6 Pohdinta
6.5 Jatkotutkimusmahdollisuuksia
Jatkotutkimuksen tarve on suuri. Mentaaliharjoittelun empiriaa on selvitetty tässä tutki muk sessa muusikoiden haastattelujen ja aiemmin kirjoitetun aineis-ton avulla. Kun tut ki muk sen koh teena on mentaaliharjoittelu musiikissa, on selvää, ettei aihetta voi da tutkia ai noastaan ihmisen ul koisen käyttäytymisen perusteella, vaan tietoa on saa ta va hänen ta jun nansisällöstään. Muusikon men-taaliharjoittelun tapoja tutkittaessa yhtenä vai keutena on se, että jokaisella mentaalisti har joit te levalla on omat harjoittelutapansa. Mut ta näin hän on myös konkreettisesti harjoiteltaessa. Mah dollista lienee kuitenkin löy tää sa man kal -taisuuksia ja toisaalta selkeitäkin eroavaisuuksia musiikil lisen mentaalihar joit-te lun ta voissa. Vertailtavia muusikoita on vain oltava riittävän suuri määrä.
Tämän tut ki muk sen pieni otos, neljä haas ta tel tua, ei vielä oikeuta yleistyksiin.
Ja kuitenkin tämän tut ki muk sen antamat suuntaviivat ovat selkeät.
Jatkotut-kimuksen merkitys on löytää musiikillisen mentaaliharjoittelun sään nön mu-kaisuudet ja lainalai suudet.
Laajemmin uuden tiedon tuottamista ajatellen, tämä työ on musiikillisen mentaa lihar joit te lun pe rus kartoitusta, jos ta on aiheellista ede tä jatkotutkimuk-siin. Urheilun men taali har joit telu, urheilun sanastossa mie likuvaharjoit telu, on an tanut paljon lähtökohtia tälle tut ki mukselle. Se tar joaa edel leen kin käytän-nön hyviä, toimivia ratkaisuja ja kohteita. Jatko tut kimuk sis sa on erittäin tärke-ää ymmärttärke-ää urheilun merkitys aiheelle. Yhteistyö sii hen suun taan on erit täin toivottavaa. Kuitenkaan mentaaliharjoittelun käsittely ilmiönä ja kä sit teinä ei ole tullut tä hän työhön ur heilun kaut ta, vaan yh teistyötä tarvitaan monen tie-teenalan suun taan.
Tässä tutkimuksessa esiin tuodun materiaalin perusteella on jo mahdollista hahmotella eri laisia mu siikillisen mentaaliharjoittelun metodeja. Nyt on luotu lähtökohtia ja käsitteitä sii hen, mi ten jatkossa musiikillisen mentaaliharjoit-telun tapoja ja käytäntöjä voidaan ke hittää pedagogiseksi opis kelumeto diksi.
Tutkimuksen kohteena voivat olla esi merkiksi eri aistein – visuaalisesti, auditii-visesti, kinesteettisesti tai vielä jollakin tutkimattomalla tavalla suuntautuneet henkilöt. Soit tamisen opettamiseen liittyvä mentaaliharjoittelun me to dinen ja pedagoginen alue on laa ja ja uusi kohde kehitettäväksi ja tutkittavaksi.
Erittäin mielen kiin toinen tutkimuksen kohde on erilaisten instrument tien soittajien tavat, koh teet ja tavoit teet men taaliharjoittelua ajatellen. Tärkeä ky-symys myös on se, ratkaisee ko soit tajana ole misen taidollinen ja kokemuk-sellinen taso sen, kuinka merkityksellistä men taa li har joit telu oppimisessa on.
Esimerkiksi toimintatutkimuksellisesti on mah dollis ta ke hittää men taalimeto-deja erilaisiin tarpeisiin, kuten juuri eri ta sois ten soittajien käyt töön. Tut ki mus voi näin selvittää erilaisten mentaaliharjoittelun muo tojen vai ku tusta esi mer -kik si juu ri pianonsoiton yhteydessä tar vittavien taitojen omaksumisessa. Muut instru men tit ovat aivan yhtälaisessa ase massa jatkotutki muksia ajatellen.
