• Ei tuloksia

Kirje Jyväskylästä · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kirje Jyväskylästä · DIGI"

Copied!
6
0
0

Kokoteksti

(1)

elta4 m., kolmeneljännekseltä!lm., puolelta 2m., neljän»

konttoreissa: koko wuodelta 5 m. <U p.,kolmeneljänn.

82 p., neljännekseltä 1m.41p. -yksityiset numerot 10p.

suöneesen.

markkinoista, joita täällä

»vuosittain

pidetään

elo-

kuun ja

osaksi

syyskuun ajalla, ja joissa tamaraa

on

liikkeessä

noin 150 ja 200 miljonan ruplan

armosta. Markkinapaikka kaupuugiu ulkopuolella on puodistoinecn,

hotellincen

ja

asmnahuoneiueen

jo

itsessänsä

koko kaupuuki,mutta

talwisaikaan asu-

wat

siinä ainoastaan

ne, jotka

näitä rakemmksia wartioitsewat.

Kaupuuki ou

kauuiilla

ja

korkealla

paikalla, Wolg.au oikeaupuolisclla rannalla,

useilla

kukkuloilla, warustettu

mouilukuisilla

puutarhoilla ja istutuksilla, jotka yuuä kaupuugiu luostarien, kirkkojen ja

muiden kauniiden rakennuksien kanssa

antancwat

kesällä

»virralta

katsoen ihailtawau

näöu.

Asukkaita

on 45 tuhatta, ja näyttää liike

oleman

jokseenkin

milkasta niissä

kaupungin osissa, joissa

rahmas

ja alhaisempi

kansa

toimii.

Ihmeekseni

ci

rawiutola, johon korttieria otimme, ja jokaolipar-

hain

kaupungissa,

millään

tamalla täyttänyt

»si^

mistyneen"yleisön

»kohtuullisia" maatimuksia.

Ruo«

ka ja muut

mirwoitukset

olimat

tosiu

moitteettomat,

kuitenkin suhteellisesti

hymiu

kalliita.

Sitä

mas-

taau

olimat huoueet elikkä

n.

s. »numerot" sekä

palmelijat

sitä

laatua,ett'ei mikääu »edistys", josta

nuori

Wenäjä nykyjään

niin

paljonkerskaa,

suin- kaau

miclä ollut

ramiutolau isäntään saakka

ulottu-

nut.

Miuä otin siellä huouccn

1rupl. 50 kopeek- kaan muorokaudelta, jolla

hiuualla

jo

Pietarinkin suurissa hotelleissa saadaau saugeu

hymä ja

siisti huouc. Tosin

oli

se

jokseeukiu amara, mutta

huo- uekalut

olimat

wauhat

ja kuluneet, ja sängyssä ei ollut muuta kuin matrassi, jonka mari oli cpäiltä- mä ja määräämätöin; tyynyn, lakanan ja peitteen

kuin

myös pyyheliinan moi kuitenkin ramintolasla

saada

erityistä

maksua

mastaau. Lukko, tämä min

tärkeä kapine

asunnoissa

Venäjällä,oli

rikkinäinen

ja

moitiin

amata

sekä

lukita aiuoastaan passarin amulla, joka

itse

oli manha, omapäinen jaäreä en- tinen

sotamies.

Matkakumppalini, jottaottimat

hel-

pomman suojan,

asuimat

tietysti

sen

mukaan mielä

huonommin. Iksi kiusa useammassa meuäläisessä hotellissa

ou muuu

muassa

sekiu, että »numerot"

euinnnäksccn

omat

suuremmista huoveista mälisei-

uillä

croitcttuja

osia.

Tämä luultamasti ou

wau- hau mcnäläiseu

pcrhccllmaltaisuudeu jäte,mutta

so-

meltuu

sangen mahan uudenaikaisiin

cropalaisiin ta-

poihin. Tietysti

täänlaisissa huoneissa ohuen

lau-

tascinäu tähden

naapurit

alituisesti häiritscmät

niiu

hymiu päimillä,

kuin

erinomattain öillä,

olletikin

kniu täällä ci ole tapana

hotelleissa

ja

muissa sen-

kaltaisissa

paikoissa pitää lukua

likcisimmän lähim- mäisensä

hymästä

tahi

pahasta olotilasta,

ellei hän satu

joku tuttawaolemaan.

