Uhanalaisia kallioiden ja kivikoiden lajeja on kallioiden pinta-alaan suhteutettuna paljon; 298 uhanalaista lajia eli 11,2 % kaikista uhanalaisista lajeista (taulukko 13).
Kalliolajien osuus kaikista arvioiduista lajeista on vain 5,7 %, mutta niistä uhanalaisia on peräti 23,3 % (kuva 12). Kalliot ja kivikot ovat kaikkiaan 693 Punaisen listan
lajin ensisijainen elinympäristö (10,4 % kaikista Punai-sen listan lajeista). Yhtenä elinympäristönä ne ovat 926 Punaisen listan lajille (taulukko 14). Lähes puolet Punai-sen listan ja reilusti yli puolet uhanalaisista kalliolajeista on kalkkikallioiden ja louhosten lajeja. Vain muutamille kalkkikallioiden lajeille on annettu lisämääreet ”paah-teinen” tai ”varjoinen”. Serpentiinikalliot ja -maa on mai-nittu ensisijaiseksi elinympäristöksi 10 uhanalaiselle ja 15:lle Punaisen listan lajille. Karuilla ja keskiravinteisilla kallioilla elää 22 % uhanalaisista ja 42 % Punaisen lis-tan kalliolajeista. Tarkemmin määrittelemättömät kal-lioympäristöt ovat 19 uhanalaisen ja 72 Punaisen listan kalliolajin elinympäristöä. Kallio- ja kivikkoelinympä-ristöistä on hävinnyt 15 lajia (4,8 % kaikista hävinneis-tä). Poikkeuksellisen paljon kallioilla on äärimmäisen uhanalaisia (CR) lajeja, lähes viidennes (19,6 %) kaikista tähän luokkaan arvioiduista lajeista. Niistä huomattava osa on hyvin harvinaisia jäkäliä.
Taulukko 13. Ensisijaisesti kallioilla elävien Punaisen listan lajien
määrä luokittain ja elinympäristöittäin. Table 13. Number of red-listed species living primarily on rock outcrops, by category and habitat.
Elinympäristö Punaisen listan lajien
määrä luokittain Punaisen listan lajit yhteensä
Osuus kalli-oiden Pu-naisen listan
lajeista
Osuus kallioi den
uhanalaisis-ta lajeisuhanalaisis-ta
Arvioitu-jen lajien määrä
Habitat type Number of red-listed species
by category Red-listed species
total
Proportion of red-listed
species in rock outcrops and boulder
fields
Proportion of threate-ned species
in rock outcrops and boulder
fields
Number of assessed
species
RE CR EN VU NT DD Kalkkikalliot ja louhokset
Calcareous rock outcrops and quarries 6 66 67 65 59 44 307 44,3 % 66,4 % 414
Serpentiinikalliot ja -maa
Serpentine rock outcrops 1 3 5 2 3 1 15 2,2 % 3,4 % 4
Kalliorotkot, rotkolaaksot ja kurut
Canyons and gorges 0 2 1 0 1 0 4 0,6 % 1,0 % 6
Luolat ja halkeamat
Caves and crevices 0 0 0 2 0 1 3 0,4 % 0,7 % 16
Karut ja keskiravinteiset kalliot
Siliceous rock outcrops 7 21 16 29 59 160 292 42,1 % 22,1 % 643
Kalliot (tarkemmin määrittelemättömät) Rock outcrops and boulder fields (unspecified)
1 4 7 8 25 27 72 10,4 % 6,4 % 194
Yhteensä Total 15 96 96 106 147 233 693 100,0 % 100,0 % 1277
Tulokset Taulukko 14. Kallioilla ensisijaisesti ja toissijaisesti elävien
Punaisen listan lajien määrä luokittain ja eliöryhmittäin. Table 14. Number of red-listed species living primarily and sec-ondarily on rock outcrops, by category and organism group.