Mielenkiin toi nen ky sy mys onkin, poikkeaako polyfonisten soit tajien men-taaliharjoittelu mah dol li ses ti esi mer kiksi jou sisoittajien ja puhaltajien mentaa-lisista työskentelytavoista.
Opetusme todin ke hittä mi sessä voisi apuna olla aiheen käsittely triangu-laation avul la. Täl löin opis kelijata son pe rusky se ly lomakkeen, teema haas-tattelun ja jopa aihetta va lai se van es seen avulla olisi mahdollista löytää men taa-lihar joit telun pedagogisia mahdol li suuk sia ja ra joja. Pe dagogisten sovellusten luo misessa myös yhteistyö muusikoiden sekä mui den tie teen alo jen edusta jien kanssa on suotavaa, suo ras taan vält tä mätöntä, kun kyseessä on näin sel keäs ti monitieteellinen ja monitaiteellinen tutkimusaihe.
Lopuksi voidaan todeta, että mentaaliharjoittelun tarkoitus on tuottaa uu-sia asteittaiuu-sia, eri ais teille perustuvia mentaaliuu-sia ko kemukuu-sia, jotka ilmene-vät saavutettavina päämääri nä. Sik si men taa liharjoit telua on syytä tarkastella
mahdollisena, käyttö kel poi sena väli nee nä konkreettisen harjoittelun lisänä. Ei kuitenkaan maagisena tekniikkana, joka varmis taa täy del lisen suo rituksen. Tä-mä kävi selkeästi ilmi täTä-män tutkimuksen haastatte luis ta. On eri tyisen tär keää huo ma ta, että konkreettiseen tai mentaa li seen harjoitteluun käy tet ty aika ei ole paras tehok kuuden tai menes tyk sen ennustaja, vaan paljon tärkeämpää on se, mi ten harjoi tel laan. Parempi ilmaisu lienee tai dot kuin tekniikat niis tä kaiken kaikkiaan paljon työ tä vaa ti vis ta toiminnois ta, joita ren toutus ja mentaalihar-joittelu loppujen lopuksi ovat.
Todelliset tapahtumat saattavat poiketa mielikuvista melkoisesti. Mikäli kuitenkin on ole massa riittävä määrä neuraalista toimintaa, joka vaikuttaa sekä todellisessa että kuvitel lus sa tilanteessa, näiden välinen vuorovaikutus voi syntyä. Jos mielessä kuvitellaan tie tyn lainen suoritus tai esiintyminen, todelli-suus tulee olemaan ainakin osit tain saman kal tai nen. ”Fortis imaginatio generat causum” (voimakas kuvittelu synnyt tää todellisen ta pah tuman) (Lazarus 1984, 67–69).
Lähteet
Abma, C. L., Fry, M. D., Li, Y., & Relyea, G. (2002). Differences in imagery content and imagery ability between high and low confi dent track and fi eld athletes.
Journal of Applied Sport Psychology, 14(2), 67–75.
Ahsen, A. (1977). Eidetic: An overview. Journal of Mental Imagery, 1, 129–137.
Ahsen, A. (1984). ISM: The Triple Code Model for Imagery and Psychophysiology.
Journal of Mental Imagery, 8, 152–159.
Ahsen, A. (1986). The new structuralism: Imagers in dramatic interlock. Journal of Mental Imagery, 10, 142–147.
Ahsen, A. (1995). Self-report questionnaires: New directions for imaginary research.
Journal of Mental Imagery, 19(3, 4), 107–123.
Aleman, A., Nieuwenstein, M. R., Böcker, K. B. E., & Haan, E. (2000). Music training and men tal imagery ability. Neuropsychology, 38, 164–168.