Toinen hankaluus

tääu-

laisesta huoueiden asettamisesta

on

se,

että lämpi- myys ja

ilma niissä

eimät riipu

satunnaisesta asu-

jamesta,maan niistä, joiden

huolena

on

lämmittää sitä suurta uunia eli

kakluunia, jonka yksi

simu taikka^

maan pienempi

osa siitä koskettaa

jokaiseen

han,

olisi

yhä enemmän

mieltämme

masentanut,ellei muutamien

suomalaisten

ystäwäintulo, jotkameille

tahtoiwat wiimeisct

jäähywäiset

heittää, olisi »vaikut-

tanut tcrweellistä

huolicui

hälwcutymistä. Sattuipa wielä uiiukin,että eräs näistäystäwistäoliwuonna 1856, jolloin

Pietarista läksin ensimmäiselle

matkal-

leni itään, ollut

wiimeincu

maanmies, jonka kättä jäähywäisiksi puristin. Knin

edellinen

matkani käwi

ilman

lvastoinkäyluisittä, pidin tämäu

maannliehen

läsnäolon nyt tälle matkalle

lähteissäni

hywänä

merkkinä. Toinen maamniehistäni oli sen

ylellisen

wieraanwaraisuudcn lisäksi,

jota

hiinen luonansa

olimme nauttineet, ottanut

mukaansa

putelliu jaloa

ja wäkewätä juotawaa, ja paiuoi

sen

awaranpääl-

lysnuttuui poween, ollen tämä juotawa

sittemmin

hywään tarpeescn matkalla Nishnijn ja

Kasailin

wälillä.

Mutta —

kello

soi. Aika

on jo kulunut likelle 7 ja 15 miu., jolloinpikajuna

lähtee.

Wielä

sil-

mäys ja kädeu lyönti ystäwille,

sitten asetumme

paikoillemme

waunuihin

jamuutaman silmänräpä- yksen kuluttua syöksee juna pois yönsynkkään pi-

meyteen,

wieden

meidät mukavaan.

Mannuissa ci kuitenkaan

ole pahempi oltawa.

Meillä

on

uimit-

täiu

ensimmäisen

luokan paikat, joihin erään jalon ja

korkean maanmicheu

hywäntahtoisesta toimesta olimme pää-rantatieyhtiöltä

saaneet

wapaat pääsy'

liput sekä

meno- että tulomatkalle. Sittenkuin pysäyspaikka tecweden nauttimista wartcu oli

si-

wuutettu, alkaa

itsckukiu

walmistautua yölcwolle.

Siiuä

toimessa

ci mitääu

waikeuksia

syntynytkään,

sillä se

mukawa nojatuoli, jossa

tähäu saakka

oli is-

tuttu,muuttui muutamalla yksinkertaisellatempulla, jotka tottumatoiu oppii tottuneemmalta matkatove- rilta,helposti yhtä

mukawaksi

leposijaksi.

Scuraawaua päiwäuä c. pp. tulimme Mosko- waau ja ajoimme

suoraan

uishcgorodisccn rauta- ticu-pysäyspaikkaau,

sillä

tällä kertaa emmeaitoneet tarkastella

wanhau

tsaariukaupungiu merkillisyyksiä.

Iltasella odotellessamme

postijuuan

lähtöä,

jolla

juvalla mcidäu

oli

mukawiu matkustaa, käyttiwät kuitenkin nuoret mattakuiuftpaliui, jotka ciwät uiiu^

kuiu miuä cuncu olleet

Moskowata

uähucet, ti-

laisuutta

hywäkseeu ja käwiwät Krcml'issä, miuuu jäädessäni pysäyspaikkaau iawaroita

wartioimaan.

Täällä,miten Pietarissakin, ou

rautatieu

Pysäys- paikassa

oiwalliueu

rawiutola, jouka

tähdcu

ci aika

miuullc pitkäksi käyuyt

tolverieu

poissa

ollessa.

Päiuwastoiu

muuttui

se

hupaiseksikin

sittenkuin

tu-

tustuiu

pysäyspaikau piiällikkööu,

öwerstiluutuautti

W:u, jossa

tuliu

tuntemaan ci ainoastaan maan- miehen, ivaan myöskin

ivanhan

ylioppilaskumppa-

liu. Hau

wapautti miuut kaikesta

huolesta

tawa-

roideu suhteen, ja

osoitti meille odotukseu

ajalla

sekä matkalle lähtiessä

monta pientä palwclusta, joista

hänelle

täten

lausuu kiitoksemme.

imetettiin

yhtä mukawasti nishegorodisella,

kuin moskowalaisellatiu rautatiellä. Kello

9 aikaan

aamutta tulimme

Nishuij-Nowgorodiin.

