Metsät ovat lajimääräisesti sekä uhanalaisille että kaikil-le Punaisen listan lajeilkaikil-le tärkein elinympäristö. Uhan-alaisista lajeista (CR, EN ja VU) 31,2 % (833 lajia) elää ensisijaisesti metsissä (taulukko 5). Metsälajien osuus uhanalaisista lajeista on korkea metsien suuren lajimää-rän vuoksi, mutta arvioiduista metsälajeista uhanalaisia on pienempi osuus, noin 9 % (kuva 12). Kaikista Punai-sen listan lajeista metsät ovat ensisijainen elinympäristö 31,9 %:lle (2 133 lajia). Hävinneiksi (RE) luokitelluista lajeista yli neljäsosa (28,3 %) on metsälajeja. Edellisen arvioinnin jälkeen 23 metsälajin on todettu hävinneen, mutta samalla jaksolla 95 aiemmin hävinneeksi luokitel-tua lajia on löytynyt uudelleen. Osa uudelleen löytyneis-tä lajeista on saattanut elää Suomessa hyvin harvinaisina kaiken aikaa, mutta suurin osa on todennäköisesti levit-täytynyt maahan uudelleen pitkän poissaolon jälkeen.
Metsälajiston tutkimukseen on suunnattu voimavaroja muun muassa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalais-ten metsälajien (Putte) -tutkimusohjelman kautta, mutta edelleen neljäsosa (25,6 %) kaikista puutteellisesti tunne-tuiksi (DD) arvioiduista lajeista on metsälajeja.
Lehtojen merkitys on huomattavan suuri metsälajien elinympäristönä. Metsien uhanalaisista lajeista 45,3 % ja Punaisen listan metsälajeista 40,3 % elää ensisijaisesti lehdoissa. Ensisijaisia erilaisten kangasmetsien lajeja on 39,7 % kaikista uhanalaisista metsälajeista ja sama osuus Punaisen listan metsälajeista. Ensisijaisesti tunturikoivi-koihin ja tunturikoivulehtoihin on luokiteltu 16 silmällä-pidettävää (NT) ja 10 puutteellisesti tunnettua (DD) lajia.
Vanhojen metsien merkitys etenkin uhanalaisille metsä-lajeille on huomattava. Vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto- ja kangasmetsät yhdessä) on 34,2 % uhanalaisista ja 28,8 % Punaisen listan metsälajeista.
Metsien pinta-alasta vain pieni osa on harjumetsiä, ja kooltaan ne ovat usein pienialaisia. Ensisijaisia harjumet-sien lajeja on uhanalaisista metsälajeista 9 % ja Punaisen listan lajeista 6 %. Suurin osa näistä on harjumetsien avoimien tai harvapuustoisten, paahteisten elinympä-ristöjen lajeja. Ensisijaisia paahteisten metsien lajeja on uhanalaisista lajeista 7 % ja Punaisen listan lajeista 5 %.
