Kirje Jyväskylästä · DIGI

ll:o 3. 1878.

Ulosannetaan Weilin ^{ja (Yöös'in}kirjakaupassa Iywäskylässä joka Tiistai jaPer- ^elta4m., kolmeneljännekseltä 3 m., puolelta2m., neljän»

konttoreissa: koko wuodelta ⁵ m. 64 p.,kolmencljänn.

82p., neljännekselta1m.41^p.

—

_yksityiset

numerot10^p.

nekseltä ^1m.

—

Posti 4m. 23^p.,puolelta2m

jantai-aamu.missä ^myöskinilmoituksia»vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

Toimittajat:K.Göös,wastuunalaincn toimittaja,H. ^Hellgren,F.Cauth.

Cilllns-ilmoitus.

Paijanne,

Tämän wuoden alusta toimitetaan ^Iy- wäslylän kaupungissa sauomalehti ^nimeltä

Ee myös

arpeen mu

joka ilmaantuu jota Tiistaina ^{ja Perjan-} taina. Lehden ^{tarkoitus on pitää} silmällä

Iywäslylän kaupungin ja sen maaseutujen tarpeita ja edistystä niin hengellisessä kuin

aineellisessa katsannossa. ^Sen ohessa ^tnlee

se ^myöskin seuraamaan ^{maamme yhteisten}

asiain kulkua, erittäinkin niiden,mitkä

^paikka-

kuntaamme toskewat, taikka sille ^{johdoksi ja} oswiitatsi ^{woiwat olla,} harrastamaan ^kie-

lemme ja kansallisuutemme edistyttiimistä, lyhykäisesti tarkastamaan suomalaisen ^kirjalli- suuden ^{näinä aikoina} ilmestyneitä ja ilmes- tywiii tuotteita, kertomaan kotimaan uutisia,

setä ^omieu tirjewaihtajaimme tirjoitettawia että muiden lehtien ^{mukaa», ja ulkomaan}

tärkeimpiä valtiollisia ^tapauksia, erittäinkin nykyisen sodan waiheita. Nowelli-osassa ^tu-

lee, jos suinkin ^tila

^myöten

antaa, joka nu-

merossa ^olemaan sekä alkuperäisiä että wie- raista kielistä käännettyjä kertomnksia.

lanne

Lisälehti annettawatsi.

Tilaushinta onpostikonttoreissa:

koko wnodelta 5 ^m. 64 p.

kolmeneljänn. „ 4„23 „

„

2 82 ..

pno

puo

nelzanne

lann.

kseltä

Toimitus.

Weilin

^k

Göösin kirjakaupassa

Iywäskylässa:

koko wnodelta 4 markkaa,

muutamia, joita emme woi

sanoa muuksi

^{kuin tai-}

kakeinoiksi.

^Niinpä

esim. se,

kun kappaleessa: Mitä

härkiä

^jalehmiä

lihottaessa

^on muistettawa" muun

muassa ^sanotaan:

^{syksyllä cnnenkun nämä luonto-}

kappaleet

snötteclle

^pannaan, awattakoon niitten kaulasuoni, josta otetaan

wähä

^{wertä, jota omaa}

wertä ^jokaiselle annetaan B— M ^pisaraa (!!!).

Ihmisten

tautia koskcwien

asioiden

^joukossa

(koko

tähän

jatsoon" näyttää meistä hymin

wähän

saawan

^{luottaa) on}

keuhkotautia

^{wastaan eräs kei-}

no, jota

tässä

^kirjassa neuwottujen,

itse sairaasta saatawien

^rohtojen takia meidän ei

sowi

^kertoa,

waikka

se

^kyllä

saisi

^{lukijan makeasti nauramaan.}

—

Sclwciä joutawata taitaa on

seuraawakin

^keino

wäwähtelemistä

^ja pyörtymistä wastaan lapsissa":

lotettakoon

whkvnen, jonka

mahasta

höyhenetnykitään

s—

^{nyitään)pois, jalyhknsenalaston}

maha

^pannaan

hapsen watsalle.

^{Kyhkynen rupee}

wärähtelemään

makupaloja ci

enac^ltaisi

^{kirjoihinPanna, ei edes}

taikauskoisten syötiksi,kun jo,

Jumalan

^kiitos,

ru-^

pecwat ymmärtämättömimmässäkin

kansassa

Har-

massa

tawattawia olemaan.

Sangen moitittawa on myöskin,että

suomennos

on hywin wirhecllistä.

Turha

^työ

olisi sen

^kaikkia

wirhcitä

luetella. Niidenpaljouden jatörkeydenwoi arwata kun

waan mainitsemme siinä

käytettäwän

semmoisia

sanamuotoja ja sanoja kuin

seuraawat:

turmia(— tuntia), turmina (— tuntina), kalleem- mat (^2 kalliimmat), lehdin lehden), wiljetty (— wiljclty),

sadeton

^{(— sateeton), pahantuwat}

pahentuwat),jahka (^^ jos), kunnes (— kun),

hirttää

^{(— panna} riippumaan, niinkuin

lauseessa:

ja

wuohen nahat

^{pitää ennen} parkkilicmeen panemista hirtettämän kalkkiweteen), waaka ( ^{-^}

paino, niintuin

lauseessa:

^Miten

härän

^koosta

sen

waala (!) määritellään).

Merkillistä on että suomentaja

sentään rohkenee esitellä

^{jotakin uutta} Suomen kielen kirjoituksessa.

Niinpä kirjoitetaan

tahalla:

^{aurinkon (eikä: aurin-}

gon), tankalla ^(eikä: langalla). Aiwan hywällä omalla tunnolla me

wähemmät

kirjailijat

saatamme

noudattaa ^etewimpieu kirjoitustapaa. Siten kie- lemme ^paraiten pääsee wataantumaan.

Tälläemme

tahdo sanoa,

etteikirjaa

kielensä

^puo-

lesta

woisi

^ymmärtää.

^Paikottain saattaa

^kyllälaita

niin olla. Mutta yleensä woipi hywin ymmärtää, mitä

siinä

tarkoitetaan, waitka

se

^on

wirhecllisesti sanottu. Neuwoissa

^{onmyöskin,niinkuin jo edellä}

sanoimme

useoita, joitahywällä hyödylläsopii käyt- tää.

Osoitteeksi tahdomme

^ottaa Kaikellaisten

joukkoon muutamia.

Kirjallisuutta.