Tällä

O- kaan

suussa,

Wolga-wirrau warrella

olewalla

kau- pungilla on

maineensa niistä tunnetuista suurista

(suomennos.)

Professori Ahlqwist in matkoilta.

Ensimmäinen

tirje.

Beresowassa 22p.Huuhtikuuta w. 1877.

Tänne saawuin

matkakumppalini

Vcrhminkanssa i/^

päiwänä tätäkuuta.

Matka

Suonienpääkaupun-

gista meidän

ostjaki-woguulisten

serkkujen metropo-

liin

on jonkun

werran

yli 4,500 wirstaa, josta

voin

1,500

wirstaa eli

Helsingistä N. Nowgoro-

diiu rautatietä.

Tämäu

wälin woi wähän rasi-

tusta

kärsimällä

ja hywällä

kelillä

kulkea ueljässä

wiikossa,

keutiesi wielä

lyhyemmässäkin ajassa ke-

sällä,

jolloin höyrylaiwaa

woi

käyttää

N.

Nowgo-

rodista Permiin

(noin 1,600 wirstaa) ja Tjume-

uista

Samarowaan (noin 800 wirstaa).

Meiltä tällä tiellä

(tahi

oikeastaan

matkalla

Pietarista

tänne)

kului

yli 5 wiikkoa, waikka

sekä keli

että

ilnia oliwat

myötäiset,joka pitempi ajau

menekki tuli siitä,

että

itsekussakiu suuremmassa

kaupungissa

lewähdimme

päiwäu

tahi

pari, ja että ylipäätääu

wältimme

yökulkua.

Tosin täänkaltainen

matkus-

taminen

eroaa uykyajan

tawallisesta

kiireestä,

mutta pitkillä

matkoilla

itä-Wcnäjällä ja Sipiriassa on

se

tarpeen

waatimaawaikka

kohta

yökorttie-

rit ja

— rawintolat owatkin

ja

soweltuu se sitä wähemmän

paitse hywin

houkuttelewai-

wanhojen

kokemukseen,kerrottuna

senlaisissa sananlaskuissa kuiu esim. ruotsalaisessa:

hiljalleen pitkät matkat

päästääu,

tahi weuäläisessä:

jos werkkaan

kuljet,

uiiu

pitkälle joudut. Tämän kulkuta-

wan

ynnä

wähäisen warowaisuuden ansioksi,

mat-

kalla ollessa,

tuleekin meidän

lukea

se, ett'ei

tcrweys euemmäu

kuin matkatawaratkaan

tänne

saapuessa

olleet

sanottawasti wahinkoa

kärsineet,mikämuuten

helposti woi tapahtuakymmenen kertaapienemmillä ja

huokeammilla matkoilla

kuin

meidän.

Pietarin

jätimme 7 päiwänä maaliskuuta. Ero tästä kaupuugista,

wiimeisestä,

jossa

maanmiesten kanssa seurustelimme,

jossa

ihmisten kanssa

keskus-

tellessa wielä suureksi osaksi woimmc

käyttääSuomen

molempia kieliä, ja jossa wielä

sitä

paitse

oli osak-

semme

tullut

min

paljon ystäwällisyyttä ja wic- raamvaraisuutta, tämä ero painoi raskaasti sydän- tämme, kniu

mainittuna

päiwäuähywissä ajoin eu- ucn kello 7 illalla, tulimme

moskowalaisen

rauta-

tien-pysäyspaikan

suunnattoman suureen wauxhal- liin.

Päästyämme kuormastosta,oli

meillä wielä

kyllin

aikaa

antautua

mietintöihin,

joiden

huolel-

lista

laatua

melu

ja

hälinä,

oudot

ilmaantumiset

ja

wieraat kielenäänet

ympärillämme pikemmin

enensiwät

kuin

wähensiwät.

