Kirje Jyväskylästä · DIGI

Ihtiön ^asiain

johdatusta ja

hoitoa

^toimit-

taa yhtiökokous ynnä hallintokonselji ja joh- tokunta Viipurissa.

Alakonttorit

ja

asioi-

mistot

katsotaan

johtokunnan

eduskunniksi

^ja

toimimat sen johtosääntöjen

mukaan (17 §).

Vakinainen yhtiökokouspidetään kerta muo-

dessa Huhtikuussa

Viipurin kaupungissa.

(19 §.)

Ihtiön ^toiminnon

^täytyy

^lakata,

^{jos kan-}

tarahasto

^{on alennut}

yhdeksääulymmenccn

prosenttiin (§

50). Pankin

^marat eimät

siis

moi mennä

alle

lO miljoonan 800

tuhannen

markan.

Se ^julkinen

asiamies,

jonka

Hallitus,

14

Z:n

^mukaan

Keisarillisessa asetuksessa

Tammikuun

^{15 p:ltä}

1866, asettaa

^mal-

momaan

^pankin

^hoitoa,

on

lullati

ker-

Kirje IMslyliistii.

Talmi tulee!

^Sen

ilmaisee

^tuo

kolkko ilma

ja kylmä pohjatuuli, joka näinä päi<

lvinii

on

^{märiStänyt yhden ja}

toisen

^ruu-

mista. "Talmi tulee,

^{ja hymäpa}

se onkin,"

sanoi

^naapurini,

"sillä ^mihaksi

^{pistää jo tuo}

onneton

siimo kaduillamme." "Mutta

meljeni,"

muistutin

minä, "et

muista

^kylmyyden tun-

teuman

^talmen

kanssa

ei ainoastaan

kaduille, maan

^myöskin

huoneisiimme,

ja mistä

silloin

puita saadaan,

kun

niitä töin tuskin^nytkään

saa

keitto-patansa

alle?"

^{"Kyllä puita nyt} rannasta

saat," tiesi

ystämäni "kuu maan

hel- lität kukkaroasi

^ja

maksat

¹⁰

^eli

^{12 markkaa}

syleltä."

"Ei ole minulla hemoista,

^enkä

jaksa mastamäteä itse raahata

syltä ylös."

"Siihenkin

^tiedän

neumou," lohdutti

^minua

ystämäni, "kun puoli kuukautta juokset joka päimä

kumartamassa

kaupungin jokaista aju-

ria,

niin ^kyllä yksi eli toinen

heistä ^miimein- kin sinua armahtaa ^ia

metää sylen ylösran- nasta

kartanollesi,

ja

kun

^et

kaukana asukaan

rannasta, ei

tarmitse sinun maksaa ^siitä

^kun

noin

IV,

markkaa."

— "Eletään sitä

^meillä-

lin,

jos ei miljon

niin maimon," huokasin

minä.

Syksyisten iltojen pimeyttä poistaa ka- duiltamme l6

malaisemaa

^lyhtyä.

^Niistä

³

omat laupuugin, 3 semiuarin,

maan

^muut

kaikki

ytsityistell.

Kun semmoisia saataisiin

mielälin

useampia, niin

marinaankaan

^{ei pa-} rempia poliisia paljo tarmita.

En

moi olla kertomatta naurettamaa

ereh-

dystäni

tässä

^{muutama päimä takaperin.}

Olin ^mennyt

aamusella

kämelemään nautti-

akseni raitista ilmaa.

Silloin kajahti kor-

lviini äkkiä eriskummallinen

mylmintä, jonka

kaiku

toi

niinkuin

^{harjulta päin.}

Kummas' tellen

pysähdyttilvät

askeleitansa kaikki kadulla tillvelemät,

portaille ynnä portille

riensi,

_ken

huoneessa sattui

^olemaan.

Hämmästyneet

kasmot kääntyimät kaikki harjuunpäin, ikään-

kuin

odottaen

sieltä metsän

synkeydestä pian jotakin

eriskummallista

näkymiin tuleman.

Kun

ääni

taukosi

^ja

hetken

^wielä

^olimme

iiänetöinnä

odottaneet,

kysyin

mihdoin kahdelta

läheisyydessäni seisomalta maimoihmiseltä, mikä

^tuo

kummallinen

mylmiutä

mahtoi

^olla.

"Herra

jeSta!"

huudahti

^toinen

^näistä, "eihän

3T:o 44

"jvCöri _Neljäs s^uuini wuositerta. 1874

lalausaila:

Laumantaina kello 1päilvällä Weilin'in ^jaGöös'in

mastaan otetaan

samassa

^{paikassa 10 pennistä pie-}

neltä rimtltä.

Iywastylästll,

Lauwantaina Lokakuun ^{31 p:nä.}

Tilaushinta:

Koko nmodelta 3 m.

—

_p.

Kolmeneljänneks 2

„

₂₅

„

Puolelta

¹

„

50

„

Neljännekseltä

— _„

₈₀

_„

Uksityiset numerot

— _„

10

„

IMiistyliistii. se

muu moinut olla kuin

metsän

^peto!

^"Ia

taaskin tääntyiivät peljästyneet kastvot odo-

tuksella

harjuun päin. Mutta nyt

hoksasin

minä ^pienen poian kirja

kainalossa ^nauraen seisoman

^ja

^katseleman

^meitä.

^"Mitä

^naurat

poika?" ärjäsin minä

suuttuneena. ^"Mitäs

te

"Pillin

piipatusta"

Korkeakosken

höyrysa-

halta ^metsän

pedon mylminnäkst luulette!"

nauroi

^poika.

—

_Allapäin,

hämillä ^mielin

kääntyi

itse

^kukin

kotihinsa

^{ja niin}

^teki

^myös-

kin

Viliä.

ralla erittäin kutsuttama Hallintokonseljin ko- kouksiin, tilintarkastukseen

^ja

yhtiökokouksiin,

sekä

^{pitää hänen,}

oman mielensä mukaan,

pääsemän

Johtokunnan iStunnoihin,

pankin

huoneisin, kassoihin, tililaskuihin

^ja

muihin

asiakirjoihin.