Allard, F., & Starkes, J. L. (1999). Motor-skill experts in sports, dance and other do-mains. In K. A. Ericsson & S. M. Smith (Eds.), Toward a general theory of ex-pertise. Prospects and limits (pp. 125–155). Cambridge: Cambridge University Press.
Altenmüller, E. (1986). Brain electrical correlates of cerebral music processing in the human. European Archives of Psychiatry and Neurologigal Sciences, 235, 342–354.
Altenmüller, E., & Gruhn, W. (2002). Brain mechanism. In R. Parncutt & G. E. Mcpher-son (Eds.), The science and psychology of music performance; creative strate-gies for teaching and learning (pp. 60–63, 70–76). Oxford: Oxford University Press.
Altenmüller, E. (2001). How many music centres are in the brain? In R. Zatorre & I.
Peretz (Eds.), The biological foundations of music (pp. 273–280). New York:
Annuals of the New York Academy of Sciences 2001, 930.
Altenmüller, E. (2001). The neurobiology of music perception: cortical processing of Time- and pitch-structures. Discussant paper submitted to the Günne Confer-ence 2001.
Altenmüller, E., Bangert, M., Liebert, G., & Gruhn, W. (2000). Mozart in us: how the brain processes music. Medical problems of Performing Artists 2000, 15, 99–
106.
Altenmüller, E. (1986). Electrophysicologigal correlates of music processing in the hu-man brain. European Archives of Psychiatry and Neurologigal Sciences, 235, 342–354.
Amunts, K., Schlaug, G., & Jäncke, L. (1997). Motor cortex and hand motor skills:
Structural compliance in the human brain. Human Brain Mapping, 5, 206–
354.
Anderson, J. R. (1995). Cognitive Psychology and its Implications. USA: W. H. Free-man and Company
Anttila, M. (2000). Luokanopettajaopiskelijoiden pianonsoiton opiskelijamotivaatio ja soit to tuntien tunneilmapiiri Joensuussa, Jyväskylässä ja Petroskoissa. Joen-suun ylio pis ton kas vatustieteellisiä julkaisuja N:o 58.
Anttila, M. (2004). Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja käytäntöä. Kasvatustietei-den tie de kunnan opetusmonisteita N:o 39. Joensuun yliopisto.
Arjas, P. (2002). Muusikoiden esiintymisjännitys. Tapaustutkimus klassisen musiikin am mattiopis kelijoiden jännittäjätyypeistä ja esiintymisvalmennuksen kurssiko-kemuksista. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2002.
Arjas, P. (2001). Iloa esiintymiseen – muusikon psyykkinen valmennus. Jyväskylä. Ate-na Kustannus Oy.
Arjas, P. (1995). Psyykkinen valmennus soitonopiskelussa – esiintymistilanteen hallin-ta. Li sensiaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Musiikkitieteen laitos.
Asikainen, R. (1994). Strategiat – merkitykselliset mielleketjut. Teoksessa V-M. Toivo-nen & P. von Harpe (toim.), NLP. Mielikirja. Kuinka muuttaa mieltään. Helsin-ki: Färlags Ab ai-ai Oy ja Suomen NLP- yhdistys.
Baddeley, A. D., & Logie, R. H. (1992). Auditory imagery and working memory. In D.
Reisberg (Ed.), Auditory imagery (pp. 179–197). Hillsdale, New Jersey: Lau-rence Erlbaum Associates..
Bailes, F. (2007). Timbre as an elusive component of imagery for music. Empirical Musicology Review, Vol.(2), 1, 17–30.
Bamberger, J. (1991). The mind behind the musical ear. Cambridge MA: Harvard Uni-versity Press.
Bandura, A. (1977). Self-Effi cacy. The Exercise of Control. USA: W. H. Freeman and Company.
Bangert, M. W., Parlitz, D., & Altenmüller, E. (1999). Neuronal correlates of the pi-anists ´inner ear´. Proceedings of the Conference on Musical Imagery. Oslo (i.pr.).