Se pitkä matka, jolle

nyt

olimme lähtemäisillämme

ja

kaikki

ne

hankaluu-

det, jotka epäilemättä

sen kanssa oliwat

yhteydessä,

knwaantuiwat

eläwiuä eteeni, lainaten

edellisestä matkastani

muotoja ja wäriä, joita pitkä

wäliaika ei mielestäni

ollut

haihduttanut.

Se ajatus, että

meidät

nyt

tuskin enemmässä

kuin

wuorokaudessa lennätettäisiin tuhaunen wirstaa kauemmaksi rak-

kaasta

kodostamme

ja

lähes

tuntemattomaan maa-

äijänne

Tiistaina 5 päiwä Helnlikuitta

Tilaushinnat:koko wuo

.!l:o 11.

Nlosannetaan Weilin ja Olöös'inkirjakaupassaIywäskylässä joka Tiistai ja

Per-

1878.

jantai-aamu,missä myöskinilmoituksia wastaauotctaan19 p:stä pieneltäriwiltä.

Toimittajat: K.wöös,»vastuunalainen toimittaja,

H.

Hellssrcu,

F.

Canth.

nekscltä 1m.

Post,

4 m.23 p.,puolelta2m

(2)

Ilmoista

en

tietääkseni »vielä

ole

kertaakaan

kir- jeissäni mitään maininuut. Eikä

niistä

uytkään ole juuri muuta sauottawaa,

kuiu

cttä kowa tuuli ja tuisku ou

muutamia

päiwiä

railvouuut, —

tätä näet tirjoitetaau

suuuuulaiua —

»viilvyttäuyt pos- tia ja ryöppyyttäuyt paikoin

kaduille liuoksia scu-

laisia,

että

sai

kaalata polwiaau myöteu

lu.ucssa

päästätseeu ctceupäin,

kuuncs lumircki kinokset

la-

sotti.

Teppo.

Kyytiwelwollisunden järjcstämi-

sestä.

(Jatkoa !):tccn numrroou.)

Ei

sowi ihmetellä,

että talollissiiät») inytiwelwol-

lisuuden asiassa olisi toiwonut scwwansa

monta

hankalata kohtaa toisin muutetuksi.

Niinpä oltiin

sanotussa

säädyssä jyrkästi wastaan

sitäkin

pykä-

lää arm. esityksessä, jossa määrätään, että

saman

hcwosen

tulee, tarpeenwaaticssa,

kahden

päiwässä

kyytiä

tehdä,

jotapykälää »valiokunta!:., puolusti.

Ei liioin hywäksytty määräystä kulun rapeudesta, eikä kuormasta, eikä myöskäänsiitä, ett'ei kyydit- sijälläole waltaa

itse

ajaa

hcivosiansa,

cl!'ci matkus- taja niin

tahdo.

Mutta kun

ainoastaan

pappissääty Yhtyitalollissäädynpäätöksiin,kun

sitäwastaan

rita-

risto ja aateli

sekä

porwarissääty

näissä kohdissa

hywaksyi

waliokunnan

tekemän

ehdoitutsen,

niintie- tysti

saman waliokunnan

yhteensowitus-ehdoituslaa- dittiin wiimemainittujeu säätyjen päätöksenmukaan.

Asian

näin ollen, täytyi talollissäädyn luopua

kohtuullisista

kun

muussa

tapauk-

sessa

laki ja

asetus

kyytiwelwollisuudcsta

olisi

jää-

nyt

entiselleen. Tätä

tietysti ei kuitenkaan

tah-

dottu,

sillä olihan tässä ehdoituksessa

tumminkin

muutamia hclpoituksia.

Säätyjen lopullinen päätös tyytiwclwollisuuden jakestikicwaritalojcn järjestämisestäoli

näinmuodoin

pääkohdissaan

scuraawa

:

Kyydin ja

kestikicwarien

pitäminen on

tästälähin

parhaiten urakalla

»voimassa

pidettäwä', jossa tar-

koituksessa

tämä toimi on julkisella huutokaupalla tarjottawa,

sekä,

jos joku

sen siinä tilaisuudessa

ottaa

ilman

muutapalkkiota,

kuin

minkä tyytipaltta tekee, on

se hänelle

anncttawa, jos muuten kuwer-

nöri hänen

hywämaineisekst

setä

toimeen

sowcliaaksi

näkee, ja jos

hänellä

on

takaus;