Julkinen asiamies nauttii pan-

kin

maroista sitä

^{palkkaa, jonka}

Keisarillinen

Suomen Senaati määrää (52 §).

Pankki

^{on wiime}

Toukokuussa asettanut

Iymäskylänti

kanpunkiin

Asioimiston,

jonka

konttori

on alvoinnajoka

tiistaina,

_tors-

taina

^ja

lauantaina

_{kello I—2} puolisen aikaan allekirjottancen

Asioimiston

^hoitajan

talossa

yläpuolella

Herra

^tuomari

^Grönbla-

din

taloa.

Asioimisto diskontteeraa mekseleitä;

antaa lainoja, armopapereita, tamaroitaja muuta makuutta mastaan;

ottaa

toimittaakseen ^ulkomaille rahalähe-

tyksiä;

myöpi

pankkilähetysmekseleitä;

ottaa

toimittaakseen

armopuperien ja yleis- ten

laitosten melkafetelien ^ostamista

^jamyö-

ottaa

kerätäkseen

^ja

suorittaakseen »vekselien

ja

asetuksien

^maksuja

niissä

^paikoin,

missä Paulilla

^on

konttoreita;

mistä;

sekä¹lvuosi

ottaa mastaan rahoja

talletustilille

^ja

maksaa

3₄ kuuk. ylössanomiseStamakjettawistakorloa ^3V,

"/«

luut.

..

^{.. ..H.<>/}

*/4 /o

27. % ymmpälmseeluölsemäl^

A. W. v. Zmeygberg.

Asioimiston

^toimen tarkastajat.

Iymäökylässä,

Lokakuussa

^1874.

I. Länkelä,

asioimiston ^hoitaja.

E. Bonsdorff.

^{K. G. Göös.}

^R. Härdh.

Muualta.

— _Korkeita

Virkamuutoksia. ^Enteet

^tietä-

mät jutella

että senatori

^ja

^kenrali

^lvapaherra

af Forselles

^tulee

siirrettämäksi edesmenneen salanemvos af ^Vrunerin staan ^Pietariin;

^jota

mastaan

Uudenmaan

läänin nykyinen

kumer-

nöriG.

v. Alfhtan

^on

katsottu senatin

^jäse-

neksi af Forselles'in siaan

^{ja taas}

Mikkelin

läänin

w.

t.kulveruöri

v. Ammondt kumer-

nöriksi Uudeumaan lääniin. Näin kertoo Hä-

mäläinen.

— Nimityksiä. Keis. ^{senaati on}

^t.

l. 20

Pohjoismaiden Osalepanlin kauppaa ja teollisuutta ^{warten Iywäslylän}

Asioimisto.

mäuä.

Sittekuu Viipurinkaupunginkauppamiehet

Fr. ^Wahl, Fr. ^Nichardt, Johan

^Seseman,

Herman Lorentz

^{ja C.}

Nosenius sekä Frank- furtiu

panltihuone Sclegman ja

Stcttheimer

olilvat Suomen

Keisarilliselta

^Senaatilta

Huhtikuun

^{11 p. 1872}

^saaneet

^{luman Wii.}

puriiu perustaa pauklilaitoksen ja

sen _osakkaat

olilvat

maksaneet kautarahaksi kaksitoista

^mil-

joonaa (12,000,000)Suomen

markkaa,

jonka

summan Keisarillinen

Suomen Senaattipää-

töksellään ^Joulukuun

³ p. 1873 oli määrän-

nyt perustusrahaksi, ou pankki

alkanut

^»vai-

kutuksensa

lviime lvnoden

Helmikuun

^21päi-

Pankin ^tulee

^Suomen

Hallituksen ^mahmis-

tamain ^{Sääntöinjä}1 §:n mukaan noudattaa yleisiä

säännöksiä Armollisissa asetuksissa

^ni-

mettömistä eli osakeyhtiöistä 24 p:ltä

Mar-

raSkuun 1p:llä 1864 ja erityisistä pankeista

seteliääntö-oileudella ^Tammikuun

^{15 p.1866.}

Romantillinen kertomus ^{Kustaa Iajalta.}

Kirjoittanut I.Neander.

Suomentanut ^Paju.

Ingegerdin

kosioiden

^joukkoon

^kuului

^myös

eräs ^kauppias

Jonas Markus

^nimeltään,

syn-

tyisin Lybekistä.

Tämä harmistui

^äärettö-

mästi

saatuaan sanoman kihlauksesta

^ja

hän

lvannoi,

että mitä ikinä

maksoikaan,

pititytön tulla

hänen ^omakseen. Hon

^mietti

useita

keinoja päästäkseen

tarkoituksensa

^{perille ja}

mihdoin

^päätti

hän

^ryöstääIngegerdin. Tai-

taakseen

totennnuttaa tämän aikeen

houkutteli hän

^erään

^{Martti nimisen}

kipparin olemaan

itselleen ^amuliiscn

^ja

^suurella

lemottomuudella

odotteli hau sitte

mukamaa tilapäätä paunak-

seen ^sen

^toimeen.

Sellaisenluuli

hän ^{oleman itsellään.} Hän

^oli

näet

sattumoisin saannt

tiedon Ingegcrdin käymisestä köyhäin

asunnoissa

^ja

sen ^ohessa

saanut

^tiedon

^siitä,

^että

hön

^{juuri tänä ilta-}

na oli liikkeellä

samaa

tarkoitusta ^marten.

Hän

^tiedusteli

^seutähden

niilä paikkoja, joissa

hän eninnniteli tiimi

^{ja kuuli myös,}että

suo-

jeltamiensa joukossa oli eräs maimo nimel- tään Gurit

Berndin

^tytär.

Mainittu

^maimo yleisön

silmissä sangen _hurskas

ihminen, joka nöyryydellä kantoi koman

kohtalon

^olla

sa-

malla kertaa ^köyhä ja paranlamattomasti ki- peä.

