Ihmisen muuttamissa elinympäristöissä elää 652 alaista lajia, mikä on neljännes (24,5 %) kaikista uhan-alaisiksi arvioiduista lajeista (taulukko 17). Kaikista arvioiduista lajeista ihmisen muuttamien ympäristöjen lajien osuus on 21,4 % ja niistä uhanalaisia on 13,6 %.
Ihmisen muuttamat ympäristöt ovat 1 295 (19,4 %) Pu-naisen listan lajin ensisijainen elinympäristö eli ne ovat metsien jälkeen Punaisen listan lajien toiseksi tärkein elinympäristö ja toissijaisena elinympäristönä selvästi tärkein (taulukko 4).
Hävinneiden lajien määrä on ihmisen muuttamis-sa elinympäristöissä kaikkein suurin: 123 hävinneeksi
Tulokset
Mykerökauluslude (Calocoris roseomaculatus) on kedoilla, kuivilla niityillä ja tienpientareilla elävä erittäin uhanalainen (EN) lude, jonka elinympäristöt ovat selvästi taantuvia.
Lajilta tunnetaan tällä hetkellä ainoastaan yksi esiintymis-paikka Manner-Suomesta, muut tiedossa olevat vähäiset nykyesiintymät ovat Ahvenanmaalla. Mykerökaulusludetta uhkaa avoimien alueiden sulkeutuminen.
Kuva: Teemu Rintala
Calocoris roseomaculatus is an Endangered (EN) heteropteran living in dry grasslands and on roadsides. Its habitats are clearly declining. At present, this species has been found in only one locality in mainland Finland; the other scarce localities that are known currently are in Åland. Calocoris roseomaculatus is threatened by the overgrowing of open areas. Photo: Teemu Rintala
Eliöryhmä Ensisijainen
elinympäristö
Yh-teensä Toissijainen
elinympäristö
Yh-teensä Kaik-ki yh-teensä
Organism group Main
habitat Total Secondary
habitat Total Total
both
RE CR EN VU NT DD RE CR EN VU NT DD
Sammalet Bryophyta 0 23 5 2 6 7 43 0 20 13 4 11 6 54 97
Putkilokasvit Tracheophyta 9 9 30 23 35 106 0 1 14 7 17 1 40 146
Sienet Fungi 3 2 18 16 18 8 65 0 2 7 18 26 4 57 122
Jäkälät Lichenes 4 2 4 9 9 10 38 1 8 19 27 29 16 100 138
Nilviäiset Mollusca 0 0 0 0 1 1 2 0 0 0 1 4 0 5 7
Hämähäkkieläimet Arachnida 0 0 1 3 16 2 22 1 0 0 3 4 0 8 30
Tuhatjalkaiset Myriapoda 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1
Suorasiipiset, pihtihäntäiset ja torakat
Orthoptera, Dermaptera & Blattodea 0 0 2 0 0 1 3 0 0 0 1 1 0 2 5
Nivelkärsäiset Hemiptera 6 9 22 30 49 30 146 0 2 4 10 12 5 33 179
Ripsiäiset Thysanoptera 0 0 0 0 6 14 20 0 0 0 0 1 3 4 24
Kovakuoriaiset Coleoptera 50 13 37 52 56 22 230 5 5 8 13 30 5 66 296
Verkkosiipiset, kaislakorennot, käärmekorennot ja kärsäkorennot Neuroptera, Megaloptera, Raphidioptera &
Mecoptera
0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 1
Pistiäiset Hymenoptera 19 16 31 42 52 11 171 2 2 8 13 38 6 69 240
Perhoset Lepidoptera 13 19 100 72 91 4 299 4 10 52 44 64 1 175 474
Kierresiipiset Strepsiptera 0 0 1 1 1 1 4 0 0 0 0 0 0 0 4
Kaksisiipiset Diptera 17 14 9 18 25 34 117 1 1 2 7 12 11 34 151
Matelijat ja sammakkoeläimet
Reptilia & Amphibia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 2 2
Linnut Aves 0 4 7 5 8 0 24 0 2 3 8 7 0 20 44
Nisäkkäät Mammalia 2 0 0 1 1 0 4 0 0 1 1 1 0 3 7
Kaikki yhteensä Total 123 111 267 274 374 146 1295 14 53 132 158 258 58 673 1968 Taulukko 18. Perinneympäristöissä ja muissa ihmisen
muut-tamissa ympäristöissä ensisijaisesti ja toissijaisesti elävien Punaisen listan lajien määrä luokittain ja eliöryhmittäin.