Kuusisataa

^talouden

hoitannossa

^käytet-

täwää, kunnollista

sekä

koeteltua keinoa kaikille säädyille, eli todellinen mukawuuden, menestyk-

sen,

terweyden,työnja kulunkin

säästämisen

^Neu-

won

antaja. Koonnut

I. H. ^F. Mahn.

^Suo-

mennos. Turussa.

^G. W. Wilen'in ja Kumpp»

kirjapainossa 1877. 289 siw.,

hinta

^{3 m.}

Niinkuin ylläseisowasta nimityksestä nähdään,

sisältää

kysymyksessä olema kirja 60U

neuwoa

kai-

kellaisissa

^elämän tarpeissa. Neuwot

siinä

^owat

kootut

kahdeksaan

^erijaksoon".

I:sessä

^puhutaan rakennusta,

asuntohuoneita

^ja

siisteyttä koskewia asioita,

2:sessa

pellon, puutar-

han

^ja

metsän

hoidannosta,

3:nnessa

^{ruokaa ja}

juomaa tostewia asioita,

4:nnessä

Koti-eläintcn ruokosta ja hoidannosta,

s:nnessä

^{waatetusta tos«}

kewia asioita,

iimnessa

kaikcllaistcn syöpäläisten karkottamisesta,

7:nncssä

^ihmisten tautia koskewia asioita,

B:nnessa setanaisia ^asioita

^{ja talouden}

hoitannossa

täytettäwiä ohjeita ja oj

otuksia.

Tässä

^kirjassa noudatettua esitys-tapaa _ei

suin-

kaan

saa

^{halweksia, waikka}

sen

eri kappaleet eli

osat

^{eiwät ole}

missään sisölliscssä

^{yhteydessä toi-}

nen

toisensa kanssa. Juuri sen ^tähden se ^monissa

lukemattomissa

^elämän

tawallisissa

tarpeissa on sopiwa,

sillä wähimmcinkin

^{taitawa woi}

siten esi-

tellyt

asiat

helposti ymmärtää ja hywäkscnsä käyt- tää. Käytännöllisissä

asioissa

^taitawia

kansalaisia tahtoisimme fentähden tämmöisiä

ncuwoja julkai-

semaan

^ja erittäinkin pitämään

silmällä suomalai-

sen ^kansan

^{elämää ja tarpeita. Kirjoista}

se

^näi-

hin saakka

^{ei juuri ole tottunut}

hakemaan

^{jota päi-}

wäiscn toimintonsa

neuwoja. Oma ^{kokemus ja}

esi-isiltä

^{peritty tapa on}

sen

^mielestä

^tässä suhteen

olleet ainoina oikeina ja luotettawina ohjeina pi- dettäwät. Myöskin

tähän suuntaan

^{kuuluwa kir-}

jallisuus on meillä jotenkin

wähäinen.

^{Telwä kui-}

tenkin ^on, että jos millä toimi-alalla hywänsä

tah-

dotaan ^edistyä ja ^parantaa, niin

se

^{käy aiwan}

hi-

taasti, jos

sulteudaan

^ennen totutun tawan ja oman

kokemuksen cchtaasen

^{piiriin. Hywä kyllä on, että}

luonteemme pohjalla on tuo

wanhan

säilyttäwäi-

syys

kewytmielistä uuden hywäksymistä estämässä,

mutta

sen

^täytyy

wähitellen

^antaa myös monipuo-

lisemmalle asiain arwostelemiselle

tilaa. Omin

silmin katseleminen laweammassa

^{määrässä, waitka}

kyllä helpommin opcttawa, ei

usein

^ole

sallittu

yksityiselle, erittäinkin

maaumiehelle.

^Kirja

se

^woi-

pi koota ^ympäri lawcaa maailmaa kokemuksia, kek- sinnöltä, ajatuksia, ja niitä

wähemmäntin

^liikkeellä

olewalle ^{lukijalle opettaa.}

Tässä

puheena olewat

tcinot"

^{opetetaan eri}

kappaleissa. Kunkin kappaleen päällä

sanotaan lihawilla

kirjaimilla, mitä kappaleessa neuwotaan.

Kirjan^loppuunon liitetty

aakkosellinen

kunkin kap- paleen ritisten. Helposti arwattawa on, että

näissä

^{ncuwoissa, jotka} eiwät ole kootut meidän oloja

silmällä

^{pitämällä, myöskin on koko joukon} semmoista, josta ei meillä käytännössäole hyötyä,

erittäinkin täällä yli-maassa; mutta nämä lukija kyllä

huomaa.

^Ne

häntä

^{eiwät eksytä}

harhaan.

Toinen ^on seikka,

saawutetaanko

^kaikilla niillä kei- noilla sitä, mitä

tässä

^kujassa

sanotaan?

^Tus-

kinpa!

Kuusi ^sataa

^{hywää ja}

^warmaan

^waikutta-

waa,

_enemmän tai

wähcmmän

^{uutta keinoa}

olisikin

jo melkein kokonainen

kansallinen

aarre-aitta!

—

Mutta niinpä on muidenkin neuwonantajien laita, etteiwät aina

osaa

^oikein

^neuwoa,

^{ja kuitenkin}

^heiltä

neuwoja

haetaan.

^{Koetelkoon lukija}

wähemmässä

määrässä, mikänäistä puheena olewista pitää paik- kansa, mikä ei. Kaikkikyllä eiwät

sitä

^{tee. Mutta}

luulemme

hänen

^myöskin

koetettuansa ^huomaawan woiwansa useata

^niistä hywällä hyödyllä käyttää.

Kummaksemme

^olemme

näissä neuwoissa nähneet

Koska Kesti-Suomi

toisessa numerossaan sisältää

kirjoituksen Päijännettä ivastaan,käymme muuta- malla

sanalla siihen

wastaamaan. Arwaten mai- nitun

lehden

^panneen parastansa, mitä

sillä ^wa-

rassa sattui

^olemaan,

tahdomme ensiksi

^kertoa

sa-

nasta

sanaan sen

kirjoituksen,*

siten

tasapuolisesti

* Samaa tohteliaisuutta ^pyydämme Kesti»Suomelta meitä ^kohtaan,waStaulsrmme lehteensä ottamisessa.

nijjnniir

Tiistaina ⁸ päiwä Tammikuuta

Tilaushinnat:koko wuo

Ensimmäinen

^hyöttätzs. Tuo äsken syntynyt nuorin wirkaweljemme Päijänne, joka

wiattomassa

näytenumerossaan lupasi tulla niin

rauhaa

^rakas-

tawaiseksi, on Kullettvon tapaisena

sankarina

^jo

kahden

^numeron

ikäisenä

^{repinyt kapalonsa (luul-}

tawasti lammas'nahkaiset") rikki ja oiwa poika- nulikkana koettanut äkkiä kaswaneita

woimiansa

^ta-

woitcllen ulkomaailman

esineitä.