Mntta

^mestari

Markus tiesi

^että

^hurs-

kaus tällä oli maan kyltli, jonka

hän,

tarpeen

mukaan

mähenti

^eli

suurenti. Hän

^jättikin

siis ^mainitun

^maimon

huostaan aikomuksensa

ja pyysi

häntä

teeskentelemään

itsensä sangen

kipeäksi Ingegcrdin

tullessa

^ja näin pidättää tätä luonaan aina ^puoli yöhön

saakka,

^jol- loin

hän tulisi

^ja

meisi

tytönmukanaan pois.

Tähän suostuikiu

^Gurit

saatuansa

^kunnon

raha

^palkinnon

^ia

^luman

saada

^enemmästä

kuiu ryöstöoli tehty.

Multa hän ^ei suonut

sev

^tapahtuman lnonaan eli

asuntonsa lähei-

syydessä,

maan

että mestari

Markus osaan-

nnttaisi itsensä sen huoneen

edustalle, jossa Ingegerd

asui,

niin

ettei

kukaan epäilisiotta- neen

osaa tähän

^juoneen.

—

Mutta

^äiti

Barbrolla samoin ^kuin

^neiti

Ingcgerd'llläkiiän ei ollut

mähiutätään

^aamis-

tusta mistään ^maarasta.

Edelliuen

istui ja jutteli

manhan uskollisen

^palmelian

^Reetan

i

mil.

80

tuhatta ^markkaa.

^Tietysti

^tähän

summaan ei ole lukuun

otettu

se

^{moi, joka}

Kuopiosta

on

miety Mipuriin ja

muihin

uomen pal

— Suomenlehti ^lallaa

^tämän

^lvuoden

^lo-

pussa

ulostulemasta nykyisessä

muodossansa.

Mannaa ei

kuitenkaan ole,

^»voidaanko Suo-

menlehteä toisessakaan muodossa

mielä tule-

waua wuonna

jatkaa, loska

sen

toimittaja ci tiedä Missiin,

missä se oksa

^{on, jossa}

^hänen

pesänsä

tulee toisella

puoliskolla

nousemaa

wuottaolemaan.

Suomenlchden

^{sijaan Wiipu}

rissa nousee ukko "Ilmarinen"

jälleen tulta

ah'

joonsa

»virittämään. Lietsimen kannattajaksi

tulee

h:ra

^maisteri

^R.

^A.

Zilliacus

^{ja tako-}

jaksi

Wilten koulun

^opettaja

Erkko,

joka en- tuudesta on tuttu

suomalaisen

kirjallisuuden

(Sl.)

— Uusi sanomalehti. Paino-asiain

^yli-

hallitus

^onCarl

^Albert

Gröneberg'illeantanut myönnytyksen tuleman muoden alusta

Helsin-

gissä ulosantaa

suomenkielisen aikakauskir-

jan,

— nimeltä: _Mainio

^{Työmiehenystatuä.}

ruhtinas Uhtomsti

^kuuluu

^ai

koman

ostaa

Kimeunaman

^lahjoitus maat joista

hänen sanotaan

tarjoaman korkeampaa

hintaa ^kuin

^Suomen

^lvallio

niiden lunasta-

misesta — Suomalainen oppikirja käännetty

^{tarjoo. (U. S.)}

wenii- jätsi. Tohtori ^E.

Äonsdoffin laskuharjoi-

tukset

kansakoulujen tarpeeksi on kääntänyt menäjän

kielellä,

ynnä tekijän

awulla,

kaptee»

ni

H. ^{Bonsdorff. Tähän}

on erityisenä

wih-

kona liitetty selitys

tehtämien järjestyksestä

ja oppikirjan täyttämisestä.

— _{Tapaturma. Tämän kuun 15 p. mas-}

taan yöllä tapahtui

Hämeenlinnan

^höyrysa-

halla,

että eräs

mähäinen

^{poika oli}

miemässä kahmetta sisarellensa,

joka

sahajauhoja

kantoi.

Juodessaan sanoi

^{tyttö että pojallekin}

olisi kahmetta

liikenemään, jos

hän kämisi sokeria hakemassa toisesta huouecSta. Poika

^juoksi-

kin toiseen huoneeseen,

^jossa rattaat

olimat

käymässä, ja

—

yksi kappale

samassa lensi

^{poikaan jasärkyi ratas}

^taittoi

^pirstoiksi

^hänen säärensä. Häntä hoidetaan lasaretissa. ^Ta-

paus

on

sitä

kummallisempi kuin

rattaita oli

edellisenä

päimänä erittäin

tarkastettu, eikä

niissä

mitään Mikaa

hamaittu. ^(Häm.)

- _Yrjö

Koskisen suomenkielisestä ^Suo-

men historiasta saksaksi

käännetystä

teoksesta

on eräässä armokkaassa saksalaisessa histo- riallisessa

aikakauskirjassa ilmaantunut lyhy-

käinen ilmoitus. Ilmoittaja, eräs

hr.

^Win-

kelman, kehuu teoksen^milkasta

kertomustapa»

Suomen

kansan

kehittymisen työssä, joka pit-

källisestä

^yhteydestä

Ruotsin ^kanssa saa

^maa-

kunnallisien

rajojen ylitse

kohoaman ^merki-

tyksen.

Maakunnan historiana ^{isommalle lu-}

kiia-piirille

ansaitsee

^teos

suuren ^armon.

Uusista tekoasioista,

joilla

on

^yleinen

histo>

riallinen armo, mainitaan ilmoituksessa

^tär-

keimpänä Suomen ^maan

suuret amun-lisät Ruotsin maltakunnau kannattamiseksi ^mai-

nehimpana

maltakuntana. Joku osa ih-

metyttämästä

moimaisuudesta

pienellä kan-

salla ^{(I^2}

miljoonaa henkeä)

tulee

^juuri

siitä selmätsi. Historialle ^{Marsin terlvetul-}

leen

sanoo

^{ilmoittaja tietojen}

Ruotsalaisten hallintotoimista alusmaissa ^oleman,

^jonka

osan sanoo

^{oleman tehdyn}

erinomaisella

taidolla.