Bangert, M., & Altenmüller, E. O. (2003). Mapping perception to action in piano prac-tice: a longitudinal DC-EEG study. BMC. Neuroscience, 4, 26–36.
Bangerter, A., & Heath, C. (2004). The Mozart effect: Tracking the evolution of a scien-tifi c legend. British Journal of Social Psychology, 43, 605–623.
Barry, N., & Hallam, S. (2002). “Practice”. In R. Parncutt & G. E. McPherson (Eds.), The science and psychology of music performance; creative strategies for teaching and learning (pp. 151–155). Oxford: Oxford University Press.
Baxter, M. (1982). Overcome Stage Fright. New York: Bradley Publications.
Beilock, S. L., Afremow, J. A., Rabe, A. L., & Carr, T. H. (2001). “Don´t miss!” The de-bilitating effects of suppressive imagery on golf putting performance. Journal of Sport and Exercise Psychology, 23, 200–221.
Bennett, S. (1992). Musical Imagery Repetition (MIR). A dissertation. Cambridge Uni-versity.
Besson, M., Faita, F., & Requin, J. (1994). Brain waves associated with musical in-concruitis differ for musicians and non-musicians. Neuroscience Letters, 168, 101–105.
Bird, J., & Pinch, C. (2002). Autogenic Therapy—self-help for Mind and Body. Newleaf:
Gill & Macmillan.
Björkman, A. (1982). Psyykkinen valmennus 1. Henkisten voimavarojen hyödyntämi-nen. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.
Blood, A., Zarorre, R., Bermudez, P., & Evans, A. (1999). Emotional responses to pleas-ant and unpleaspleas-ant music correlating with activity in paralimbic brain regions.
Natur Neuroscience, 2, 382–387.
Boschker, M. S. J., Bakker, F. C., & Rietberg, M. B. (2000). Retroactive interference effects of mentally imagined movement speed. Journal of Sports Sciences, 18, 593–603.
Brantigan, C. O., Brantigan, T. A., & Joseph, M. (1982). Effect of beta blockade and beta stimulation on stage fright. The American journal of medicine, 72, 88–94.
Brodsky, W., Henik, A., Rubinstein, B.-S., & Zorman, M. (2003). Auditory imagery from musical notation in expert musicians. Perception and Psychophysics, 65(4), 602–612.
Brodsky, W., Sloboda, J. A., Mitchell, G., & Waterman, B. Sc. (1994). An exploratory investigation into auditory style as a correlate and predictor of music perform-ance anxiety. Medical problems of performing artists, 9(4), 101–102.
Brotons, M. (1994). Effects of performing conditions on music performance anxiety and performance quality. Journal of music therapy, 31(1). Spring, 63–81.
Buck, P. C. (1974). Psychology for Musicians. First Edition 1944: Twelfth Impression 1974. London: Oxford University Press.
Bruner, J. (1986). Actual minds, possible worlds. Cambridge: Harvard University Press.
Buttsworth, L. M., & Smith, G. A. (1995). Personality of Australian performing mu-sicians by gender and by instrument. Personality and Individual Differences, Vol.(18), 5, 15–18.
Callow, N., & Hardy, L. (2004). The relationship between the use of kinesthetic imag-ery and different visual imagimag-ery perspectives. Journal of Sports Sciences, 22, 167–177.
Callow, N., & Hardy, L. (1997). Types of imagery associated with high sport confi dence and self-effi cacy. In R. Lidor & M. Bar-Eli (Eds.), Proceedings of the IX World Congress of Sport Psychology (pp. 178–180). Israel: Netanya. ISSP.
Carlsson, B. (1996). Kvalitativa forskningsmetoder för medicin och beteendeveten skap.
Almqvist & Wiksell Medicin/Liber. Första upplagan. Falköping: Gummessons Tryckeri Ab.
