Kirje Jyväskylästä · DIGI

elta4 ^m., kolmeneljännekseltä!lm., puolelta 2m., _neljän»

konttoreissa: koko wuodelta 5 m. <U p.,kolmeneljänn.

82 p., neljännekseltä 1m.^41p. -yksityiset numerot 10^p.

suöneesen.

markkinoista, joita täällä

»vuosittain

^pidetään

^elo-

kuun ja

osaksi

syyskuun ajalla, ja joissa tamaraa

on

liikkeessä

^{noin 150 ja 200 miljonan ruplan}

armosta. Markkinapaikka kaupuugiu ulkopuolella on puodistoinecn,

hotellincen

^ja

asmnahuoneiueen

jo

itsessänsä

koko kaupuuki,mutta

talwisaikaan asu-

wat

siinä ^ainoastaan

^{ne, jotka}

^näitä rakemmksia wartioitsewat.

^{Kaupuuki ou}

^kauuiilla

^ja

korkealla

paikalla, Wolg.au oikeaupuolisclla rannalla,

useilla

kukkuloilla, warustettu

mouilukuisilla

puutarhoilla ja istutuksilla, jotka yuuä kaupuugiu luostarien, kirkkojen ja

muiden kauniiden rakennuksien kanssa

antancwat

kesällä

^»virralta

katsoen ihailtawau

^näöu.

Asukkaita

^{on 45 tuhatta, ja näyttää liike}

^oleman

jokseenkin

milkasta niissä

^{kaupungin osissa, joissa}

rahmas

^{ja alhaisempi}

kansa

^toimii.

Ihmeekseni

^ci

rawiutola, johon korttieria otimme, ja jokaolipar-

hain

kaupungissa,

millään

^{tamalla täyttänyt}

»si^

mistyneen"yleisön

»kohtuullisia" maatimuksia.

^Ruo«

ka ja muut

mirwoitukset

^olimat

tosiu

moitteettomat,

kuitenkin suhteellisesti

^hymiu

^kalliita.

^Sitä

^mas-

taau

olimat huoueet ^elikkä

^n.

s. »numerot" sekä

palmelijat

sitä

^laatua,ett'ei mikääu »edistys", josta

nuori

Wenäjä nykyjään

niin

^{paljonkerskaa,}

suin- kaau

miclä ollut

ramiutolau isäntään saakka

^ulottu-

nut.

Miuä otin siellä ^huouccn

¹rupl. 50 kopeek- kaan muorokaudelta, jolla

hiuualla

^jo

Pietarinkin suurissa hotelleissa saadaau saugeu

^{hymä ja}

siisti huouc. Tosin

^oli

se

jokseeukiu amara, mutta

huo- uekalut

olimat

wauhat

^{ja kuluneet, ja} sängyssä ei ollut ^muuta kuin matrassi, jonka mari oli cpäiltä- mä ja määräämätöin; ^tyynyn, lakanan ja peitteen

kuin

^myös pyyheliinan moi kuitenkin ramintolasla

saada

^erityistä

maksua

^{mastaau. Lukko, tämä min}

tärkeä kapine

asunnoissa

^{Venäjällä,oli}

rikkinäinen

ja

moitiin

^amata

sekä

lukita aiuoastaan passarin amulla, joka

itse

^{oli manha,} omapäinen jaäreä en- tinen

sotamies.

Matkakumppalini, jottaottimat

hel-

pomman suojan,

asuimat

^tietysti

sen

mukaan mielä

huonommin. Iksi ^kiusa useammassa meuäläisessä hotellissa

^{ou muuu}

muassa

^{sekiu, että} »numerot"

euinnnäksccn

^omat

suuremmista huoveista mälisei-

uillä

croitcttuja

osia.

Tämä luultamasti ou

wau- hau mcnäläiseu

pcrhccllmaltaisuudeu jäte,mutta

so-

meltuu

sangen _mahan uudenaikaisiin

cropalaisiin ta-

poihin. Tietysti

täänlaisissa huoneissa ohuen

^lau-

tascinäu tähden

^naapurit

alituisesti häiritscmät

^niiu

hymiu ^päimillä,

kuin

erinomattain öillä,

olletikin

kniu täällä ci ole ^tapana

hotelleissa

^ja

muissa sen-

kaltaisissa

^{paikoissa pitää lukua}

likcisimmän lähim- mäisensä

^hymästä

tahi

^pahasta olotilasta,

ellei hän satu

^{joku tuttawaolemaan.}

^Toinen hankaluus

^tääu-

laisesta huoueiden asettamisesta

^on

se,

että lämpi- myys ja

ilma niissä

eimät riipu

satunnaisesta asu-

jamesta,maan niistä, joiden

huolena

^on

^lämmittää sitä suurta ^{uunia eli}

^{kakluunia, jonka yksi}

simu taikka^

maan pienempi

osa siitä ^koskettaa

^jokaiseen

han,

olisi

^{yhä enemmän}

^mieltämme

masentanut,ellei muutamien

suomalaisten

^{ystäwäintulo, jotkameille}

tahtoiwat wiimeisct

jäähywäiset

heittää, olisi ^»vaikut-

tanut tcrweellistä

huolicui

hälwcutymistä. Sattuipa wielä uiiukin,että eräs näistäystäwistäoliwuonna 1856, jolloin

Pietarista läksin ensimmäiselle

^matkal-

leni itään, ollut

wiimeincu

^{maanmies, jonka kättä} jäähywäisiksi ^puristin. Knin

edellinen

matkani käwi

ilman

lvastoinkäyluisittä, pidin tämäu

maannliehen

läsnäolon nyt tälle matkalle

lähteissäni

^hywänä

merkkinä. Toinen maamniehistäni ^oli sen

^ylellisen

wieraanwaraisuudcn ^lisäksi,

^jota

hiinen luonansa

olimme nauttineet, ottanut

mukaansa

^{putelliu jaloa}

ja wäkewätä juotawaa, ja ^paiuoi

sen

^{awaranpääl-}

lysnuttuui poween, ollen ^tämä juotawa

sittemmin

hywään tarpeescn matkalla Nishnijn ja

Kasailin

wälillä.

Mutta —

_kello

soi. ^Aika

^{on jo} kulunut likelle 7 ja 15 miu., jolloinpikajuna

lähtee.

^Wielä

sil-

mäys ja kädeu lyönti ystäwille,

sitten asetumme

paikoillemme

waunuihin

^jamuutaman silmänräpä- yksen kuluttua syöksee juna pois yönsynkkään ^pi-

meyteen,

wieden

meidät mukavaan.

Mannuissa ^ci kuitenkaan

ole pahempi oltawa.