Sila mastaan on

hän

aiman tyytymätön

I. ^K:sen historian miimeisellä osastolla

^eli

Suomen maltion

aikakaudella

muodesm 4809, jossa ilmoittajan ajatuksen mukaan

kansa-

kuntaincn

^Suomen

kansan

kehittyminen kan-

salliseen

^tuntoon ja kirjalliseen

toimeliaisuu-

teen eimiit täydessä merkityksessään ole

tul-

leet

selmitetyiksi.

Se ^näyttää

hänestä sitä-

kin ihmetyttämämmältä,^luu

sauvo tietämänsä,

että

hr. I. ^{K. itse}

^on

suuressa ^määrässä

^ot>

tanut

osaa

miime mainittuun

kehittymistyö-

hön. (Mbl.)

pliimänii nimittänyt

ja määrännyt

lruunun-

nimismiehen

Lappajiinven pitäjässä,

kumerne- mentin sihteri ^{K. E.} Lagerlöf'in

^henkikirja

riksi ^Laukaan kihlakuntaan.

Keis. Naasan homioikeus ^on

^{t. k. 8}

^p.

myöntänyt

kihlakunnan ^tuomarille

^Iymiisky-

lan tuomiokunnassa ^A. F.Flanderille

^mielii'

lvirkamapautta

kolmeksi kuukaudeksi

^{t. k. 17}

p:stä

sekä samalla

^määrännyt

nimituomari I. F. ^Barck'in sillaikaa

^jatkamaan

hänelle

tätä ennen

uskottua tuomarinmiran

^toimitta-

mista — _Helsingin mainitussa tuomiokunnassa.

suomentielisen alleis-opiston

lannattajain

umositotous

^{pidettiin t.k.24p.,}

jolloin johtokunnan

antamassa muosikcrtomuk-

sessa

julkaistiin muun

muassa seuraamaa:

Opiston nykyinenoppilasmäärä on

kaikkiansa

104.

Kustannukset kuluneella lukumuodella

omat olleet

14,133:

72.

Laitoksen

^{omina tu-}

loina

^omat

luettamat

ainoastaan oppilaiden

lukukausmaksot,

2,259

m.,

niin että opiston

kustannus

yli tulojen

kuluneelta muodella

^on tehnyt 11,874: 72.

Mitä

amun keräykseen

tulee, hamaitaan

kassanhoitajan

tilistä,

että

lokakuun

15 p:stä miime

muonna,

jolloin

lah-

joitusten

summa

^teki

^114.150:

^{30, on}

^sa-

maan

aikaan

^{asti tänä} Muonna

tullut lisäksi

66,982: 72, niin että koko lahjoitettu ^pääo- ma

silloin

^teki

^481,132:

62, paitsi joukko kal-

leuksia,

joita ei mielii

ole rahaksi maihetcttu.

Rahaston

jätillä olemat marat tämän kuun IN p.

tetitvät 172,522:

^{11, josta}

summasta

kuitenkin

^{43,208: 15 omat wasta}

saatamia sitoumuksissa.

Tilintarkastajiksi malittiin

dosentti I. Krohn

ja

luutnantti H. ^{Liikanen setä}

marajäseneksi

landidati - _Woinwienti v. ^Löfgren. _{Kuopiosta. Tänä kesänä}

on

tullikamarin antaman

ilmoituksen

^mukaan,

kaikkiaan mietti

^Kuopiosta

Pietariin

^46,173

leiw.

^{ja Lybeckiin 43,664}

leim.; siis

^yhteensä

melkein 90,000 leim.

Kun

moin

hinta

^on

ollut

20 m.

leimiskältä.

^{tekee tämä jo noin}

kanssa

^{Ingegerdin aimotusta}

amio-littosta Niilo Eskiliu

^pojan

kanssa. ^Eukko iloitsi

ajatutsissaau

siitä

^onneSta ja ilosta, mikä

koh- taisi

näitä nuoria la

tuhameenkin

^tapaanjär-

jesteli

hän

^mielesjään

kaikkia

^näiden

tulemassa kodossa.

"Mutta miten

Herran

^{nimeen tyttö}

^näin

kau'au tviipyy"

sanoi ^hän

^{lviimcin, tuin jo}

kyllä ^kauan,

turhaan

oli odottauut

kuullat»

seen

jotain kolkutusta ^portin päälle.

"Kello

löi

äskettäin

10 ja ci

häntä mielii

^kuulu.

Pyhä

Jumalan

äiti!

eihän ^maan

^{mitään on-}

nettomuutta ole

hänelle

tapahtunut."

"Noh!

mikäs

^nyt

möisi hänelle

^{tapahtua kaupunnin}

muurien sisällä,

ratas

^elatus

äitini?"

^kysyi

Reeta.

"Paljon moipi pimeässä tapahtua.

Tosin

^»varjelee

Herra ^kädellään

miattomuutta, mutta

..

^."

Hän

^ei

sanonut lausettaan

^loppuun.

^Reeta

oli ääneti joutuu ajan, odottaen

kuulla

^pit-

kitystä.

Mutta

_luin

hän sila

^{ei tehnyt,}

^waan

päin maStoin tuntui lvaipuman sywiiu miet-

teisiin,

ei

Reeta

tainnut

hillitä uteliaisuut-

taan,

maan lausui: ^Mutta —

_mitä

tuumitte

te rakas

elatus-äiti?

stetkeily merellä

— Kaksi lastenkotoa turmattomia

^lapsia

marten

on,

kertoo Tap., perustettu Kuopion

lääniin,

toinen tyttöjä marten

Hirmolannie-

men,

ja toinen poikia marten Vöaajasalon

ti- lalle,

^kumpikin

lähellä

^Kuopion

^kaupunkia.

Laitoksiin

^on

^tähän saakka ^saatu

^{mastaan ot-}

taa poikakotoon 14 ja tyttökotoon 7,

maan

määräys

on

^että

edelliseen

^{otetaan 20 ja jäl-}

kimäiseen

^10.

— _{Tulot umltion} rautateiltä Suomessa

Syyskuulla

— Heiniä

^on

^taaskin

^tuotu

Saksanmaalta

maahan noin 7,0tt0

leim. ja toinen yhtä

iso

lasti

kuuluu oleman

tulossa,

kertoo

H. ^D.

Tulot syyskuulta

^tekilvät

..