^{Niinpä lyö}

hän

umpimähkää ympärillensä milloin mihinkin,Iywäs- kylän maaseurakuntaan, kunnan

kokouksen

^puheen-

johtajaan

seurakunnan

jäseniin (joiden muka kun-

takokouksen

päätöksellä Koukattua oikeutta"

hän

^jo

aika-miehen

^miekalla ottaa puolustaakseen!) Keski- Suomen

toimitukseen

^{j. n. e. Mitä}

hän

^Kuiskaus-

ten kuulumisten"

s.

^o.

tässä kohden

akkamaisten juorupuheiden kautta on

saanut

^{ja wast'edes saapi}

Kcski-Suomesta tietää, niistä

suomme

mielellämme

hänelle

edeskinpäin

sukkeluutensa

^{ja nerokasten at-}

teitensa

harjoituksen ainetta

—

waan

^milloin

hän wanhalla

pikku-wiisaudella rupee kunnan, kuntalais- ten, kuntakokousten

tahi sen ^esimiehen

joko ohjaa- jaksi

tahi kutsumattomaksi

asian-ajajaksi,

silloin tah- toisimme

ystäwällisesti waroittaa

häntä

^lyömästä

päätänsä - seinään, mikä lapsuuden

huima-mieli-

syydessä woi helposti tapahtua. Muuten juohtuu tästä mieleemme tuo

wanha

sananparsi: Kun on peukalo urosta, niin onnaista naukiampi.

Tämän kirjoituksen johdosta

huomautamme:

1) Että Keski-Suomen tarkoittaman,

edellisessä

numerossamme

^olewan kirjoituksen:

Outo

^päätös

wuonna

1877" alla on asioitsija-nimi:Weilin

& Göös.

Pitäisihän

toki Keski-Suomen tietää, että^ne nimet eiwät ole ^yhtä kuin ^Päijänteen toi- mitus. Wai lieneekö ^taas joku kirjewaihtaja Iy- wäskylästä kirjoittanutUuteen SuomettareenKeski- Suomea^ereyttäwiätietoja Päijänteentoimituksesta, niinkuin ^syksyllä

tässä?

2) ^Että myöskään _nimimerkki Teppo", _niinkuin

hänen

^kirjeensä

wiimeisestä

kappaleesta jokainen

lukuansa wähänkin

ajattelewa huomaa, ei kuulu Päijänteen

toimitukseen. Hänen

kirjoituksensaowat

siis samalta

^kannalta

katsottawat

kuin maalaisten- kin kirjewaihtajain.

Harwoin

niiden kertomien tapausten totuutta toimitus woi tietää.

Keski-Suomen kirjoitus ei

siis itse asiassa

^koske

Päijännettä ollenkaan. Vastatkoon ne, joita

asia

koskee, jos

katsowat

kirjoituksen

sen arwoiseksi.

Kirje Iywaskylästa.

Naamiaishuwiin

^wiimeperjantaina oli kokoontu- nut noin 240 henkeä, joka Iywäskylän

oloihin

^kat-

soen

on jotenkin

suuri

^{luku. Naamioita lienee ol-}

lut noin

sadan waiheilla.

^{Niiden joukossa}

nähtiin

dominoja, _ritaria ja armoja, kukkain kauppiaita,

mustalaisia

^ja

merimiehiä

^{j. m.}

s.

^Erityistä

huo-

miota herättiwät

komeissa

^puumissaan

Iö"

^ja

Päiwä"

^kolme

Talwea" sekä

Kewät,"

Kesä"

^ja

Syksy". Onnistuneita oliwat Tapio" ja

Mielik-

kikin",

sekä useat

^jotka kaiken aikaa wäsymättöminä

surisiwat

^{ympäri. Mitä}

sukkelim-

pia oliwat,,lywä'skylän

seura

elämä",

sekä ,, _Kesk-

ija Päijänne", jotka uutterasti onkiwat it-

selleen

tilaajoita. Esitettyinä oliwat ^myöskin

Hel-

singfors Dagblad, Kansallis-kirjakauppa, ^Iywäsky- län anniskelu-yhtiö y.m. m. Ilweilyllä on naa-

miaisissa

^{laaja ala,mutta löytyy}kuitenkin tälläkin alalla raja, jonka ylitse oikeuden ^tunto kieltääme- nemästä. Walitettawasti tämä ^raja

useimmiten naamiaisissa unhotetaan

^{ja lienee} muutamia pie- nempiä

senlaisia

poikkeuksia

näissä wiimeisissäkin

Waen

mnutotset Wiitasaarella

^{wuotenu 1877.}

Syntyneitä: 125 poikaa ja 94 tyttöäeli yhteensä 219lasta, joista ₂₃

salawuoteessa.

^{Kuolleita: 95}

miehen

^{puolta ja} 81 waimon puolta, eli yhteensä 176. Wihityitä: 42 pariskuntaa. Seurakuntaan

wuoden aikana muuttaneita 26

miehen

^{puolta ja}

34 waimon puolta, eli yhteensä 60

henkeä.

^Seu- rakunnasta pois muuttaneista 31

miehen

^{puolta ja}

52 waimon ^puolta, eli ^yhteensä 83

henkeä.

^Seu-

lat siitä ^{huomautti, kiipesi}

hän

^{alasrahilta, otti kate-}

tismonsa

^ja rupesi lukemaan. "Niin,

lohduttele

^sinä

itseäsi

^waan Jumalan sanalla,"

sanoi

^Aslak, "et sinä

häntä

^kumminkaan

saa."

Kun oli wiikkoaniinpitkältäkulunut,että

hän

^waroi

muiden asianunohtaneen, kysyi Thorbjörnhiljaaäidil- tään (sillä

hän

^olisiitä hämillään): "Äiti kuule,

—

kuka ^on SynnöwePäiwäkumpu?"

