Kirje Jyväskylästä. [Kirj.] Teppo. · DIGI

1878.

nekscltä ^lm.

—

Hi»ost>

H m. 2'l^p.,puolelta2m

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

Toimittajat:K. (höös,»vastuunalainen toimittaja,

H.

^Hcllssren,

F.

Canth.

elta4^m., kolmeneljännekseltä^:jm., puolelta 2m., neljän-

konttoreissa:

koko wuodelta ⁵m. Tt! p., kolmcneljann.

82p., neljännekseltä !m. ilp.- yksityiset numerot 10^p.

sille

^elatusta ammennetaan, ci

suinkaan »nähtäne

olla niin helppo oikein

osata!

Tämän

todeksi

myönnettyä,

miten »voisimme

Kcski-Suomcn maamviljelijälle

hankkia

tilaisuutta,

että häukiu, niinkuiu kauppiaasta ja

teollisuudeu

harjoittajasta maiuitsimme,

olisi tilaisuudessa

^uäkö-

alaausa elinkeinonsa asioissa lawentaa? Maan-

»viljelijä ou mouta »vertaa enemmän kuin ^nämä

maatilkkuunsa

^ja

kotikoloihinsa

^{kimitetty. Sangen}

harlvoin hän

maanlviljclys-asioissa tehdyillä^pitem- mittä matkoitta on

tilaisuudessa

^oman

huomioon

oton kautta

seuduu

^ja

omaausa

»viljelystapaa ja taloutta

laweannnassa määrässä muihin

^»verrata.

Eiwätkä aiwan

kaukaiset

^olot

ilma-alau

ja maa- laadun

erilaisuuksien tähden

^woikkaau

hänelle

^toi-

messaan

^{niin helposti opetusta tarjota kuin kaup-}

piaalle ja

teollisuuden

harjoittajalle. Tästä

kaikesta hänelle

^syntyy

se

eroitus uäiden^rumalla,että

hän

^pa-

remmin kuin

he

^säilyttää

esiisäinsä

katsantotapaa ja

sen

kerälläedellä

mainitsemiamme omaisuuksia,

joiden

ollessa hänen elämänsä

^{»voi kulua}

ounellisemmin

ja

rauhallisemmin.

^{Nämä taas}

alituisessa

^lelvot-

tomassa rehkimisessään

^owat

»vaarassa

^joutuamaa-

ilmalaisuudeu *

tuulieu

turjuteltalviksi ja kadottaa mielestääu

sen

^{yhteyden, mikä}

^kullakin _ihmisellä

tulee olla

kausansa

^ja entisyytensä

kanssa.

Mutta

haittana

^{tästä ou}

hänelle se,

että

hän

täten käypi taipulvaiscksi

liiau

paljou pitämääu sitä,

mihin

^{on tottunut,}

^ainoana

^oikeana,

^ainoana

järjellisenä. Kun

hänen ^kumminkin

edistyäkseen

täytyy päästä tästä yksipuolisuudestaan _eikä

hän

woi kauwempaua

maailmassa ammattinsa hoitoon

knnlulvia

asioita

^omin

silmin

nähdä, on

laitettawa

niin ^että,niinpaljon kuin

mahdollista

^on,

hän

woi näitä

omassa

läheisyydessään

nähdä. ^Tätä

^warten

kuinmyöskin maanwiljelyksen

harrastuksen

^elähyt-

tämiseksi

^ou

mielestämme

Keski-Suomeu maan- lviljelijöillc tarlvis, että perustetaau maanlvilje- lyssenra

heidän

^omaan

keskuuteensa.

^Min-

laiseksi sen

^{toimen ja}

tehtätvän

^olemme ajatelleet,

siitä ehkä

^jo

^tulewassa numerossa

^puhumme.

Herra H.

O.

.Hannoselle. Keski-Suomcssa

^N:o

3 tällä »vuodella ^on

Herra K.

^O.

Kaunonen was-

tannnt meillä Päijänteessä

lausuttuun moitteesen,

koskema Iylväskyläu

maaseurakunnan kunnankokouk-

sen

^päätöstä »viime kuun 27 p:ltä.

Herra

^{K. O.}

Kaunosta on

semminkin se seikka »vihastuttanut,

että

me

nimitimme

kuka

kunuankokouksen

puheenjohtajana

oli. Minkätähden ^Herra

^{K. O.}

^K.

^{tätä ei}

salli?

Eihän se

^{ole mikään häpeä} olla kunnan

luotettuna

miehenä, _kun waau kuunan

asioita

^{ajaa parhaan}

taitonsa

mukaan. Että

Herra K.

O. K. myöskin on Kcski-Suomen apukirjoittaja",

senhän

^{yleisö on}

lukenut Keski-Suomeu

tilausilmoituksessa,

ja

eihän

tämäkään toimi pitäisi oleman

sitä

^laatua,

^ettei siitä saisi

^mainita.

^{Herra K.}

^{O. K. julkaisee ot»}

*Maailmalaisuudelsi(muukalaisella nimellä: kosmopoli- tismi) sanotaan sitä katsantotapaa, joka pitää toto maa- ilmaa

isänmaanansa

^{eitä katso}

ihmisellä

olewan mitään erinomaisia welwollisuutsiasynnyinmaansa suhteen.

Mitä ^on tehtawä maanwiljelyksen

kohottamiseksi Koski-Tuomessa ^?

11.

,kö

heidän

^{kaikkea tätä}

katsella

Tehtyämme

edellisessä numerossa

^{lyhykäisen kat-}

sahduksen tukkiliikkeen »vaikutuksista

^ja

suhteista seu-

tumme maaulviljclykseen kysymme ^nyt

sen

^johdosta:

eiwätkö Keski-Suomeu maanwiljelijät yhteisten etu- jensa wallvomisctsi, maanwiljelykscn

harrastuksen

elähyttämiseksi ja

sen

^taidon edistyttämiseksi woi

toiwoa minkäänlaisia

^keinoja

keksimänsä?

