Jyväskylästä · DIGI

Tilaushinta:

Koko tvuodelta 3 m.

—

_p.

Kolmeneljiinneks. 2

„

25

„

Puolelta

¹

„

50

„

Neljännekseltä

— _„

₈₀

_„

Msityiset numerot

— _„

₁₀

_„

Iylmstylilstii.

^{kaat Tob.}

Kirmeskoski

^ja

Antti

^Kepitä

sekä

rouma Skogbter.

Kello

^{ei puuttunut paljon 12:ta kun otet-} tiin

keskusteltamilsi

^{ne 8} kysymystä, jotka

tässä kokouksessa

^olimat

ratkaistamat.

1 kysymys oli:

Koska

työpalkat miimei

sinä muosina

^omat

^nousseet

ⁿⁱⁱⁿ

^korkeiksi,

^ett'ei

maanmiehen kannattaisi

palkkamäkeä pitää, miten

hän saattaisi

^{ja miten}

^hänen tulisi

niin järjestää maanwiljclyfsensä

za taloutensa

että

tulisi

^{toimeen milä}

mähemmillä

^työmoi-

milla,

tahi

^että

häueu kannattaisi maksaa

^kor-

keammatkin työpalkat?

Kokouksen

^ajatus

tässä asiassa

^{oli, että}

työpalkkain korkeus, maikka kyllä tekeekin paljon pahaa,kuitenkin maikuttaa

sen

^hymäu,

että maamies

hankkii

parempia työkaluja ja parantaa työtapaansa.

Haitat ehkä mokaisin siten

^poistaa, että maamies enemmän tur-

mautuisi

karjanhoitoon ja heinänmiljelykseen, että

suuret

^{pellot ja kasket,} jotka maalimat paljon työmoimia,

mäheunettäisi

^{ja niitä pel-}

toja, joita miljelliiän, miljeltäisi niin

hrnvin

kuin mahdollista, jolta

mähemmältä

^alalta

«lähemmällä

^työllä

saataisi suurin

^hyöty.

2:sa

kysymyksessä:

Mikä

^{on syynä siihen,}

että elon ^puinti

Scnvossa

myöhistetään

suu»

remmatsi osaksi

talmen ajaksi, ja jos ^tästä lamasta

nähdään

oleman mahinkoa, miten

sitä möisi saada muuttumaan?

^ja

moisiko

^lu-

hieu

^eli

Malisien

yleisempi käyttäminen, niin- kuin maamme eteläpuolella on ^tapana, olla

siihen

^{amullinen? ilmestyi eri}

^mieliä,

^jonka

tähden

^{ei moitu aittaa} yksimielistä »vastausta;

mutta yleiseen pidettiin parempana, jos

suin-

kin maan

mahdollista,

puida syksyllä,

sillä

elo tulee

silloin ^parempaa

^ja

sitä

^karttuu

runsaammin,

syystä että paljon eloa

karisee

pois kun talmen ^{yli omat}

aumassa. Kaksi riihtä

pitäisi löytymän, joita

muoroon

^käy-

tetään ^{ja joiden}

tulisi

^{olla niin}

rakennetut,

että niiden malilla ^löytyisi

luha tahi

^Malinen.

3:eu kysymykseen: Mikä on

syy _usein

ta-

pahtumien

riihien

tulipaloon, ja millä kei- noilla

möisi

^näitä nialkeanmal-.roja, joSpa ei eStää niin

mähentää? ^mastasi

kokous yksi-

mielisesti

että

huolimattomasti

^{tehdyt uunit}

ja päremalkealla kulkeminen

useimmiten

^omat

syynä

näihin

tulipaloihin. Tarpeelliseksi pa

ranuutseksi

anvcltiili, että kunnat pitäisimät

huolta

siitä, että

riihen

^uuuit

rakcuncttaisiiu

röörien ja tipunakapftain

kanssa. lohtokun-

puja

liehui

^korkeilla,

kukkakiehkuroilla ^kaunis-

tetuilla

riu'uilla.

^Sekä näyttelöhuoneenettä

keskustelusaliu

olimat pitäjän mallassäätyiset

naiset

^mitä

somimmasti koristelleet.

Työjärjestyksen mukaan ^piti

seuran

^{jo kello}

9 e.

p. p. kokoontuman

keskustelemaan

seu-

ran erityisistä

asioista, muttaPun marhaam-

min

aamusella

^raimoaman

ukkosen

^ja

sateen tähden marsin mahan

mäkeä oli tullut

saa-

pumille, alkoi kokous mastakello

lähemmä

^{l l}

e.

p. p.

_Seuran

sihteeri,

läänin maanwilje- lys-neuwoja A. Serlachius, ilmoitti että puheenjohtaja

maaherra ^{von Ammondt,} sai-

rauden tähden, ei ollut

tilaisuudessa

^kokouk-

ilolla tuuli kuinka paljon

seura ^oli

^yhden

muoden ajalla

saanut

^toimeen.

seen ^tulemaan,

^jonka

^{tähden sihteeri}

^pyysi

kokouksen malitscmaan

puheenjohtajan, johon toimeen

herra Serlachius

yksimielisesti wa<

littiin. Sitte luettiin

muosikertomus seuran

toimista miime

muonna

^ja

mannaan

^moni

Viime

kuluneen ja

edellisen

muoden tiliä tarkastamaan malittiin

herrat

^A.

W.

^Berg-

man ja

Emil Tandefelt.