^{427,267: 68.}

Vuoden

^edell.

kuukausilta .

^{2.996,674: !6.}

Summa 3,423,941:

84.

Syyst. tulot w. 1873 olimat 361,322: ^99.

sekä ^edell. kuukausilta . ^{.. 2,892,577:}

^98.

— Kanawa-tuuma. Heinolan

^kaupungin

ja koko

sen

paikkakunnan kipein toimo on että

hallitus ^liikkeen

helpoitukseksi

kanamoiltaisi

Päijänteen ja

sanotun

^kaupungin

mefistön

^mä

liä,

jotta

nollaisiin aluksilla

^päästä

^rautatien kanssa

^{yhteyteen. Siitä onkin jo lähetetty}

hallitukselle

^{monta pyyntöä.}

^{Monta tuhatta}

kuormaa muodeSsa kuljetetaan

rautatie»

^ja

Heinolan

kaupungin malilla,

etteimät

^maan- tietkään moi pysyä

kunnossa.

Näin kertoo U.

—

S.

Salawehteiten ^{hankkeita wanlien} se- assa. Parhaillaan tchtämissä

^{lvalmiStus töis-}

sä ^uudella lasaretin

^{tontulla Kuopion tav-}

Ulkomaalta.

— Englannissa

on muodentulo

ollut

ⁿⁱⁱⁿ

runsas,

_{että ladot omat} täpötäynnänsänisuja ja

maamiehet

^{käyttämät tätä}

kallisarmoista

Miljaa karjan

ruoaksi. Nisut

^omatkin

siellä

tällä kertaa helppohintaisemmat kuin muut miijalajit.

— Saksa. Liittoneumosto

on kieltänytko- ko

Saksan maltakunnassa

käyttämästä Suo- men markkoja,

sillä

^{ne omat} yhdennäköiset

Saksan

^markkojen

^kanssa,

^mutta

armousa

puolesta

— _Espanja. halmcmmat.

Englantilaisien

sanomaleh-

tien mukaan

monessa

Pohjois Espanjan kau- pungissa

asukkaat

^{omat nostaneet kapinan}

Don

^{Carlo'ta mastaan}

huudolla: ^"Nauha

ja meidän

entiset

oikeudet."

— Turtti. Brusson

kaupungissa ottimat 7 P. lokakuuta 200 turkkilaista

sotamiestä kumernörin

^adjutautin ja kaupungin

nemvos-

ton turkkilaisten jäsenten johdannolla mäki-

maltaiseoti haltuunsa

ci ainoastaan armenia laisten KatooliSten

kirkon,

_mutta myöskin

sen rakennuksen,

jossa

heidän

^pispansa

asuu.

Turkkilaiset laahaisimat

^pispan

^täydessä

^mirka-

pu'ussa portaita pitkin alas,

särkimät ^kirkon

omet, pilkkasimat pyhiä kllppaleita, löimät

sa-

pelilla pappeja,

miehiä

ja Maunoja, ja

siinä

moni tuli

haamoitetuksi. Kansaa

^kokoontui

Hämäläisessä

^luetaan

seuraama

^lähetys,

jonka

tässä ^asian

^tärkeyden

muoksi

julkaisemme.

Mistä ^apu?

Kun

^rutto

uhkaamistaan uhkaa hämittää

yhden

meidän Paraista ramintoaineistamme

perunat eikä

mielä

tunneta

kelmollista

^paran-

nusneumoa sitä

^mastaan, on tarpeellistaettä maanmiljeliät koettamat oppia

hämittämään sitä

sientä, joka

mainitun taudin

^tuottaa.

Meidän manhat

^{peltomme omat enemmän}

tai

mähemmän

^täynnä

^mainitun sienen home-

lankoja, jotka kaikki

samaan

^{aikaan malmiS-}

tumat ja

uudessa ^{muodossa lähettämät}

^itiöitä

tuulessa ^{lentämään.}

Näiden on hymii istua

kasmamille

peruna-marsille. Se lorkia kasmi- moima, johon me olemme

koettaneet

^nostaa

perunanviljelystä

liian

wäkewällä lannoitul-

sclla ^lienee

^{syynä ruton alkuun.}

^Ia

^nametta

lannan kautta eläinten jälkeen, joita on ruo- kittu perunoilla

tahi

home-langoilla ja

itiöillä

täytetyillä perunan

marsilla,

lemitetään

tautia

helposti

seuraamaan

^muoteen.

^Meidän

^täytyy

siis ^{etsiä keinoa,}

^{joka on}

moimallinen hämit-

tämäänperunasicnen

maassa,

ja

metsätaloista

joihin peruuarutto ci mielä ole ilmaantunut

hankkia ^itsellemme

^termeitä

siemen ^potaatia.

Mutta

niinkauman kuin tätä keinoa ci mielä tunneta, ei meidän pidä

ahkeroiman

^paljolla

ja

mäkemällä

^lannalla

lisätä

^{perunani satoa,}

maan tytyä mähempään tuloon

uusista

^pel-

loista ^ja

machoistakin,

joita

lannoitetaan edelli- siä

^{hyminpalaneella}

namctta-lannalla

^syksyllä ja jälkimmäisiä

lannansekoituksella,

jossa on

tuhkaa,

luujauhoja, rutaa, mirtsaa,

hiiliä

^j.

n. e. ja, jos

mahdollista,

karmarin parkkia.

Nämät

lauta-sekoitus kasat

pitää syksyllä ja talmella malmiötcttaman, ja paraiten

itse

pellolla, johon ^peruuoita aimolaan

seuraa-

mana

kesänä

^{kylmää. Siellä, jossa tammea,}

pajua ja muita karmauShappoisia puita kas- maa,

lisännee

niistä kootut

terhot

^{ja maris-}

seet lehdet sctoiluslannan

^armoa.

^Milloin

palanutta lantaa syksyllä pellolle

»vedätetään,

ou

se _heti ^mauhau

kynncttämä jottei

sade-

^ja

lumimcsi sitä

^pois miruta. Tarpeellista on myös maarin ^ottaa, ettei

samaan

^peltoon

aina perunoita kylmetä, maan että 4

tahi

⁵

muottamalia pidetään, ja perunoita tasmate-

taan muorottain eri

mainio-lohoissa.