^Täytyykö

heidän,

jotka kuitenkin

tunnossaan ^tietäwät

^harjoit-

tawansa sitä

elinkeinoa, josta meidän ^maan

asuk-

kaatpää-asiallisesti

elatuksensa saawat

^{ja jonka}

»viih-

tyminen on muidenkin elinkeinojen »viihtymisen pe- rustana,

sitä

elinkeinoa, joka, enemmän tuin mi- kään muu käytännöllinen toimi,

uskollisissa

^harjoit-

tajissaan _»voi ylläpitää

esi-isäiu isänmaan

^{ja »va-}

pauden tuntoa,rehellisyyttä, wakawuutta,

säästäwäi-

syyttä, raitista, ehjää, maltillista, tyynesti ja

tasa-

puolisesti

miettiwää

^{mieltä, täytyykö heidän,}

sa-

nomme, »vaan katsella, kuinka tukkiliike ja muut

eliukeiuot

wetäwätpuolellensa maanlviljelykscltä yhä enemmän »voimia,

wähentäwät sen

harjoittajienlu- kua, lewittäwät

maakansaan

ylellisyyttä ja tapojen

turmelusta

—

ainoastacm walitclleu ja epätoiwoisiua ollen,mi-

hinkään keiuoihin

ryhtymättä,

scntähdeu

^{muka että}

niistä

ei sentään

mitään apua

tulisi?

Makuutuksemme

^{ou että ei}

suinkaan

^{wielä ole}

syytä

tämmöiseen

epätoilvoou heittäytyä.

Näin

^aut-

tamattomaan tilaau

tosiaankaan

maanlviljelys

ei

wielä ole joutunut. Auttamattomana

pysyy se

^ai-

noastaan

silloin,

jos

sen

harjoittajat eiwät

tahdo itse

^{auttaa itseänsä, jos luulemat että}

ihmiset

^yh-

teisten

asiain

^kulutte

^eilvät

ollenkaan mitään »voi, jos nojauwat waan

sen wanhau

mielipiteen»varaan, että

ennenkin

^on

»vähemmällä

»valppaudella, »vä-

hemmällä

maanlviljelys-asiain ajattelemisella toi- meen tultu.

Että nykyinen aika

kuitenkin

^{»vaatii enemmän,}

sen

^luulemme

edellisessä

^tarpeeksi

saakka osoitta-

neemme. Jos

sitten siihen ^lisäksi

ajattelee »vast-

edeskin

^»vaan

samaa suuntaa

^{mentäwän jamaan-}

wiljelyksen _enenelvän

hallveksimisen

^{takia, ylellisyy-}

den ja tapojen

turmeluksen maakansassa

^{yhä enem«}

»nän woitta»van alaa,

niin tosiaan ^tahtoo

^peljästyä

niiden aikojen lähestymistä, kun

»vihdoin

^{nuo met-}

sät

owat tuottamasta lakanneet. Apukeinojen ajat- teleminen käypi

sentähden

^jokaiselle

isänmaan

^ystä-

wälle

ja

erittäinkin

maanwiljelijöille, tätä ajatel- lessa,

kansalliseksi welwollisuuoeksi. Tosin

^kukaan

ei saata itselleen

luulotella olewan

niin

^helppoa niitä keksiä, eikä myöskään että ainoastaan yksi

semmoinen

^olisi,

^taikka

^että

hän

^yksin

sen »voisi

keksiä,

taikka että

kohta »voitaisiin

^apuhaittoja

^»vas-

taan

saada. ^Mutta

mitä pikemmin

miehissä

^jain-

nolla

asian arwelemiseen

^ryhdytään,

sitä

^pikemmin

myös

semmoiselle

^{tolalle tullaan, joka}

meitä tarkoi-

tusta

lähemmäksi

^johdattaa.

Jos

meillä

^{jo aikoja}

sitte olisi

^ollutkansakouluja

ja

niiden waikuttama

^{laweampi yleinen}tietojo täysi-

kaswuisessa

^polwessa

olisi

^{saapuwilla ja}tawalliuen,

olisi

^tietysti

siinä

^meillä hywä turwa. Emmekä ilman niitä ajan pitkäänwoikkaan toiwoa maanwil- jelijäimme

suurempaa

edistystä.

Jokaiseen

^toi-

meen, jos

»vähänkin sen ensimmäisiltä

^asteilta

tah-

dotaan kohota, on tarlvis yleistä tietoa, jota

san-

gen

harlvoin

^on

tilaisuudessa

^{muutta tawoin}

^saada

tuin

koulussa. Paraammatkaan

^{luonnon lahjat,}

»vaikka joskus

melkein

omin woimiu

kohoawat. ^ci-

»vät kuitenkaan

saata

koskaan koulun puutetta täy- delleeu palkita, eiwätkä ihmisyyden, kansallisuuden,

ammattinsa

pallveluksessa »vaikuttaa

niin

paljon, kuin jos enemmän opetusta

olisiwat saaneet.

^Kes-

kinkertaiset

^{taas,joidenluku}

ihmiskunnassa

^onmonta

wertaa suurempi, koulutta jääwät tykkänään

satun- naisuuksien

^{»valtaan, miten}

asioitaan

^tulewat

hoi-

tamaa»!. Kansakouluja pitää

siis saataman

^jani>

hm

^paljo oppilaita. Mutta

siinä

^ei

suiukaau

^ole

kaikki, _niitä kysymyksessä olewaa

asiaa

warten tar- witaan.

Mitä ^enemmän olot edistyivät,

sitä

tarpeellisem-

maksi

tulee kullekin lalveampi,perinpohjaisempieri- tyistieto ja ^taito

ammattinsa tehtäwissä. Ileinen

tieto ^on waan

se

wälttämätön^{perustus, jonka} ol-

lessa

^{erityiuen on}

mahdollinen/

^mutta

se

^ei

^suin-

kaan woi

tehdä

^tätä tarpeettomaksi.

Tosin

^emme

woi

toiwoa mitään sywempää, Kemiaan ^ja

muihin

luonnon

tieteisin

perustuwaa, tietoa meillä

wielä

woitawau

saada wähänkään

yleisemmäksi maanwilje- lijöissä.

Mutta

hywiu paljon

olisi

^{jo woitettu,jos}

heille

ⁿⁱⁱⁿ

usealle

^{kuin suinkin,}

»voitaisiin hankkia tilaisuutta

^omin

silmin

^{nähdä,mitä} maanwiljelys- kalnja ja koneita, niin ^pellon »viljelykseen kuin kar- jan

hoitoon

^{kmllnwia, muualla}

maailmassa

^käyte-

tään, ja miten

niitä

^{käytetään,} yhteisillä keskuste- luilla

sekä ^näiden

^{että muiden} macmwiljcllMä _kos- kewien

asiain suhteen

toinen toistaan »valaista, huomauttaa, innostuttaa. Tehoastelijat,^kauppiaat, käsityöläiset, joideu toimi on luonnoltaan

semmoi-

nen, _että

useiu

^owat liikkeellä,tulewat jo

senkautta

ympäri laweaa maailmaa

nähneeksi

^{koko joukon}

eri paikkakuntien erilaisia,

heidän ammattiinsa

^kuu-

luwia, asioita, ja niitä wertaamalla toinen

toisiinsa saaneksi

opetusta ja oswiittaa. Wieläpä

useasti

tätä warten mattustawatkin.