^{Seuraama kokous}

päätettiin pitää

luman

^{pitäjässä.}

Sitte ilmoitti puheenjohtaja keille palkin- not hymästä maanmiljelyksestä olimat mää-

rätyt. Ne olimat

seuraamat:

Hymästä

maanmiljelyksestä yleensä talol-

liselle Heikki Kauraselle.

Joutsasta, 100 mark- kaa,hymästä ojituksesta tal. Autti

Kärkkiselle, Joroisista,

73 markkaa ^ja

kehoitukseksi

^tal.

Staffan Liukkoselle, Haukimuoresta,

50

m.;

hymästä heiuänmiljclyksestä tal. Kapreli

Liuk- koselle,

Mikkelistä,₅₀

m.; sekä

hymästä mai- totaloudesta,

etenkin maitoastioista

^tal.

Adolf

Kontiolle,

Samonrannasta, ₆₀ m.

Palkintotuomareiksi

^malittiin

^I:sä

^luokassa,

johon kuului käsityöt:

Roumat

S.

von

Gerd-

ten ja

Malmina

^Wiutcr,

herra

^A.

^W.

^Berg-

man,

tunnallisneumos Taudefelt, emännät,

Sofia

KirmeSkosti ^ja

Mataristu,

_lautamies

Ahmenainen

^ja tal. Tuomas

Ruskeala.

2:sa

luokassa, johon luettiin elot ja woit:

Kirkkoherra ^Winter,

^{kauppamies Kyander,}

talokkaat

lerem.

SuuruSpää ja

Henrik ^Por-

mari

sekä

^neiti

^{Lilli Danielson}

^{ja emäntä}

Ema

Liisa

^Poyjola.

3:sa ^luokassa,

johon kuuluu kilpakyntö ja eläimet:

Herrat

^A. Serlachius,

I. ^Mölsc,

E. Tandefelt,

K.

^{Sandell ja Granath, talok-}

Mikkelin läänin maanimljelhsseuran ko-

kous

^Ksstipään

kartanossa Hartolan

^pitä-

jassa Elokuun 2?

^ja

²⁸

^p:nä

1873.

(Keski-Suomen kirjeentvaihtajalta)

Ihä

^enemmin

^selkenee

meille suomalaisille, että tulemainen elomme ^ja olomme riippuu

siitä,

miten maatamme »viljellään.

Tämä

tunto on

luullakseni

^ollut

suurena

^muikut-

timena niihin ^moniin

maanmiljelysseuroi-

hin,

^joita

meillä

nyt on.

Näiden seu-

rain ^hyödystä ei

liene

^muuta kuin yksi ^aja- tus.

Niiden

waikutus on erittäin hyödyllinen ja termeellinen. Seurat ^pitämät

nmosittain

yhteisiä

kokouksia

eri paikoissa, ^joissa koko-

uksissa

keskustellaan mäamiljelystä

koskemia asioita

^{ja joiden}

kanssa

on yhdistetty maan- miljelys- ja karjan-tuotteiden, karjan ja

käsi-

töiden ^näytteli).

Mikkelin

läänin maanmil- jelys-seura on malinnut kokouspaikakseen tänä

nmonna Hartolan

pitäjän, joka onkin

lvarsin

hymin ^malittu,

sillä

^{täällä yhtyy teitä kai-}

kilta neljältä

ilmansuunnalta. Luonnollisesti

tällainen kokous tvaatii laajoja

huoneita

ja muita

mukamuuksia monessa ^suhteessa.

Mutta

tässäkin kohden

^on

Hartolan

^{pitäjä hy-}

min malittu paikka,

sillä

^Koskipään

^kartano,

jonka

sen

^omistaja

^{herra von}

^{Gerdten on}

jättänyt

seuran

käytettälväksi

tässä ^tilaisuu-

dessa,

moi tyydyttää

sangen _suuria

maati-

muksia.

^Suuren pihan ympärillä on

kolme

eri ^rakennusta ja kukin niistä oli käytetty kokousta Marten.

Suurimmassa

^pytingissä

oli ramintola ja pienemmissä oli

toisessa

näyttely-huoneet,

toisessa keskustelu-sali.

^War-

maan

moni

^minun

kanssani ihmettelisi, miksi huoueet

näin olimat ^{jaetut, kun} suuri, _kor- kea ^ja

maloisa sali isossa

^pytingissä

olisi

ollut

^mitä

komein

^keskustelu

sali

^{ja laajat}

huoneet sen

kumpaisellakin puolella

olisilvat

hymin

somclttmeet

näyttelö-huoneiksi.

Tämä onkiu

^ainoa

kohta,

joka ci miellyttänyt;

muutoin oli

juhlakomitea kiitetlämäliä

^ajan ja lyön

uhrauksella

^onnistunut

^sekä

^paikan

koristuksessa,

^että

muiden mukamuuksien hank- kimisessa Marsin

^hywin.

^Noin

mirstan mer- ran, ^Koskipään

sillasta

aina kirkkolle

saakka

oli

maantie loimuilla

koristettu.

Pihassa

oli myös koimuja paljon ja

monimärisiä

^lip-

1875.

Rio 36. Kesti-Suomi. Viides umosilerts.

Iyumstyliistii,

Laukmntaina Syyskuun 4 p:nä.

lalausaila:

Laulrantaina kello 1päiwällä Weilin'in ^ja GööSin

lvastaan otetaan

samassa

^{paikassa 10pennistä pie-}

neltä rinnltä.

Pahe.