Table 18. Number of red-listed species living primarily and secondarily in rural biotopes and cultural habitats, by category and organism group.
Tulokset
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
Lajimäärä Number of species Lajimäärä Number of species
Kuva 43. Ensisijaisesti perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhanalaisuuden syyt niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhanalaisuuteen kyseinen syy on vaikuttanut. Omina pylväinään esitetään ensisijainen syy ja yksi kaikista lajiin vaikuttaneista syistä.
Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 43. Causes of threat to threatened (CR–VU) species living primarily in rural biotopes and cultural habitats, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Kuva 44. Ensisijaisesti perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhkatekijät niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 44. Threat factors for threatened (CR–VU) species living primarily in rural biotopes and cultural habitats organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant factor are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Tulokset arvioitua lajia (39,4 % hävinneistä lajeista). Myös
kaikis-sa uhanalaisuusluokiskaikis-sa olevien ja silmälläpidettävien lajien määrät ovat tässä pääelinympäristössä kaikkein suurimmat: erittäin uhanalaisten (EN) lajien osuus kai-kista EN-luokkaan arvioiduista lajeista on 29,1 %, muissa luokissa olevien lajien osuudet ovat noin 20–23 % kaikis-ta kyseiseen luokkaan arvioiduiskaikis-ta lajeiskaikis-ta.
Ensisijaisesti kuivilla niityillä, kedoilla ja nummil-la elää lähes puolet kaikista tämän pääelinympäristön uhanalaisista (293 lajia, 45 %) ja Punaisen listan lajeista (532 lajia, 41 %) (taulukko 17). Hävinneiden lajien samoin kuin kaikkien uhanalaisuusluokkien ja silmälläpidet-tävien lajien osuudet ovat kuivilla niityillä, kedoilla ja nummilla tämän pääelinympäristön suurimmat: hävin-neiden lajien osuus on 39 % ja kaikkien muiden luokkien lajien osuudet yli 40 % kaikista tämän pääelinympäristön kyseiseen luokkaan arvioiduista lajeista.
Uhanalaisten lajien kannalta seuraavaksi merkittävim-piä ihmisen muuttamia ympäristöjä ovat erilaiset uuselin-ympäristöt, joissa elää ensisijaisesti 104 lajia (16 % pää-elinympäristön uhanalaisista lajeista). Muita uhanalaisille lajeille tärkeitä ensisijaisia elinympäristöjä ovat puistot, puutarhat ja pihamaat (53 lajia, 8,1 %) sekä hakamaat, leh-desniityt ja metsälaitumet (42 lajia, 6,4 %). Viljelymailla sekä rakennuksissa ja rakenteissa eläviä uhanalaisia ja Punaisen listan lajeja on niukasti, mutta hävinneitä lajeja näissä elinympäristöissä on melko paljon: viljelymailla 14 (11,4 % pääelinympäristön hävinneistä lajeista) ja ra-kennuksissa 11 (8,9 %) lajia. Hävinneiden lajien määrä on suhteellisen suuri myös puistoissa (20 lajia, 16,3 %).
Ihmisen muuttamat ympäristöt ovat tärkeitä monille eliöryhmille (taulukko 18). Huomattava osa ensisijaisesti tässä elinympäristössä elävistä Punaisen listan lajeista on hyönteisiä, lajimäärät ovat suuria varsinkin perhosis-sa (23,1 %), kovakuoriaisisperhosis-sa (17,8 %), pistiäisissä (13,2 %), nivelkärsäisissä (11,3 %) ja kaksisiipisissä (9,0 %). Näiden eliöryhmien lajit käsittävät yli kaksi kolmasosaa kaikista ensisijaisesti tässä pääelinympäristössä elävistä Punaisen listan lajeista. Hyönteiset suosivat erityisesti ketoja ja mui-ta paahteisia ympäristöjä. Suhteellisesti eniten ihmisen muuttamissa elinympäristöissä elää kierresiipisiä, joiden Punaisen listan lajeista näissä elinympäristöissä elää neljä viidestä ja molemmat uhanalaiset lajit (hietakierresiipi Halictoxenos spencei, VU ja ketokierresiipi Stylops thwaitesi, EN). Myös kolme neljästä uhanalaisesta suorasiipislajista on ihmisen muuttamien elinympäristöjen lajeja.