Ei

myöskään enää ole

harwinaista,

että

nuoruudessaan

nauttiwat eri- tyiskouluissa ^laweampaa oppia wastaista ammat-

tiansa

^{.warten. Dhtywätpä wielä}

leskeuään kaikel-

laisiin

yhteyksiin, ^pitäwät

kokouksia,

näyttelyitä y.

m.,

walwoakseen

^{yhteisiä etujaau ja}

edistääkseen

omaa

ammattitaitoaan.

Kaupan ja

teollisuuden ^näin tehdessä ^emmehän

woi ajatella, ^että mamnviljelys yksinään

olisi sem-

moinen

^elinkeino, jota hywällä menestyksellä woi harjoittaa waan

wanhan

totutun tawan mukaan,

tarwitsematta

^{mitään oppia omasta piiristään}

ulompana olewata näkemällä,_mitään yhteisin

woi-

min yrittää etujensa

walwomiseksi

^{ja oman työtai-}

tonsa

edistyttämiseksi jaelähytlämiseksi. Tämäjalo taito, jolla

itse

^luonnon

uhkumista ^utarista ihmi-

äijänne

Tiistaina ¹⁵ ftäiwä ^Tammikuuta

tilaushinnat:^{koko wuo}

.lt'o 5*

Ulosannetaan Weilin ^{ja (^öös'in}kirjakaupassaIyniäskylässä jokaTiistai ^ja

Per-

Helsingin

rowastikunnassa:

^rowasti

I.

V.

Johnsson

^{li ääntä, t:r O.M.}

^Nordström

^{3. t:r}

I. A.

Lindelöf

^ja

kirkkoh. F.

^V.

Fredrikson

^kum-

pikin 2,

sekä

^rowasti

P.

^{A. Aschan,}

sotarowasti

K.

I.

^{G. Sirelius,} kappalainen A. W. Lyra ja

sotawäen

^saarnaaja

^K.

^I.Nordlund kukin1^äänen;

Haminan rowastikunuassa:

^{rowasti C.}

W. Enckell 4 ääntä; ja rowasti

I.

^V.

Johnsson

⁴

ääntä.

Iywäskylän

rowastikunnassa:

^rowasti

^I.

K.^Lampm5^ääntä, rowasti I. V.

Johnsson

^{ja t:r}

O. M.

Nordström

^{kumpikin 2}

sekä

^t.r

^I.

^A.

^Lin- delöf

^1äänen;

Mikkelin

rowastikunnassa:

^prowasti

Johns-

son

^3ääntä,

tohtori Nordström

^{2 ja} sotaprowasti Sirelius 1.

Hollolan rowastikunnassa: toht. Nordström

6 ^ääntä,

toht. Lindelöf

^{2 ja}

kirkkoh. Fredriksson

^1.

sessa

ja egyptiläisessäsilmänkääntäjä

taiteessa

^j.n.e."

Tämän

laatnisct

^näytännöt

^eiwät

^{juurimistään ar-}

wosta ole,

sillä eihän

^{niistä ole hyötyäeikä op-}

pia, mutta

saattaa sitä

^{kumminkin jonkun kerran}

lystikseeu

katsella

^ja

ihmetellä

silmänkääutäjänkin

sukkelia

temppuja janotkeitahyppisiä.Niiden anmlla

hän usein

tottumattomat

silmämme tuhansin

^kerroin

pettää, leikkaa nenäliinoista kulmat pois ja laittaa ne jälleen ehyiksi, ammentaa tyhjästä laatikosta, paitsi koko joukon kaikenlaista tawaraa,

kaksi

^elä-

wää kyyhkystäkin,panee

eri

^pöydälläolemanryyppy-

lasin

^japutellin omin

nemvoin

^paikkaamuuttamaan y. m.

s.

Tietysti käy kaikki aiwau

luonnollisella

^ta-

walla, ilman

minkäänlaista ..silmäin

kääntämistä", ainoastaan niin

erinomaisella

sukkeluudella, _ett'ei tarkinkaan waralla pito woi käytctyitä apuneuwoja

keksiä.

^Ei

hra Petterson

^{paljon wäkeä}

saanut

^näy-

täntöihinsä, toisella

^{kerralla esiin, oli}

^waan

^{noin 40}

henkeä. ^Ia

tuskinpa lienewät nämäkään

huwituk-

seensa

tyytywäisiä olleet,

sillä

paitsi sitä, ettälikei-

simmästä huoneesta

^mitä

raakamaisin

marktina-elämä

herätti ^{sekä inhoa}

^ettähämmästystä, antoi

hra Pet- tersen

^{katsojien odottaapulskantunnin}määrä-ajasta

ennenkuin

näytäntöänsäalkoi.

Muuten

wiimcisissä markkinoissa

mielihywäkseen

huomasi ^elämän

^{kaduilla ja} torilla olewan werran-

uollisesti siiwoa

ja hiljaista.

Hauskaa

oli ^nähdä, miten

wikkelästi

pakkanen pani

miehet

^{polkkaa tans-}

simaan toisena

markkina-päiwänä;

se

^{olitoista,kun}

herwottomain

jalkain hoipertelemiset, jota

surullista

ilwe^näytelmää kyllin ja yltäkyllin onennen tawal-

lisesti markkinatiloissa nähtäwänä

^ollut.

Iywäskylän tupakkitehtaan

ensimmäisiä teoksia

^on

papyrossiu

muodossa sitte

wiime tiistain ollut

saa-

tawana Häggman jakump. kauppapuodissa. Tu- pakkamiehet niitä kiittäwät hywiksi,

—

allekirjoit- tanut ei niiden hywyyttä woi ta'ata,

hänessä

^knn

ei

ole miestä niitä annostelemaan. Teppo.

Koska muutamat lukijamme, joiden mielipiteitä kunnioitamme, owat

meitä kehoittancet

^lakkaamaan

Keski-Suomeu

kanssa

pitkittämästä kiistaa, jonka päätös yleisölle on tykkänään hyödytön ja ^näyttää rupecwan käymään katkeraa

katkerammatsi,

olemme

asiaa

anveltuamme ^{päättäneet} jättää

sen siksensä.

Toimitus.

