta, mikä todettiin myös hallituksen esityk-sessä.106 Tämä ei olisi myöskään todennäköisesti tehnyt viranomaisten työstä hankalam-paa, mitä käytettiin yllä olevassa sitaatissa perusteena hakijoiden kannalta myönteisem-män ratkaisun torjumiseen. Uusintahakijoiden työnteon sallimista suoraan hakemuksesta ei kuitenkaan päädytty ehdottamaan hallituksen esityksessä, sillä tämän katsottiin voivan johtaa uusintahakemusten väärinkäyttöön.107 Lakia päätettiin siis ”selkeyttää” ratkaisulla, joka oli turvapaikanhakijoiden näkökulmasta epäedullinen, epäämällä heiltä mahdollisuus parantaa omaa asemaansa työnteolla.
103 Suvi Keskinen, From welfare nationalism to welfare chauvinism: Economic rhetoric, the welfare state and changing asylum policies in Finland, Critical Social Policy 36(3) 2016, s. 352–370, 362.
104 HE 2/2016 vp, s. 6, 10.
105 HE 273/2018 vp, s. 25.
106 HE 273/2018 vp, s. 24.
107 HE 273/2018 vp, s. 24.
”Selkeyttämisellä” argumentoinnilla voidaan kuitenkin katsoa olleen myös positiivisia seu-rauksia kansainvälistä suojelua hakevien kannalta. Nämä tilanteet olivat esimerkiksi sel-laisia, joissa ”selkeyttämisen” vuoksi jo käytännössä vallalla olevia toimintatapoja kirjattiin lakiin, jolloin ”selkeyttämisellä” on mahdollisesti positiivinen vaikutus kansainvälistä suoje-lua hakevien yhdenvertaiseen kohteluun ja turvapaikkaprosessin läpinäkyvyyteen.108
Kuten tehostamisdiskurssi, myös sujuvoittamis- ja selkeyttämisdiskurssiin kuuluva puhe korostaa viranomaisten näkökulmaa turvapaikkaprosessiin; ”sujuvoittaminen” ja ”selkeyt-täminen” ovat edistäneet ratkaisuja, jotka voivat mahdollisesti helpottaa viranomaisten työtä. Positiivisilta kuulostavat ”sujuvoittaminen” ja ”selkeyttäminen” häivyttävät puoles-taan sitä, että ehdotetuilla ratkaisuilla voidaan nähdä olevan myös negatiivisia seurauksia kansainvälistä suojelua hakeville ja saaneille.