^joka

maassamme

^ja

^erittäinki

^mci<

dan

seuduillamme

^onpääsnyt

kamoksuttamaan

maltaan, joka jo monen perheen on syösnyt onnettomuuteen, monen ihmiskurjan

saatta-

nut ijankaikkiseen

kadotukseen,

^joka kamalan käärmeen tamoin syömyttää yhteiskuntamme ydintä ja

uhkaa ^siten

^koko

sen tulemaisuudeu

kukistaa. —

_{tämä julma pahe on mäkemäin}

juomain ylellinen nautinto. Että

asia

on

surkea

^totuus, eikä mikään

malheellinen

mielikumitus,

sen

^{kyllä olemme}

tilaisuudessa

joka päimä näkemään, mutta olkoon

tässä

kui-

tenki'todistukseksi

^muutamia

esimerkkiä

^kerrottu.

Viime Juhannus

^päimänä,

Jumalan

^palme-

luksen

^{aikana hoiperteli muuan}

^isä

^kasma-

man poikansa kerällä kaupungin

kaduilla,

_ko- malla äänellä kerskaten ^juoneensa yhdessä tuon hymätoimeiseu poikansa

kanssa,

jokakel- meänä ja

surkeasti

^{juopuneena kömperöi}

hä-

nen rinnallaan.

Muutamia

päimiä myö-

hemmin

nähtiin,ikään kaupungin

kadulla,

eräs äiti

ihastuneena

hymäilemän juopunuttapoi- kaansa, luullen

hänessä

^{nyt masta oikeen}

miestä oleman. Sanomalehden'^palstoilla

roh-

kenee ^eräs

Pekka ^K—

^{julkisesti kerskata}

hä-

peällisistä erhetyksistään, ^ja jok'ainoa päiwä pitkin kesää, kun' koko luonto

miehättämim- mässä suloisuudessa

ylisti Luojansa rakka- utta, kokoontui ^juomareitaharjun miertämällc mieltämään kurjinta, jnmalatointa elämätä.

Eräänä laumantai iltana

katosi

munan renki- mies, Taipale nimeltä, aiman tietymättömiin,

ja kamalasta

murhasta

^{puhutaan, jota kui-}

tenkaan ei mielä ole moitu toteen näyttää.

Niinikään

^löydettiin

miehen

^{ruumis miime} miikolla ^erään talon takapihassa. Mikä on syynä kaikkeen

tähän surkeuteen?

^{Ei mun}

kuin

miina,

joka

mcri-miholliscn

lamoin tul- mailee yli maan. ^upottaen, hämitytscn sylvyy

teen

kaikki,

mitä

kansallamme

pyhintä on:

sen

milpittömän uskou,

sen

puhtaan stmeyden _tun- non,

sen

^{oikeutta ja totuutta}

harrastaman

mielenlaadun.

Missä

^{ikänä tuo tuli-mirta}

malloillaan on ollut,

siellä

^myös aineellinen

hämiö

^ja

henkinen osoittamat sen

jäljet.

Ihmiset tukahduttamat

^omantunnon

äänen ja ylenkatsomat

Jumalan

^{pyhän Sa-} nan, joka

kuitenki

^on ollut ja on ijaukaikti.

sesti

olema ainoa matama johdattajamme elä- mäu

monimutkaisella

^tiellä.

Te mauhemmat

ja manhempainsijassa ole-

lvat

isännät

^ja emännät! Syysmarkkinat o- wat taaskin

tulossa

Iymäskylään,

lähetät-

tekö ^{lapsenne ja} palkollisenne nytki

sinne

^pa-

hennusta saamaan? ^Moni

^on

^ehkä

^juuri

markkina-tiloissa ensi

kerran niellyt miinan myrkkyä, moni on juuri

silloin

^joutunut

sille

reSsa ruokasalissa.

Sen loputtua

tanssi uno«

riso

^{pari tuntia,}

Lomisasta

^tänne

^hankitun soittokunnan sämelicn

^mukaan.

— _{Tämä soit-}

tokunta

oli

^myös päiwä'n ajalla

soitellut

^ylei-

sön humiksi. —

Tyytymäisenä

erosi sitte

^kukin

kotiinsa seuraamana

^{päimänä kokousta jat-}

kaakseen.

^Siitä

ensi numerossa.

nan piti tekemän tästä

ehdotus ^tunnille

^ja

toimittaman ehdotuksien ^kanssa

piirustuksia parhaimpiin

uuneihin,

jota paitse

katsottiin

tarpeelliseksi määrätä palkintoja hymistä uu- neista.

4:s kysymys:

Olisiko

syytä toimeen

saada

yhteyksiä

sillä tarkoituksella,

että palkita met-

samalkean

tekemiä mahinkoja? ja jos

se

^näh-

dään hyödylliseksi, kysytään, miten ^ja

missä

laajuudessa

tämäukaltaiset

^yhteydet

olisimat

perustettamat? oli ^jo miime muonna

Heino-

lan

kokouksessa ^esillä,

^{mutta lykättiin}

tähän kokoukseen

^syystä, että piti eri kuunilta^kysyt- tämän mitä

asiasta

armeliniat.

Vastaukseksi

oli

saatu,

_{että oli}

mahdotoin ^panna tällaisia

yhtiöitä toimeen eri

kunnissa.

^{Kokous oli}

samaa

^{mieltä, mutta} pidettiin tarpeellisena perustaa yhtiö,^joka

käsittäisi

^{koko maan, ja}

johon

osanotto olisi

mapaehtoinen.

s:s

kysymys oli: Koska nykyiset niit-

tymme kasmamat niin

huonosti,

että tnskin

kannattamat tehdä

^nykyisittä työpalkoilla,ky- sytään miten ne

olisimat

paranncttamat, jotta joutuisimat parempaan ^ja kestcimäiscmpään

kaavamaisuuteen?