Porwoon

hippalunnan ^piispan

waalissa

^owat

sen

^mukaan, kun waali 13:sta

rowastitunnassa

osoittaa,_A.

seuraawat ^saaneet

^{enimmät äänet:}

Toht.

I.

Hornborg 105,

Toht.

^{N.j Wernerberg 73}

ja

Toht.

^A.

^Granfelt

^72.

^Niidestä

rowavtitun- nasta owat waalit wielä tuntemattomat.

Asessöörin waalissa Porwoon

tuomiokapituliin owat

sen

^{mutaan, kun waali}

6:ssa rowastikunnassa

osoittaa,

seuraamat saaneet

^{enimmät äänet:}

Toht.

M. O.

Nordström

²⁴

^ääntä

^{ja rowasti}

Johns-

son

^16.

Kilpa«ajot pidetään

P

^etäjäw

^edellä

^{t. k. 21}

p. jaKeuruulla t. k. 28 p.

Wäen muutotsista ^Laukaan

^pitäjässä

1877.

Laukaassa

^{syntyi 164 poika ja 158 tyttölastaeli}

yhteensä 322 lasta, joista ⁶ oli kaksoisparia, 4 syntyi kuolleena ja 2l oli äpärälasta. Seurakun-

nassa

^kuoli

miehiä

^{109 ja}

naisia

^N6eliyh-

teensä

^225.

Nanhin

^mies

^kuolleista

^{oli 81ja}

^wan- hin

waimo oli 86 wuotta.

Kuolleista

oli leski-

miehiä

⁶ ja leskiwaimoja 14; naineita

miehiä

¹⁹

ja naineita waimoja

l

^9;

siis

³⁸ awioliittoa, jotka kuoleman kautta murtui. Wuoden ajalla

wihittiin

awiotiittoon

68 paria. Seurakunnasta muutti pois

miehiä

^{5l ja waimoja 97 eli yhteensä 148. Seu-}

rakuntaan muutti

miehiä

^{58 ja waimoja 60 eli}

yhteensä 118. Seurakunnan

henkiluwun

^lisäysyh-

teenlaskettuna tekee 67henkilöä, joka on

sangen

wä-

häinen sen ^suhteen

^kuin

^wuonna

^{1876, jona}

seura-

kunnan henkiluwun

^{lisäys oli 184}

henkeä.

teen

armoll. kunnallishallituksen

^{säännöstä,näyttääk-}

seen

^miten

kunnallisia kuulutuksia

lain mukaan

olisi

julkaistawa. Tätälakipykälää

ei Herra

^{K. O.}

^K.

ensinkään olisi

tarwinnut tuoda

esiin, sillä

^emme

me ole Päijänteessä

sanoneet kunnankokouksen ^lait-

tomasti menetelleen. Mutta kun armoll. kunnallis-

hallituksen sääntö

^{ei käske Iywäskylän}

maaseura-

kunnan

kunnallisia kuulutuksia Keski-Snomessa

^jul-

kaisemaan

^ja

kiellä niitä

Päijänteessä ilmoittamasta, niin

eihän

^mikään

olisi

pakoittanut

kunnankokousta

yksipuolista päätöstä tekemään.

Herra

K. O.

K.

huomauttaa

^{meitä siitä,} ett'emme tulleet kunnanko-

koukseen asiatamme

^{ajamaan. Tätä emme woineet}

tehdä siitä

^{syystä, ettemme} tietäneet milloin kunnan- kokous pidettiin ja mitä

asioita siellä keskusteltai- siin.

Jos

Herra

^{K. O. K.}

olisi

^{yhtä hywin}

suo-

sinut

Päijännettäkuin Keski-Suomea, niin

olisihan herra

^{K. O. K.} hywäntahtoisesti woinut meitä

asi-

asta huomauttaa, josta ystäwällisyydestä

olisimme

olleet

hänelle

^hywin

kiitollisia. Vastimessaan herra

K. O. K.

moittii

meitäsiitä,_ett'emmePäijänteessä

ilmoittaneet sitä

kanssapuhetta, joka tämän kuun

toisena

^{p:nä syntyi}

herra

^{K. O.}

Kaunoseu

^{ja mei-}

dän Malillamme, _kun

herra

^{K. O. K:lle jätimme}

Päijänteessä julkaistun anomuskirjeemme. Tätä

keskustelua

^{emme ole} ilmoittaneet syystä, että

se

tapahtui

herra

^{K. O.}

Kaunosen kodissa

^eikä

missä-

kään julkisessa kokoushuoneessa, jonka pyhyyttä ei niin tarkoin

tarwitse silmällä

^pitää.

^Mutta

^koska

herra

^{K. O. K. waatii}

^meitä

^tätä kanssapuhetta

ilmi

^tuomaan,

niin

^teemme

sen

^kernaasti.

Asian

laita on lyhykäisesti

seuraawa: ^Kun

allekirjoitta-

nut K. Göös oli

Herra K.

^O.

K:lle

jättänyt

Päi-

jänteen

2:ssa numerossa

^luettaman anonmskirjan,

wastasi herrra

^{K. O. K., tämän kuultuaan,}

ei

tämä ole

mikään

kunnan asia,

sillä

^ei

sitä tarwitse kunnankokouksessa

^{esitellä, koska}

se

ei koske kunnan

weroittamista."

^{Tästä syntyi}

wähäinen

^wäitös,

sillä

allekirjoittaneet^piti

asian

^kunnanpäätettäwäna, koska kauppayhtiö

Weilin

^K Gööstarjoi Iywäsky- län

maaseurakunnalle

^{lahjan, waikka}

wähäisenkin.

Asia

^päättyi

siten

^että

Herra ^K.

^{O. K.}

uhkaisi

anomuskirjaa ei

esittelewänsä tulewassa

^kunnanko-

kouksessa, waan ehdotteli, että

hän antaisi

^Päijän-

teelle

kunnankuulutukset

julkaistawiksi, jos

häneltä

näitä ^nöyrästi pyytäisimme.

Kun

allekirjoittaneet

wieläkin

^pitääwät

asian

^kunnan päätettäwäna

eikä

puheenjohtajan yksinomaisena, emme ole

herra

^K.

O.

Kaunosen

^{tarjousta woineet hywäksyä. Lopuksi}

muistuttaa

herra ^K.

^{O. K.} meitä sopimattomuu- desta

..tunkeutua

^Iywäskylän

maaseurakunnan hol-

hoojaksi ja

asian

^ajajaksi, mitään waltuuttakaan

heiltä omimatta".