—

"Hän

^{on pieni}

tyttö, joka

—

kerran pääsee

Päiwäkummun

omistajaksi."

"Onkohan hänellä

puuhametta, semmoista?" ^Äiti silmäili poikaa kummastellen: "mitä kyselet?"

sanoi hän.

^Thorbjörn

huomasi

^jotain

tuhmaa sanoneensa

^ja

waikeni. "Ei _{kutaan ole}

häntä

kauniimpaa lasta

näh-

nyt,"

lisäsi

^äiti, "Jumala ^on

hänen

^{sitenpalkinnut}

siitä, että

hän

^{aina on kiltti ja hywä}

sekä lukemiseen harras."

^Nyt

tiesi hän senti.

"Eräänäpäiwänä, Scemund oli Aslakin

kanssa

^ollut

ulkotyössä,

sanoi

edellinen illalla Thorbjörn'ille:"Et sinä

tästälähin saa seurustella

^rengintanssa." Mutta Thorbjörn ei

sitä

^ottanut

kuullaksensa. Sentähden

kuuluu jonkun ajan kuluttua: "Tästälähin, jos

sinun

tapaan

hänen

^{parissaan, «i}

sinulle

hytvin käy!" Sil- loin Thorbjörn ^hiipi Aslakin ^jälessä.kun ei

isä sat-

tunut sitä ^näkemään.

Isä

^tapasi heidät, jossa istui-

wat

keskenänsä haastellen.

Silloin Thorbjörn

sai ^sel- käänsä

^{ja ajettiin tupaan. Mutta}

siitä

^päiwäst»

seu-

rasi

^{ThorbjörnAslakia,}

isän

kotoa poissa

ollessa.

Eräänäsunnuntaina,

isä

^{olikirkossa,harjotti}

Thor-

björn »vallattomuutta totona. Aslat ja

hän

^oliwat

lumisilla.

"Ellihän, pollasi koskewat kipeästi," rukoili Thorbjörn, "lumitellaamme yhdessä jotakin muuta."

Siihen

^Aslat

heti

^{suostuv, ja}

siten he ensin

^nakkeliws

paleesen."

—

"Wieläpähän! Et

sinä

^edes ole kuullut welhosta, joka

tanssi

^tytön

kanssa

^auringon

nousuun

asti ja

halkesi

^{miten wasikka, joka on}piimää syönyt!"

Ei Thorbjörn

itänänsä

^{ollut niinpaljon}

nmsautta

yhtä aikaa tuullut.

—

"Missä

^tuo tapahtui?" kysäsi

hän. —

"Missä? ...

^Se

... _se

^tapahtui

_Päiwäkum-

mulla, tuolla!" Thorbjörntuijotteli.

—

"Oletto kuul- lut ^hänestä, jota möi

itsensä

paholaiselle wanhasta saapasparista?" Thorbjörnei

saanut

wastatuksi, niin ällistynyt

hän

^oli. "Sinä warmaanki mietit

missä

tuoli

sai

tapahtuneeksi

—

ha

^?

. ..

Sekin tapahtui

Päiwä-

tummulla, _aiwan tuon puron warrella,

näethän

^!

Jumala ^meitä warjelkoon! Kristin oppisi on

huonolla

kannalla," lausui

hän edellisen lisäksi.

"Varmaankaan et ole kuullut hänestäkään, Karina

Puuhameesta"

^Ei

hän

ollut mitään tuullut Ia ^Aslat, aita

wauhtia

työskennellen kertoi wieläti

suuremlualla wauhdilla —

kertoiKarina Puuhameesta, myllystämikä jauhoi

suo-

laa ^{merenpohjalla,}paholaisesta puukengissä, loitsiasta, jokajäiporrastoonpuurunkoonkiinni,

seitsemästä wihe- riäisestä

neitseestä, jotkanykäisiwätkanvatSkytte-Pie-

tarin ^{sääristä, tämän maatessa, eitä} hän

sittenkään

herännyt, jakaikki tapahtui

Päiwäkummulla. —

"Mitä

Herran nimessä

poitaa waiwaa?" kysyiäiti

seuraa-

wana ^päiwänä.

"Hän

^{on päiwän}koitteesta asti ollut polwillansa

—

_{"Niin tänään}

Pentillä

^ja

katsellut

Päiwäkmnpuun

Päin."

hänellä

^on kiire,"

sanoi

^{isä, joka}

lepäsi

Pitkän

pyhäpäiwän.

—

_"Hm,

ihmiset

^sanowat,

että hän

silmäilee Päiwätummun

Synnöweä,"

lausui

Aslat" mutta

ihmiset

^ne lörpöttelewätniinpaljon,"

lisäsi

^{hän. Thorbjörn ei tuota oikein} käsittänyt,mutta

kaswonsa

käwiwät tumminkitulipunaisiksi. Koska^As-

Synnöwe Miwäkumpu.

Kirjoittanut Björnstjerne-Vjoruson.

(Suomennos.) llatkoa ^{1 n:roon.)}

Scemund

waihtoi

palweluspoikaa, Thorbjörn'!» ol-

lessa

^seitsemän

tahi kahdeksan

wuoden ikäinen. Aslak oli uuden nimi.

Hän

^{oli jo paljonmaailmaanähnyt,} ehkä oli sittenki poika-nulikka waan. Illalla, jolloin

hän

^{tuli, oli Thorbjörnjo lewolla,mutta}

seuraawana

päiwänä, tämän kirjansa

ääressä

^is

vessa,

potkasi joku owen auki

sellaisella

^{jyryllä,ettei}

hän

^{moista ennen ol-}

lut kuullut.

Sisään

^{ryömi Aslak,kantaen}

suurta

^puu-

taraNaa, _minkä

hän

ⁿⁱⁱⁿ woimaktaasti paiskasi laat- tialle, että pirstaleet ympärinsä _lensiwät.

Itse

^hyp-

päsi hän ^{korkealle ilmaan,} puistaaksensa lumen yltään ja jotahypyllä

huudahti hän

: "Kylmä on,

sanoi

^wel-

hon

^{morsian, istui jäässä}

lantioihin!" Isä

^{ei ollut}

tuwassa,

—

mutta äiti

kokosi

^{lumen ja kantoi}

sen

ääneti ulos. "Mitä

sinä

töllistelet?" kysyi Aslak Thorbjörn'ilta.

—

"Enkä mitään"

wastasi

^{tämä, sillä}

hän

^pelkäsi.

