Vesielinympäristöjen lajien merkittävin uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä on vesirakentaminen (kuvat 23 ja 24).
Se on myös tavallisin silmälläpidettävien lajien taan-tumisen syy ja uhkatekijä (kuvat 25 ja 26) sekä viiden vesilajin ensisijainen häviämisen syy (kuva 27). Vesira-kentamisella käsitetään vesiympäristön suoran kaivami-sen, patoamisen ja rantojen pengerryksen lisäksi myös järvien lasku- ja valuma-alueilla tapahtuvat voimakkaat maankäytölliset muutokset, jotka vaikuttavat vesistöjen hydrologiaan. Mittakaavaltaan nämä toimet voivat olla hyvin erisuuruisia vaihdellen voimalaitoksista ja padois-ta pieniin lähteikköjen vedenotpadois-tamoihin. Paikallisesti pienialaiset lähteikköjen, purojen ja jokien perkaukset ovat hyvin yleisiä etenkin maan eteläosissa, eikä koko-naan luonnontilaisia pieniäkään valuma-alueita enää juuri ole jäljellä. Vesielinympäristöt muuttuvat
raken-tamisen seurauksena useimmiten suuresti heikentäen vaateliaan lajiston elinolosuhteita tai tuhoten lajien po-pulaatiot kokonaan.
Kemialliset haittavaikutukset ovat toiseksi merkittä-vin vesieliöiden uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä, mut-ta yhtenä uhkatekijänä ne ovat lähes yhtä yleisiä kuin vesirakentaminen (kuvat 23 ja 24). Kemiallisista hait-tavaikutuksista merkittävimpiä ovat vesiä rehevöittävä ravinnekuormitus sekä erilaiset saasteet. Silmälläpidet-tävien vesilajien yhtenä uhkatekijänä kemialliset hait-tavaikutukset on jopa vesirakentamista merkittävämpi (kuva 26). Kemialliset haittavaikutukset on vakoliejukär-säkkään (Bagous brevis) häviämisen syy, yhtenä häviämi-sen osatekijänä se on viidellä lajilla (kuva 27).
Ojitus ja turpeenotto ovat kolmanneksi merkittävin vesielinympäristöjen lajien uhanalaisuuden syy, mut-ta yhtenä syynä lähes yhtä merkittävä kuin kemialli-set haittavaikutukkemialli-set. Ojitus ja turpeenotto vaikuttavat etenkin pienvesien lajeihin, joita on lähes puolet silmäl-läpidettäviksi arvioiduista vesilajeista.
Kuva 27. Ensisijaisesti vesielinympäristöissä eläneiden hävinnei-den (RE) lajien häviämisen syyt niihävinnei-den yleisyyhävinnei-den mukaan jär-jestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden häviämiseen kyseinen syy on vaikutta-nut. Omina pylväinään esitetään ensisijainen syy ja yksi kaikista lajiin vaikuttaneista syistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 27. Causes of extinction of Regionally Extinct (RE) species who lived primarily in aquatic habitats, organised according to their frequency. The number and percentage of Regionally Extinct species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Lajimäärä Number of species Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Viherukonkorento (Aeshna viridis) on rehevillä järvillä ja lammil-la elävä vaarantunut (VU) sudenkorento, jonka toukat tarvit-sevat elinympäristökseen laajoja sahalehtikasvustoja (Stratiotes aloides). Lajia uhkaavatkin vesirakentamisen lisäksi vesien rehe-vöityminen sekä sahalehden kilpailijan karvalehden (Ceratophyl-lum demersum) runsastuminen. Kuva: Sami Karjalainen
Aeshna viridis is a Vulnerable (VU) dragonfly living on eutrophic lakes and ponds. For their habitat, the larvae need extensive Stratiotes aloides growths. Apart from construction of waterways, the species is threatened by the eutrophication of water bodies and more abundant occurrence of Ceratophyllum demersum, a competitor of S. aloides. Photo: Sami Karjalainen
Tulokset Satunnaistekijät ovat vesieliöiden uhanalaisuuden
syynä neljänneksi tärkeimpiä, mutta uhkana kolman-neksi tärkein. Uhanalaisuuden syynä ja uhkatekijänä ne ovat etenkin lajeille, joista tunnetaan vain aivan yk-sittäisiä pieniä, satunnaisten ilmiöiden vuoksi herkästi tuhoutuvia esiintymiä. Tällaisia saattavat olla esimer-kiksi vedenpinnan korkeuteen voimakkaasti vaikuttavat poikkeuksellisen kuivat vuodet.