Meillä

on

uimit-

täiu

ensimmäisen

luokan paikat, joihin erään jalon ja

korkean maanmicheu

hywäntahtoisesta ^toimesta olimme pää-rantatieyhtiöltä

saaneet

^{wapaat pääsy'}

liput sekä

^{meno- että} tulomatkalle. Sittenkuin pysäyspaikka tecweden nauttimista wartcu oli

si-

wuutettu, alkaa

itsckukiu

walmistautua yölcwolle.

Siiuä

toimessa

^{ci mitääu}

waikeuksia

syntynytkään,

sillä se

^mukawa nojatuoli, jossa

tähäu saakka

^{oli is-}

tuttu,muuttui muutamalla yksinkertaisellatempulla, jotka tottumatoiu oppii tottuneemmalta matkatove- rilta,helposti yhtä

mukawaksi

leposijaksi.

Scuraawaua ^{päiwäuä c.} pp. tulimme Mosko- waau ja ajoimme

suoraan

uishcgorodisccn rauta- ticu-pysäyspaikkaau,

sillä

tällä kertaa emmeaitoneet tarkastella

wanhau

tsaariukaupungiu merkillisyyksiä.

Iltasella odotellessamme

^postijuuan

^lähtöä,

^jolla

juvalla mcidäu

oli

^{mukawiu matkustaa, käyttiwät} kuitenkin nuoret mattakuiuftpaliui, jotka ciwät uiiu^

kuiu miuä cuncu olleet

Moskowata

^{uähucet, ti-}

laisuutta

^{hywäkseeu ja käwiwät} Krcml'issä, miuuu jäädessäni pysäyspaikkaau iawaroita

wartioimaan.

Täällä,miten Pietarissakin, ou

rautatieu

^Pysäys- paikassa

oiwalliueu

^{rawiutola, jouka}

tähdcu

^{ci aika}

miuullc pitkäksi käyuyt

tolverieu

^poissa

ollessa.

Päiuwastoiu

^muuttui

se

hupaiseksikin

sittenkuin

^tu-

tustuiu

pysäyspaikau piiällikkööu,

öwerstiluutuautti

W:u, jossa

tuliu

tuntemaan ci ainoastaan maan- miehen, ivaan myöskin

ivanhan

ylioppilaskumppa-

liu. Hau

wapautti miuut kaikesta

huolesta

^tawa-

roideu suhteen, ja

osoitti ^meille odotukseu

^ajalla

sekä matkalle lähtiessä

^{monta pientä} palwclusta, joista

hänelle

^täten

^lausuu kiitoksemme.

Iö ^imetettiin

^{yhtä mukawasti} nishegorodisella,

kuin moskowalaisellatiu rautatiellä. Kello

9 aikaan

aamutta tulimme

Nishuij-Nowgorodiin.

Tällä

^O- kaan

suussa,

Wolga-wirrau warrella

olewalla

^kau- pungilla on

maineensa niistä tunnetuista suurista

(suomennos.)

Professori ^{Ahlqwist in matkoilta.}

Ensimmäinen

^tirje.

Beresowassa 22^p.Huuhtikuuta ^{w. 1877.}

Tänne saawuin

matkakumppalini

Vcrhminkanssa i/^

^{päiwänä tätäkuuta.}

^Matka

^{Suonienpääkaupun-}

gista meidän

ostjaki-woguulisten

^{serkkujen metropo-}

liin

^{on jonkun}

werran

yli 4,500 wirstaa, josta

voin

^1,500

wirstaa eli

Helsingistä N. Nowgoro-

diiu rautatietä.

^Tämäu

wälin woi wähän ^rasi-

tusta

kärsimällä

^{ja hywällä}

^kelillä

^{kulkea ueljässä}

wiikossa,

keutiesi ^wielä

lyhyemmässäkin ajassa ke-

sällä,

jolloin höyrylaiwaa

woi

^käyttää

N.

^Nowgo-

rodista Permiin

(noin 1,600 wirstaa) ^{ja Tjume-}

uista

Samarowaan (noin 800 wirstaa).

Meiltä tällä tiellä

^(tahi

oikeastaan

^matkalla

Pietarista

tänne)

kului

yli 5 wiikkoa, ^waikka

sekä ^keli

^että

ilnia oliwat

^{myötäiset,joka pitempi ajau}

menekki tuli siitä,

^että

itsekussakiu suuremmassa

kaupungissa

lewähdimme

^päiwäu

tahi

^{pari, ja että ylipäätääu}

wältimme

^yökulkua.

Tosin täänkaltainen

^matkus-

taminen

eroaa uykyajan

tawallisesta

^kiireestä,

mutta pitkillä

matkoilla

itä-Wcnäjällä ja Sipiriassa on

se

^tarpeen

^waatimaa — _waikka

kohta

^yökorttie-

rit ja

— rawintolat owatkin

_ja

_{soweltuu se sitä} wähemmän

_{paitse hywin}

houkuttelewai-

_wanhojen

kokemukseen,_kerrottuna

senlaisissa sananlaskuissa ^kuiu esim. ruotsalaisessa:

^{hiljalleen pitkät matkat}

päästääu,

tahi weuäläisessä:

^{jos werkkaan}

kuljet,

uiiu

pitkälle joudut. Tämän kulkuta-

wan

^ynnä

wähäisen warowaisuuden ^ansioksi,

^mat-

kalla ollessa,

tuleekin meidän

^lukea

se, ett'ei

^tcrweys euemmäu

kuin matkatawaratkaan

^tänne

saapuessa

olleet

sanottawasti ^wahinkoa

^{kärsineet,mikämuuten}

helposti woi tapahtuakymmenen kertaapienemmillä ja

huokeammilla ^matkoilla

^kuin

^meidän.

Pietarin

^{jätimme 7 päiwänä} maaliskuuta. Ero tästä kaupuugista,

wiimeisestä,

jossa

maanmiesten kanssa seurustelimme,

^jossa

ihmisten kanssa

^keskus-

tellessa ^wielä suureksi osaksi ^woimmc

^{käyttääSuomen}

molempia kieliä, ja jossa wielä

sitä

^paitse

^oli osak-

semme

^tullut

^min

^paljon ystäwällisyyttä ja wic- raamvaraisuutta, tämä ero painoi raskaasti sydän- tämme, kniu

mainittuna

^päiwäuähywissä ajoin eu- ucn kello 7 illalla, ^tulimme

moskowalaisen

^rauta-

tien-pysäyspaikan

suunnattoman suureen wauxhal- liin.

Päästyämme kuormastosta,oli

meillä wielä

kyllin

aikaa

^antautua

mietintöihin,

joiden

huolel-

lista

laatua

melu

^ja

hälinä,

oudot

ilmaantumiset

ja

wieraat kielenäänet

ympärillämme ^pikemmin

enensiwät

^kuin

wähensiwät.