^Iywäskylän

maaseurakunnan hol-

hoojaksi j. n. e. emme millään tawoin ole tunkeu- tuneet. Me olemme ainoasti

tahtoneet seurakun-

nalle

osoittaa

awuliaismttta, kun

maksotta

^julkai»

semme sen kuulutuksia

^ja

eihän

^{tämä, waikka kyllä}

wähäinenki

hywä teko, pitäisioleman

miksikään hai- taksi tahi

^{wahingoksi kunnalle, waikka}

^Herra

^K.O.

K. sitä

^wastaan

sotii.

^{Jos kunta ei}

tahdo

^mei-

dän tarjousta hywätseen käyttää,

niin asia

^arwatta-

wasti raukenee.

Mitä wihdoin ^{wiimein herra}

^{K. O.}

^Kaunosen

kirjoitustapaan

tässä asiassa

^{tulee, niin emme}

tahdo siitä sanoa

^{muuta kuin että}

semmoista

^pu-

hetta ^ei

^{wielä ole tawattu}

muissa suomalaisissa sanomalehdissä

^kuin

^— Keski-Suomessa.

Weilin

& Göös. Kiwijärwen

seurakunnassa

^on

wuonna

1877

wä-

estön

suhteen

^tapahtunut

seuraawia waiheita:

^Syn-

tynyt 78 poikalapsia, 74 tyttölapsia,yhteen 152;

näistä oli 15 äpärälasta; paitsi näitä oli

kuolleina

syntyneitä2lasta.

Kuollut

^:miehenpuolia 55,wai- monpuolia 37, yhteen 92;^usiampia

siis

^syntyneitä

kuin kuolleita 60.

Muuttaneita seurakunnasta

⁵³

seurakuntaan

^80;

siis

^usiampia

sisään- ^kuin

^pois-

muuttanut 27

henkeä. Niinmuodoin

on

seurakun-

nan wäkiluku lisääntynyt 87hengellä. Awioliittoja on purkaantunut

miehen ^kuolemalla

^{16 ja waimon}

kuolemalla 8, yhteen 24.

Awioliittoon

^{on kuulu-}

tettu 39 paria ja

wihittv

^{35 paria.}

Kirje 3t»u<t*lt)l<t*t<t*

Silmänkääntäjä,

hra Petterson

antoi täällä kes-

kin)iikkona,

torstaina

^ja

sunnuntaina

näytännöttä

..uudemman

^ajan

salonki-loitsemisissa

^(!)*),

^intialai-

*)Sana:

loitsiminen

^onluullaksemme^{tykkänäänwäärä}

muoto, jotaei kukaau Suomalainen ^{ymmärrä muuten}kuin ehkäarwaamalla. Jokapaikassa Suomessa

se

^kuuluu-loih- tia. Jos

se olisi

^{werrattawa -tscn}

Päätteisten

telosanojen kanssa, niin

kuuluisi se

^{Hämeessä: loittin,niinkuin: tar-}

witsen,kaupitsen kuulumat: ^tarwitten,laupitten;

mutta puheena olewa

sana

sielläkin:

loihtin.

^loihtia.

Toim. muist.

Piispan

waalissa Porwoon

hippalunna^sa _owat äänet ^langenneet

seuraawalla

^tawalla:

Tuomiorowastilunnassa

^{t:r A.}

I.

^Hornborg10

ääntä,

esitteliä-sihteeri

^{t:r G.} M. A. Wcenerberg 10,professori A.

F. Granfelt

8, professori

H. ^Nä-

berg 2

sekä

^{prof. C. G. v.}

^Essen, rowasti"

A.

F.

Borenius ja rowasti, t:r

I.H.

Lampen tutin 1 äänen;

Helsingin

rowastikunnassa:

^tuomioro-

wasti, t:r A.

I.

Hornborg 17 ääntä, professori

E.

G. v.

Essen

^12,

esitteliä-sihteeri

^G.

^{M. Wcener-}

berg 9, professori A.

F. Granfelt

^{7, professori}

H.

^{Näberg 3,}

läänin-rowasti F.

G. Hedberg 3,

rowasti

^A.

F.

^{Borenius 2,}

sekä

tuomiorowasti t:r

A.

G. Vorg, tuomiorowasti t:r T.

T. Nenwall, rowasti

^t:r

I.

^{K. Lampen ja}

tohtori

^O.

^Nord- ström

^kukin1

^ääni;

Haminan rowastikunnassa:

^tuomioro-

wasti A.

I.

^{Hornborg 10} ääntä, esittelijä-sihteeri G. M.^Wernerberg 8, professori

H.

^{Näberg 7,tuo-}

miorowasti

T. T.

^{Renwall 4, t:r}

I.

^K.Lampen4;

Iywäskylän

rowastikunnassa:

^tuomio-

rowasti

^t:r A.

I.

Hornborg 7, esittelijä-sihteeri t:r G.A. ^Wcenerberg 7, professori A.

F. Granfelt

^7,

rowasti I. I.

^Bergh 3, professori

H.

^{Näberg 3,}

tuomiorowasti

^t:r A. G. Borg, ^rowasti

I.

^V.

Johnsson

^{ja rowasti t:r}

^I. H.

^{Lampen kukin 2,}

lehtori

^O.

H.

Cleve 1 äänen.

Käkisalmen rowastikunnassa:

^t:r

Horn-

borg 9 ääntä, professori

Granfelt

7, professori

v.

Essen

^{3, t:r} Ncrnerberg 2, _rowasti Berg 2, t:r Lampen 2, rowasti Borenius 2;

Lappeenrannan

rowastikunnassa: toht.

Wernerberg 7 ääntä, prof.

Granfelt

^{7 ja prof.}

^v.

Essen

^6;

Mikkelin rowastikunnassa: tohtori Horn-

borg 11 ääntä, prof.

v. Essen

^6,

tohtori ^Werner-

berg 4. prof. Rabergh 5, prof.

Granfelt

^{5, tuo-}

miorowasti Borg 2, ja

tohtori

^{Lampen l;}

litin rowastikunnassa: toht.

^{Hornborg 8}

ääntä,prof.

Granfelt

^5,

toht.

^{Wernerberg 5, prof.}

Näbergh 2, tuomior. Borg, tuomior. Nenwall ja prof.

v. Essen

^{kukin 1;}

Hollolan rowastikunnassa: toht. Horn-

borg 9 ääntä, _prof.

Granfelt

^6,

toht.

^Ncrnerberg

5,

toht.

^{Renwall 3,}

toht. Nordström

^2,

toht.

^Lam-

pen 2, prof.

v. Essen

^{2, ja}

^row. Johnsson

^l.