Syksyllä ylös otetut perunat, jotka einäy turmeltumatta

kestämän

talmea

kellarissa

^ja

kuopassa,

tehtäköön

vcruuajauhoikst tai syö- tettäköön

elikoille. Kellareissa

säilytetyt pe- runat omat

usein

pöyhittinvät, erinomattain syksymmällä, ja pitää

niihin sekoitettaman pa-

dassa

tulella kuimattua fc,ntaa.

Ilmaa

^pi- tää

kellarissa ahkerasti lvaihetettaman

^tuu-

lettamisclla, joten

kellariin

tnnkeuma kosteus-

kin saadaan

^pois. Kuoppiin pitää per:nat

«Muä ^tuumasin

sitä, että minulla on ikään tuin joku ^aamistus,

hänelle

jotakin tapahtu

wan

^tänä iltana."

"AamiStus! Aamistusten

kanssa

^on

samoin

kuin

unen

näköjen, ne maeltamat

kuin

wir- rat,"

lohdutteli

^Reeta.

Eipä

häukään ^sentähden

^ollut

^kuitti

^jonkun

moisesta luonnollisesta

^{pelosta. Tästä ei} kuitenkaan ^puhuttu enempi mitään,

maan

^mo-

lemmat ryhtyimät

manhaan

kanssa-puheesensa.

Mutta

kello löi yksitoista,

se

^{löi 12}

^ia

^ei

wieläkäl'n kuulunut

lagegerdiä.

Molemmat maimot

tulimat aina

rauhattomammiksi. He

tuskin saattoiniat

^tiedustaa

toisiltaan. Vih-

doin

katkaisi

^äiti

^Barbro

äänettömyyden.

"Mi

ta ^pidät

minun aavistuksestani Reeta?"

^ky»

syi

hän.

Neeta

oli ääneti hetkisen

^{ja näkyi}

^mietti-

mättä.

Äiti Barbro odotti

^melkecn

tuskalli-

sena ^häneltä

^{mastausta, junrikuin}

^{se olisi}

ollut hänellä

^ainoa

^korsi

^käydäkseen

käsiksi.

"Minä en tiedä

oikein

mitä minun ^pitää uskoman"

sanoi

^miimcin

Reeta. "Varmaan-

kin on neiti lugegerd

kohdannut

^{jonkunn on^}

nettoman

sairaan,

^joka on

tarminnut hauen

apuaan.

Kummallista

^on

se

^jota tapauksessa, että

. .

^."

Häkäytetty hätä-huuto ^kadulta

^{päin pani}

hänen

keskeyttämään

lauseensa.

"Pyhä

lunialan

^äiti!

se

oli Ingegcrdin äälli," malitti äiti

Barbro.

Scnjälkeetl

riensi hän

ⁿⁱⁱⁿ

sukkelaan

^kuin

luu

walo myönsi porstuaan, joune

Reeta häntä seurasi.

^{Vaan kun}

^he amasimat

^omen

ja

katsoilvat

kadlille, eimät

he

^tainneet

^keksiä

mitään pimeässä ja eimät myös kuulleet mi-

lään ääntä. (latk.)

hirmun

^paljon.

Armemaiset klareiktalais-

katolista uskontunnustusta ja

ulkomaalaiset katooliset ^komasti huusimat

tätä pyhyyden pilkkaamista mastaan.

pungissa

^{käytetään,}

niinkuin on

^tietty,

wan- Nakin. Eräänä — _löi elinkautinen

^päimänämanti

— Erik

17 p. lokakuuta

Anttila zol lakin aseella

ilman syyttä yhtä martiata, ni- mittäin alaupseeri

D. Vainikaista niin,

että tämä lyönnistä meni

tainnuksiin.

^Senjalleen

sai mankinihti ^I. Puustinen

^lyömän

samalta

lvangilta.

Murhamielisen

wangin kädet

si-

dottiin

^nyt

seläntaakse

^ja

^hän

mieliin linnaan, mutta

Vainikainen

makaa

sairaana ^lasare-

tissa. Kerrotaan marmuudclla useamman

mangin päättäneen hyökätä

mahtien

^{päälle ja}

tappaa

heidät sillä

^{aikaa kuin muut mapaeh-}

toiset

^työmiehet

olisimat

^poissa ruokatunnilla,

sekä ^sitten lähteä

^pakoon.

^Tämä

yritys meni kuitenkin tyhjiin, koska kaikki

mahdit

^olimat

aseilla

^{hymin marustetut} ja maroillaau.

(Tap).

— _{Nuoria UMNleja.}

Pcmtsarlahden

^ojen-

nuslailokscssa

on nykyjään 85

miestä,

^joista 18 ^ripillä käynnUöintä poilaa, joille

siellä

pidetään rippikoulua.

— Kilpa-ajoja. ^Kilpa-ajo

^Kuopiossa

tulee

tapahtumaan

maanantaina tuleman tammi- luun 11 ^p.,

^{jolloinyleisistä}

Muroista

^jaetaan palkinnolta mioista mapaiden ja

huolellisesti hoidettuin ^sekä siintö-eläimiksi

^kelpaamain

^orii-

den ^ja

tammain

omistajille.

loensussa

tulee kilpa-ajo

toimitettamaksi

ensi ^Joulukuun

¹⁴

^p.

makuuttaa ^helpoilla

ehdoilla

tawarawarastojn ja kaikkea irtainta tawaraa.

Ilmoituksia ^osal«

lisuuteen ^yhtiössä

joka päilvä.

I.E.

Sandelin.

Vihitty.

Talonpoika' Erland Niilonpoika Tampinmäestä ja torpp. tytär MajaLisa Samulintytär Lammas ^Ny- rölästä.

Kuollut.

Nikkarin

sällin

Viipurista lapsi

Milhemina

^Eme-

lia Turunen 4 kuuk. 16 p lvanhana, sepän lvaimo Ewa Hammarlund ^{58 w. 5 luut,22} P.

lvanhana.