—

"Oletko nähnyt tukkoa, ^{jota on} kirjas- sasi, tuolla?"

—

"Olen."

—

_{Sillä on monta}

kanaa ympärillänsä kirjan kiinni ollessa; olettositä

huoman-

nut?"

—

"Enkä."

—

"Tartastappa

sitten!" —

Poika

teki niin.

—

"Pöllö!" sanoi

^Aslat

hänelle. —

_Mutta

siitä hetkestä

ei kellään ollut

sellaista

^waltaa

hänen

ylitsensä tuin Aslakilla.

"Sinä et mitään taida,"

sanoi

^Aslak eräänä päi-

»änä Thorbjörn'ille,

—

_{tämä kulki} tapansa mukaan

edellisen

^jälessä.

—

"Osaanpaminä^neljäntempääkap-

tullut tehdyksi, ehk'eiwät kuitenkaan yleistä iloa ^ja

mieltymistä

saaneet

hämmennetyksi.

Teppo.

Keski-Suomi" hiukan

^{närkästyi pienestä leikki-}

jutusta wiime kirjeessäni. Nyt

tosin

^kernaasti tah-

toisin

^jatkaa

wähän samaan

^tapaan

^—

^noin

waan

lystin

wuokfi

^{- mutta tun tiedän Päijänteen}toi-

mituksen

^{edellä kaikkea}

tahtowan

^elää

rauhassa

^ja

sopusoinnussa koko maailman ja

warsinkin

^tunn.

wirka-weljensä Keski-Suomen" kanssa, niin pel- käänpä pahoin että kirjeeni armotta

«listattaisiin

romu-toppaan, jos

siinä

wielä alkamaani kynä-sotaa pitkittäisin.

Asian

^{näinollen, en woi muuta kun}

hillitä

^{sydämeni pahoja haluja ja}

tehdä

^{miten äi-}

tini muinoin neuwoi. Näin

siis!

^{Kiitännöyrim-}

mästi tunn. Kesti-Suomea" hywästä löylytykscstä ja lupaan ett'en enään koskaan pahaa te'e.

Ihdestä

^{Päijänteen toimitus}

sentään

oli pahoilla mielin Tepon kirjoituksen

suhteen.

^{Toimitus olisi,}

näet,

suonut

^tuon leikkipuheen kerrottaman ainoas- taan semmoisenaan, eikä ollenkaan osoiteltawan, miltä

suunnalta

^aiottu

sukkeluus tosiaan

^oli

kotoisin.

Osoite

^{olikin määrätty Tepon}

itse

poistettawatsi, japyyhittäwälsi, mutta tuli

siihen

^jääneeksi

sentäh-

den että

hän

^ymmärsi

sanamme

wäärin. Tätä emme

suinkaan

^ole

tahtoneet

^{mainita sentähden,}

että

katsoisimme

Kesti-Suomellaolewansyytä

tässä suhteen sanoa

^muuta tuin: no ^hywä!

Tässä

^olen

saanut

^omani

_takaisin.

^Nyt ollaan kuitti." Sillä onhan

lehti itse

palstoissaan ilman mitäkään

was- talausetta sallinut

^jonkun

maalaisen

tirjewaihtajan nimittääPäijännettä

uudeksi

hempukaksi"

Yhtä suuri

^oikeus

olisi

^tietysti meillä kuin Keski- Suomellakin antaa kirjewaihtajamme _{olla lau-}

seissaan

waromattoman.

Herjaussanoihin

wastaamisella itseämme

^alenta-

matta

lausumme makuutuksemme

^oleman

sen,

että Kesti-Suomen

tässä osoittama

wäittely-tapa on

sille sangen

määrällinen.

Jos

^{niin karkeata amisj-}

oonia" sanomien sanakiistassa

käytetään, niin luo- dit

sattumat siiloon

lukijan tuntoon

waan sillä seu-

rauksella,että

sieltä

singahtelewat

takaisin ^itse

^am-

pujaa

kohden. ^Ia

^ainoastaan

siiwot lehden

^todel-

lista

mahtia

^{ajan pitkään} kannattawat.

Iywäslylan

maaseurakunnan

lirtloraati ^piti

joukuk. 30 p. kokouksen, jossa

seurakunnan

^etelä

koulu-piirinopettajaksitoulupiirin _{opettaja otettiin}E. Leander

H. Hokkanen.

^japohjoiskoulu-^Keski- piirin opettaja K. Weijanen waltuutettiin wati-

naisiksi

opettajiksi _edellä

sanottuihin

kiertotoulu- piireihin.

Sitä paitsi oli

sanotussa kokouksessa

^{kysymys kei-}

noista, joilla

woisi

^{estääkoiria} jumalanpalweluksen aikana kirkkoon tulemasta ja

siellä

oleskelemasta.

Tämän

asian suhteen

^päätti kokous, että kirkon ^o- wia wielä tarkemmin kuin

tähän

^asti

koitetttaisi

pitää kiini ennen jumalanpalvelusta

sekä

^kirkonme-

non aikana, ja että kirkkoraadin

nimessä

^aikaajoin

muistutettaisiin seurakuntalaisia koiriansa

^totiinjät-

tämään

sekä

^{kirkkoon tulijoitaetteiwätpäästäisikir-}

kon omilla wäijywiä koiria sisään,

waan

päinwas- toin

toittaisiwat

^{niitä poishosua.}

Petäjäwcden

seurakunnassa

^{tapahtui wiimekulu-}

neella wuodella

seuraamat muutokset:

^{syntyneitäoli}

78 poikalasta ja 83 tyttölasta,

siis

^{yhteensä 161}

lasta; kuolleita oli 49 miespuolta ^ja43 naispuolta eli ^yhteensä 92 kuollutta; syntyneitä oli

siis

⁶⁹

eniimpi kuin kuolleita; awioliittoja hajosi

miehen

kuolemankautta ^{7 ja}waimon kuoleman kautta myös7 eliyhteensä 14;awioliittoon

wihittiin

37 paria. Seu- rakuntaan

sisäänmuuttaneita

^{oli 45}

henkeä

^japois- muuttaneita 70 henkeä; poismuuttaneita _oli

siis

25 enämpi kuin sisäänmuuttaneita; wätilulukuli- sääntyi niinmuodoin

ainoastansa

^44hengellä.

antaaksemme lehden

omalla tawallaan puhua puo-

lestansa

^ja

samalla

^{Päijänteen lukijoiden}

saada

käsitystä

sen ^tässä

ilmitulleesta wäittelytawasta.