^Siitä oli kokous yksimie- linen, _että niityt _omat

suuressa

parannuksen tarpeessa. Ne ^pitäisi kynnettämän ja

sonni-

tettaman

sekä hcinänsimenillä

kylmcttämän.

Suoniittyjä pitäisi uudestaanmiljellä ja kyl- mää

heinänsiemenillä.

6:n kysymykseen:

Koska

^miljat

useim-

pina muosina

turmellaan rikkaruohoilta,

^ky-

sytään, mikä on

syy

siihen, että peltomme niin paljon

rikkaruohoa

kasmamat ja miteu ne

saataisiin hämiämään? ^mastasi

^kokous,

että

syy siihen

^on

huono

^{kyntö, puuttuma}

ojitus ja

huonosti

puhdistetut

siemenet. ^Kuu

nämät

maillinaisuudet

poistetaan, luuli ko- kous myösrikkaruohojen

hämiämän.

7:n kysymykseen:

Kuinka

^on ruokiuto lyp-

sämille lehmille

järjestettämä,

antaakseen

^pal-

jon ja hymää maitoa

huokeammasta ^hinnasta?

mastasi

^{kokous että on}

edullisinta

^{pitää mä-}

hemmin

karjaa ja elättää ne hymin.

Ruoka-

lajista _taas pidettiin juurikasmeja niin hy- minä

lehmille,

että niitä pitäinmiljellä

siihen

määrään,että niitä

riittäisi

^antaa

lehmillekin.

Lopuksi otettiin 8:s kysymys keskustclta-

matst.

^{Se kuului:}

^Miten

^on

masikkain

^kas-

matus järjestettämä, jotta niistä

saadaan

^hy- wiä lypsylehmiä? Ne

Harmat

^{puhujat, jotka}

asiassa lausuimat

mielipiteensä, pitimät mält- tämättömänä

ehtona

ensin, että

masikoita

ainoastaan hymistä

maitolehmistä

^{on elät-}

täminen ^ja että

niillä

noin kuukauden ^ajan syötetääntuoresta maitoa,

ensin ^mahan sitte

enemmän, jonka jälkeen helposti

sulamaa ruo-

kaa on

niille

syötettämä.

Kello mahan

^yli

kahden

loppui keskustelu, jolloin puheenjohtaja kiitti maamiljelyksen tär- keän

asian

^puolesta läsnäolleita.

—

Sitte syötiin juhlapäimällinen, jossa maljoja

esi- tettiin suurelle Ruhtinaalle, isänmaalle,

maa- miljelysseuran

esimiehelle

^{j. m. m.}

— _Kello

₇

antoi

^laulaja

B.B. Vroms

laulajaiset

suu-

tielle, jonka loppu on

aiallinen hämiö

^ja

ijankaikkinen

kadotus.

Järjettömät eläimet palautulvat

maaran tieltä, nähdessään

^onnet-

tomuuden

siellä

^{mäijymän, multa}

ihminen,

jolle Luoja tiedon,

tahdon

ja ymmärryksen on lahjoittanut,

ihminen

^rientää

sokeana

^tur-

melusta

kohden.

Rajattomia himojansa

pyy-

tää

hän

^{maan tyydyttää, mutta}

kuta

enem- män

hän

niitä noudattaa, kuta euemmän

hän

niiden maltaan ^antautuu,

sitä komemmiksi.

sitä

rajummiksi ne myös^tulemat,

kunnes mih-

doin, hirmumaltijaan tamoin, raastamat

kah-

leitettua orjaansa

kohden

^ammottaman

sy-

myyttä.

Mitä

^auttaaenäänonnettoman wai-

keroimiset,

mitä

tuskansa

suuret, kun

hän kah- leissa

horjuu jyrkkyyden partaalla?

Ei

ole syytöin

se

ihminen, joka näkee lä-

himmäisensä

^heugen

waarassa,

eikä riennä

hänen anmksensa.

Et ole syytöin

sinä,

joka

lemollisena

katselet, miten

lähimmäises ^wa-

joo miinan ^mirtaan, jossa

sekä sielunsa

^että

ruumiinsa

^{joutuu kuoleman}

^omaksi,

^{— etkä}

ojeuna

kättäsi hänen ^amukseen,

^{et torju maa-}

raa

hänen

^{päältään.}

^Ei

^ole

mihdoin syy-

töin

se

yhteiskunta, joka

sallii

^{myrkyn näin}

turmella ^{jäseniään.}

Mutta

^minkä

kauhean

rangaistuksen nostaakaan ^päällensä

hän,

joka moiton ^pyynnöstä

tahi

^muusta

itsckkäisestä

syystä, tamalla tai

toisella,

edistää

isän-

maansa

^ja

kanssa-ihmisten ^turmiota!

Walitettawasti

ei paikkakunnallammelviclä ole

uusi

poliisi-järjestys tullut kuntoon, ^joka, muun

ohessa, estäisi

mäkemäin juomain nau- tinnon kaduilla, pihoissa ja porttikäytämissä.