Yli neljäsosa sekä uhanalaisista että kaikista Punaisen listan putkilokasvilajeista esiintyy ensisijaisesti ihmisen muuttamissa ympäristöissä (taulukko 18). Ne viihtyvät
Isokokoinen ja helposti tunnistettava tammiorvakka (Peniophora quercina) on harvinainen eteläinen laji, jonka voi löytää puisto-jen tammilta. Tätä erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltua lajia uhkaa lahojen ja kuolleiden tammien väheneminen.
Kuva: Heikki Kotiranta
The large and easily recognisable Peniophora quercina is a rare southern fungal species that can be found on oak trees in parks. This species, classified as Endangered (EN), is threatened by the decrease in decaying and dead oak trees.
Photo: Heikki Kotiranta
kuivilla tai tuoreilla niityillä ja toisaalta puoliavoimilla puustoisilla laitumilla.
Hävinneitä lajeja on eniten kovakuoriaisissa (40,7 % elinympäristön hävinneistä lajeista) (taulukko 18). Kai-kista hävinneiksi arvioiduista kovakuoriaisista lähes puolet on esiintynyt ensisijaisesti ja yli puolet ainakin osittain ihmisen muuttamissa ympäristöissä. Niistä monet liittyvät vanhaan karjatalouteen; ne ovat eläneet lannassa kuivilla, hiekkapohjaisilla laitumilla tai van-hoissa karjatalousrakennuksissa ja niiden ympäristössä.
Neljästä hävinneeksi arvioidusta nisäkäslajista tammi-hiiri (Eliomys quercinus) ja mustarotta (Rattus rattus) elivät ihmisen muuttamissa ympäristöissä.
Ihmisen muuttamat ympäristöt ovat monille eliöryh-mille tärkeitä toissijaisina elinympäristöinä (taulukko 18). Kaikkiaan näissä elinympäristöissä elää joko ensi- tai toissijaisesti lähes 1 000 uhanalaista (37,3 % kaikista uhanalaisista lajeista) ja lähes 2 000 Punaisen listan la-jia (29,5 % kaikista Punaisen listan lajeista). Tässä tar-kastelussa perhoset ovat lajimäärältään ylivoimaisesti suurin eliöryhmä, sillä valtaosa uhanalaisista ja muista Punaisen listan perhosista ovat ainakin osittain ihmisen muuttamien elinympäristöjen lajeja. Nämä elinympäris-töt ovat tärkeitä myös kovakuoriaisten, nivelkärsäisten,
Tulokset
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
Kuva 45. Ensisijaisesti perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elävien silmälläpidettävien (NT) lajien taantumisen tai heikon tilanteen syyt niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden taantumiseen kyseinen syy on vaikuttanut.
Omina pylväinään esitetään ensisijainen syy ja yksi kaikista lajiin vaikuttaneista syistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 45. Causes of the decline or poor state of Near Threatened (NT) species living primarily in rural biotopes and cultural habitats organised according to their frequency. The number and percentage of Near Threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column.
The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Kuva 46. Ensisijaisesti perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elävien silmälläpidettävien (NT) lajien uhkatekijät niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 46. Threat factors for Near Threatened (NT) species living primarily in rural biotopes and cultural habitats organised according to their frequency. The number and percentage of Near Threatened species whose status has been affected by the relevant factor are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Lajimäärä Number of species Lajimäärä Number of species
Tulokset kaksisiipisten, pistiäisten, putkilokasvien ja sienten
yh-tenä elinympäristönä.