Keski-Suomen ^kirjoitus kuuluu näin:

Talonpoilais-säädyn

sihtien

prokuraattorin apu- lainen ^Krogerus on

sairastunut

^{lawan tautiin,}

jonkatähden

lennätinsanoma

^on

asiasta

^lähetetty

h.

y. kenraalikuwernöörillePietarissa, ^{mutta wiime} keskiwiikkona ei wielä^{ollut uutta}

sihtieriä

^määrätty.

Sääty ei

siitä

^{syystä woinut}

sanottuna

^päiwänä

pitää istuntoa. Myöhemmintulleiden ^tiedojen mukaan ou

senaatin

^kopista G. A. Ingman mää- rätty

hoitamaan sihtierinwirkaa

^talon-

poikais-säädyssä.

Rautatie-asia

^{on nyt} lopullisesti ratkaistu,

sillä

talonpoikais-sääty on ^{nyt luopunut}

entisestä

^vää-

Kaartilaisia

^tuli

Helsinkiin ^Joulukuun

^{31 p.11}

miestä, joista 6 oli

haawoitettu

Gorni-Dubniakin

taistelussa

^jamuutoli

sairaita. Haawoitetut

^owat:

Juho

^Säysi (Padasjoelta), Emanuel luhonpoika (Ilmajoelta), Malakias Sannan (Tammelasta),

Abraham

^Niip (Pieksämäeltä), Mikael

Palmroth

(Kuopiosta) ja

Juho ^Pil

(Karjalohjalta).

(U. S.) Snomen kaartissa, joka

seisoo

^{7 wirstaa}

Orha-

nista,

riehuu

^tautia riehumistaan,

sillä

^{ilma on}

kylmä eiwätkä talwiwaatteet wielä ole perille tul-

leet. (U S.)

Maailman ^näyttelyyn

Parisissa

^{1878 on il-}

moitettuyhteensä 117 näytteille panijaa Suomesta.

(U. S.) Lentäwät

lehdet

lakkaawat tänä

wuonna

ulos- tulemasta. Syynä

siihen

^{ei ole tilaajain puute,}

sanoo

^lehti,

^{waan se,}

että toimittaja on

wirkaansa

kyllästynyt.

Kilpa»ajot pidetään

Hämeenlinnassa ensi

^Maa-

liskuun 5 päiwänä.

lunta

Pienelle

^kuuselle tuolla ruoka-aitan luona, sitten aitan owelle ja

wihdoin

^{aitan atkunalle,}

—

eihän

ruuduille,

sanoi

^{Aslak, waan} akkunan puitteelle.

Thor-

björnin^pallo osui kumminki ruutuun ja

hän

^waaleni.

"Entäs tätä! Kuka

sen saa

^tietää?

Heitä

paremmin!"

Hiin

^{teki työtä käskettyä, mutta}

särki

^wielä toisen."

"Nytenenää

heitä." Samassa

^{tuli hänen}

wanhin sisa- rensa,

pieni Ingrid ulos. Wiskele häntä, kuuletko!"

Thorbjörnoli heti ^{walmis, tyttöitki ja}äiti

kiiruhti

tulvasta ulos.

Hän

^käski

Poikaa

taukoamaan. "Heitä,

heitä!" kuiskasi

^{Aslak. Thorbjörn oli} kiihkoissaan;

hän

^{noudattikäskyä.}"Jopa armelenettäoletjärjeltäfi,"

sanoi ^{äiti ja juoksi}

hänen

^jälteensä. Thorbjörn edellä, äiti perässä

—

pitkin kartanoa; Aslak nauroi,jaäiti

nuhteli.

^Mutta

wihdoin hän

^{sywässä lumi}

kinoksessa

sai^pojankiinnijaalkoi koko laillamätkiä häntä. "Minä lyön takasin, minä, niin on täällä tapana,"

—

taukosi

hämmästyneenä ja

katseli häntä.

^"Tuonäitl^o»

toinen

sinulle

opettanut",

lausui

^hän, tarttui ääneti

hänen

^{käteensä ja wei}

hänet sisään. Eihän sanaa-

kaan enää Thorbjörnille wirkannut, waanhywäi

lihä-

nen pieniä siskojaan ja kertoi heille, että

isä hetkisen

kuluttua palajaisi kirkosta. Silloin käwi ^tupa

sangen kuumaksi.

^{Aslak Pyysi päästä erään}

sukulaisen

^luo;

siihen

heti

suostuttiin; mutta Tharbjörn'in010 käwi

kahta tukalammaksi

^{Aslakin mentyä.}

^Hänen

^wat-

saansa

^{kiwisteli kauheasti, ja}

hänen kätensä

^oliwat

niin hiessä, että niistä jäljet jäiwät kirjaan,

hänen siihen kosteissaan.

^{Kun äiti waan ei}

sanoisi

^mitään

isälle, jahka

hän

^kotiin

saapuu,

_mutta pyytää

häntä

siitä,

sitä

^ei

Poika ^saanut

^{aikaan. Kaikki}

esineet

^ka«

wiwiit

hänen silmissään toisen

^{wärisiksi, ja}

seinäkello

pani: rapp, rapp

—

_{rapp, rapp!" (latk.)}

Kilpa-ajot. Sen kilpa-ajon palkintotuomareiksi ja toimikunnan jäseniksi, joka tämän kuukauden lo- pulla pidetään Viipurissa, on määrätty: kapteim A. Thesleff,

hovioikeuden

^{notario N. Selin,raati-}

mies C. Wiik,

ratsu-mestari

W. Tesleff,

satama-

rahan-kirjuriA.^Norringjamaakauppias C.Summa.

Aawonli»nan kirjapainon on ^ostanut

hrat

^So-

panen ja A.Ramstedt.

Kaunis lahja. Sat.kertoo: Syyslukukauttalo- pettaessa joulukuun15 p:nä

sai

^Laukaan

kansakou-

lun opettaja K. Koistinen

seurakuntalaisilta ^was-

taan-ottaa

kiitollisuuden osoiteeksi

uutteruudesta opetustoimessa, kalliin

kultaisen

taskukellon. Sa-

massa tilaisuudessa sai

myöskin opettajatarS.Pylk- känen

kultaisen sormuksen.