Mutta

^kaupungin

hallitus

^oli

kiitettämällä

toiluella ^jo wiime pääsiäis-markkinoiksi mää- rännyt

mahmistetun

poliisi-moiman

Valmo-

inaan yhteistä

tnrmällisuutta

ja hymää jär- jestystä kaupungissamme, jonka

muoksi

^elämä

stlloiu

^oliki hiljaiiempata ja siimompata,kun

kenticsi

mnulloiu milloinkaan. Samoin toi- momme

näiksikin markkinoiksi saamamme

^kun-

nollisen

poliisin, joka ylläpitää järjestystä ja, miten mahdollista, ^{estää tuon}

inhoilta-

wan mäkemäm

nauttimisen

kaduilla ^{ja portti-}

käytämissä. Emme ^myöskään moi

olla

kii-

tollisuudella mainitsematta sitä ^wakawuutta

ja milpitöntä oikeuden ^{tuntoa, jonka} kaupuu- kimme

setä maltuumiehet

^että

hallitus

^omat

osoittaneet,

estäessään ensi

muoden alusta miinan myymisen puoli-tuopittaiu.

Kuu

näin mäkcmäin ^juomain tulma on

seudullamme saatu

rajoitetuksi, niin mannaan yhteinentur-

mallisuus

ja hymä järjestys myöskin on _tv«

lema makamammalle

kannalle.

^Wilja.

—

Wiime keSlilviitto-iltcnia antoi mainio harpunsoittaja

Adolf

^{Sjöden kaupungis-}

samme

soittajaiset.

Maineensa

oli jo käy- nyt

hänen

edellään ja

lioukutellut suuren

^jou-

kon matkustaminkin

lähiseuduilta

^kaupunkiin

soittajaisia _marten.

Puoli

tuntia ennen

soit-

tajaiSten alkua oli ^lyseon

sali

^jo

ääriään

myöten täynnä kuulijoita ^{ja loput}

sailvat

pysähtyä

simuhuoneisin. ^Esiin huudoilla

^ja

rilvakkailla käsien

taputuksilla

osoitti

^yleisö

Kuulutuksia.

I. E. Sandelin.

talon ^omistajia

tässä

kaupunnissa, joillaon

kartanonsa

makuutettunaSuo- men ^kaupunkien yhteisessä paloapu-yhtiössä, ja jotka cimät mielä ole täyttäneet miiden muodcn sisäänpljäsyniaksulNlsa,

kehoitetaan

^tä-

ten

sen seurauksen ^uhalla

^minkä

sanotun

^yh-

tiön

armollisesti mahmistetun ^asetuksen

^18§

määrää,

suorittamaan

^yhden _muoden

maksut

allekirjoittaneelle, mainitun yhtiön

asiamie- helle tässä

kaupunnissa, ennen tuleman

syys-

tuuu 14 päimän kuluttua.

Samassa

^kauuan

myös minulle tuleman ^palkan. Iywäsky-

lässä

^{Elokuun 2t> p. 1875.}

mieltymystään jokainoalle kappaleelle,mutta korkeimmalleen

nousi ihastus, kun hra

^Sjö- den hymiintahtoisesti mielii

miimeiscksi

^erin-

omaisella taiteellisuudellaan soitti suomalaisia

kansanlauluja.

— _{Neidet Ida}

Nasilier ia ^Ina For.

Sten

antoiwat konsertin lviime torstai.iltana.

Wäkeä oli

silloinkin hnoneen

^täydeltä

ia

^miel-

tymys yleinen.

Neiti Ida Basilierin

^tai- teellinen esitystapa ^ja

erinomaisesti taiftu-

maincn ääni omat jo yleensä tunnetut ja i- haillut, _mutta

meissä herättää hän,

^miten neiti

Ina Forsten'ki,

iloisia, toimorikkaita ^tun- teita erittäinki

sentähden,

että

he

^kumpikin

lämpimästi

harrastamat suomalaisuutta

^ja

isänmaallisia

^pyrintöjä.

Täältä

matkustimat molemmat neidet Kuopioon, ^jossa myöskin antamat

konsertin

^{ja tekemät}

sieltä

^pitkän

laivamatkan

lisalmen

ja Kajaanin kautta Ouluun

sekä sieltä

^{merta myöten}

Helsinkiin,

poiketen matkallaan ranta kaupungeissa. Sit- temmin aikoo neiti Ina

Forsten

^{talmen ku-}

luessa

oleskella Moskomassa harjoittelemassa taidettaan ja

ensi

^{kemännä on}

hän

^jälleen

lumannut tulla Iymäskylään soittajaina an-

tamaan.

— Sähtölennätin

malmistuu kaupunkiimme t. k. 14 päiwään yleisön käyteltämäksi.

— Kirjallisuutta. Täkäläisestä

^kirjapai-

nosta on ilmaantuuut

Huwikirjasto

^Nuo-

risolle.

^I.

Siirtolaisen

elämän wai-

hect

^ynnä

Haaksirikon

^jälkeen.

^Kaksi

kertomusta

Austraaliasta

kertonut

K. Listner

ja

Fr. Gerstäcker.

Suomentanllt A.

N—

^dt."

Tämä

^{kirja on painettn}

herrain

^{Weilin ja}

Göös'in

kustannuksella

^ja

sen ^hinta

^{on 1m.}

Nämä

kertomukset

^{omaterittäin}

huwittawia

^ja

suomennos ^myöskin

hymin onnistunut.

—

_Nuori laulajatar, neiti

Mimmi

^Ing-

man, joka nykyjään on palannut kotiin

Pa-

ris'ista,

missä hän kaksi

^{wuotta on harjoi-}

tellut

laulu-taitoa, aikoo matkallaan ^Kuopi- osta

Helsinkiin

poiketa Iylvöskylään,

jossa

t. k. 13 päimän

tienoissa

^antaa laulajaiset.