Kalojen, vesilintujen ja nisäkkäiden tahallinen tai tahaton pyynti ja metsästys ovat kahdeksan vesilajin ensisijainen uhanalaisuuden ja kolmen lajin silmälläpi-dettäväksi luokittelun syy. Ensisijaisena uhkatekijänä ne ovat kahdelletoista uhanalaiselle lajille.
Ilmastonmuutos arvioitiin huomattavan monen sil-mälläpidettävän vesilajin yhdeksi taantumisen syyksi tai uhkatekijäksi. Yhtenä syynä ja yhtenä uhkatekijänä se
on niillä kolmanneksi tärkein. Ilmaston lämpeneminen vaarantaa erityisesti kylmissä ja viileissä vesissä elävien lajien, kuten monien lohikalojen ja pohjoisten vesihyön-teisten säilymisen.
Muut vesielinympäristöjen lajien uhanalaisuuden tai silmälläpidettävien lajien taantumisen syyt kohdistuvat yleensä vain yksittäisiin tai muutamiin lajeihin. Vieras-lajien vaikutukset, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, umpeenkasvu, rakentaminen ja kilpailu on kuitenkin mainittu yhtenä syynä ja uhkatekijänä selvästi useam-min kuin ensisijaisena. Vesielinympäristöjen uhanalai-sista lajeista kuuden uhanalaisuuden syy ja kahden uh-katekijä ei ole tiedossa. Silmälläpidettävillä vesilajeilla tuntemattomat tekijät ovat ensisijaisena taantumisen syynä toiseksi merkittävin. Vesielinympäristöjen 15 hä-vinneestä lajista kuuden häviämisen syy on tuntematon.
Sisävesissä, 67°00’ leveyspiirin pohjoispuolella elävät järvitai-menet (Salmo trutta) on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi (EN).
Alueen rasvaevällisten luonnontaimenten pyyntimitta on 50 cm, istutetuilta kaloilta rasvaevä on leikattu. Kuva: Ari Savikko
Salmo trutta, living in inland waters north of the latitude of 67°00’, is classified as Endangered (EN). The catch size of the naturally occurring trout in the area with an adipose fin is 50 cm;
the adipose fins of hatchery-raised fish have been clipped off.
Photo: Ari Savikko
Tulokset
3.7.4
Rannat
Rantoihin kuuluvat pääsääntöisesti veden ja kuivan maan yhtymäkohdassa olevat elinympäristöt sekä Itäme-ren että sisävesien rannoilla. Rannan kasvillisuuteen ja muuhun eliöstöön vaikuttavat vedenpinnan korkeuden vaihtelut, virtavesien rannoilla myös veden virtaama, rannan profiilin jyrkkyys ja etenkin maaperä. Rannan avoimuus, alttius tuulelle sekä aaltojen ja jäiden liikkeille
samoin kuin kuivalla maalla olevat elinympäristöt ja niiden tuoma suoja muovaavat rantojen eliöyhteisöjä.
Tuoreessa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa Itämeren rannat käsiteltiin omana rannikon kokonaisuu-tena ja sisävesien rannat osana sisävesien luontotyyp-pien arviointia. Itämeren rannikon luontotyyppejä ja luontotyyppiyhdistelmiä arvioitiin kaikkiaan 45 (Rei-nikainen ym. 2018). Rannikkoluontotyypeistä arvioitiin uhanalaisiksi (CR−VU) yli puolet, silmälläpidettäviksi (NT) 15 % ja säilyviksi (LC) noin neljäsosa. Kaikki Itä-meren hiekkarantojen ja dyynien luontotyypit arvioitiin
Itämeren hietikkorannoilta arvioidaan hävinneen neljä lajia ja yhdeksän arvioidaan muuttuneen uhanalaisemmaksi vuoden 2010 jälkeen. Esimerkiksi aiemmin vaarantunut (VU) meri-haprajuola (Elytrigia juncea subsp. boreoatlantica) on nyt erittäin uhanalainen (EN). Muut taantuneet lajit ovat hyönteisiä. Run-sastuneita lajeja on vain neljä. Kuva: Terhi Ryttäri
It is estimated that four species have become Regionally Extinct (RE) in the Baltic sand beaches and nine species have become more threatened after 2010. For example, the previously Vulnerable (VU) plant Elytrigia juncea subsp.
boreoatlantica is now Endangered (EN). The other declining species are insects. Only four species have become more abundant. Photo: Terhi Ryttäri
Tulokset Taulukko 11. Ensisijaisesti rannoilla elävien Punaisen listan
lajien määrä luokittain ja elinympäristöittäin. Table 11. Number of red-listed species living primarily on shores, by category and habitat.