Se pitkä matka, jolle

nyt

olimme lähtemäisillämme

^ja

^kaikki

^ne

hankaluu-

det, jotka epäilemättä

sen ^{kanssa oliwat}

yhteydessä,

knwaantuiwat

^{eläwiuä eteeni, lainaten}

edellisestä matkastani

^{muotoja ja wäriä,} joita pitkä

wäliaika ei mielestäni

^ollut

haihduttanut.

^{Se ajatus, että}

meidät

^nyt

tuskin enemmässä

^kuin

wuorokaudessa lennätettäisiin tuhaunen ^{wirstaa kauemmaksi rak-}

kaasta

kodostamme

^ja

lähes

tuntemattomaan maa-

äijänne

Tiistaina 5 päiwä Helnlikuitta

Tilaushinnat:^koko wuo

.!l:o 11.

Nlosannetaan Weilin ^ja Olöös'inkirjakaupassaIywäskylässä joka Tiistai ja

Per-

1878.

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia wastaauotctaan19 p:stä pieneltäriwiltä.

—

Toimittajat: K.wöös,»vastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellssrcu,

F.

Canth.

nekscltä ^1m.

—

_Post,

4 m.23 ^p.,puolelta2m

Ilmoista

en

tietääkseni ^»vielä

ole

kertaakaan

kir- jeissäni mitään maininuut. Eikä

niistä

uytkään ole juuri muuta sauottawaa,

kuiu

cttä kowa tuuli ja tuisku ou

muutamia

^päiwiä

railvouuut, —

tätä näet tirjoitetaau

suuuuulaiua —

»viilvyttäuyt pos- tia ja ryöppyyttäuyt paikoin

kaduille liuoksia scu-

laisia,

että

sai

kaalata polwiaau myöteu

lu.ucssa

päästätseeu ctceupäin,

kuuncs lumircki kinokset

^la-

sotti.

^Teppo.

Kyytiwelwollisunden järjcstämi-

sestä.

(Jatkoa ^{!):tccn numrroou.)}

Ei

sowi ^ihmetellä,

^että talollissiiät») inytiwelwol-

lisuuden asiassa olisi ^toiwonut scwwansa

^monta

hankalata kohtaa toisin muutetuksi.

^{Niinpä oltiin}

sanotussa

säädyssä jyrkästi wastaan

sitäkin

^pykä-

lää arm. esityksessä, jossa määrätään, että

saman

hcwosen

^{tulee, tarpeenwaaticssa,}

^kahden

^päiwässä

kyytiä

tehdä,

jotapykälää »valiokunta!:., puolusti.

Ei liioin hywäksytty määräystä kulun rapeudesta, eikä ^kuormasta, eikä myöskäänsiitä, _ett'ei kyydit- sijälläole waltaa

itse

^ajaa

hcivosiansa,

cl!'ci matkus- taja niin

tahdo.

^{Mutta kun}

^ainoastaan

pappissääty Yhtyitalollissäädynpäätöksiin,kun

sitäwastaan

^rita-

risto ja aateli

sekä

porwarissääty

näissä kohdissa

hywaksyi

waliokunnan

^tekemän

ehdoitutsen,

niintie- tysti

saman waliokunnan

yhteensowitus-ehdoituslaa- dittiin wiimemainittujeu säätyjen päätöksenmukaan.

Asian

^{näin ollen, täytyi} talollissäädyn ^luopua

kohtuullisista

^kun

muussa

^tapauk-

sessa

^{laki ja}

asetus

kyytiwelwollisuudcsta

olisi

^jää-

nyt

entiselleen. ^Tätä

^tietysti ei kuitenkaan

tah-

dottu,

sillä olihan ^tässä ehdoituksessa

^tumminkin

muutamia hclpoituksia.

Säätyjen lopullinen päätös tyytiwclwollisuuden jakestikicwaritalojcn järjestämisestäoli

näinmuodoin

pääkohdissaan

scuraawa

^:

Kyydin ja

kestikicwarien

^pitäminen on

tästälähin

parhaiten urakalla

»voimassa

pidettäwä', jossa tar-

koituksessa

^{tämä toimi} on julkisella huutokaupalla tarjottawa,

sekä,

jos joku

sen _siinä tilaisuudessa

ottaa

ilman

muutapalkkiota,

kuin

minkä tyytipaltta tekee, on

se hänelle

^{anncttawa, jos muuten kuwer-}

nöri hänen

hywämaineisekst

setä

^toimeen

sowcliaaksi

näkee, ja jos

hänellä

^on

^takaus;

Kyytiraha tekee kaupungissa 30 penniä jamaalla 16 penniä lyhyeltä ivirstalta, johonmyöskin

kaikessa

tapauksessa on korwaus tyyditsijän ajokatujen ^käyt-

tämisestä

^luettu;

Matkustaja, joka käyttää kyyti

hewosta

^{ei ole oi-}

keutettu ajamaan nopeammin kuin

wirstan seitse- mässä minuutissa,

lukuun ottamatta

sitä

^aikaa,

joka menee,

sekä

^{että, jos}

katsi

^täysi-

kaswanutta

henkeä

ynnä kyytimiehcn

kanssa

^ajawat

kaikki

^yhdellä

hewosella,

nopeus supistetaan wirs-

tatsi

^yhdeksässä

minuutissa;

Kyytimies

olkoon

welwollinen

seuraamaan

^mat-

kustawaista, mutta

hänellä älköön olko

waltaa

itse

ajaa

hewosiansa

^ellei matkustaja niin

tahdo;

Kirje Iywäskylästä.

Maailma »viisastuu —

se

^on totuus, jota

ei keukääu kieltäue. Vai

^kuiuka?

Olisikohan esim.

kukaan

Mnuramclaisista

^{»viime lvnonna}

näillä

ajoin woinut uskoa, _{että tänä} »vuonna

ihmisääni scllvään kuuluisi heidäu

^{kylästään aina Iywäskylän kan-}

puukiiu?

Ia kuitcukin se mahdottomuus mahdol- liseksi

^muuttui

sen

^pienen

koneen

awulla, jotatelc- phoniksi

nimitetään.

Tuota pikaa on näitä koneita lewinnyt ja tullut käytäntöön,

tehokkailla

^{kokeilla ja}

tutkimuksilla

^{mitä yhä} täydellisimmiksi muodoste- taan ja

—

_kukapa

anvauueckaau, miukä merkityk-

sen

^tämä

keksintö tulewaisuudessa saalvuttaakaau!

Mutta

mitä

sauotaau siitä Anlcrikassa

^tehdystä

wieläkiu

uudemmasta kcksiuuöstä, joukakautta

kuinka

pitkät puheet

tahausa ^»voidaau

metallilcwyn

kanssa lähettää toiseen

^{paikkaan maailmaa, jossaue aiwau}

lähettäjä» omalla ääucllä kertoo koko puheeu, wic- läpä

uudistaakiu sev

^{satoja ja}

tuhausia

^kertoja.