Eortawalan

rowastikunnassa:

^tuomioro-

wasti

hornborg

5

ääntä

prof.

Granfelt

^{3, tuomio-}

rowasti Borg, esittelijä-sihteeri Wernerberg prof.

Räbergh ja

sen,

_rowasti

toht. Johnsson

^{Lampenjakukinrowasti2}

sekä ^Borenius

^prof.

^v.

^kukinEs-

1 äänen;

Muolan

rowastikunnassa:

^{professori A.}

F. Granfelt

^{8, rowasti}

I.

^{K.Lampen 5, rowasti}

A.

F.

^{Borenius 5,prof.}K. G. v.

Essen

^{3, tuo-}

miorowastiesittelijä-sihteeriA.

I.

_C.Hornborg 2.M.Ncrnerberg 1,^prof.

H. kirkkoh.

^{Räberg 2,O.}

M.

Nordström

^{1 äänen.}

Assessöörin waalissa Porwoou

hippakunuassa

owat äänet langenneet

seuraamalla

tawalla:

Tuomiorowastikunnassa:

^{T:r O. M.}

Nordström

^{4 ääntä, t:r I. A.}

Lindelöf

^4,kirkko-

herrn

G. O. T.

Nordström

^{2, jarowasti I. V.}

Johnsson ^{1 äänen;}

Kirjallisuutta.

Hra

G. W. Edlund'in kustan-

nuksella

^{on ilmcmtunut} Suomen maanwiljelijöille hywin terwctullut ^teos,nimittäin:

Maanwiliel-

ys

oppi.

Professori ^I.

^Arr

hen

ⁱ

uksen

^tekemän

ruotsinkielisen

^käsikirjan mnkaan toimittanut

Ferd.

Ahlman". —

Kaksi osaa

^{on yhdessä}

niteessä

^ja

teos on monilla kuwilla warustettu.

Hinta

¹²

markkaa.

Painosta

^{on walmistmmt A.}

^Memman'in

^toi-

mittama Ranskalais-Suomalainen

sana-

kirja", joka ilmautuu

Suomalaisen

Kirjallisunden Seuran

kustannuksella.

Viipurin

howioileus

^{on 4 p:nä t. k. wapaut-}

tanut

Käkisalmen kihlakunnan

^tuomarin

I.F. Hal-

lonblad'in

pitämästä tämän wuoden talwikäräjiä Sakkolan pitäjän ja Metsäpirtin ^kappelin käräjä-

kunnassa ^sekä samalla

^määrännyt

waratuomari I.

östling'in sanotulta

käräjiä pitämään.

—

_Samana

päiwänä on

howioikeus suonut lisalmen ^kihlakun-

nan

tuomarille F.

^W. Hjelmman'ille wirkawapa-

utta

kolmeksi kuukaudeksi sekä

^{määrännyt waratuo-}

mari M.

Lagerstam'in tuomarinwirtaa

siksi ^aitaa

toimittamaan.

llusi

^{postikulku Kuopion ja}

Joroisin

^wälillä

Leppäwirran kautta pannaan toimeen ^tämän kuun 18 p:stä

alkaen.

Kowa turkku-tanti

waiwaa lapsia Helsingissä, jonka

tähden ruotsalainen

^{tyttökouluawawan wasta}

Helmikuun

^{l päiwänä.}

Viipurilaisten ylioppilasten

toissa

perjantaina

toimittamissa iltahuweissa

oli wäkea noin 250

hen-

keä.

Raatihuoneen sali

oli kauniisti koristettu nä- reillä ja Suomen mainioimpain miesten rintaku- willa.

Lääketieteen

^kandidati G.

Heinricius

^piti

suusanallisen ^esitelmän

^spektraalianalys'istä ja mi-

ten

sen

kautta woidaan tuttia

kaukaisia

^taiwaan-

kappaleita.

Illan kuluessa sitten wuoroitteli tanssi

jalaulu.

Puhdas

^{tulo, joka}

niinkuin tiedetään

^on

määrätty wiipurilaisen

osakunnan kansatieteellisen

kokoelmanhywäksi,kuuluu

nousseen

noin 300 mark-

kaan. (Ilm.)

Tampereen

lväcstön suhteen

^{on wiime wuotena}

tapahtuneet

seuraawat waiheet:

^{Syntyneitä mp.}

218, wp. 180

—

398. Kuolleita ^mp.126, ^wp.

119

—

_{245. Lisäys mp. 92, wp. 61}

—

_153.

Sisäämmmttaneita

^{mp. 281, wp. 272}

^—

^553.

Ulosmuuttaneita ^mp. 149, wp. 124 ^273. Li- säys mp. ^132, wp. 148

—

_280.

_Ia

_kun

tähän lisätään

Kyttälä ynnä

tehdasten

^{wäestön kanssa,}

jotka tänä wnonna owat siirretyt Messukylästä kaupunkiin, _{ja joitten}

henkiluku

^{on mp.1,380, wp.}

1,609

—

2,989, niin on koko lisäys mp. 1,604, wp. 1,813 --3,422.

Wiinaa

on

Joensuun

kaupungissa ^myöty wiime wuonna yhteensä

wähän

^{päälle 66,000 kannun.}

(Karjat.)

Maailman

^näyttelyyn

Pariisissa

^tänä

kesänä

on

Mbl:n

mukaan Oulusta

seuraawat

ilmottaneet

itsensä

^:

Oulun

tulitikkutehdas,

Oulun

koneellinen.kenkä-

tehdas,

Isak Fellman

(terwaa), weljekset

Åström

lpohjanahkaa), Oulun konepaja stuleutukahuttajia), Anna Etiska (konserwejä), Oulun

konserweeraus-

osakeyhtiö (sain.) ja rouwaHedda

Petterson

^(marja-

sylttejä).

Suomen ^pantin

setelit.

^Arm.julistuksenkautta wiime joulukuun20^p.ltä on

Keis.

Majesteeti,

siihen katsoen

^{että Suomenmaan}

rahalaitos

^nyt,lainmu-

taan 9 ^p:ltä Elokuuta 1877, on perustettu kultaan ainoana

arwonmittarina,

säätyjen pankki-edusmiesten

siitä ^tekemästä alamaisesta

esityksestä, nähnyt hy-

wäksi

^arm.

