Uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille on arvioitu ja merkitty niiden tämän hetkiseen tilanteeseen johtaneet uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät, joita kumpaakin voi kullakin lajilla olla yksi tai useampia. Merkinnässä käytetty luokitus on selitetty luvussa 7. Lajin uhanalaistumiseen on usein vaikuttanut monta tekijää. Ne on pyritty merkitsemään niin, että merkittävin ja ensisijaiseksi arvioitu syy on ensimmäi-senä ja muut järjestyksessä siten, että merkitykseltään vähäisin on viimeisenä. Ensisijaisen syyn tunnistaminen useista lajin uhanalaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä. Vaikka syistä ja uh-kista ei jokaiselle lajille ole ollut mahdollista valita yhtä selvästi ensisijaista, antavat kuvissa 5–9 esitetyt osuudet
Yli satavuotiaaksi elävän jokihelmisimpukan eli raakun (Mar-garitifera mar(Mar-garitifera) tulevaisuus näyttää heikolta. Vaikka laji löytyykin vielä monesta joesta, nuoret yksilöt saattavat puut-tua niistä kokonaan. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Kuva: Panu Oulasvirta
The future of Margaritifera margaritifera, which can live to be a hundred years old, seems gloomy. Although the species is still found in many rivers, young individuals may be completely missing. The species is classified as Endangered (EN).
Photo: Panu Oulasvirta
Verihiirensammal (Bryum cryophilum) kasvaa tunturipaljakalla lumenviipymien läheisyydessä sekä sulavesistä alkunsa saavien kylmävetisten tunturipurojen ja lähteikköjen reunoilla. Laji on meillä harvinainen ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Verihiirensammalen elinympäristöt ovat herkkiä ilmas-tonmuutoksen aiheuttamalle lämpenemiselle ja kesien kuivu-miselle. Kuva: Kimmo Syrjänen
Bryum cryophilum grows in alpine heaths and meadows close to snowbeds and along cold fell-side brooks and spring complexes supplied by melted snow. The bryophyte species is rare here and is classified as Critically Endangered (CR). The habitats of the species are sensitive to the warming caused by climate change and to the drying of summers.
Photo: Kimmo Syrjänen
Tulokset
M 201 28 %
Mv 192 26 % MI 181
25 % Mp113
15 % Mk 46
6 % M tot eriteltynä
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Lajimäärä Number of species Kuva 5. Uhanalaisten (CR-VU) lajien uhanalaisuuden syyt
nii-den yleisyynii-den mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhanalaisuu-teen kyseinen syy on vaikuttanut. Omina pylväinään esitetään ensisijaiset syyt ja yksi syy kaikista. Metsäelinympäristöihin liittyvät syyt (M tot) on eritelty ympyrädiagrammissa. Lyhen-teet on selitetty luvussa 7.
Figure 5. Causes of threat among threatened species
(CR–VU), organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The causes relating to forest habitats (M tot) are specified in more detail in the pie chart. The abbreviations are explained in Chapter 7.
oikean suuntaisen tuloksen niiden merkittävyydestä ko-konaisuutena. Luvussa 3.7 uhanalaisuuden syyt ja uhka-tekijät esitellään elinympäristöittäin.
Metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäris-töjen muutokset (M tot) ovat yhteensä 733 uhanalaisen lajin (27,5 % uhanalaisista) ensisijaisena uhanalaisuu-den syynä (kuva 5). Yli puolella näistä lajeista syynä on tarkemmin ottaen lahopuun tai vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen ja yli neljänneksellä
lajeista ensisijaisena uhanalaisuuden syynä on metsien uudistamis- ja hoitotoimet.
Niittyjä, ketoja, rantoja, ja muita avoimia elinympä-ristöjä sekä harjunrinteitä heikentävä avoimien alueiden sulkeutuminen on 639 lajin (24 %) uhanalaisuuden ensisi-jainen syy (kuva 5). Satunnaistekijät, joiden vaikutuksille altistavat hyvin pieni populaatio tai esiintymisalue, on 263 lajin (9,9 %) ensisijainen uhanalaisuuden syy. Myös kaivannaistoiminta (4,7 %), rakentaminen (4,4 %),
vesi-Tulokset
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Lajimäärä Number of species Kuva 6. Silmälläpidettävien (NT) lajien taantumisen tai heikon
tilan syyt niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden taantumiseen kyseinen syy on vaikuttanut. Omina pylväinään esitetään ensisijaiset syyt ja yksi syy kaikista. Met-säelinympäristöihin liittyvät syyt (M tot) on eritelty ympyrä-diagrammissa. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 6. Causes of decline or poor state of Near Threatened species organised according to their frequency. The number and percentage of Near Threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own.
The causes relating to forest habitats (M tot) are specified in more detail in the pie chart. The abbreviations are explained in Chapter 7.
M 172 30 %
MI 154 27 % Mv 153
26 % Mp 78
13 % Mk 21
4 %
M tot eriteltynä
rakentaminen (3,7 %), sekä ojitus ja turpeenotto (3,7 %) nousevat esille yleisinä ensisijaisina uhanalaisuuden syi-nä. Ilmastonmuutos on merkittävin tekijä 29 lajin (1,1 %) uhanalaistumisessa.