Tämä

^kuuluu mahdottomalta, _{luutta aiwau}

tosi- asiana sitä

^puhutan»

^Amerikasta

^ja Euglauuista.

Kuiuka

käyuce

waau

pikakirjoitustaiteen kaussa, jos tämä

keksiutö

^{paikkausa pitää;}

sillä onhan

^paljoa

luonuikkaampaa panua metallilewy puhujau

suuu

etce» ja

sitten kaikessa mukawuudessa omassa suo-

jassaan, omau pöytäusä

ääressä

kirjoittaa puhe paperille,

scu ^mukaa»

^k»iv

edessä

^olewa

^metalli-

lclvy

sen kertoo.

Wielä

kolmanncnhn

^yhtä

tummalliseu keksiunön

on ^nykyaika ilmituouut, mm.

sev,

että

ilm

^au,

—

juuri tuou

samau

^{ilman, jota}

_keuh'oilla

^hengitäm-

me,

woi

^muuttaa

uestemmäiseksi

^jcl

lilultawasti

kohdakkoin

jähmcäksikin

aineeksi. Ken

^takaa,

ett'ci

jälkimaailma

wielä

tämän

keksillnöu

^{nojassa ncu-}

lvottelc kciuoa, _{millä woi}

retkeillä korkealle

^ylä- ilmoihin,

—

keutiesi ^kuiuka

^{kauas. Siitä taas}

tulee

luouuollisena seurauksetta

^olemaau

se,

että

itsemurhia ^ei

^{euääu tapahdu, sillä, josko jokukyl-}

lästyykin

elämääu

täällä

murheeu ^laaksossa,

ⁿⁱⁱⁿ

pääseehän

siitä

^helposti

kuu

pistää waauriittäwän määrän

ilmaa

ewäskonttiin ja keksityllä

keinolla

matkustaa joko

kuuhuu ^taikka

^{otawaan taikka}

mihin

taiwaankappaleescu waiu

mieli

tekee.

Tämä

^nyt

Wiime torstai-iltana

klo 10 ^ja 11 wälillä,kun

useimmat

kaupunkilaisista jo oliwat

ehtineet

^mennä

leivolle, pääsi tuli

irti

nikkari

Johnsson

^wainajan

siinä huoneukscssa,

_{joka on}

seminarin mallitoulun

poika-osastolla wuokrattuna.

Tulen,

jota luulta- wasti oli päässyt jostakin uuninpiipun

rci'ästä wälikattoon

Iywäsjärwen puolisella

huoneuksen

^o-

salla, huomasiwat ensiksi likimmäiset

^naapurit.

^Nu-

pesiwat

sentähden herättämään sikeään

^{uneen nuk-}

kuneita

^talon

asukkaita

^ja

muita likellä

olewia.

Tuli

mahtoi

^{jo kauwan}

^olla

^kytenyt

sitä

^ennen

^ullakolla, koska sawua

^jo

silloin

^löi

maahan läheisiin

^taloi-

hin

^{niin, ettei}

tahtonut nähdä ^ulkona

^käydä.

Koh-

datkoon saapui ^paikalle muitakin, jotka oliwat

sat-

tuneet

liitteellä

^{olemaan ja kun}

seminarin

^kellon

soitto

^ei

tuulessa ^woinut

^kuulua

^kauwaksi,

^rupesi-

wat likipaikkain

asukkaita herättämään. ^Mutta

kauwan aikaa kului,

ennenkuin kirkonkelloilla merk-

tiä ruwettiin antamaan.

Kun

enemmän

sammu-

Synnöwe Miwäkumpu.

Kirjoittanut Björnstjcrne-Björn

s

^on.

(Suomennos.) (Jatkoa 10:teen n:roon.)

..Odotapahan

wähän;"

arweli edellinen, tyttöön

katsomatta. — „ _Toisen

kerran," _kuuluihiljainen

»vas-

taus.

Siihen

^olleepitkältä". Tyttö

katsahti

^ylös.

Thorbjörn taas häneen, mutta

hetkinen

^{kului, ennen-}

kun puheesen ryhtyiwät.

Istuhan

^taas,"

sanoi Poika hämillänsä. —

En

^{istu," wastasi tyttö ja jäi}

seiso-

maan. Thorbjörn

tunsi

uhkanuelisyydeu^paisulvanpo- lvessaan, mutta

silloin

ryhtyi Synnölve

toiselle ihan

odottamattomaan

toimeen; hän

astui askeleen

lähem-

mäksi,

kumartui

Thorbjöruin ^puoleen ja

katsoi häntä

hymyten

silmiin. Oletko »vihoissasi

minulle?" Ia kun poika

katsoi

^ylös,itki

hän.

^En,"

»vastasi Thor-

björnpunehtuen korlvia myöten.

Hän

^{ojensi kätensä; mutta koska}

hänen silmänsä

olilvat kyyneleitä ^täynnä, ei ^tyttö

sitä

^{huomannut, ja} toinen »veti

sen takaisin. Wiimein sanoi hän: Sinä

sen _siis

kuulit?"

—

Kuulin",

»vastasi

^{Synnölve ja}

katsahti

^hymyellen Thorbjörniin;_mutta

silmissä ^kiilsi

äskeistä useampi ^kyynel;

hän

^{ei tietänyt mitä}

tehdä

ja

sanoa; _sentähden hän lausui: Ehkä

^{olen ollut}

kowin häijy". ^Tuo

sanottiin

^ailvan sälvyisästi;tyttö

loi silmänsä

alas puoleksi

toisaalle

^kääntyen:

Elä tuomitse

seikkoja, joita et tunne."

Niini

oli itkun tu-

kahuttama,

^ja Thorbjörninmieli käwi kowin pahaksi;

hän ^ka»vi omissa silmissään

^lapsen

kaltaiseksi

^ja

sa-

noiki

sentähden

^paremman puutteessa: Pyydän ^sinua,

suo se ^minulle anteeksi."

^Mutta

silloinkos hän

^»vasta

itkuun

Puhkesi.

^{Sitä ci Thorbjörn woiuut sietää,}

waan lähestyi, otti ^tyttöä wyötäyksestä ja

kumartuihc häuccu.

Synuöwe, pidätköhäliniinua oikciuhywänä?^

—

Pidän," nyykähytti tämä.

—

_,Mutta

ci

se _si-

nulle ^onuea tuota?" Tyttö ci wastannut.

Mutta

ei

se ^sinulle

^onnea tuota?" toisti

hau.

Toinen itki katkerammin kuiu

milloinkaan

ja

tahtoi

^{wctäytyäpois.}

Synnöwe!

sanoi

Thorbjörn ja

sulki hänen

^lujemmin

syliinsä. Synnöwe nojautui Thorbjörniu; ja itki.