Kyytiraha tekee kaupungissa 30 penniä jamaalla 16 penniä lyhyeltä ivirstalta, johonmyöskin

kaikessa

tapauksessa on korwaus tyyditsijän ajokatujen käyt-

tämisestä

luettu;

Matkustaja, joka käyttää kyyti

hewosta

ei ole oi-

keutettu ajamaan nopeammin kuin

wirstan seitse- mässä minuutissa,

lukuun ottamatta

sitä

aikaa,

joka menee,

sekä

että, jos

katsi

täysi-

kaswanutta

henkeä

ynnä kyytimiehcn

kanssa

ajawat

kaikki

yhdellä

hewosella,

nopeus supistetaan wirs-

tatsi

yhdeksässä

minuutissa;

Kyytimies

olkoon

welwollinen

seuraamaan

mat-

kustawaista, mutta

hänellä älköön olko

waltaa

itse

ajaa

hewosiansa

ellei matkustaja niin

tahdo;

Kirje Iywäskylästä.

Maailma »viisastuu —

se

on totuus, jota

ei keukääu kieltäue. Vai

kuiuka?

Olisikohan esim.

kukaan

Mnuramclaisista

»viime lvnonna

näillä

ajoin woinut uskoa, että tänä »vuonna

ihmisääni scllvään kuuluisi heidäu

kylästään aina Iywäskylän kan-

puukiiu?

Ia kuitcukin se mahdottomuus mahdol- liseksi

muuttui

sen

pienen

koneen

awulla, jotatelc- phoniksi

nimitetään.

Tuota pikaa on näitä koneita lewinnyt ja tullut käytäntöön,

tehokkailla

kokeilla ja

tutkimuksilla

mitä yhä täydellisimmiksi muodoste- taan ja

kukapa

anvauueckaau, miukä merkityk-

sen

tämä

keksintö tulewaisuudessa saalvuttaakaau!

Mutta

mitä

sauotaau siitä Anlcrikassa

tehdystä

wieläkiu

uudemmasta kcksiuuöstä, joukakautta

kuinka

pitkät puheet

tahausa »voidaau

metallilcwyn

kanssa lähettää toiseen

paikkaan maailmaa, jossaue aiwau

lähettäjä» omalla ääucllä kertoo koko puheeu, wic- läpä

uudistaakiu sev

satoja ja

tuhausia

kertoja.

Tämä

kuuluu mahdottomalta, luutta aiwau

tosi- asiana sitä

puhutan»

Amerikasta

ja Euglauuista.

Kuiuka

käyuce

waau

pikakirjoitustaiteen kaussa, jos tämä

keksiutö

paikkausa pitää;

sillä onhan

paljoa

luonuikkaampaa panua metallilewy puhujau

suuu

etce» ja

sitten kaikessa mukawuudessa omassa suo-

jassaan, omau pöytäusä

ääressä

kirjoittaa puhe paperille,

scu mukaa»

k»iv

edessä

olewa

metalli-

lclvy

sen kertoo.

Wielä

kolmanncnhn

yhtä

tummalliseu keksiunön

on nykyaika ilmituouut, mm.

sev,

että

ilm

au,

juuri tuou

samau

ilman, jota

keuh'oilla

hengitäm-

me,

woi

muuttaa

uestemmäiseksi

jcl

lilultawasti

kohdakkoin

jähmcäksikin

aineeksi. Ken

takaa,

ett'ci

jälkimaailma

wielä

tämän

keksillnöu

nojassa ncu-

lvottelc kciuoa, millä woi

retkeillä korkealle

ylä- ilmoihin,

keutiesi kuiuka

kauas. Siitä taas

tulee

luouuollisena seurauksetta

olemaau

se,

että

itsemurhia ei

euääu tapahdu, sillä, josko jokukyl-

lästyykin

elämääu

täällä

murheeu laaksossa,

niin

pääseehän

siitä

helposti

kuu

pistää waauriittäwän määrän

ilmaa

ewäskonttiin ja keksityllä

keinolla

matkustaa joko

kuuhuu taikka

otawaan taikka

mihin

taiwaankappaleescu waiu

mieli

tekee.

Tämä

nyt

Wiime torstai-iltana

klo 10 ja 11 wälillä,kun

useimmat

kaupunkilaisista jo oliwat

ehtineet

mennä

leivolle, pääsi tuli

irti

nikkari

Johnsson

wainajan

siinä huoneukscssa,

joka on

seminarin mallitoulun

poika-osastolla wuokrattuna.