IywiiSlyliissii,

Weilm'in ^ja Göösinkirjapainossa, 1L74.

Mlll-WMMMMI!

Palowatutnssenra

Lontoossa ^ja Edinburghissa,

perustettu

umonna

^1809.

jonla tilattu

Kantarahasto

^ja

WararahaSto

on armiolta yhteensä

noin 122,5W,ttNV _Suo«

men marllatt/ ^makuuttaa

allekirjoittaneen ^kaut, ta

kiinteätä

^ja

irtainta omaisuutta ^sangen huokeasta.

Huom.: Valuutusmaljot owat ^nyt alen- netut entistä helpoimmilft.

Tietoja ja selityksiä antaa

allekirjoittanut

joka

H. ^F. Helminen.

Disk.

turssi.

M. P.

349:

—

100:ta.

25: 10 toimita.

99:

—

_>

122: 40

(

_inn

.

^r

.

^rt

210: 50

>

^mMa'

139:

—

J Kurssit.

pankki Lolal. ²⁸ p:n».

Suomen

Vaihtokurssi.

M. p.

Pietari

^7p..

..

^352:

^—

Londoo 90 p.

...

^{25: 22}

Parisi

^{90 p.}

...

^{99: 50}

Hampuri 90p.

...

^123:

^—

Amsterdam

^90p.

..

^{211. 50}

Tukholma

^3p.k.

.

^{139: 70}

Kiinalaisten elämiin-tawoista.

(Suomennos.)

Eräs englantilainen

lähetyssaarnaaja,

Wil- liam Milne,

joka oli neljätoista muotta elä- nyt

Kiinassa,

eikä ainoastaan oleskellut

suu-

remmissa

kaupungeissa

siellä,

maan ^myöskin

matkustanut maan halki

^{ja poikki,}

^sekä

^käynyt

kaupungeissa,

joihin

luultamasti

^ennen

häntä

ei

kukaan europalainen

ollut

^{jalkaansa astunut,}

on

^{antanut ne tiedot, joita}

tässä

^käymme

kertomaan. Hän

^tietysti

^koki

^{oppia maan}

kieltä, missä hän

myöskin onnistui, ja

waa«

tehti itsensä kiinalaiseen

^pukuun,

moidakseen

lvapaasti

matkaella

ylt'ympäri.

Usein

^oli

hän mahalla

^{tunnettua ja}

elämänsä

oli monasti

vaarassa; _maan

yhtä

kaikki

^pitkitti

hän

^täyt-

tää

mellvollisuuttansa

lähetys-saarnaajana.

Takaisin tulonsa

jälkeen kirjoitti

hän ^Kiinan

elämästä, ja

koska kertomuksensa

^näyttämät

oleman todcnperäiset ilman niitäkään liialli-

suuksia,

^japitkällinen

olekselemisensa

^ynnä

^kie-

len tunteminen, panimat

hänen tilaisuuteen saada ^selmeyttä kaikissa seikoissa

^paremmin

luin se,

joka ainoastaan ^käymättä on käynyt

maassa, tahdomme tässä tehdä

^{muutamia ot-}

teita

hänen

yllämainitusta

teoksestaan.

Kaikista

merkillisyyksistä, joita

Kiinassa

^ta-

malaan, on

ehkä kiinalainen itse merkillisin,

ja näyttääpä

hän monessa ^kohden

^{oleman ai-}

man mastatkaista

laatua meidän euroopalais- ten

kanssa. ^Kun

Europasja tullaan ^kylään,

niin

otetaan lakki päästä pois;

kiinalai-

nen sitä mastaan pitää

sen

^{päässään.}

^Me

ojennamme kätemme ystämämme

käteen,

kii<

nalainen

pui nyrkkiänsä ja pudistelee omia

käsiänsä.

Puolipäimäis-pöydässä ulottaa

hän

syömisensä

hedelmillä, leimoksilla

^{ja miinillä,}

sekä

^lopettaa

sen ^keitolla

ja kalalla.

Kun

naiset ^meillä

^omat

häissä

^maatetetut

^malkoi- seen,

_omat

_sitä

_mastoin

_Kiinan

tyttäret

kaikissa ^muun märisissä

purnuissa, paitsi

Valkoisessa. ^Niin

^{pian kun}

kihlaus

^on

tapahtunut, tulemat

sulhasen ^YStämät

^tuo

den lahjoja ja tämä päimä on

sangen

mer'

killinen nuoren pariskunnan

elämässä, sillä he

yhdistetään nyt, ikään kuin

meillä mihkiäi- siSsä. ^Jos morsian ^kuolee

^ennen

mihkimistä

ci

mies

^ole

sidottu,

muttajos

sulhanen ^kuolee,

lliin morsian

ei moi, jos

hän

mielii säilyttää omaa

sekä

^perheensä

^kunniaa,

mennä uuteen

naimiseen. ^Voidaanko

^{näyttää toteen}

hänen cskenä ollessaan

^eläneen

^simeästi, saattaa

!)än

toimoa,

että

hallitus, kuolemansa

^jälkeen

antaa pystyttää muistopatsaan

hänen

^kunni-

akseen. Esimerkkiä

^löytyy

nuorista neidistä,

jotka,

kun he

^leskenä

ollessaan

^omat

toiseen ilieheen

rakastuneet,_omat

murhanneet ^itsensä, iMttäälseen

hämäistystä

itselleen

^ja

^edesmen-

ilmoitulsia.

Erinäisiä

3 p. lopettaa höyrylaiva

2^l Lahtis säiinnölliset lnllu-mattansa.

Tavaroita tuletetaan luitentin

^tarpeen

mu- taan.

Talmen tullessa

peitetään oljet paksulla mnlta

kerroksella,

jonka päälle taas olkia tai

muita

^lämp

man

^pitämiä

atneita lemitetään.

pantaman

niin kulmina kuin mahdollista ^ou, ja

^peitetään kulmilla oljissa, jotka _muutetaan

lohta ^kun

^{ne rupeamat tuntumaan}

kosteilta.

Varastettu!