Tule, puhelkaamme wäliän keskcuäinme",

sanoi

Thorbjörn ja auttoi

häntä

^istumaan kauerwikkoon;

itse istahti hän

^{tytön»viereen. Tämä pyyhkicli sil-}

miänsä

^{ja koki hymyillä; mutta ei tuo}

tahtonut

^me-

nestyä. Thorbjörn piteli _Synnöwcn kättä,

häntä silmäellcn.

^{Armas, min}

tähden

^en

saa

^tulla

^Päilvä-

kummulle?"

—

Toinen oli ääneti

—

Etkö

^milloin-

kaan ole

sitä

Pyytänyt?"

—

_Tyttö

yhä oli »vaiti.

—

Mintähden

^{et ole}

sitä

tehnyt?".

—

En

rohjennut."

»vastasi ^tämä tuskin knultawasti.

Thorbjörn synkistyi, koukisti toista jalkaansa, ja

Polwecn

^kyynäs

»varttansa

^{tukien,nojasi}

hän Päätänsä

käteen

.... ^„

Sillä tawoin en

sinne

milloinkaan Pääse,"

sanoi ^hän

^lopulta.

Vastauksen ^asemesta

^ny-

kicli ^tyttökancrwia. Kyllähän

.... ehkä

^olcu

har-

joittanut

....

sopimattomia

.... ^Tulisihan

^kuinminki

minua

»vähän sääliä ....

Häijy en ole ^(hän »vaikeni

muutamaksi silmän

räpäykscksi),

olenhan

^{»vielä nuo-}

riki

....

^»väkiin yhtäkolmatta

... .Minä" ...

^(ei

hän heti

^»voinut pitkittää)—

nmtta sen,

joka

oikein Pitäisi

minusta", _toisti hän,

... ^„ tulisi

kumminki,"

ja

tähän se

^{kokonaan päättyi. Silloin knuli}

hän

^»vie-

restään hiljaisen äänen.

Niin

^et

saa ...

^{et tiedä}

miten paljon eräs

...

En

sitä

edes In.qridillc

roh-

kene

sanoa" ...

^(ja

sitten

^taas katkerasti itkien)

Minä ...

^kärsin

...

^{kowin" Thorbjörn}kietoi tasi-

wartensa hänen marrellensa

^ja

sulki hänen

^syliinsä.

Puhn wauheinmillcsi^

^{kuiskasi hän, ja}

nähdä

^saat,

että kaikki käy hywin.

—

_Käyköön

sinun tahtosi

mukaan"

kuiskasi

^tyttö.

—

Minun tahtoni

^mukaan?"

—

Silloin kääntyi Synnöwe päin ja kietoi käsiwar-

tensa

Thorbjörninkaulalle. »Josko

sinä

^{pitäisit mi-}

nusta niin paljon knin minä

sinusta!" sanoi hän ^har-

taasti hymyilyn yrityksellä.

—

Sitäkö en tekisi?, kysyi Thorbjörn

hellästi

hiljaisella _äänellä.

—

et;

sinä

^et

huoli

ncmuoistani,

sinä

^tiedät, mikä mei-

Et

dät woi yhteen saattaa, ja

kumminkaan

et

sitä

^tee

Minkätähden et?" —

Ia kerran alkuun päästyään pitkitti

hän

^{yhtä mittaa:}

Herra

^{Jumala, jos tietäisit,}

miten olen odottanut

sitä

^{Päiwää, jolloin}

saisin sinut nähdä PäiwäklMlmulla.

^{Mutta aina täytyy kuulla}

jotain sopimatonta,

—

_{ja wieläpä}

wanhenunat itse

sen

^{tuomat minun}

kuultawakseni". —

Silloin

asia

äkisti walkcni

hänelle; häll

^{tajusi nyt}

selwään

^Syn-

nöwen käyskentclcwän Päiwäkummulla, odotellen rau-

haisaa

^{hetkeä, jolloin}

hän iloisesti woisi

Thorbjörnin

kanssa

^astua wanhempainsa eteen;

—

_mutta

sellaista

ei Thorbjörn

hänelle ^suonut.

Synnöwe, tuon

olisit

^ennen

sanonut!" — _Enkö

sitä

^ole tehnyt?" --

Et

^näin".

—

_Tyttö

wähän

aprikoi asiaa;

sitten lausui ^hän asetellen

wyöliinaansa pienille

laskoksille: Ehkä se

^{jäi sanomatta, koska}

^—

puuttui

rohkeutta".

^{Mutta tuo, että Synnöwe}

häntä

pelkäsi,

sai hänen mielensä

ⁿⁱⁱⁿ

kiihkeäksi,

että

hän ensi

^kerran

eläissänsä suuteli

^tyttöä.

Jokaisella

^olkoon kaupungissa

tahi

maalla oikeus

saada

knytihewoncn

itsellensä

^ja matlatapincillensa, mutta tawarain ja muuttolaluin

setä

muun

sem-

moisen

kuljettamiseenälköön

llwtihewosta

^annettako;

älköön^myöskäänpäihtyneellä

henkilöllä

otto oikeutta

sellaista saada.

kumminkin

on

»vastaiseksi

^pelkkiä

tnlcwaisuudcu

uuelmia waau. Mutta

tosi asia

^{on, että joskaikki}

ihmisjärjcu _ja veron uykyisetkiu tuotteet

kerättäisiiu

ja

—

pautaisiiuBaabeliu torui.kokoou,

tulisi siitä

^{warmaaukiu jokoto}

Paawin

^terwcyden tila ei kuulu olcwau niintään huono, _kuiu

sitä

^{eunell ou}

tuuleteltu.

Sen mu- kaau, kuu

H.

^{D. tietää kertoa, on}

hänellä tosin usein

hengenahdistusta, joka kestää wäliin neljän-

neksen

^{tuntia, mutta näitä}

kohtauksia

^eiwät

häueu lääkäriusä

^evää

»vaarallisitta

^{pidä. Jalat owat}

myöskin niin

heikot,

että

käwelemiueu

uiillä on

melkein

mahdotonta, - mutta ci paawi

siitä huo- lellisua

^{ole, waau paucepa}

asiasta

^»välistä

lcikkiä-

kiu. ^Niiupä tapahtui

wuosi

^{sitteu, että eräs wai-}

waloiueuraukka, jokamuka

luuli

^paawiu

sukau ha-

uet parautaueeu,

kiirehti

^{Romnau, jossakertoi tä-}

mäu

ihlueeu

^{ja laski}

kiitollisena

tarpeettomiksi _tul»

leet

sauwausa

^paawin jalkain juureen. Se ^täy-

tyy tunnustaa,^

sauoi

^paawi,

että

^{teillä ou hywä} ouui.