Tosin

on meillä tätä nykyä tumallista

use-

ammin

^ollut

tilaisuutta taiteellisiin humituk-

siin,

waan toilvommc kuitenki yleisön lnkni-

salla

läsnäolollaan

osoittaman suosiotansa

tälle etemillä lahjoitta

marustetulle

^nuorelle laulajattarellemme.

—

Iymäskylänkaupungin kirkkokunta ^mää-

räsi wiime

maanantaina pappilassa^pidetyssä

kirkonkokouksessa ^rehtori

^K.

H. ^Kahelin'in

malitsijamieheksi

^tämän kunnan ^puolesta wa-

litsemacln

maallissäätyistä edusmiestä tule- mana lvuonna 1876 pidettämään yleiseen kir-

kollis-kokoukseen.

Muualta.

-^

Halla- ^Mbl:lle

^tulleen

lennätinsano-

man mukaan on

halla

^{ollut yöllä}

^wiime

^kuun

21 ^{päimää mastaan}

Pietarsaaressa. Puu- tarha-kasmit

^olimat

^huurteessa

^{ja perunan-}

marret omat kokonaan paleltuneet.

Eloa

^on

sanotulla

paikkakunnalla leikattu ylänkö-pel-

loilla,

joilla wilja

on.

tuleentunutta, mntta kun ^wilja

muutamilla

paikoilla on mielii kes- kenkaslvuista, niin on luultama

hallan teh-

neen

sille ^Mlihinkoa.

Turun tieuoilla oli

halla samaan

^aikaan

turmellut perunanmarsia. Epätietoista on, tuliko toukomiljalle mitään

mahinkoa,

koska

se monessa

paikassa jo oli malmista.

Helsingin

^ja

Ponvoon

tienoilta kertomat matkustajat,että

halla

^wiime

lauantaina

kolmas ^yhden »viikon ^kuluessa, on pahasti

pannut perunanniarsia.

Lähempänä

Helsinkiä

^ja meren rannoilla

sitä

^{wasloin ei näy}

hallan

^{jälkiä pcrunan-}

marsissa. — Kansanjuhlasta Alattmudclla.

^kirjoite

taan S.

W. L. seuraamaa:

Snnnuntaina w. k. 17 p:nä pidettiin Alamnudella

kausan-

juhla. johon oli ^keräytynyt paljon mäkeä lä- hipitöjistäkin.

Paitsi

^tansseja,

säkissä

^hyp-

pelmnstä, tankoon tiipecmiStä y. m.

s.,

_oli

myös kilpa-ammunta.

Palkinnot

^{oliwat wa-}

paehtoisilla lahjoilla ^kerätyt.

Ensimäisen

^pal-

kinnon,neljäkymmentä markkaa

maksaman ^sei-

näkellon,

sai ^taloll.

Haarajärmi Kuortaneelta, toisen,

Helsingin lahtiseuran

lahjoittaman kultarahan, taloll. ^Taipalus Alawnudclta,ja kolmannen, kuudeutoista markan

anvoisen

hopeaisen ruokalustkan,^eräs

Knortaneclainen.

Kaikkiaan

^{kilmoitti 98 miestä.}

Muista hu-

meista

ansaitsee

^crittäinli

mainitsemista

^kol-

me»

ia

neli-ääninen laulu, ^joka,

niinkuin

koko juhlakin, ^oli muutamain

kansaa suosimain

pitäjän neitosten ^ja

herrain

^toimeen

saama.

Kiitettämästi

^{kyllä, oli}

erääsen

^suojukseen

juhlctantereelle

^{pcintn näytteille}

kansakoulu-

oppilasten ja

nuiittenki käsiteoksia. Varsi-

nainen juhlallisuus alkoi klo ^4j.

p. P.

^jolloin

kandidati

O. Stenbäck ^piti juhlatantereella termehdys puheen tulijoille.

Hämärän

^tul-

tua ja

sittekuin

kilpa-ammnnta oli ^loppunut

sekä siitä

^ja

käsitöistä

^{määrätyt palkinnot}

jaettu,

laskettiin

voin

satakunta

erittäin on nistunntta rakettia.

Tähän

^loftpuiki

itse

juhla, mntta

sen seurauksista ^ansaitsee suu-

rempaa

huomiota

juhlan jälkeisenä ^päimänä pidetty ^{kokous, jossa} yksimielisesti päötettlin

pitää

tänlaisia kansan hukeja

^jota

muosi

^ja

muorotellen kussakin

lähipitäjässä. Samassa

tilaisuudeosa suostuttiin hankkimaan

^tormen-

soittaja-opettaia,

jonka amulla

saataisiin

^wä>

hitcllcn

toimeen pieneckpiä

tönvisoittokuntia lvastaisia

^{juhlia martcn.}

Huomattama

^on,

että

sekä tässä soittokunnassa

että juhlau ai-

kaansaantia

^lvarten perustetuissa.^ toimitus-

kunnissa

^on

suurin osa

talonpoikaista

kansaa.

Ensi

juhla määrättim pidettämäksi

Nirreillä.