Elinympäristö Punaisen listan lajien
määrä luokittain Punaisen listan lajit yhteensä
Osuus rantojen Punaisen
listan lajeista
Osuus rantojen
uhan-alaisista
lajeista
Arvioitu-jen lajien määrä
Habitat type Number of red-listed
species by category Red-listed species
total
Propor-tion of red-listed
species in shore habitats
Propor-tion of threa-tened species in shore habitats
Number of asses-sed
spe-cies
RE CR EN VU NT DD Itämeren rantametsät
Coastal forests 0 0 2 3 6 1 12 1,8 % 2,0 % 40
Itämeren rantapensaikot
Coastal shore scrubs 0 1 0 2 3 1 7 1,1 % 1,2 % 19
Itämeren luhtarannat
Coastal swamp shores 1 0 1 3 3 2 10 1,4 % 1,6 % 134
Itämeren niittyrannat
Coastal meadows 2 9 20 14 33 4 82 15,2 % 13,5 % 170
Itämeren ruovikot
Coastal reedbeds with Phragmites australis 0 0 0 2 1 1 4 0,7 % 0,7 % 30
Itämeren sora-, somerikko- ja kivikkorannat
Coastal gravel-, shingle- and boulder shores 0 1 2 2 8 1 14 1,8 % 2,3 % 31
Itämeren hietikkorannat
Coastal sand shores 10 16 44 36 45 9 160 33,9 % 26,3 % 230
Itämeren avoimet tulvarannat
Coastal open alluvial shores 0 5 6 2 1 0 14 4,6 % 2,3 % 16
Itämeren rannat (tarkemmin määrittelemättömät)
Coastal shores (unspecified) 1 2 1 8 14 5 31 3,9 % 5,1 % 114
Järvien ja jokien rantametsät yhteensä
Inland forests on lake shores and river banks 0 1 2 7 4 2 16 3,5 % 2,6 % 51
Järvien ja jokien rantapensaikot
Inland shore scrubs 0 1 0 1 1 1 4 0,7 % 0,7 % 20
Järvien ja jokien luhtarannat
Inland swamp shores 2 0 4 2 4 4 16 2,1 % 2,6 % 140
Järvien ja jokien niittyrannat
Meadows on lake shores and river banks 5 1 13 12 19 12 62 9,2 % 10,2 % 154
Järvien ja jokien ruovikot
Inland reedbeds with Phragmites australis 0 0 0 0 2 0 2 0,0 % 0,3 % 13
Järvien ja jokien sora-, somerikko- ja kivikkorannat
Inland gravel-, shingle- and boulder shores 1 0 2 1 5 1 10 1,1 % 1,6 % 11
Järvien ja jokien hietikkorannat
Sandy lake shores and river banks 2 4 5 12 17 5 45 7,4 % 7,4 % 62
Järvien ja jokien avoimet tulvarannat
Inland open alluvial shores 1 4 5 3 5 2 20 4,2 % 3,3 % 38
Järven- ja joenrannat (tarkemmin määrittelemättömät)
Lake shores and river banks (unspecified) 2 2 3 9 21 11 48 4,9 % 7,9 % 228
Rannat (tarkemmin määrittelemättömät)
Shores (unspecified) 8 1 3 3 16 20 51 2,5 % 8,4 % 660
Yhteensä Total 35 48 113 122 208 82 608 100,0 % 100,0 % 2161
Tulokset
uhanalaisiksi. Suuri osa rannikon luontotyypeistä on kehityssuunnaltaan heikkeneviä.
Sisävesien rantaluontotyyppien arvioinnissa mukana olleista 17 rantaluontotyypistä ainoastaan järvien hiek-ka- ja hietarannat arvioitiin koko maassa uhanalaiseksi (vaarantunut, VU). Yli puolet sisämaan rantaluontotyy-peistä arvioitiin puutteellisesti tunnetuiksi (DD) ja loput säilyviksi (LC) (Lammi ym. 2018).