Tarkasteltaessa yhdessä kaikkia syitä (ensisijaisia se-kä muita syitä), ovat metsäelinympäristöjen muutokset (1 420 lajia) ja avoimien alueiden sulkeutuminen (886 la-jia) edelleen merkittävimmät syyt lajien uhanalaistumi-seen (kuva 5). Rakentaminen on yhtenä syynä
huomatta-vasti useammalla lajilla (575 lajia) kuin ensisijaisena (116 lajia), samoin kuin kemialliset haittavaikutukset, joka on ensisijaisena syynä 83 lajilla (3,1 %), mutta yhtenä syynä peräti 374 lajilla. Myös muun muassa ojitus ja turpeen-otto, vesirakentaminen, kuluminen sekä pellonraivaus ovat yhtenä syynä selvästi tavallisempia kuin ensisijai-sina. Ilmastonmuutos on yhtenä uhanalaisuuden syynä 75 lajilla, joista suurin osa on hyönteisiä.
Tulokset
Kuva 7. Uhanalaisten (CR–VU) lajien uhkatekijät niiden ylei-syyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Metsäelinympäris-töihin liittyvät tekijät (M tot) on eritelty ympyrädiagrammissa.
Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 7. Threat factors of threatened (CR–VU) species organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The factors relating to forest habitats (M tot) are specified in more detail in the pie chart. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Silmälläpidettävillä (NT) lajeilla populaatioiden taan-tumisen tai heikon tilan syyt ovat samankaltaisia kuin uhanalaisiksi luokitelluilla lajeilla. Metsäelinympäris-töjen muutokset ja avoimien alueiden sulkeutuminen ovat selvästi merkittävimmät tekijät sekä ensisijaisena että yhtenä syynä (kuva 6). Ojitus ja turpeenotto on kol-manneksi yleisin ensisijainen syy, kun se uhanalaisilla lajeilla on seitsemäntenä. Satunnaistekijöiden merkitys on myös silmälläpidettävillä lajeilla suuri. Rakentami-nen sekä kemialliset haittavaikutukset ovat yhtenä
syy-nä huomattavasti yleisemmin kuin ensisijaisena syysyy-nä.
Ilmastonmuutos on ensisijainen syy 52 ja yhtenä syynä 81 silmälläpidettäväksi luokitellulla lajilla.
Lajeihin kohdistuvat uhkatekijät ovat pääosin samoja kuin uhanalaisuuden syyt. Metsäelinympäristöjen muu-tokset uhkaavat ensisijaisesti 732 uhanalaista (27,5 %) (kuva 7) ja 611 silmälläpidettävää (32,0 %) lajia (kuva 8).
Yhtenä uhkatekijänä ne ovat 1 413 uhanalaiselle ja 1 068 silmälläpidettävälle lajille. Avoimien alueiden sulkeu-tuminen on toiseksi merkittävin myös tulevaisuuden
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
M 225 31 %
MI 179 24 % Mv 176
24 % Mp 116
16 % Mk 36
5 % M tot eriteltynä
Lajimäärä Number of species
Tulokset
Kuva 8. Silmälläpidettävien (NT) lajien uhkatekijät niiden ylei-syyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä. Metsäelinympäris-töihin liittyvät tekijät (M tot) on eritelty ympyrädiagrammissa.
Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 8. Threat factors of Near Threatened (NT) species, organised according to their frequency. The number and percentage of Near Threatened species whose status has been affected by the relevant factors are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own.
The factors relating to forest habitats (M tot) are specified in more detail in the pie chart. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
M 192 31 %
MI 158 26 % Mv 156
26 % Mp 82
13 % Mk 23
4 %
M tot eriteltynä
Lajimäärä Number of species
uhkatekijänä. Se on ensisijainen uhkatekijä 663 uhan-alaiselle (27,5 %) ja 373 silmälläpidettävälle (19,5 %) lajille ja se on arvioitu yhdeksi uhkatekijäksi 939 uhanalaiselle ja 493 silmälläpidettävälle lajille (kuvat 7 ja 8). Satunnais-tekijät, rakentaminen ja kemialliset haitat ovat yhtenä uhkatekijänä huomattavasti useammin kuin ensisijai-sena uhkana.
Ilmastonmuutos on tulevaisuuden uhkatekijänä huo-mattavasti merkittävämpi kuin uhanalaisuuden syynä.
Ensisijaisena uhkatekijänä se on 104 uhanalaiselle (3,9 %)
ja 147 silmälläpidettävälle (7,7 %) lajille (kuvat 7 ja 8).
Uhanalaisista lajeista suurin osa on jäkäliä, putkilokas-veja ja perhosia. Ilmastonmuutoksen uhkaamista lajeista valtaosa esiintyy pohjoisboreaalisella alueella (kuva 2) ja noin puolet ainoastaan Tunturi-Lapissa. Yhtenä uh-katekijänä ilmastonmuutos on 377 uhanalaiselle ja 263 silmälläpidettävälle lajille.
Tulokset
3.5