Chaffi n, R., Imrech, G., & Crawford, M. (2002). Practicing perfection: Memory and piano performance. Mahway, NJ: Erlbaum.
Chalmels, C., & Fournier, J. F. (2001). Duration of physical and mental execution of gymnastic routines. Sport Psychologist, 15, 142–150.
Chan, A. S., Ho, Y., & Cheung, M. C. (1998). Music training improves verbal memory.
Nature, 396, 128.
Charness, N. (1999). Expertise in chess: The balance between knowledge and search. In K. A. Ericsson & J. Smith (Eds.), Toward a general theory of expertise. Pros-pects and limits (pp. 179–189). Cambridge: Cambridge University Press.
Charness, N., Krampe, R. T., & Mayr, U. (1996). The role of practice and coaching in entrepreneurial skill domains: An international comparison of life-span chess skill acquisition. In K. A. Ericsson (Ed.), The road to excellence: The acquisi-tion of expert performance in the arts and sciences, sports, and games (pp.
151–169). Mahwah, NJ: Erlbaum.
Chi, L. (2004). Achievement goal theory. In T. Morris & J. Summers. (2nd Ed.), Sport psychology: Theory, applications and issues (pp. 152–174). Brisbane, Austra-lia: Wiley.
Clark, V. (1960). Effect of mental practice on the development of a certain motor skill.
Research Quarterly, 3, 561–567.
Clark, D. B., & Agras, W. St. (1991). The assessment and treatment of performance anxiety in musicians. American journal of psychiatry, 148(5), May, 598–605.
Clarke, E. (2002). Understanding the psychology of performance. In J. Rink (Ed.), Musical performance; a guide to to understanding (pp. 59–72). Cambridge:
Cambridge University Press.
Coffman, D. D. (1990). Effects of Mental Practice, Physical Practice, and Knowledge of Results on Piano Performance. Journal of Research in Music Education, 38(3), Fall, 187–196.
Coker, C. A. (2004). Motor learning and control for practitioners. New York: McGraw-Hill.
Colman, A. M. (2001). Dictionary of Psychology. Oxford: University Press.
Connelly, F. M., & Clandinin, D. J. (1996). Narrative inquiry. In J. P. Keeves (Ed.), Educational Research, Methodology and Measurement: An international hand-book (pp. 85–89). Cambridge: Pergamon, 85.
Cook, N. (1990). Music, Imagination, and Culture. Oxford: Clarendon Press.
Cooke, J. F. (1999). Great pianists on piano playing. Godowsky, Hofmann, Lhevinne, Paderewski and 24 other legendary performers. New York: Dover Publications Inc.
Cooper, C. (1999). Intelligence and abilities. London: Routledge.
Cooper, G. A., & Sweller, J. (1987). Effects of schema acquisition and rule automation on mathematical problem-solving transfer. Journal of Educational Psychology, 60, 347–362.
Cope, P. (1998). Knowledge, meaning and ability in musical instrument teaching and learning. British Journal of Music Education, Vol.(15), 3, 264–265.
Corbin, C. (1967). Effects of mental practice on skill development after controlled prac-tice. Research Quarterly, 38, 179–185.
Corbin, C. (1972). Mental practice. In W. P. Morgan (Ed.), Ergogenic and muscular performance (pp. 93–118). New York: Academic.
Costa-Giomi, E. (1999). The effects of three years of piano instruction on children´s cognitive development. Journal of Research in Music Education, 47, 198–212.
Cox, W. J. (2002). Sport Psychology: Concepts and applications. 5th ed. Boston: Mc-Graw-Hill.
Cox, W. J., & Kenardy, J. (1993). Performance anxiety, social phobia, and setting ef-fects in instrumental music students. Journal of anxiety disorders, 7(1), 49–60.
Cratty, B. J. (1973). Movement Behavior and Motor Learning a Gross Motor Skill.
University of Houston.
Creswell, J. W. (1998). Qualitative Inquiry and Research Design: Choosing Among Five Traditions. London: Sage.