Eliöryhmä Ensisijainen
elinympäristö
Yh-teensä Toissijainen
elinympäristö
Yh-teensä Kaikki yhteensä
Organism group Main
habitat Total Secondary
habitat Total Total
both
RE CR EN VU NT DD RE CR EN VU NT DD
Sammalet Bryophyta 0 41 22 22 15 5 105 1 8 22 26 13 5 75 180
Putkilokasvit Tracheophyta 0 2 4 6 11 1 24 0 0 2 1 3 0 6 30
Sienet Fungi 0 1 1 0 1 0 3 0 0 4 0 0 0 4 7
Jäkälät Lichenes 15 52 66 74 110 225 542 0 4 13 29 40 29 115 657
Nilviäiset Mollusca 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 1 0 1 2
Hämähäkkieläimet Arachnida 0 0 0 1 7 1 9 0 0 0 0 3 0 3 12
Tuhatjalkaiset Myriapoda 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Nivelkärsäiset Hemiptera 0 0 0 2 0 0 2 0 0 1 0 2 1 4 6
Ripsiäiset Thysanoptera 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1
Pistiäiset Hymenoptera 0 0 1 0 0 1 2 0 0 0 0 3 0 3 5
Perhoset Lepidoptera 0 0 1 0 0 0 1 0 0 3 3 7 0 13 14
Kaksisiipiset Diptera 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 1
Matelijat ja sammakkoeläimet
Reptilia & Amphibia 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1
Linnut Aves 0 0 1 0 1 0 2 0 0 3 2 1 0 6 8
Nisäkkäät Mammalia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 1
Yhteensä Total 15 96 96 106 147 233 693 1 12 50 61 74 35 233 926
Reikäkarve (Menegazzia terebrata) kasvaa puolivarjoisilla ja kosteahkoilla silikaattikallioiden seinämillä, harvoin lohkareil-la. Laji on kasvupaikoillaan erittäin niukka ja se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Reikäkarve kärsii kasvukallioidensa edustojen hakkuiden aiheuttamasta kuivumisesta ja ilmeisesti myös ilmansaasteista. Kuva: Kimmo Jääskeläinen
Menegazzia terebrata grows on semi-shady and fairly moist silicate rock walls, rarely on boulders. The lichen species is very scarce in its habitats and is classified as Endangered (EN).
Menegazzia terebrata suffers from the drying out caused by logging in front of its rock habitats, and apparently also from air pollution. Photo: Kimmo Jääskeläinen
Tulokset
Kuva 33. Kallioilla elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhan-alaisuuden syyt niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhanalaisuuteen kyseinen syy on vaikuttanut. Omina pylväinään esitetään ensisijainen syy ja yksi kaikista lajiin vai-kuttaneista syistä. Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 33. Causes of threat to threatened (CR–VU) species living primarily on rock outcrops, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant cause are given at the end of each column. The main causes, and one out of all causes affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7.
Kuva 34. Kallioilla elävien uhanalaisten (CR–VU) lajien uhka-tekijät niiden yleisyyden mukaan järjestettynä. Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden uhkana kyseinen tekijä vaikuttaa. Omina pylväinään esitetään ensisijainen tekijä ja yksi kaikista lajiin vaikuttavista tekijöistä.
Lyhenteet on selitetty luvussa 7.
Figure 34. Threat factors for threatened (CR–VU) species living primarily on rock outcrops, organised according to their frequency. The number and percentage of threatened species whose status has been affected by the relevant factor are given at the end of each column. The main factors, and one out of all factors affecting the species, are presented as columns of their own. The abbreviations are explained in Chapter 7
Ensisijainen syy Main cause Yksi syistä One of the causes
Ensisijainen tekijä Main threat Yksi tekijöistä One of the threats
Lajimäärä Number of species Lajimäärä Number of species
Tulokset Höyhensammal (Ctenidium molluscum) on harvinainen,
eteläi-nen kalkkikallioiden ja -louhosten seinämillä sekä kalkkipitoi-sella maalla kasvava sammal. Se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Asutuksen lähellä olevien kasvupaikkojen uhkina on mainittu etenkin umpeenkasvu ja rakentaminen.
Kuva: Kimmo Syrjänen
Ctenidium molluscum is a rare, southern bryophyte growing on the walls of calcareous rock outcrops and quarries and on calcareous land. It is classified as Vulnerable (VU). The primary threats mentioned in connection with habitats near housing are overgrowing and construction.
Photo: Kimmo Syrjänen Ensisijaisesti kallioilla ja kivikoissa eläviä Punaisen
listan lajeja on 12 eliöryhmässä (taulukko 14). Toissijaise-na elinympäristönä ne on lisäksi mainittu kolmen muun eliöryhmän lajeille. Jäkälien osuus ensisijaisista kallioiden uhanalaisista lajeista on reilusti yli puolet (64,4 %) ja Pu-naisen listan lajeista yli kaksi kolmasosaa (78,2 %). Lähes joka kolmas (28,5) kallioiden uhanalaisista lajeista on sam-mal. Punaisen listan sammalten osuus kallioilla elävistä Punaisen listan lajeista on 15,2 %. Puolet uhanalaisista jäkälistä ja lähes puolet uhanalaisista sammalista on joko kokonaan tai osittain sidoksissa erilaisiin kalliokasvupaik-koihin. Lisäksi kallioelinympäristöissä elää jonkin verran uhanalaisia putkilokasveja ja Punaisen listan hämähäk-kieläimiä. Kallioilla elävät ravintokasvit ovat tärkeitä joille-kin Punaisen listan perhosille (taulukko 14), mutta muissa eliöryhmissä on ainoastaan yksittäisiä kalliolajeja.