Suurin osa näistä on pistiäisiä ja perhosia. Ensisijaisia paloalueiden lajeja on uhanalaisista metsälajeista 3 % ja Punaisen listan lajeista 2 %. Ne ovat enimmäkseen perhosia ja kovakuoriaisia. Lisäksi metsäpaloalueet tar-joavat otollisen elinympäristön uhanalaiselle lahopuue-liöstölle huomattavasti laajemmin ja pidemmällä aika-välillä, kuin mitä paloalueita erityisesti vaativien lajien lukumääristä ilmenee. Elinympäristöjen lisämerkintöjä
Tulokset
Elinympäristö Punaisen listan lajien
määrä luokittain Punaisen listan lajit yhteensä
Osuus metsien Punaisen listan lajeista
Osuus metsien uhanalaisista
lajeista
Arvioitujen lajien määrä
Habitat type Number of red-listed
species by category Red-listed
species total Proportion of red-listed forest species
Proportion of threatened forest species
Number of assessed
species
RE CR EN VU NT DD
Vanhat kangasmetsät
Old-growth heath forests 17 25 54 111 166 61 434 20,3 % 22,8 % 801
Vanhat lehtometsät Old-growth herb-rich forests
11 20 24 51 59 15 180 8,4 % 11,4 % 246
Vanhat metsät (tarkemmin määrittelemättömät) Old-growth forests (unspecified)
5 5 15 28 29 7 89 4,2 % 5,8 % 116
Muut kangasmetsät
Other heath forests 16 23 42 76 167 88 412 19,3 % 16,9 % 3149
Muut lehtometsät
Other herb-rich forests 21 39 90 153 238 139 680 31,9 % 33,9 % 2477
Tunturikoivikot (tarkem-min määrittelemättömät) All mountain birch forests (unspecified)
0 0 0 0 16 10 26 1,2 % 0,0 % 59
Metsät (tarkemmin määrit-telemättömät)
Forests unspecified
18 6 25 46 79 138 312 14,6 % 9,2 % 2651
Yhteensä Total 88 118 250 465 754 458 2133 100,0 % 100,0 % 9499
Taulukko 5. Ensisijaisesti metsissä elävien Punaisen listan lajien
määrä luokittain ja elinympäristöittäin. Figure 5. Number of red-listed species living primarily in for-ests, category and habitat.
Harmaasulkukotilo (Bulgarica cana) on harvinainen, kuusivaltaisissa sekametsissä elävä maakotilo.
Laji on löytynyt Suomesta vain kahdelta suppealta alueelta Pohjois-Karjalasta ja Uudeltamaalta ja se on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN). Kuva: Pekka Malinen
Bulgarica cana is a rare land snail living in spruce-dominated mixed forests. In Finland, the species has been found only in two small areas in North Karelia and Uusimaa and it has been assessed to be Endangered (EN). Photo: Pekka Malinen
Tulokset
Taulukko 6. Metsissä ensisijaisesti ja toissijaisesti elävien
Punai-sen listan lajien määrä luokittain ja eliöryhmittäin. Table 6. Number of red-listed species living primarily and secondarily in forests, by category and organism group.
Eliöryhmä Ensisijainen
elinympäristö
Yh-teensä Toissijainen
elinympäristö
Yh-teensä Kaikki yhteensä
Organism group Main
habitat Total Secondary
habitat Total Total
both
RE CR EN VU NT DD RE CR EN VU NT DD
Sammalet Bryophyta 0 8 12 9 8 4 41 0 13 7 5 6 3 34 75
Putkilokasvit Tracheophyta 0 5 16 11 19 0 51 0 2 6 8 5 0 21 72
Sienet Fungi 2 25 50 117 158 145 497 1 4 5 8 13 2 33 530
Jäkälät Lichenes 26 25 44 92 102 107 396 1 4 6 14 21 13 59 455
Nilviäiset Mollusca 0 2 4 3 11 0 20 0 0 0 1 3 0 4 24
Hämähäkkieläimet Arachnida 1 0 0 2 13 3 19 0 0 0 0 8 1 9 28
Tuhatjalkaiset Myriapoda 0 0 0 0 2 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2
Suorasiipiset, pihtihäntäiset ja torakat
Orthoptera, Dermaptera & Blattodea
0 1 0 1 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2
Nivelkärsäiset Hemiptera 11 3 12 17 22 24 89 0 0 2 5 9 3 19 108
Ripsiäiset Thysanoptera 1 0 0 1 4 8 14 0 0 0 0 1 0 1 15
Jäytiäiset Psocoptera 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 1 0 1 2
Kovakuoriaiset Coleoptera 28 17 36 53 116 39 289 2 2 3 5 11 3 26 315
Verkkosiipiset, kaislakorennot, käärmekorennot ja kärsäkorennot Neuroptera, Megaloptera,
Raphidioptera & Mecoptera
0 0 0 0 2 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2
Pistiäiset Hymenoptera 14 15 28 53 104 20 234 6 4 11 15 20 0 56 290
Perhoset Lepidoptera 2 10 35 50 80 6 183 1 6 43 33 31 1 115 298
Kierresiipiset Strepsiptera 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 2
Kaksisiipiset Diptera 3 6 5 48 103 101 266 3 0 1 1 8 6 19 285
Matelijat ja sammakkoeläimet
Reptilia & Amphibia 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 1 2
Linnut Aves 0 1 4 6 7 0 18 0 2 4 5 8 0 19 37
Nisäkkäät Mammalia 0 0 3 2 2 0 7 1 0 0 0 0 0 1 8
Yhteensä Total 88 118 250 465 754 458 2133 15 37 88 101 146 32 419 2552
Tulokset on käytetty säästeliäästi, joten edellä esitetyt osuudet
näissä elinympäristöissä esiintyvien lajien osuuksista ovat suuntaa antavia.