Crowder, R. G. (1989). Imagery for musical timbre. Journal of Experimental Psychol-ogy: Human Perception and Performance, 15, 472–478.
Crowder, R. G., & Pitt, M. A. (1992). Research on memory/imagery for musical timbre.
In D. Reisberg (Ed.), Auditory Imagery (pp. 29–44). Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Csikszentmihalyi, M. (1991). Flow. The psychology of optimal experience. New York:
Harper Perennial.
Csikszentmihalyi, M. (1997). Finding fl ow. The psychology of Engagement with Every-day Life. New York: Basic books.
Csikszentmihalyi, M., & Getzels, J. (1973). The personality of young artists: An em-pirical and theoretical exploration. The British Journal of Psychology, 64, 179–187.
Cuba, E. G., & Lincoln, Y. S. (1994). Competing Paradigms in Qualitative Research.
In N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (Eds.), Handbook of Qualitative Research (pp.
89–97). California: Thousand Oaks. Sage Publications.
Cumming, J. L., Hall, C., Harwood, C. ß., & Gammage, K. (2002). Motivational ori-entations and imagery use: A goal perspective. Journal of Sports Sciences, 20, 127–136.
Damasio, A. R. (2000). Ich fühle, also bin ich. Die Entschlüsselung des Bewußtseins.
München: List.
Detterman, D. K. (1993). Discussion. In G. R. Bock & K. Ackrill (Eds.), Ciba Founda-tion. Symposium 178: The origins and development of high ability (pp. 230–
235). Wiley: Ciba foundation.
Deutsh D., & Pierce, J. R. (1992). The climate of auditory imagery and music. In D.
Reisberg (Ed.), Auditory imagery (pp. 237–260). Hillsdale: Lawrence Erlbaum 1992.
Deutsch, D. (1999). The processing of pitch combinations. In D. Deutsch (Ed.), The Psychology of Music (pp. 237–280). San Diego: Academic Press.
Dhunpath, R. (2000). Life history methodology: “Narradigm” regained. Qualitative studies in education, Vol.(13), 5, 543–548.
Dreyfus, S. E. (2004). The fi ve-stage model of adult skill acquisition. Bulletin of Sci-ence, Technology & Society, 24, 177–181.
Driskell, J. E., Copper, C., & Moran, A. (1994). Does mental practice enhance perfor-man ce? Journal of Applied Psychology, 79, 481–492.
Duda, J. L. (1992). Sport and exercise motivation: A goal perspective analysis. In G.
Roberts (Ed.), Motivation in sport and exercise (pp. 57–91). Champaign, IL:
Human Kinetics.
Eisner, J. (1991). The Enlightened Eye. Qualitative Inquiry and the Enchantment of Edu cational practise. New York: Macmillan.
Elbaz-Luwisch, F. (1997). Narrative research: political issues and implications. Teach-ing and teacher education, 13, 76–78.
Elder, D. (1982). Pianists at Play. Interviews, Master Lessons, and Technical Regimes.
Evanston, Illinois. The Instrumentalist Company.
Elliott, D. J. (1995). Music Matters. A New Philosophy of Music Education. New York, London: Oxford University Press.
Elo, A-L. (1995). Stressin ja psyykkisen kuormituksen arviointi työssä. Teoksessa E.
Mar ti kai nen, T. Aro, R. Kalimo, J. Ilmarinen & I. Torstila (toim.), Hyvä työkyky.
Työkyvyn yl lä pi don malleja ja keinoja (ss. 198–190). Työterveyslaitos. Eläke-vakuutusyhtiö Ilma rinen. Helsinki: Pai notalo Miktor.
Ely, M. (1991). Stop performance anxiety. Music Educators Journal, 79(2), 35–39.
Engeström, Y. (1984). Perustietoa opetuksesta. Helsinki:Valtion painatuskeskus.