^määrätä,

^että

semmoinen

^{muutos pi-}

tää tehtämän

^Suomen

Pankin s:n, _10: ^n,

50:

n

^ja

500:

n

markan arwoisten setelien, arin. julistuksen kautta 20 p:nä

Tammikuuta

1875

wahwistettuun

päätekstiin, että

sana silfwer waihdetaan ^{10: n,}

^50:

n

ja 500:

n

markan

anvoistssa setelissä sanaan

^guld,

ja

s:n

^markan

_{sanoihin sinskt}

^mynt

_sekä sana ^ho-

peassa setelien suomenkielisessä ^tekstissä sanaan

kullassa

ensimainituissa, jaSuomen

rahaa s:n

^mar-

kan

arwoisissa seteleissä

^{kuin myöskinettawastaa-}

wat

muutokset

^pannaan

setelien

wenäjänkieliseen tekstiin; jonka

ohessa

^{me arm. olemme määränneet}

että 10:

n

markan

setelin aliseen osaan ^asetettu

^ka-

pea,

koristuksilla

^{wähempiin kilpiin jaettu}

^kaistale

jonka

keskellä

^on

setelin

pränttiwuosi ja

kummalla-

kin puolella

setelin

^{numero, pitää} jätettämän pois

sekä ^että setelin

^numero

sen

sijaan tulee,

niinkuin ennenkin mustassa

^präntissä painettmvaksi

setelin

guillocheratulle ^punaiselle pohjalle ja

sen

^präntti-

wuosi ^waaleassa

^präntissä

harmaalla

^pohjalla

ase-

tettawaksi

^alimpana,

setelin keskellä olewaan

^kilpeen.

Omaisuuden ^osto. Herra V.

^{Åkerblom on}

hil-

jan ostanut V,Myllyrmuicm

tehtaasta Muhoksessa

ja Vg

Kiweksen

^talosta Paltamossa, ^3,600mar- kasta. Tilat, jotka

aikanansa

^owat olleet maakam-

reeri

Bergbom wainajan,myötiin

sittemmin

^eräälle

yhtiölle

Oulussa.

^{Tämä yhtiö möi ne jälleen}

170,000 ruplasta eräälle

wenäläiselle

^{yhtiölle, joka}

pian

meni konkurssiin.

Huutokaupassa joutuiwat

n.e ^{muutamille entisistä} osakkaista.

^Ia

heiltä

^on

A. jo tätä ennen lunastanut

itselleen

^muut

kaksi

kolmatta

osaa

^{ainoastaan 20,000 markasta.}_(Mbl.)

Omaisuuden ^luolvunnan hakemuksen

^on

sisään-

antanut^kauppias G.

M. Hedström

Uuskaarlebyyssä.

(Mbl.)

Huomen Kuwalehti ^{R:o 121}

^on ilmaantunut

ja

sisältää: Rost Zurfluh

^(nowelli);

Kertomuksia

Suomen

historiasta

^(kuwa:

^Turun

yliopiston pe- rustus);

Turkin sodasta

(kuwia: Skobelew ^wal-

koisen hewosen ^selässä;

Sananlennättimen

hä-

witys);

Mustalainen

(runo): Suomen

Methusalah.

— Lähinnä seuraawissa molemmissa numeroissa

tulee nämät tuwat sodasta:

Gorni-Dubniakin tappelu,

Venäläiset

^{ajawat Muktar-pa-}

shaa

^takaa,

Karsin

^walloitus,

Keisarin

^ta-

kaisintulo ^Pietariin,

^kaikki

kahden ^siwun

^kokoi-

sia, y.

m.

Iswossitoita

on Helsingissä tänä ^wuonna,

Hbl:n

mukaan, 227.

Myötäliitettyynkarttaan sowi-

tettu kertomus tapauksista

sotatanterella.

Kun nyt

lehteämme seuraa

^{ennenluwattn euroo-}

palaisen

sotatanteren

^{kartta, niin näyttää meistä}

kertomus tapauksista

sanotulla sotatanterella

^olewan

paikallansa,

koska luullaksemme

^{lukijat karttaakäyt-}

tämällä saawat

^paljoa

selkeämmän

^käsityksen

^sota-

woimain liikkeistä ja kysymykseen

tulleista

^paikka- kunnista,

kuin

mitä kartutta

saisiwat.

Monet

^{waikeudet ja}

wastukset

^oliwat

^woitetta-

wat

ennenkuin

^{Wenäjän armeija}

kokonaisuudessaan

woi mennä Tonawan yli. Se

kuitenkin niinkuin

tiedämme, onnistui,

sa

mainittawampia väistä yli- käynnistä on

se,

joka tapahtui yöllä

kesäkuun

²⁷

päiwää wastaan Sistowau luona. Sitten wal-

loitettiin Heinäkuun

7päiwänäSistowasta

melkein etelässä

olewa Tiruowa.

Niin

pitkälle päästyä oli

silmällä

^pidettäwä,

^ettciwät Turkkilaiset

^hyök-

käisi Venäläisten

päälle lännestä, jossa

Niko

po- lin linna Tonawan rannalla olipeljättäwäpaikka.

Sen

wälttämiseksi lähetettiin

^{hywin warustettu}

so-

tawoima kenraali

Krndeuer'in

johdannolla länteen päin; yöllä

Heinäkuun

^{16 päiwääwastaan otti}

hän

wäkirynnäköllä edellä

sauotun

^{Nikopolin,ryutäen}

sitten sieltä

eteläänpäin

Plewnaan

^ja

Lowatziin.

Samaan aikaan lähestyi

Wcnäläisten wasen sota-

rintaSistowastakoiliseenpäiuolewaa

Rustschuk'ia

ja Ra

s

gradia, joka

edellisestä

paikasta lukien on

kaakkoisessa. ^{Kuu sitä}

^{paitsi lvielä tuo}

^rohkea

^rat-

suwäen ^kenraali

^Gurko yksin ajoin

meni Balkan wuorien

^{yli Rum}

ili

^{an maakuntaan ja}

walloitti Heinäkuun

^{14 päiwänä} leniSaghra'n, joka on

Balkanin

eteläpuolella ja Rasgradista

melkein

suoraan

^etelässä,

ⁿⁱⁱⁿ

^näyttipä jotenki siltä, kuin

olisi ^Turkin

waltalunta ollut

kukistumaisillaan.

Hämmästys ja pelko

herätti ^Turkin

waltakunuan pääkaupungissa Konstantinopolissa, joka on

nähtäwä

^kartan

oikeassa

^{alakulmassa,kapinanoireita,}

jotka tekiwät

aseman

^aina

waarallisemmaksi. ^Mutta Turkin asiain ^näin huonolle

^{kannalle jouduttua,mää-}

rättiin tuo

Plewnan

puolustamisesta

sittemmin

^kuu-

luisaksi

^tullut Osman-pasha Länsi-Bulgarian

sotawoiman

päälliköksi,

Mehm

^ed

Ali Itä-Bul-

garian

sotawoiman

päälliköksijaSn

lei

man-p

as h

^a

kutsuttiin ^Rumiltaan

wastustamaan

kenraali

Gur- gon eteenpäin ryntäämistä.