Erittäin simcä

ja hiljainen elämä juhlassa teki^katsojaan

marsin

miellyttämän

lvaitutnkscu.

lokakuun 1päiwänä myödäänpai- kalla lvälttämättömästijulkisella huutokaupalla

ihanalla

paikalla Haapajänven rannalla yhdysmilje- lykscssä olemat maatilat Niemi, Ukkola,

'/^

^weroa,

Haapaweden pitäjässä Oulnn lääniä.

viäillä tiloilla on 66 tynnyrin-alaa ketoja ja pel- toja, 110 tynnyrin-alaa niittyjä, ₆₅ tynnyrin-alaa timetöintäpellon-tekomaata, 260 tynnyrin-alaa newa- niittyjä janiittymaata,kaikki ^hylväämura- jamulta- maata_järmi samiperustuksella.

Kahdella

^{wirstallaHaapa-}

kiertää pellot, peltomaat ja kotiniityt eteläpno- lelta ja pohjapnolclla on korkeat mäet.

Huonot ^{omat palomakuutetut<MX)}Suomen mark- kaanpaitsi masta tehty nametta 55lehmälle. ^Hymää metsämaata ^on

lähes

^1t)00 tynnyrin-alaa tarmcmet-

sän kanssa.

Piipsaujärwi, ^jonka

reunassa

on yllämainitnille tiloillekuuluma 180tynnyrin-alan niittymaa,^{ja joka}

armollisen ^{päätöksen kautta} on myönnetty kuimata

ja lvapantcttn merosta 35 muotena, myödäänmyös,

sekä

Hnttula, N:o 2, MiclustMcn kylässä

samaa

^pi-

täjää, V24 meroa, hylväin tilusten sekä ^{erittäin hy-}

wän termasmetsän kanssa.

Kauppasumman

maksosta

sonntaan toimituspai- kalla.

Jos ^{maat tulewat} myödyiksi, kaupataan samoten

irtainta omaisuutta, josta mainittakoon: ^{3 nuorta}

h

^{emoista, 30} lehmä-eläintä, 20 lammasta, maamvil- jelys-kaluja, maito-astioita kuparista _la raudasta, 10,000 leinnskää heiniä ^y.m.

Maiden tarjottua

tahdon

^puolen tiimaa tntkia^tar-

jouksia

sekä saan

^{ilmoittaa,että} kaikkien edelläilmoi-

tettujen maiden ja tilusten alin hinta ^{on 16,000}

Suomen markkaa.

Toimituspäimään asti ^{owat ostajat}

tilaisuudessa

tutkia kaupittamaa. Oulu ¹⁸ p. p. elokuuta 1875.

C. G. W. Claudelin.

Muistslista.

Iywästylän tirtossa saarnaa

15:nii

sunnuntaina

Kolminaisuuden piiiwiistii

Lehtori

^Cleve.

Vihitty.

Iymäskylän kaupunssissa Elokuun ²⁹ p.Konttori-

kirjuri Gustaf ^{Edward Ammondt ja} neiti Ida Ro- salia ^Björklund.

Iylvästylän pitäjässä: Talokas Otto'Henrik^Eklin

jancitsy Nilhelmina ^{Kuultanen Kcljosta.}

Kuollut.

Iymästylän pitäjässä: Loinen KarolinaTylmänen

Oramisaare^ta ^{42 w. 2} k.

loisen

^lapsi

Mlhelmina Paanaueu

^{Nyrölästä5 w. 4 k. 10p.} wanhana.

Kurssit.

Suomen ^pantti Syysk. ₁ ^p:nii.

Vaihtokurssi.

^Disk.

kurssi.

M. ^p. M. ^p.

Pietari

^{7 ))?..,354: 50} 351: 50 100:to.

Londoo 90 p.

...

^{25: 80 25: 71pun:sta.}

Parisi

^90p.

...

^102:

^-

^{101: 50}

Hampuri 90p.

. ^..

^126:

^—

^{125: 50}

^I

inn

.

^ffft

Amsterdam^90p.

. ^.

^215:

^—

^213:

^{— s}

^lvu'lta

Tukholma ^3p.k..143:

-

_{142 50}

_J

Haaksirikon

ynnä

^jälkeen.

Kaksi kertomusta Austraaliasta kertonut K. Listner ja Fr.

Suomensi A. R— dt. — _{Hinta: 1 Markka.}

Myytävänä WEILIN ^ja GÖÖSIN kirjakaupassa.

MELANDER,

H. L.

Lärobok

i

kilinän

Historia förrealskolor «eli

fruntimmers-

skolor.

Pris

^{2: 50.}

Mosekseu ^{miimeiset sanat.}

Sälveltanyt ja kustantanut

Petter

^purtta.

Hinta

^{50 p.}

Kesti-ajan Historia. Kirjoittanut I.

R. Pallin. Kansakoulujen tarpeeksi tekijän suostumuksella suomentanut

A. R— dt. Hinta ^{50 p.}

"¦J^-^^^^f/t^^ -~W-rT^^^lß^^^^^^^^PPPl^B^B^BßßßlP^^%-> ~~-~\ ^".

(316)

Frän och mcd den 16 September upp- hör

ängfartyget

LAHTIS mcd

anlöpan-

det af Sysmä, Jämsä och

Korpilaks

land-

ningsbryggor

och afgär hvarje

Mändag

och

Thorsdag

klockan 5 omMorton frän Lahtis tili

Jrkylä,

och hvarje

Tisdag

kloc- kan 5 ^om _Morton frän J:kylä tili

Lahtis.

0138.! Thorsdagar och Fredagar med- tages prämar, da äfven ihändelse afbe- hof, sägar anlöpas.

Afgängstiden

frän

Jrkylä

^om

Fredag

bestämmes af kapten sekä¹wuosi

Pohjoismaiden Osakepankin kauppaa ja teol-

lisuutta

^Marten

Jyväskyliin Asioimisto

on anioiuua jokatiistaina, torstaina ^jalau- antaina kello I—21

—

_{2 puolisen aitaan} allekirjottaneen

talossa.