Ericsson, K. A. (1996). Acquisition of expert performance: An introduction to some of the issues. In K. A. Ericsson (Ed.), The road to excellence. The acquisition of expert performance in the arts and sciences, sports and games (pp. 1–50). New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Inc.
Ericsson, K. A. (1997). Deliberate practice and the acquition of expert performance:
An overview. In H. Jørgensen & A. C. Lehmann (Eds.), Does practice make perfect? Current theory and research on instrumental music practice (pp. 1–9, 30–42, 45–50). Norges Musihøgskole. Oslo: GCS,
Ericsson, K. A. (1998). The scientifi c study of expert levels of performance: General implications for optimal learning and creativity. High Ability Studies, Vol.(9), 1, 75–100.
Ericsson, K. A., & Smith, J. (1999). Prospects and limits of the empirical study of ex-pertise: An introduction. In K. A. Ericsson & J. Smith (Eds.), Toward a general theory of expertise. Prospects and limits (pp. 32–51, 140–145). Cambridge:
Cambridge University Press.
Ericsson, K. A., & Lehmann, A. C. (1999). Expertise. In M. A. Runco & S. R. Pritzker (Eds.), Encyclopedia of creativity (pp. 695–702). Vol.(1). Academic Press.
Ericsson, K. A., Krampe, R., & Tesch-Römer, C. (1993). The role of deliberate prac-tise in the acquisition of expert performance. Psychological review, 100(3):
363–406.
Ericsson, K. A., & Kintsch, W. (1995). Long-term working memory. Psychological Review, 102, 211–245.
Ericsson, K. A., & Lehmann, A. C. (1996). Expert and exceptional performance: Evi-dence of maximal adaptation to task constrains. Annual Review of Psychology, 47, 273–305.
Eronen, O. (1983). Ammunta. Teoksessa S. Heino (toim.), Psyykkinen valmennus. La ji-so vel lutukset 2 (ss. 292–293). Vaasa: Valmennuskirjat Oy.
Esplen, M. J., & Hodnett, E. (1999). A pilot study investigating student musicians´
experiences of guided imagery as a technique to manage performance anxiety.
Medical problems of performing artists, 14(3), 125–135.
Eskola, J. (2001). Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston ana-lyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.), Ikkunoita tutki-musmetodeihin II (ss. 133–157, 211–213). Chydenius-Instituutin tutkimuksia 3.
Helsinki: PS-Kustannus.
Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapai no.
Etnier, J. L., & Landers, D. M. (1996). The infl uence of procedural variables on the ef-fi cacy of mental practice. Sport Psychologist, 10, 48–57.
Eysenck, M., & Keane, M. T. (1999). Cognitive Psychology. A Student´s Handbook.
Psychology. Press. UK.
Feltz, S. A., & Landers, D. M. (1983). The effects of mental practice on motor skill learning and performance: A meta–analysis. Journal of Sport Psychology, 5, 25–27.
Fetz, F. (1972). Sport und Universität. Herausgegeben von Friedrich Fetz. Innsbruck-München: Universitäts verlag Wagner, Ges. M.B.H.
Finney, S. A., & Palmer, C. (2003). Auditory feedback and memory for music per-formance: Sound evidence for an encoding effect. Memory & Cognition, 31, 51–64.
Finke, R. A. (1989). Principles of mental imagery. MA: MIT Press
Flanagan, J. C. (1954). The critical incident technique. Psychological Bulletin, 51(4), 327–358.
Frankl, V. E. (1978). Elämän tarkoitusta etsimässä. Helsinki: Otava.
Fredriksson, L. (1983). Soutu. Teoksessa S. Heino (toim.), Psyykkinen valmennus. Laji-so vel lutuksia 2 (ss. 58–59). Vaasa: Valmennuskirjat Oy.
Fredriksson, M. (1994). Spontaanit laulutoisinnot ja enkulturaatioprosessi. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.
Freeman, J. (1999). The crystallizing experience: A study in musical precocity. Gifted child quarterly, 43(2).
