Uhanalaisista lajeista 156 (5,9 %) on ensisijaisesti vesila-jeja (taulukko 9). Vesilajien osuus kaikista arvioiduista lajeista on 9,6 %, uhanalaisia arvioiduista vesilajeista on 7,2 %. Punaisen listan lajeista ensisijaisesti vesielinym-päristöjen lajeja on 456 eli 6,8 % (taulukko 4). Näistä 15
Taulukko 9. Ensisijaisesti vesissä elävien Punaisen listan lajien
määrä luokittain ja elinympäristöittäin. Table 9. Number of red-listed species living primarily in aquatic habitats, by category and habitat.
Ympäristö Punaisen listan lajien määrä
luokittain Punaisen
listan lajit yhteensä
Osuus vesien Punaisen listan lajeista
Osuus vesien uhanalaisista
lajeista
Arvioitu-jen lajien määrä
Habitat type Number of red-listed species
by category Red-listed species
total
Proportion of red-listed
species in aquatic habitats
Proportion of threate-ned species
in aquatic habitats
Number of assessed
species
RE CR EN VU NT DD
Itämeren pohjat Benthic habitats 0 0 1 2 6 39 48 10,5 % 1,9 % 83
Pelagiaali Pelagic habitats 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 2
Itämeri (tarkemmin määrittelemättömät)
Baltic Sea (unspecified) 1 2 4 10 11 7 35 7,7 % 10,3 % 145
Karut järvet ja lammet
Oligotrophic lakes and ponds 0 1 3 2 10 2 18 3,9 % 3,8 % 55
Rehevät järvet ja lammet
Eutrophic and mesotrophic lakes and ponds
5 6 7 14 13 4 49 10,7 % 17,3 % 124
Järvet ja lammet
(tarkemmin määrittelemättömät) Lakes and ponds (unspecified)
0 0 2 5 6 25 38 8,3 % 4,5 % 575
Lampareet ja allikot
Small ponds (also in mires etc.) 1 0 3 3 16 6 29 6,4 % 3,8 % 117
Joet Rivers 0 4 8 16 24 14 66 14,5 % 17,9 % 317
Purot ja norot Brooks and streams 3 6 7 9 23 25 73 16,0 % 14,1 % 282
Kosket Rapids 1 0 0 2 9 1 13 2,9 % 1,3 % 59
Lähteiköt Spring complexes 1 4 16 18 31 6 76 16,7 % 24,4 % 187
Vedet (tarkemmin määrittelemättömät)
Aquatic habitats (unspecified) 3 0 0 1 5 2 11 2,4 % 0,6 % 205
Yhteensä Total 15 23 51 82 154 131 456 100,0 % 100,0 % 2151
Tulokset
on arvioitu Suomesta hävinneiksi (4,8 % kaikista hävin-neistä lajeista).
Uhanalaisista lajeista 19 elää ensisijaisesti Itämeres-sä (12,2 % vesien uhanalaisista lajeista ja 0,7 % kaikista uhanalaisista lajeista). Itämeri on 83 ensisijaisesti vesissä elävän Punaisen listan lajin elinympäristö (18,2 % Punai-sen listan vesilajeista ja 1,2 % kaikista PunaiPunai-sen listan
lajeista) (taulukko 9). Näistä pääosa on leviä, kaloja ja lintuja. Suurin osa Itämeren Punaisen listan lajeista elää kallio- ja lohkarepohjilla.
Ensisijaisesti sisävesien lajeja uhanalaisista lajeista on 136 lajia (87,2 % vesien uhanalaisista ja 5,1 % kaikista uhanalaisista lajeista). Ensisijaisesti vesissä elävistä Pu-naisen listan lajeista sisävesien lajeja on 362 lajia (79,4 %, Taulukko 10. Vesissä ensisijaisesti ja toissijaisesti elävien
Punai-sen listan lajien määrä luokittain ja eliöryhmittäin. Table 10. Number of red-listed species living primarily and secondarily in aquatic habitats, by category and organism group.
Eliöryhmä Ensisijainen
elinympäristö
Yh-teensä Toissijainen
elinympäristö
Yh-teensä Kaikki
yhteen-sä
Organism group Main habitat Total Secondary habitat Total Total
both
RE CR EN VU NT DD RE CR EN VU NT DD
Levät Algae 0 1 2 7 17 40 67 0 0 0 0 0 0 0 67
Sammalet Bryophyta 0 6 11 11 12 3 43 0 13 9 16 10 2 50 93
Putkilokasvit Tracheophyta 0 0 9 4 9 1 23 0 1 4 8 10 0 23 46
Sienet Fungi 0 1 2 1 1 0 5 0 0 2 5 2 1 10 15
Jäkälät Lichenes 1 1 1 0 0 3 6 1 0 1 3 1 0 6 12
Sienieläimet, sammaleläimet ja polttiaiseläimet
Porifera, Bryozoa & Cnidaria
0 0 0 0 0 2 2 0 0 0 0 0 0 0 2
Nilviäiset Mollusca 0 1 1 1 3 13 19 0 0 0 1 3 0 4 23
Nivelmadot Annelida 0 0 0 1 0 4 5 0 0 0 0 0 0 0 5
Äyriäiset Crustacea 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Päivänkorennot Ephemeroptera 0 2 0 3 3 0 8 0 0 0 0 0 0 0 8
Sudenkorennot Odonata 0 0 1 1 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2
Koskikorennot Plecoptera 0 0 2 0 1 1 4 0 0 0 0 0 0 0 4
Nivelkärsäiset Hemiptera 0 0 1 0 1 0 2 0 0 0 0 0 1 1 3
Ripsiäiset Thysanoptera 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1
Kovakuoriaiset Coleoptera 8 3 2 12 26 7 58 0 0 0 1 1 0 2 60
Verkkosiipiset, kaislakorennot, käärmekorennot ja kärsäkorennot Neuroptera, Megaloptera,
Raphidioptera & Mecoptera
0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Pistiäiset Hymenoptera 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Vesiperhoset Trichoptera 1 0 2 6 20 0 29 0 0 0 0 0 0 0 29
Perhoset Lepidoptera 0 0 0 0 1 0 1 0 0 2 1 0 0 3 4
Kaksisiipiset Diptera 2 0 3 18 42 50 115 0 1 0 3 7 4 15 130
Kalat Pisces 2 4 3 5 10 7 31 0 0 0 0 0 0 0 31
Matelijat ja sammakkoeläimet
Reptilia & Amphibia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 1
Linnut Aves 0 4 8 12 5 0 29 0 1 2 5 2 0 10 39
Nisäkkäät Mammalia 1 0 1 0 2 0 4 0 0 0 1 0 0 1 5
Yhteensä Total 15 23 51 82 154 131 456 1 16 21 44 36 9 127 583
Tulokset
Kuva 23. Ensisijaisesti vesielinympäristöissä elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhanalaisuuden syyt niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhanalaisuuteen kyseinen syy on vaikut-tanut. Omina pylväinään esitetään ensisijainen syy ja yksi kaikista lajiin vaikuttaneista syistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Kuva 23. Causes of threat to threatened (CR–VU) species living primarily in aquatic habitats, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Kuva 24. Ensisijaisesti vesielinympäristöissä elävien uhan-alaisten (CR–VU) lajien uhkatekijät niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa.
Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 24. Threat factors for threatened (CR–VU), species living primarily in aquatic habitats, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant factor are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Lajimäärä Number of species Lajimäärä Number of species
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
Tulokset
Kuva 25. Vesielinympäristöissä elävien silmälläpidettävien (NT) laji-en taantumislaji-en tai heikon tilantelaji-en syyt niidlaji-en yleisyydlaji-en mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden taantumiseen kyseinen syy on vaikuttanut.
Omina pylväinään esitetään ensisijainen syy ja yksi kaikista lajiin vaikuttaneista syistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 25. Causes of the decline or poor state of Near Threatened (NT) species living primarily in aquatic habitats, organised according to their frequency. The number and percentage of Near Threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Kuva 26. Ensisijaisesti vesielinympäristöissä elävien silmällä-pidettävien lajien (NT) uhkatekijät niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omi-na pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 26. Threat factors for Near Threatened (NT) species living primarily in aquatic habitats, organised according to their frequency. The number and percentage of Near Threatened species whose status has been affected by the relevant factor are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Lajimäärä Number of species Lajimäärä Number of species
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
Tulokset 5,4 % kaikista Punaisen listan lajeista). Sisävesien
uhan-alaisista ja Punaisen listan lajeista suurin osa elää lähtei-köissä, puroissa ja joissa (taulukko 9). Karujen järvien ja lampien sekä koskien lajimäärät ovat pienimmät.
Vaarantuneen (VU) Haliplus obliquus -kovakuoriaisen ja kymmenen muun Punaisen listan lajin (kahdeksan kovakuoriaisen, yhden kärpäsen ja yhden nivelmadon) elinympäristöksi on kirjattu vain vedet ilman tarkempaa määrittelyä (taulukko 9).
Ensisijaisesti vesissä eläviä Punaisen listan lajeja on kaikkiaan 22 eliöryhmässä (taulukko 10). Lisäksi kah-dessa muussa eliöryhmässä on Punaisen listan lajeja, joille vedet on toissijainen elinympäristö. Joissakin
la-jiryhmissä kaikki lajit ovat ainakin jossakin elämän-kierron vaiheessa riippuvaisia vesistä, kuten levät, sammakkoeläimet, kalat, sääsket, päivänkorennot, su-denkorennot, koskikorennot ja vesiperhoset. Punaisen listan jäkälistä, sienistä ja perhosista vain muutama laji on vesielinympäristöistä riippuvaisia. Monelle linnulle, sammalelle ja putkilokasville vesielinympäristöt ovat kuitenkin toissijainen elinympäristö. Lajimääräisesti suurimpia eliöryhmiä ovat kaksisiipiset, levät, kova-kuoriaiset, sammalet, kalat, linnut ja vesiperhoset, joihin yhteensä kuuluu noin kaksi kolmasosaa vesissä elävistä Punaisen listan lajeista.
Itämerenhauru (Fucus radicans) ja rakkohauru (F. vesiculosus) kasvavat usein yhdessä Itämeren kalliopohjilla. Ruskeiden levi-en uhanalaisuus arvioitiin nyt levi-ensimmäislevi-en kerran, ja molem-mat lajit arvioitiin nyt silmälläpidettäviksi (NT). Kuva: Ulrika Björkman/ Metsähallitus Luontopalvelut
Fucus radicans and Fucus vesiculosus often grow together on the rocky bottoms of the Baltic Sea. The threat status of brown algae was now evaluated for the first time, and both species were classified as Near Threatened (NT). Photo: Ulrika Björk-man/ Metsähallitus Luontopalvelut
Puhdas, hapekas vesi on elintärkeää monelle virtavedessä elävälle lajille, kuten tässä joessa elävälle jokihelmisimpukalle (Margaritifera margaritifera). Laji on arvioitu erittäin uhanalai-seksi (EN). Kuva: Ulla-Maija Liukko
Clean, oxygen-rich water is vital for many species living in flowing water, such as Margaritifera margaritifera, which lives in this river. The species has been classified as Endangered (EN).
Photo: Ulla-Maija Liukko
Tulokset