Lahja. Wiipurin

suomalaisen seurakunnan

^kirk- koon ^{on eräs} talollis-waimo^Wiipurinpitäjän kylä- kunnista nykyään lahjoittanut

suuremman

^kynttilä-

ruunun ^temppelin

kaunistukseksi.

^{(H. D.)}

Wiipurin

lansatsulut

tulewat olemaan bywin edustettuina

Pariisin

näyttelyssä, johonpaitsi kir- joikuswihkoja

lähetetään

^{noin 150 numeroa}

käsitöi-

tä. Niin kertoo W. T.

Kottan wapaehtoinen palosammutuslunta,joka on _nuorin

ehkei siitä wähin

^Suomen

sammutuskun'

nista, on

saanut

^{rikkaita apuwaxoja}

_siellä

^olewilta

sahan

omistajilta:

Herrat

^Hackman,ja

Ahlvwist

1,500 mk.

N.Gutzeit

^&Comp.1,000 mk.

Wahl

K Comp. 51,500 mk.,

F.

^v.

Frenckellin sahateh-»

dasten osake-yhhtiö500mk. ja

Halla'n osake-

yhtiö 500 mk. Sitä paitse on Skandian

wa-

kuutus-yhtiö

asiamiehensä

^kautta lahjoittanut

sammutuskunnalle

^50markkaa.

lonlunaattona sateli wihdoin

^{lunta ja on}

sit-

temminkin

satanut

^{niin, että nyt on} kelpo rekikeli.

Meren aallot owat laskeneet lewolle ja lämpömit- tari on joskus wiikon ^ajalla

osoittanut

^{8 asteen}

pakkasta. Niin ^kertoo O.N.^S.Dulusta.

Halawiinan kauppoja kerrotaan ilmaantuneen

monessa kohden maaseuduilla.

^Niin

esim.

^kerro-

taan Rautalammilta Karkaisten ja

Särkisalon

^ky-

lissä sekä

^{Kuopion pitäjässä etenkinPöljänkylässä}

olewan wiljalta

semmoisia.

^(Tp.)

Osman-pashan olopailatsi on määrätty Rjasa- nin ^kaupunki. Näinä aikoina kuletetaan jola päiwä 3,200 turkkilaista ^wankia Bukarestista We- näjälle,

missä

ne sijoitetaan keski-Wenäjän kaupun-

keihin. ^{(N. S.)}

ttutherilainen

lumalanpalwelus

sotatanterella.

H.

^{D. kertoo:}

Pietarin

ewankelinen sotapappi kir- joittaa,

Ew.

^{Sonnt. Vl:iu"} mukaan, jumalanpal- weluksesta, jonka

hän

^{piti Dolni}

Dubniatissa I:sen

ja

2:sen krenateeri-tiwifionan

luterilaisille,

seuraa-

waa:

Lokakuun 30 p.nä laiton

lennätin-sanoman

^tule-

wani Marrask. 1 ^p:nä kl. 10 e. p. p. 31 p.nä

satuloittiin aikaisin hewoset

^{ja neljän}tunninkulut- tua oltiin tuon 40 wirstan pituisen matkanperillä.

Minua wastaanotti ystäwällisesti kenraali ^Rauch, jonka kanssa, kun

kohtasin hänen sairaana

^Maarian-

taiwaasenastumisen

luostarissa, _olintehnyt wälipu-

heen

tämän jnmalan-palweluksen pitämisestä, ^ja

hän

waati minua ^nyt majailemaan

kanssaan

³

tahi

⁴

askelea

leweässä

^{ja 5 askeltapitkässä}

huoneessaan.

Kylä _oli täällä, niinkuin

monessa kohden

^muualla-

kin olimme

saaneet

^{nähdä, häwitetty ja autio; oli-}

han

wasta muutama päuvä

sitten

sotajoukkomme

marssineet

^tänne. lumalanpalwelus olimäärätty pidcttäwäksi

eräässä

^melkein täyswalmiissa

kahden- kertaisessa

rakennuksessa, jonka

alilerrassa

^punaisen

ristin

henkilunta

^majaili. Tarkempi tutkiminennäytti

kuitenki

silta-lautain

ei kestäwän 200

tahi

³⁰⁰

hen-

gen painoa.

Huolimatta

^tuosta

sakeasta

^sumusta,

joka^peitti seudun, päätin,paremman ^{paikan puut-} teessa, pitää jumalan-palwelusta ulkona, jawalit»

sin tähän tarkoitukseeni

kaatuneiden ^{muurien ja}

maahan

kukistuneiden

huoneiden

piirittämän paikan, joka

sitä

ennen puhdistettiin jalaitettiin päällele- witetyillä oljilla

siistiksi.

^Minä

saarnasin

^tekstistä:

O

^waimo,

suuri

^on

^sinun

uskos, tapahtukoon

si-

nulle niinkuin

sinä

tahdot", ja muistutin

sen

^uskon

laadusta

sekä

woimasta, jokameille tänä

wakaisena

aikana on niin ^ylen tarpeellinen, ja joka nyt

hil-

jan

meissä kaikissa

^on

osoittanut kaikkiwaltaisnu*

tensa

^;

sillä seuraawana

^päiwänä oli molempain ti«

wisionain lähteminen marssimaan Sofiaa kohden.

Kirkkorukouksen

^ja

siunauksen

^päätettyälokoontuiwat rippiwieraltt, 64

sotamiestä

^{ja 20 upsieriä, edellä}

sanottuun

^{huoneesen,jossa käwimme}

Herran ^ehtool- lisella.

Marraskuun 17 p. N. 1 päiwälla ^pidin toisen, jumalan-palweluksen

Griwitzassa.

^{Silloin olikm-}

nis, melkein lämmin syyspäiwä. Kutkutatte^olipys«

tytetth teltta, johon alttari oli laitettu.

K«lmesa»

taa luterilaista oli ^saapmville tullut; tällä tettaa olin

heille

jaellut kirttoweisuja jumalan-palwelusta warten

sotakentsllä".

^Sywästi tuliwat läsnä ole- rakuunan wäkiluku on

siis

lisääntynyt _{wuoden ku-}

luessa

^{20 hengellä.}

tökfestään

^ja

sekin

^{hywatsynyt Tampereen}

Waasan

rautatien

ensin rakennettawaksi.

^{(U. S.)}

Karttapaperimatsusta määrää

keis.