Tcidäu

^{jalkaune owat}parautuuectkuu olette käyttäucet waau yhtä

aiuoata

minun sutistaui, j«

waikka

^minä joka päiwä pidän jaloissani

kahta snkkaa, niin

^näette,

missä tilaisuudessa

^yhtätaitti

olen!"

Rauhan sanoman

^johdosta oli kaupunki eilen illalla juhlawalkeilla walaistu.

Wiime

^tulipalon johdosta.

Wiime

tulipalossa

wahinkoa kärsineitten ^seminarin

oppilaitten hywätsi pidetään

tämän

kuun 20 p.

mies-seminarin

^woi-

mistelusalissa awuliaisuuteen,

^arpajaisetjonka

seminarin nuoriso

^ja

^katsoen siihen useimmissa suureen

tulipaloissa on

osoittanut

kaupungillemme

kehoittai- simme

kaupunkilaisia hywäntahtoiscsti muistamaan arpajaisia pienillä lahjoilla, joita

semin.

^johtajatar

neiti

Ch.

^Lydecken

kiitollisuudella

wastaanottaa.

Pariisin

^näyttelyyn

kerroimme wiime numerossa

täkäläisestä seminarista

^ynnä

mallikouluista lähe-

tettäwän yhteensä 500 numeroa.

Näistä wiime Wcnäläistä koulua

ollaan

hankkeissa

^puuhaamaan

Hämeenlinnan

kaup. Se kuuluuperustettamankan-

sakoulun

^nimellä,

waan

tulee olemaan jonkunlainen

haaraosasto wenäläisestä

kymnaasista Helsingissä ja

sen

^opinmäärä laweampi tawallisten

kansakoulu-

jen. Kauppias Bogdanoff on koulua warten

lah-

joittanut 3,000

m:kaa

ja erityisellä keräyksellä on koottu noin 1,000

nnkaa,

jotta

tantarahasto

^nyky-

ään tekee noin

4,000

nukan

waiheille. ^Tämän

^kuun

16 p. ^pidettiin

iltahuwit Hämeenlinnassa saman

asian

^hywäksi.

^{Osa koulun}

^kalustoa

saadaan ^we- näläisestä

kymnaasista Helsingistä. (Sat.)

Hippak.

sanomia. <Porwoon>.

^{Vaaliin onpan-}

tu kirkkoherran ^{wirkaan Iywäskylän}maaseurakunnassa:

1) Jumaluus-opin

lehtori

^Iywäskylän

seminarissa

^Nestor

lärwinen,2) kappalainen Kuopionkaupungin seuratun»

nassa, w.-pastoriU.F.Granit ^ja3) kappalainen

Perä-

seinäjoella, w.-pastori <s'. Leidenius. Ia on nämät ^pap- pis-miehct käsketty»vaalisaarnaa ^pitämään: lehtori^lär- winen Maalikuun ^!lp:nä, »v.-pastori Granit

saman

^kuun

10 p:nä ja w.-pastori

saman

^{kuun 17 p:nä.}

Vaalia »valmistamaan mainitun ^kuun 2i^{p:nä sekä,} ellei esteitä ^ilmaunnu, itse ^»vaalia

seuraawan

^{Huhtikuun 7}

p. toimittamaan ^{on määrätty} Laukaan kirkkoherra ^O.

Stcnroth.

Nimityksiä

y.

m.

H.

^{ylh. Suomenmaan}

^kcn-

raalikuwernöri,kenraali-adjutanttiAdlerberg on tämän tammikuun 26 p:na nimittänyt ja määrännnt rcgistraa- torin Suomen kenraalikuweruörinkansliassa,kollegin-ases- sori

P.

^{V. A.}

Vchsen

kielenkääntäjäksi

samaan

^kans-

liaan.

Tehdystähakemuksesta ^on keis. senati ^{1:ä p:nä tätä} tammikuuta suonut palkkahuonccn-inspehtorille Viipuri»

tullikammarissa ^A.Hirn'ille eron wirasta ^{ja antanut}

hänelle

elinkautisen ^pcusioniu.

Virallista tietä tulleenilmoituksen ^{mukaan on}Saksan konsuli Oulussa^Siemssen,Saksan»valtakunnan kanslerin suostumuksella,Saksan konsuli-asiamieycksi Raahen ^tulli- piiriin walinnut kauppiaan ii.A'hlqwist'in.

Rautalammin seurakunnan kirkkoherran ^nurkaan

kuuluu ^{oleman 15 hakiaa,}nimittäin: kirkkoherrat ^{C. E.}

Aspelund Mäntsälässä, t5. M: Borg Raahessa, I. O.

(sastrcn Hyrynsalmella, K. fti. Dahlgren lääskessä,

H.

Mman Hirwensalmella,_{K. C.} JärnefeltKontiolahdclla,

I.

F.

^Mannström Kumliugissa, M. A.

Pelkonen

^Im-

pilahdella, ^(5. F. ^Neinus Alahärmässä, B. ^K.Sarlin Valkealassa, K. A. Snellman

Vetelissä

^{ja I.Naren}

Suonejoella, entinen Suomen kadettikoulun ^pastori,w.t.

kirkkoherra Hollolassa ^{B. A.}Neinholm sekä kappalaiset G. M. Voijer Tyrwäässä ja C. D. TenlenOulaisissa.

Niin kertoo ^3ap.

Uusi

^oppiaine

lansakouluihin. ^Emon metsä-

hoito-opiston johtaja kuuluu ylä-ilmoista

saaneen

esityksen ryhtyä

tekemään metsähoidon

^oppikirjaa

kansakouluja ^Marten.

Waan

^{opiston johtaja}

hra

Blomqwist kuuluu

olewan siitä mielestä, että olisi

mukawampi

esitellä asia

^{luku-, eikä} oppikirjassa.

(Sat.)

Lintulan

lahjoitusmaa

Kiwennawan

pitäjässä on tämän

kuun

6 p:nä ^myyty

waltioneuwos Nere-

nowille

880,000

^ruplaan. Se toiwo että waltio- warasto

saisi

^lunastaa

^{tämän awaran}

^lahjoitus-

maan, on

siis

^taas

^tällä

^{kertaa rauennut.}

l 4 karhua ⁷ sutta

^{ja 4}

ahmaa ^oli

Sodankylässä

ammuttu

tammikuusta

^{syyskuun loppuun}

wiime wuonna.

20

hewosta,

joita kaiwattiin, on

luultu

joutuneen petojen

saaliiksi,

niin ^kertoo

Kaiku".

Tapaturma.

Tammik.

^{30 p. joutui}

R.

^Björ-

kenheim, Kellokosken

herra,

matkalla Hämeenlinnasta

Helsinkiin, rautatiellä

^{junan alle ja}

musertui ^kuo- liaaksi.

synkeänä.

—

PEO

täällä piisaamaan asti,

"

sanoi

^Thorbjörn.