Ia

^tämän järjestyksen perästä

alkoikin sotaonni

^{kääntyä enemmän}

^Turkki-

laisten puoleen.

Useasti

^{oli kuultu}kerrottawan,että

Widdin'issä,

joka on

lähellä

^kartan

^wasenta

^yläkulmaa,

—

_yli-

päällikkönä olewa Osman-pasha

marssi Wenäläisiä

wastaan; mutta

sitä ^eiwät Venäläiset

^näyttäneet

säästö

^Agrilolan muistopatsaan

rahastossa

on A.

P:n

^{mukaan nykyään 10,700 m.}

Kauppayhtiö

Rundssren

^KSöderman Wiipuri kuuluu lopettaneen

liikkeensä.

Suomen

waltiorautateitten tulot:

Helsingin

— Hämeenlinnan —

Pietarin rata-osalla:

1877. 1H76.

M. ^p. M. p

Marraskuulla

^357,615: 09. 428,321:

24.

Edellis, kuuk. 4,675,862: 08.5,163,984:

64.

Huomen waltiolalenteri

^tältä

^wuodelta

^onulos-

tullut

ruotsinkielellä

^{ja on edellisten}

suhteen saa-

nut

sen

lisäyksen, että

wirlamiesten

^{syntymä- ja}

wirkaantulo-wuodet

^owat

siinä

^nimitetyt,

sekä

^etta

kirjan ^loppuun on ^liitetty

aakkosellinen nimiluettelo

kaikista

wirkamiehistä.

Almanakasta on

taaskin

^hy-

lätty muutamia wanhoja

arwokkaita nimiä

^{ja sijaan}

on ^pantu

toisia uudemmanaikaisia.

^Summa 5,033,477: 17. 5,592,305: 88.

Hansson—

^Hywinkään

rata-osalla:

Marraskuulla

^{20,957: 83. 26,778: 25.}

Edellis, kuuk. ^261,42l:99. 302,209: _87.

»t Kansakoulun

opettajatatar

Hatarina ^ttowisa

Andersin

on pitkällisen

taudin sairastettuaan

^{t. l.}

4 ^{päiwänä waipunut kuoleman} uneen, Nuskarta- non

kaswatuslaitoksessa,

27 wuoden ijässä.

osalla:

71,816:91.' 64,611:75 8W,24N: _25. 384,303:

81.

Tumma 282,379: 82. 328,988: 12.

Turun —

_Tampereen—

Hämeen

^linnanrata-

Marraskuulla

Edellis, _kuuk.

448,915:56.

Summa ^968,066: 16.

Eräs.

Nöyrä kysymys.

Eiköhän

kaupunki jollati ^tei- non

woist hankkia

raastupansa

seinään

ⁿⁱⁱⁿ

suuren

ja

selkeän

nimitaulun, että

se

^näkyisi

^kauemmaksi

jonka töin tuskin woi croittaa

Lappeenrannan

lehrnuhuone. D. F.

^kertoo,

että _wiime wuonna _oli

kehruuhuoncessa

^eläjäin

luku346, joista 249 oli tuomittu lapsen

murhasta

ja 67 muista

rikoksista. Elinkautiseen

^wankeuteen

tuomittujen luku oli 21.

Nanhin

^{nainen oli74,}

nuorin 17 ^wuotta, joka on tuomittu

kahden wuo-

den kuritushuonerangaistukscen

toisen

^{kerran mur-}

towarkauden tehtyänsä. Eräs 72 ^wuotta

wanha

nainen on ollut

siinä

wuodcsta 1837.

Laitoksessa

on myös14 lasta, joista

toiset

^olvat

siellä

^synty-

neet,

toiset seuranneet äitiänsä sinne.

Painolvirheitä

^on

walitettawasti

tullut

lehteem-

mesangen pahojakin. Niinpämniden ohessa ^wiimenume-

rossa

hollitnyditytsestä sanotaan. ett'ei matkustaja ole oiteu- tettu ajamaanenemmän tuin »lyhyen wirötanminuutissa", lue: lyhyenwirstau ⁷ minuutissa.

Tuuret

kilpa-ajot pidetään

ensi kesänä

^yleisen

näyttelyn _aitana

Parisissa. ^Niissä

^annetaan

kuusi

palkintoa, _jotka eiwät ole juuri pienen pieniä.Kol- me- ja neljä-wuotisille

hewosille

^{on määrätty}

kaksi

25,000 markan palkintoa;

kaksi

^{6,000 ja}

kaksi

^4,000

markan; wiisi-wnotiaille

^ja

wanhemmille kaksi ^50,000

markan,

kaksi

^{10,000 ja}

kaksi

^{5,00U markanpalkin-}

toa. Kilparadan pituus on nuoremmille

hcwosille

3,000 metenä ja

wanhemmille

^6,000

^metenä.

Hewosia

kaikista maailman

osista

^{otetaan kilpaile-}

maan.

Rauhoitettuja

otutsia. Tammikuulla

^{on kiel-}

letty ampumasta

hirweä,

majawaa ja

metsäkanaa.

Suomen

kaartista.

^Kapteeni

Muller'iltä

^tul- leen

lennätinsanoman

mukaan, on hän, kaartille määrättyjen

tawaroiden kanssa

^{21p:nä joulukuuta}

onnellisesti

^saapunut

Wratshin

^kylään

lähellä

^Dr-

haneita, jonne

hän asianmukaisesti

on jättänyt ka- pineet ynnä

miehistön.

^{Kapteeni Miiller lisää,}

että ^pataljona ei

tarwitse

puoliturkkeja.

Hippakunnan

sanomia.

^(Turun:) Valtuutetut:

t. l. 3 p. tirltoherrail apulainen Kankaanpäässä F. ^O.

Sandberg tappalaisetsi Mantuun ^ja tirtkoherranapulainen Mcritarwialla Eugen Nyholm Seinäjoen tappalaisetsi.

—

Awonaisitsl julistetut: tapftalaiseinuirat Wihdissä ^{ja Suo-} musjärwellä setä tomministerinwirta Waasassa ^{ja Nito-} laiu kaupungissa,

haettawitsi

^{!><)p. tul.l.k- 3} P:stä luleiu.