^{julistus 31}

p:llä wiime

Joulukuuta

^{että, kuten säädyt owat}

anoneet,

asetus

^{9 p.ltä}

^Joulukuuta

^{1872 Pysyy}

woimassa Kesäkuun

^1päiwään

saakka

^1878.

(U. E.)

Huomen pantti ilmoittaa että pantti on ko- roittanut diskonton

kolmikuukautisista wekseleistä 5^2

prosenttiin (s:destapr.)

sekä

^{että pankki pant-}

tia wastaan annetuista lainoista lukee hywäksensä 6 prosenttia korkoa (ennen kullan, hopean

sekä eräänlaisien

arwopaperien panttausta wastaan

s^/2

prosenttia)

sekä kassakreditiweistä

^{5 prosenttia}

kaswua ja toimituspaikkaa 1 ^prosentin (ennen

V 2

prosenttia).

Uuden asetuksen, ^{joka koskee} uutistalojeu ja kruunun torppain perustamista

sekä wiimctsi

^mai-

nittujen weroittamista, luullaan jo olewan

wah-

wistetun.

Meinen anteeksi-anto

painoteotsille Venäjällä.

H.

^K.M.on

^sisäasiain

^ministerin

anomuksestaIou«

luk. 28 päiwänä

tahtonut

määrätä, että kaikki

wa- roituksen alaiset

painoteokset

siitä

(H. D.) Keuruulla Tammik. ^{3 p.}1878. Wiime wuoden

aikaan tapahtui

seurakuunassamme ^seuraamat

^mäen

muutokset:

^{Syntyi 117 poikaa ja 115 tyttöä,yh-}

teensä

^{232. Näistä oli}ulkona awioliittoa synty-

nyt 9 poikaa ja 12 ^tyttöä, yhtensä 21,

siis

^joka

11:sta syntynyt oli äpärä. Kuolleina ^syntyi 8.

Awioliittoon wihittiin 68 parillmtaa. Kuoli 73 miehenpuolta ja 58 maimonvuolta, yhteensä ₁₃₁

henkeä.

Näistä oli 87 alle 10:nen ikäwuoden, 13 oli 10—25 wuoden Malilla 11 25-50 Malilla ja 20 yli 50 wuoden.

Kuollessa

^{oli 1leskimies}

ja 9 leskimaimoa; ⁶

naimisessa

^{olemaa miestä ja}

8

naimisessa

olemaa maimoa. Tapaturmaisesti kuoli 6

henkeä.

^{Syntyneitä oli}

siis

^10l

henkeä

^e-

nempi kun kuolleita. Seurakuntaan oli muoden ai- kana muuttanut 34

miehen

^ja 38 waimonpuolta eli yhteensä 72

henkeä. Poismuutti

⁵¹

miehen

ja ⁵⁴ waimonpuolta, yhteensä 105 henkeä;

siis

on ulosmuuttanut 33

henkeä

enempi tuin

sisään.

Wäkiluku on wuoden aikana lisääntynyt27

miehen-

ja 41 eli yhteensä ₆₈ hengellä.

Koko wäkiluku on 6071

henkeä.

Wasta wiime kuun 23 päiwä tuli talwi anka- ralla lumi-tuiskulla ja

silloin

järwettin jäätyiwät hyhmän

kanssa

^{ja owat}

siinä

^{pysyneet jopa}

wähin

on

hewosellatin

ajeltu pienempiä järwiä. Aiwan

wahwalla

perustuksella

se

ci wieläkään ole,

sillä

maat ja

suot

^{on aiwan} sulana, että ^eipä wieläkään ole paljon ajo käynyt, muilla kun

tosilla

^mailla.

10 astetta Ccl. on ollut towin pakkanen ^{ja nyt} taas alkaa mittari ^näyttää lämmintä. E. S.

Wiime perjantaina ajoi

suutari Salmisen he- wonen

jäihin Iywäsjärwellä Suuruspään kohdalla;

saatiin

^kumminkin

ehkä suurella

^{waiwalla hengissä}

ylös. Kerrotaanpa wielä wiime

sunnuntainakin

^kirk-

komäteä

samoin

ajaneen jäihin

Lehtisen

^mirralla.

Pliopiston sijaiskanslerin wirta. On luultu että prokuraattori

I. Ph.

^{Palmen, niinkuin mää-}

rätty maan korkeimman tuomio-istuimen wara-pu- heenjohtajaksi,

tulisi

eroamaan sijaiskanslerin-wi- rasta, jola wirka laadulleen on kokonaan

hallitus- hoidollinen.

^Mutta

sen

mukaan kuin ^nyt

warmuu-

tena

asiasta

^{kerrotaan, ei}

olisikaan katsottu senlai-

sen

^wiran yhdistämisen korkeimman

lain-hoidollisen

wiran

kanssa

sopimattomaksi. Sijaiskanslerin-wiran

sanotaan sentähden

ej joutumankaan

toisen miehen

hoidettawaksi

^{(H. D.)}

LukukaudeN'sisäänlirjoituksen yliopistossaluul- laan tapahtuman tämän kuun 19 p, kl. 11 e. p. p.

Pliopisto. Pedagogian tutkinnon

suorittiwat

wiime joulukuun 31 p:nä filos, maisteri

I.

^Bergh,

saw.

^{karj., ja}

^w.

^t. opettaja Kuopion

sokeainlai-

toksessa, pappismies M.

Hinkula.

^{(U. S.)}

WU^ ^{Kaikille Päijänteen}

^tilaajille

jaetaan ilmaiseksi ensi ^{tnlewalla wii-}

kolla snomalainen kartta turkkilai-

sesta sotatantereesta Euroopasta.

Lahjoitusmaat.

D. F.

^{kertoo että}

relssitilat

n.ot I—l^9,1

—

_{19, 23 ja} 24 Särtisyrjän kylässä Ruske- alanpitäjässä on tarjottu waltion

lunastettawakst

53,000 markasta.

Suomen laarti. Wiime perjantaina on Suu- riruhtinaalta, Tonawan

armeiian

ylipäälliköltä tullut

Helsinkiin

^{käsky, jonka mukaan}

suomen

^kaar-

tinreserwi-joukosta 1511 miestä wiipymättä on lä-

t)etettäwä

^Bulgariaan

toimituksessa

^{olewan armei-}

ian lukua

lisäämään.

^{Pataljonan nykyisen komen-}

tajan Procopen luullaan

sairastaman

^Bogotissa.