Kaksi suurta ^säkkiä sattui hänen

^{eteensä, ne}

hän sowitti sel- käänsä

^{jakantoi myllylle.}

Puolessa ^tiessä

^{tuli Sce-}

mund

häntä

^wastaau,

mennessänsä takaisin toisia

^nou-

tamaan;

isä katsahti häneen

pikaisesti, mutta ei wir- kanuut mitään. Koska Thorbjörn wuorostaan

Palasi

aitalle, tuli Scemund

häntä

^{wastaan kantaen}

kahta

wieläki

suurempaa.

Sillä kertaa ottiThorbjörnerään aiwan pienen ^jakantoi

sen

^myllylle; koska Scrmund

hänen

^tapasi,

katsoi hän ^toiseen

^{entistä pitempään.}

Siten

sattuiwat

^{molemmat yhtä}

^haawaa

^aitalle.

—

Tänne

^tuotiin

sana

Nordhaugenista",

sanoi

^Scemund,

he ^tahtomat

^siuna

^ensi sunnuntaina sinne häihin."

Ingrid ^loi työstäänrukoileman

katseen häneen sa-

maten äiti

— _Wai

_niin,"

_wastasi

_{Thorbjörnkui-}

wasti;

mutta

sillä

^{kertaa wei}

hän kaksi

painawampaa säkkiä mitkä löytää

taisi. Menetkö?"

^kysyiScemund

Tuo taas Synnöweä liikutti niin, että

hän

^äkisti

herkesi

^{itkemästä, ja}

katseensa

^käwi epäwataiscksi, yrit- täen hymyillä loi

hän silmänsä

^{maahan, jälleen}

het-

ken kuluttua Thorbjörniin,silloin todcllati hymysuulla.

Eiwät

he

^enään

keskenänsä

^puhelleet.

—

mutta tapa- simat kmttminki

toistensa

^kädet,

ehkei

^{kumpainenkaan}

rohjennut

toisen

^{kättä puristaa. Silloin wetäytyi}

tyttö ääneti syrjään rupesi vyyhkiclemään

silmiänsä

^ja

taswojansa

sekä

epäjärjestykseen joutuneita

hiuksiansa

nlittelcmään. Thorbjörnmietiskeli

rauhottunein

^mie-

lin,

silmät

^{tyttöön:josko}

hän

^on

seudun muita

^tyttöjä kainompi ja

tahtoo toisin

tawoin seurustella, _elköön

kenkään

siitä

^pahentuko.

Thorbjörn

seurasi

Synnöweä ftaimcumnjalle, mitä ei kaukana ollut.

Hän olisi

^{mielelläänkäynytkäsitys-}

ten; _mutta

hänestä

^ikäänkuin

salainen

^ääni

hänen

polvessaan

olisi

^kieltänyt

häntä

^tyttöönkoskemasta,

hän suuresti

kummasteli, _että

sai

^tytön

wicrcssäkään

astella.

—

Scntähden hän sanoiti

^{Synnöwestäero-}

tcssaan: _Pitkältä

^{aikaa siihen, koska jälleen minusta}

saat Pahaa

kuulla."

Kotnna

isä

^paraillacm

kantoi

jywiä aitan parwclta myllylle; sillä

seudun ^asukkaat

jauhattiwat

Kuuselan

myllyllä, koska

wesi heidän omissa

puroissaan oli loppunut.

Kuuselan

^joki ci milloinkaan kuiwammt.

Monta

sättiä

oli kannettawana;

toiset

niistä oliwat

melkoisen suuret

^ja

toiset mahdottomanki

^kookkaat.

Waimowäki seisoi

läheisyydessä ja

wäänsi

^waatteita kuiwamaan. Thorbjörn lähestyi

isää

^{ja tarttuierää-}

.en

säkkiin. Ehkii

^autan teitä?"

—

..Kyllähän ne

Itsekin

kannan",

wastasi

^Scrmund, riwakkaasti

heit- täen säkin selkäänsä

^ja

lähti

^myllylle.

..Onhan

^niitä

tulipalossa kuitenkin

häwisi

poikamallikoulun näyt- teille

lähetcttäwiä esineitä

^{yhteensä 39 numeroa,}

joten luku

siis wäheneetin

^461.

Wesitauhuun kuollut. Wiime

teskiwiikto-iltana kuoli talollinen OttoKowola Korpilahdenpitäjästä

täkäläisessä lasaretissa wesikauhuun.

Barjain arpomisessa, joka pidettiin Helsingissä tämän _kuun 1p. Suomen waltion 10-talcrin pal- kinto-lainasta,

lankesiwat seuraawat

^sarjat:

716, 1027, 1055, 1131, 1132, 1376, 2342, 2544, 2716, 2954, 3013, 3127, 3440, 3460, 3588, 2934, 4055, 4299, 4576, 4746, 4988, 5007, 5094, 5265,5501, 5720, 5809, 5912, 6517, 6522, 6524, 6530, 6644, 5301, 7332, 7367,7799,8430, 8757, 9180, 9434, 9795, 9961,

l

0081; 10158, 10176, 10193, 10277, 10301, 10471, 10666, 10709, 10744, 11116, 11267, 11280, 11990, 11743, 11769, _11819.

Talawaritlo.

O.

W.

^{S. kertoo että}

Inarin

nimismies L. Nordling on ottanut takawarikkoon 600 peuraa norjalaisesta karjasta, joka oli laitu- mella Suomen ^puolella.

Jos

^{joka peuran}

arwo

lasketaan ainoastaan 30 markaksi,

nousee

^takawari-

kon

arwo siis

^{kumminkin 18,000 markkaan.}

Johan

Runebergin kuwapatfasta

war-

ten owat listaan N:o 285,

scuraawat

^Iywäsky-

lässä

lahjoittaneet:

K.

G. Leinberg 20 ^m.,

Ch.

Lydccken 8 ^m.,

I. ^T. Canth

^{3 m.,}

^{N. lärwinen}

5 m., Cr. Aug. Hagfors 10 m.

N. Härdh

^{12 m.,}

K. I.

^{Högman10 m.,}

I.

^{Länkclä 10 m., A. Ok-}

sanen

^{10 m., V. Soldan 5 m., S.Hypen 3 m.,}

Ch.

^{Forsberg5 m., M.}

Erikson

^{5 m.,}

Ch.

^Nappa

5 ^m., A.

Westerlund

^{6 m.,}

H. F. ^Flander

^{5 m.,}

K.

L. Sarlin ⁵ m.,

H. Toiwola

^{3 m.,}

setä

^tulot

seminarilaioten

^miimc

Joulukuun

^{5 päiwänä toi-}

mittamista

soitannollisista iltahuwista:

^{136 m.50}

p. Summa ^{266: 20}p.