Furman, B. (2002). Perhosia vatsassa. Apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen. Hel-sin ki: Kustannus osake yhtiö Tammi.
Földes, A. (1950). Pianonsoiton avaimet. (Keys to the Keyboard 1948.) Suom. M. Ja-las. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.
Gaab, N., & Schlaug, G. (2003). The effect of of musicianship on pitch memory in performance matched groups. NeuroReport, 14, 2291–2295.
Gaab, N., Gaser, C., Zaehle, T., Jäncke, L., & Schlaug, G. (2003). Functional anatomy of pitch memory—an fMRI study with sparse temporal sampling. NeuroImage, 19, 1417–1426.
Gadamer, H.-G. (1986). Truth and method. New York: The Crossroad Publishing Com-pany.
Gagné, F. (2000). Understanding the complex choreography of talent development through DMGT-based analysis. The Educational Forum, Vol.(20), 76–85.
Galamian, I. (1990). Galamianin viulumetodi. Suom. Seija Salmiala. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Garam, L. (1995). Jousen taikaa. EST-julkaisusarja, Pedagogisia julkaisuja 1. Helsinki:
Sibelius-Akatemia, Esittävän säveltaiteen tutkimusyksikkö.
Garam, L. (1984). Viulunsoiton opetus. Helsinki: Fazer Musik.
Gardiner, M. F., Fox, A., Knowles, F., & Jeffrey, D. (1996). Learning improved by arts training. Nature, 381, 284.
Gardner, H. (1999). Intelligence reframed. Multiple intelligences for the 21 st century.
New York: Basic Books.
Gaser, C., & Schlaug, G. (2003). Structural Brain differences between Musicians and Non-Musicians. In R. Kopiez, A. C. Lehmann, J. Wolther & C. Wolf (Eds.), Proceedings of the 5th Triennal ESCOM conference (pp. 29–47, 50–75). Sep-tember 2003. Hannover University of Music and Drama. Germany.
Gentile, A. M. (2000). Skill acquisition: Action, movement, and neuromotor processes.
In J. H. Carr & R. B. Shepherd (2nd Ed.), Movement science: Foundations for physical therapy (pp. 111–187). Rockville, MD: Aspen
Gerig, R. R. (1967). Famous Pianists & Their Technique. London: David & Charles Newton Abbot.
Glaser, R. (1996). Changing the agency for learning: Acquiring expert performance.
In K. A. Ericsson (Ed.), The road to excellence: The acquisition of expert per-formance in the arts and sciences, sports and games (pp. 95–112). Mahwah, NJ: Erlbaum.
Goleman, D. (1998). Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Suom. J. Kankaanpää. Keu-ruu: Otava.
Gothoni, R. (1998). Luova hetki. Juva: WSOY – Kirjapainoyksikkö.
Gould, G. (1974). Glenn Gould interviews Glenn Gould about Glenn Gould. In J.
McReevy (Ed.), Glenn Gould by Himself and his Friends (pp. 79–85). Toronto:
Macmillan of Canada.
Gould, D., & Damarjian, N. (1996). Imagery training for peak performance. In J. L. Van Raalte & B. W. Brewer (Eds.), Exploring sport and exercise psychology (pp.
25–50). Washington, DC: American Psychological Association.
Gould, D., Damarjian, N., Greenleaf, C. (2002). Imagery training for peak performance.
In J. L. Van Raalte & B. W. Brewer (2nd Ed.), Exploring sport and exercise psy-chology (pp. 49–74). Washington, DC: American Psychological Association.
Graziano, A. B., Peterson, M., & Shaw, G. L. (1999). Enhanced learning of proportional math thorough music training and spatial temporal training. Neurological Re-search, 21, 139–152.
Green, B., & Gallwey, T. (1987). The Inner Game of Music. London, Sydney and
Green, B., & Gallwey, T. (1987). The Inner Game of Music. London, Sydney and