Asioimisto

diskontteeraa wekseleitä,

antaa kassakreditimejä;

antaa lainoja anvopapereita, tamaroita ja muuta makuutta maataan;

ottaa

toimittaakseen

^ulkomaille rahalähetyksiii;

ostaa ulkomaan mekseleitä;

myöpi pankkilähetysmekseleitä;

ottaa toimittaakseen arvopaperien ja yleisten laitos- ten lvelkasetelien ^ostamista ja myömistä:

ottaa

kerätäkseen

^ja

suorittaakseen

^{lvekselien ja}

oso-

tuksien

^maksuja niissä ^paikoin,

missä

pankilla on konttoreita;

ottaa lvastaan rahoja talletustilille ^jamaksaa:

2 kunk. ylössanomisestamaksettawista^{korkoa 3}

°/o

3 ^"/

v il n tt ⁿ O 1 Q

4'/4 "/o

2V^a

7o.

SnuäVamtyccTiolf

ctottttc tiliHeof^etetuisto

"

I. ^Länkelä.

(243)

Norjan Tilliä

Suuria

iMyytämanä.

Kilohailia

(305)

aitvan nuoria helppoon hintaan.

(304)

Nilh. Wehman.

Karkeita ^Suoloja.

Wilh. Wehman

Tamvemn ^TuMMuja

7-8 9—lo9—lo

Keskimiikkona"

Laumantaina

opetukset alkamat sunnuntaina nH»- ₅pänvä SyyskuutaLyseon

kouluhuoneella seu- raamassa

järjestyksessä:

sunnuntaina „ „

^kl.10--6-7^{11 e. pp.}j. pp.Ruotsinkieltä,^{ja 5—6 j.pp.Laulua,}

Sd^ytolunta.

Jos oppia harjoittamia ilmaantuu enemmän,niin moioaan ^opettaa

usiammassa osassa

^{jamuitakin oppi-}

ainetta, kuin ^{yllä on} luettu, waankuitenkin

samaau

aika^{iin _^^^W^^»}

„

Kirjainkäytäntöä, j.pp. Laulua,

„

Lauluharjoitusta.

Kervo

Borga

Jernväg.

Sedän

Kejserliga

Senaten, uppä derom

gjord arsökning,

lunnit

godt

tilläta ba-

nans

öppnande

jemväl förpersonimlik och^v tidtabell

för

blandade passagerare- och

godstäg

pä bananblifvit öfverhetligenfast-

»tällä,

sä varder härmedelst allmänheten tillkännagifvet, att täg numera expedie-

ras alla

dagar,

jemväl söndagar, ifrän

Borgä

kl. ⁸ f. ra. och ifrän Kervo kl. 8:

55 e. m. i

enlighet

mcd nedanstäende tidtabell.

Borgä

i augusti 1875.

Direktionen.

Farplan för Mandade

täg a Borgä

— Kerro jernväg ifrän den 23 augusti 1875 tills- vidare.

hopeainen teelusikka

nähtämästi tahallaan

poikki murrettu ja

siten

^{epäluulon alaisenajä-}

tetty hopiaseppä

Messmannin

tykö, josta omistaja saapi

sen

^periä.

H^^ ^petroleum

i ^parti

9

lios

29.

1):

9:

enPh

21.

10.

10.

21.

15.45.

55.37.

40:

Borgä

den 23

alusti

^1875.

VVilh. Eklund.

(317)

Iywästylässä,

Weilin ^ja Göös'inkirjapainossa, 1875.

Täget Nro I.

Kervo^^^^^^^^mkJ

Borgä afgär

KickbY „

Täget

i\:o 2.

Kervo

afgär

Mckby „

Borgä

ank.

Erinäisiä

h\\sskOL\.

ilmoituksia.

(321)

p^De livilka ärna hevistä undertecknads

idanslektioner

behagade anmäla

sig

före den 7 dennes.

Anteckningslista

finshos mig boende hos Fru E. Leisten.

Avander.

jäsene

kona tuliniin

wähän

^{jäseniä,ett'ciwoitu kes-} kusteluihin ^{ryhtyä, niinpidetään}

uusi

^kokousSeura-

huoneessa sunnuntaina

^{t. k. 5 p.kello 8 j.pp., johon}

pyydetään

suosiollisesti

kokoontumaan kaikki Seuran

M».

EsimicS.

Näyttely

Kotiteollisuus ^ja työtiitetemii

Helsingissä

pidetään atvoinna Tiistaina Elokuun 24 päiwäuä setä ^seuraamina päiwmä t:lo

^!):stä

e. pp. t:lo 6 saatta ^j. pp. ^{Pilettejä koto}

näyttcly-ajatsi saadaan näyttelyhuoneen o- wella Runnipuiston kadun warrella 6 mar- kalla.

Piiiwatsi ^{on pääsymaksn} wastaisetsi ^1m.

50 p., paitsi tulemana Kcstitviittona

^ja

Lau- antaina, jolloin se ^{on 50 penniä, ja} snori-

tetaan

pääsymaksu tasaisella summalla ^ovella.

Luetteloita, ruotsin- ^ja suomenkielisiä, myy- dään ^näyttely huoneessa ^{25 pennistä.}

Hyytävänä Weilin ^ja Ooö^in kirjakaupalla:

Grerstäcker.

Huvikirjasto Nuorisolle. I.