Kyläkirjaston

Helmikuun

^numero on> ilmestynyt laajennettuna arkilla ja

sisältää: kotihartaudesta;

Profeetan wihrcä

^lippu;

kertomuksia

^Roman

histo- riasta; Wanhan

^{runoscpän näyt;}

kuivauksia

^Suo-

men

historiasta

(Alkukappale) ja

Viattomia

^pila- juttuja; kolmen tunnin weljeys (neljällä kuwalla).

Weroitus asioista Kemin

kaupungissa on ker- rottu

Kaiulle seuraamaa:

^{Ei ole}

tähän saakka

^tehty

minkäänlaista kulunki-arwioa eikä myöskään

tehdä

tällekään wuodelle.

^Weroäyriä ei myöskään ole määrätty,

sillä se

^{on turhaa,} koska kaupunkilaiset eiwät ole

tähän saakka rasitetut minkäänlaisilla maksuilla

kaupunkiin.

Ainoastaan

^{pari päiwätyötä}

wuodessa

^talon

osalle

^{on kaikki}

matscttawa. ^Kau-

pungin menot

suoritetaan kalastuksista

^jaulkotiluk-

sista saatawista wuokrarahoista,

_{tuin myös}

Hami-

nan

tuloista.

Kaupungissa ei löydy, onnellista kyllä, yhtäkään

henkilöä

^eli perhekuntaa, jota

olisi

anonut,

sitä ^wähemmin

^{saanut, köyhäin}

tahi

^muuta

apua.

Kansakoulu

^n:o

3

on ilmestynyt ja

sisältää:

Amerikan kouluista;

^Ote

Lammilla

lokakuun ³ p.

1877 pidetyn kansakoulunopettajan piirituntakoko-

uksen

pöytäkirjasta;

Kotomaalta; Ilmoituksia.

Turun

eläinsuojelusseuraon markkinoilla otta- nut

hoitaakseen wiisi

nälästynyttä ja rääkättyä

he-

wosta.

Iyötälvää

multaa.

Nautjärwen pitäjän

Haa-

nalan kylän

lähiscllä metsälaitumella

^{on noin 20:}

n

neliösylen ala kosteamultaista ^maata, jota karja, niin hywin

lehmät

kuin lampaat

erinomaisella halulla

^ahmimat,

^{että koko}

^{ala on}

^noin

^kyynärän

sywyydeltä syöty.

Tätä

^{mutaa ei ole}

huomattu

muuten

mitenkään

wahingolliscksi,^paitsi että eläi- met

sadeaikoina

^owat

waarassa

^upota

sen

^liejuun.

Niin _kertoo )lm:lle eräs yllämainitun kylän

asu-

kas.

Ratsastaminen

rangaistu. O.

W. S:ssa

^ker-

rotaan, että

Keif. senaati

^{on 13p. joulut,}

wahwis-

tanut Oulun

raastuwan-oikeudcn

tuomion mar- rask. 6 ^p:ltä 1876 ^ja

Naasan howioikeuden

^pää-

töksen

^{20 p.ltä tammik.} 1877, jonka kautta talokas

Paawali ^{Kesti Muhokselta tuomittiin}

pidettäwäkst 2 kuuk. Oulun

läänin Mantilassa

^ja

maksamaan

^800m.

palkkiota, koska

hän

syysmarkkinain _{aikana 26} p.

syyst. ₁₈₇₆

Isolla

^uudella

^kadulla

^{oliröyhkeästi}

ratsastanut

wätijoukon päälle ja rikkonut

rauhaa.

tuswäkeä

ja ruiskut oliwatpaikalle

ehtineet,

^{oli tuli}

jo pääsnyt niin

suureen

^maltaan,

^{ettei sammutta-}

jille ollut

mahdollista

ajatelluttaan ^palamaa

huo-

neusta pelastaa,

waan heille

^{jäiainoastaan jäljelle} estää tulta pitemmälle

lewiämästä.

^Se

heille

^on-

nistuikin niin, että palamastakin

huoncutscsta sen osan ^seinät,

^{joka on}

semin.

^joht.Leinberg'in taloon Väin, jäimät

seisomaan. ^Tämä

^todistaa,

^että sam-

mutustyöyleensä

tehtiin

^hywin,

waikka

^kyllä

saat-

taa muistuttaa, että ^wcden

tuor.ti

wälistä oli epä-

tasainen

^ja

^muutoinkin

joskus epäjärjestystä ^tuli ilmi. Myöskinoliwat ne palopurjeet, mitkä tilai-

suudessa

^oli,

wiihän riittämättömät

ja sammuttajat

hiukan

tottumattomat niitä käyttämään. Hengen-

maaraan

^joutui

eräs seminarin

miesoppilas, kun putoama

hirsi

^paiskasi

hänet maahan tainnoksiin.

Mutta hän

^{on joparannut. Seminarin}

^omaisuutta

paloi noin 3000 4000

markan

arwosta. ^Kirjasto

pelastettiin

suuremmaksi osaa, erittäinkin sanan-

lennätin konttorin

päällikön

hra ^Vrunou'n

^ja

hra Pellitän tilaisuudessa osoittamalla ncuwokkaalla

a-

wuntcolla. -

Palanut huoncus ^oli

makuutettu kau- punkien yleisessä makuutus-yhtiössä12,000^markasta.

Tapauksen johdosta

tahtoisimme

huomauttaa, kuinka

tärkeää

^{on, että} kaupungillamme

tosiaan olisi

palotorni jossaki syrjän kaupunginpuolisella

wiere-

mällä,josta_hyminmoi

nähdä

kaupungin yli. Myös- kin pitäisi jollakin tawom laitettaman niin, että

joka

talossa asukkaat

mitä pikemmin tietämät, _kun tuli on Mallallaan.

Tällä

kertaamuutamille, jotka

asumat niissä

^{kaupungin osissa, jotka oliwat}

waa-

rapaikasta

hiukan

kauwempana, tapahtui niin, että

makasiwat makiassa

^lewossa,

^{tietämättä}

^mitään

^koko

tulipalosta, ennenkuin

aamulla. Josko

kaupunkimme palosammutuksecn kykencwäin

asukasten

luku lienee niin

suuri,

että

woitaisiin

menestyksellä täälläki panna Mapaehtoinen

sammutuskunta

^toimeen,

^sitä

emme

tohdi sanoa

^enempää

kehottaen kuin

kieltäen.

Tämän selwille saamiseksi sekä

^myöskin

^muiden

^pa-

losammutukseen

^kuulumienscikkojcmme johdosta kat-

soisimme

hyödylliseksi,että piakkoin, niinkauwan kuin

wiimeinen

^palo

wielä

^on

tuoreessa ^muistissa,

^kau-

pungin

asukkaat kutsuttaisiin

^{yhteisesti kokoon}

sam-

mutuslaitoksesta

keskustelemaan.