Tässä lajien uhanalaisuuden arvioinnissa täsmen-nettiin rantojen elinympäristöluokitusta (luku 7, liite 4).
Esimerkiksi luhtarannat erotettiin omaksi elinympäris-töluokakseen niittyrannoista. Uusina luokkina otettiin
käyttöön monille lajeille tärkeät rantapensaikot ja ruo-vikot. Itämeren ja sisävesien rantakallioihin sitoutuneet lajit luokiteltiin nyt kalliolajeiksi, mikäli niiden esiinty-misen kannalta kallio on rantaa tärkeämpi esimerkiksi kasvualustana (ks. kalliot, luku 3.7.5). Ranta- ja tulvamet-siä käytettiin niissä elävien metsälajien elinympäristönä vain, jos lajien esiintyminen on sidoksissa rantaan, tul-va- tai luhtavaikutukseen (ks. metsät, luku 3.7.1). Tuntu-rialueen järvien, lampien ja virtavesien rannoilla elävä lajisto on tässä arvioinnissa mukana tunturipaljakoissa (ks. tunturipaljakat, luku 3.7.6). Lajien kannalta tärkeät merenrantaniityt on käsitelty perinneympäristöjen ja Taulukko 12. Rannoilla ensisijaisesti ja toissijaisesti elävien
Punaisen listan lajien määrä luokittain ja eliöryhmittäin. Table 12. Number of red-listed species living primarily and secondarily on shores, by category and organism group.
Eliöryhmä Ensisijainen
elinympäristö Yh-
teen-sä
Toissijainen
elinympäristö Yh-
teen-sä
Kaikki teensä
yh-Organism group Main
habitat Total Secondary
habitat Total Total both
RE CR EN VU NT DD RE CR EN VU NT DD
Levät Algae 1 2 8 4 3 0 18 0 0 0 0 0 1 1 19
Sammalet Bryophyta 1 11 1 3 4 6 26 0 6 6 7 11 4 34 60
Putkilokasvit Tracheophyta 0 7 23 9 23 0 62 0 1 3 4 9 0 17 79
Sienet Fungi 0 0 2 5 7 4 18 0 0 1 4 2 1 8 26
Jäkälät Lichenes 1 2 2 4 6 3 18 0 2 1 2 7 2 14 32
Nilviäiset Mollusca 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 1 0 1 2
Hämähäkkieläimet Arachnida 0 0 0 9 13 0 22 0 0 0 0 2 0 2 24
Tuhatjalkaiset Myriapoda 0 1 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Äyriäiset Crustacea 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Suorasiipiset, pihtihäntäiset ja torakat
Orthoptera, Dermaptera & Blattodea 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1
Nivelkärsäiset Hemiptera 4 3 9 15 22 10 63 0 1 2 5 7 2 17 80
Ripsiäiset Thysanoptera 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 1 1 2 3
Kovakuoriaiset Coleoptera 18 8 13 36 57 16 148 0 0 8 7 5 1 21 169
Verkkosiipiset, kaislakorennot, käärmekorennot ja kärsäkorennot
Neuroptera, Megaloptera, Raphidioptera & Mecoptera
0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Pistiäiset Hymenoptera 1 3 6 5 16 5 36 2 1 4 3 10 0 20 56
Perhoset Lepidoptera 3 7 42 22 35 3 112 1 1 25 28 27 0 82 194
Kierresiipiset Strepsiptera 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Kaksisiipiset Diptera 6 4 7 10 20 32 79 1 2 2 4 4 5 18 97
Matelijat ja sammakkoeläimet Reptilia & Amphibia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 1
Linnut Aves 0 0 0 0 0 0 0 0 5 5 7 8 0 25 25
Nisäkkäät Mammalia 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 0 3 3
Yhteensä Total 35 48 113 122 208 82 608 5 19 58 72 95 18 267 875
Tulokset
Ensisijaisesti sisävesien rannoilla eläviä uhanalaisia lajeja on lä-hes sata. Erityisesti rantaniityillä niistä esiintyy noin neljännes.
Kuva: Hanna Hakamäki
There are nearly one hundred threatened species living primarily on the shores of inland waters. About a quarter of them are found, in particular, on shoreline meadows.
Photo: Hanna Hakamäki
muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen yhteydessä (luku 3.7.7).