"M!"me

keSkinmtkoa _wastaan yöllä waraStettiin

IymäskylänpitäjänWesangan kylän Ahottaan

torpasta 11 tallvias ruunin karma ^ruuna Helvonen, noin 9 korttelin korkuinen,^harja kallistunut oikealle puolelle,olkapäissä ^ja

selässä wähän

waltofia ^karmoja.

Jota ^{tästä tiedon iaiS, olis niin hymä ja}

ottasi

^mai»

nitnuedellä maiuittuun torppaan, eli

hemosen

^{kiini ja palkintoa}allekirjoittaneelle. Iy-^mastaan

toimittaisi

mäskyläSsä Lokakuun 28 p.1874.

Karl Einonen.

AlNötlii

^lokalllun7 p. wastaan »arastettiin ylsi 7 muotiaS,

9^2

^{korttelin korkuinen, punainen}

tamma-hemonen, mascmmalle ^puolelle riippumalla, hilnojouhisella

hännällä.

^{Kannot owat leweät ja}alta tasaset. Muuta merkkiä eli^pilkkua ei ^ole; waan ^on

hywin hurja kululleen. ^{Se hywä} ihminen, jokasiitä woisi luoMtaman tiedon antaa allekirjoittaneelle,

saisi kunniallisen

^palkinnon.

Petrumaan

Ylästä, Lautaan^{Salomon Koskenaho,}pitäjää.

tamalla ^on kadonnut käfikörryt, joissa toisen pyörän päällä ei ole rautaa. Jos joku sattuisi ne hnomaamaan, tekisi ^{hytvin ja} ilmoit- taisi ^A.Leistenin lauppapuodissa.

rHuvmeiN g/^orfapafaii_w lunaStuslappuN:o 451, annettu

Lo^

hikoskcn

^{tampista 15 p:nii Hyystuuta}

1874J

on martaan käden kautta ^zpois kadonnut, joka täten mitiittömiitsi jullstetaun.

W^UW^^>

Katso Miin!!

Sitä, joka 23 päiwä

tässä kuussa ^Iylväs-

kylän lailvalaiturilta

^{on ottanut}

laatikon ei millään ^merkillä, sisältämä hevosenkenkiä, he-^

lvoscnkengän nauloja ja pitkiä

koukku sara-

noita;

pyydän

ilmoittamaan eli

tuomaanomiS-

«lccn Willi. Wessman'ille.

neelle

miehelleen. Senmuoksi

^{ei olekaan}

^har-

millista,

_että

neiti,

joka on

kulhonsa

^kadot-

tanut muuttaa

appensa

tykö

ollakseen hänen silmainsä

^alla.

Kihlauksen

jälkeen leljetään nuori

neiti, kunnes wihkiminen

^tapahtuu.

^Tä- hän

lvaaditaan paljon

malmiStuksia

^ja

^kosolta

lapiota, joka

kustannetaan sulhaselta. Hää-

päimänä ajetaan

morsiamen hiukset ^otsalta;

tukkansa

jauhoitetaan,

huulet

^{punataan,posket}

lvoidellaan muskus'illa ja

hän

koristaa pu-

kunsa

^kalliilla

^kilvillä,

^{joita lainaa,}

^ellei itsel-

lään ole

semmoisia.

^{Sitte kun}

^hän

^maimois-

ten lvieraiden kerällä on

istuskellut

^pöydän

ääressä

manhempainsa

kodissa ^ia sulho sama-

ten miespuolisten lvieraiden

kanssa omassa

kodissaan,

kantamat meljet

morsiamen

^ulos

huoneesta,nostaen

hänet

^palamia

hiiliä sisäl-

tämän paunun yli

—

_jottei

hän

^muta

meisi

talon onnea

mutanansa

—ja laskemat

hänet kanlo-tuoliin,

^{jonka perästä hän,}

seurattuna

hääjoulolta,

lähtee

^kirkkoon.

^Vihkimisen

^jäl-

keen miedään amiopari

kotihinsa,

jossa

he

^mor

sius-huoneesta heittämät

^ulos

lautasen hedel-

miä ja

leimoksia

^ulkona

seisomalle

^ihmisjou-

kolle. Tämän seremonian

^päätettyä

^lähtee sulho

^huoneesta,

morsiamelta

^otetaan

^huntu

ja

morsiuskamari seisoo

^nyt amoilma luona- kämijöille.

Jokaiselle armokkaammalle hen-

gelle tuodaan

morsian latsottamalft

^{ja tällä}

on nyt

mapaus tehdä

^mitä

muistutuksia

^maan

tahtoo morsiamen

huulista, nenästä,

silmis.tä,

jaloista elipurnusta.

Morsian

^ei

saa

^nauraa

eitä ^punastua, olipa

muistutukset

^{miteu ne-}

nälkäitä tahansa; sillä ^maineensa

^rippuu

siitä totisesta tasaisuudesta,

jolla

hän

^{moi tämän}

kiirastulen

^{läpi käydä.} Erinomaisempaa muutosta ei

tiinalais-maimon elämässä

^ta-

pahdu

naimisen

^jälkeen ja naiminen tietysti heillä, miten

muillakin,

on enemmän tai wä-

hemmän onnellinen. Wäliin

^on malta mie-

WWW>liill

^hen,

^wa

^{maimon. lIatl.)}

Henkivakuutus-osakeyhtiö

NORDSTJER\AN

Tukholmassa

suostuu tässä kaupungissa Henki-, Elatuskorko- ja lUyötäjäisvakuutuksihi allekirjoitetun _kautta.

Paul kitunen.

Muistolista.

Pyhäin miesten

^päuvänä

saarnaa:

Lyccsu isopirtissä

Ruotsia:

kaupungin v»ppi Schöneman ^{klo 8 aam.}

Suomea:

Lehtori

^{Cleve klo} iPP.

Pappilan

sintsissä

w. t. pastori Schöneman^{klo 10e. p. p.}

Ruotsalainen

rippisaurna pidetään tänään klo

V^

Lyceon

salissa.

Suomen ^Kaupunkien Paloapu-yhtiH

Irtainta ^{Talvaraa marten}