Metsien merkitys uhanalaisten ja Punaisen listan la-jien elinympäristönä vaihtelee eliöryhmittäin suuresti.
Ensisijaisesti metsäelinympäristöjen lajeja on 20 arvi-oidussa eliöryhmässä (taulukko 6). Metsät ovat erityi-sen tärkeitä Punaierityi-sen listan pistiäisille, joista 56,9 % on joko täysin metsälajeja tai joille metsät ovat yksi niiden käyttämistä elinympäristöistä (mainittu toissijaisena elinympäristönä). Myös sienille (47,8 %) ja kovakuoriai-sille (41,7 %) metsät ovat hyvin keskeinen elinympäristö (taulukko 6). Punaisen listan metsälajeja on paljon myös jäkälissä, joista yli kolmasosa (38,3 %) elää kokonaan tai osittain metsissä. Ainoa uhanalaiseksi arvioitu rip-siäinen, mäntylahotorviainen (Eurytrichotrips affinis), ja ainoa uhanalainen sammakkoeläin, rupilisko (Triturus cristatus), elävät ensisijaisesti metsissä. Suurista eliöryh-mistä sammalissa, nivelkärsäisissä ja putkilokasveissa ensisijaisten metsälajien osuudet ovat selvästi keskimää-räistä pienempiä.
Neidonkenkä (Calypso bulbosa) on kalkinsuosija, joka viihtyy sammaleisissa kuusikoissa, lehdoissa ja lettokorvissa. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Kuva: Aarno Torvinen/ YHA kuvapankki
Calypso bulbosa is a calciphile thriving in mossy spruce stands, herb-rich forests and in rich spruce-birch fens. The species is classified as Vulnerable (VU). Photo: Aarno Torvinen/ YHA kuvapankki
Äärimmäisen uhanalainen (CR) punahärö (Cucujus cinnaberinus) elää toukkavaiheessa kuolemassa olevien haapojen kuoren alla.
Kuva: Petri Ahlroth
The Critically Endangered (CR) Cucujus cinnaberinus lives its larval stage under the bark of dying aspens. Photo: Petri Ahlroth
Tulokset
Lajimäärä Number of species Lajimäärä Number of species
Kuva 13. Ensisijaisesti metsissä elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhanalaisuuden syyt niiden yleisyyden mukaan järjestet-tynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja pro-senttiosuus, joiden uhanalaisuuteen kyseinen syy on vaikutta-nut. Omina pylväinään esitetään ensisijaiset syyt ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista syistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 13. Causes of threat to threatened species (CR–VU) living primarily in forests, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Kuva 14. Ensisijaisesti metsissä elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhkatekijät niiden yleisyyden mukaan järjestettynä.
Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja pro-senttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 14. Threat factors for threatened species (CR–VU) living primarily in forests, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant factor are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats Ensisijainen syy Main cause
Yksi syistä One of the causes
Tulokset