Tulen,

jota luulta- wasti oli päässyt jostakin uuninpiipun

rci'ästä wälikattoon

Iywäsjärwen puolisella

huoneuksen

o-

salla, huomasiwat ensiksi likimmäiset

naapurit.

Nu-

pesiwat

sentähden herättämään sikeään

uneen nuk-

kuneita

talon

asukkaita

ja

muita likellä

olewia.

Tuli

mahtoi

jo kauwan

olla

kytenyt

sitä

ennen

ullakolla, koska sawua

jo

silloin

löi

maahan läheisiin

taloi-

hin

niin, ettei

tahtonut nähdä ulkona

käydä.

Koh-

datkoon saapui paikalle muitakin, jotka oliwat

sat-

tuneet

liitteellä

olemaan ja kun

seminarin

kellon

soitto

ei

tuulessa woinut

kuulua

kauwaksi,

rupesi-

wat likipaikkain

asukkaita herättämään. Mutta

kauwan aikaa kului,

ennenkuin kirkonkelloilla merk-

tiä ruwettiin antamaan.

Kun

enemmän

sammu-

Synnöwe Miwäkumpu.

Kirjoittanut Björnstjcrne-Björn

s

on.

(Suomennos.) (Jatkoa 10:teen n:roon.)

..Odotapahan

wähän;"

arweli edellinen, tyttöön

katsomatta. — „ Toisen

kerran," kuuluihiljainen

»vas-

taus.

Siihen

olleepitkältä". Tyttö

katsahti

ylös.

Thorbjörn taas häneen, mutta

hetkinen

kului, ennen-

kun puheesen ryhtyiwät.

Istuhan

taas,"

sanoi Poika hämillänsä. —

En

istu," wastasi tyttö ja jäi

seiso-

maan. Thorbjörn

tunsi

uhkanuelisyydeupaisulvanpo- lvessaan, mutta

silloin

ryhtyi Synnölve

toiselle ihan

odottamattomaan

toimeen; hän

astui askeleen

lähem-

mäksi,

kumartui

Thorbjöruin puoleen ja

katsoi häntä

hymyten

silmiin. Oletko »vihoissasi

minulle?" Ia kun poika

katsoi

ylös,itki

hän.

En,"

»vastasi Thor-

björnpunehtuen korlvia myöten.

Hän

ojensi kätensä; mutta koska

hänen silmänsä

olilvat kyyneleitä täynnä, ei tyttö

sitä

huomannut, ja toinen »veti

sen takaisin. Wiimein sanoi hän: Sinä

sen siis

kuulit?"

Kuulin",

»vastasi

Synnölve ja

katsahti

hymyellen Thorbjörniin;mutta

silmissä kiilsi

äskeistä useampi kyynel;

hän

ei tietänyt mitä

tehdä

ja

sanoa; sentähden hän lausui: Ehkä

olen ollut

kowin häijy". Tuo

sanottiin

ailvan sälvyisästi;tyttö

loi silmänsä

alas puoleksi

toisaalle

kääntyen:

Elä tuomitse

seikkoja, joita et tunne."

Niini

oli itkun tu-

kahuttama,

ja Thorbjörninmieli käwi kowin pahaksi;

hän ka»vi omissa silmissään

lapsen

kaltaiseksi

ja

sa-

noiki

sentähden

paremman puutteessa: Pyydän sinua,

suo se minulle anteeksi."

Mutta

silloinkos hän

»vasta

itkuun

Puhkesi.

Sitä ci Thorbjörn woiuut sietää,

waan lähestyi, otti tyttöä wyötäyksestä ja

kumartuihc häuccu.

Synuöwe, pidätköhäliniinua oikciuhywänä?^

Pidän," nyykähytti tämä.

,Mutta

ci

se si-

nulle onuea tuota?" Tyttö ci wastannut.

Mutta

ei

se sinulle

onnea tuota?" toisti

hau.

Toinen itki katkerammin kuiu

milloinkaan

ja

tahtoi

wctäytyäpois.

Synnöwe!

sanoi

Thorbjörn ja

sulki hänen

lujemmin

syliinsä. Synnöwe nojautui Thorbjörniu; ja itki.

Tule, puhelkaamme wäliän keskcuäinme",

sanoi

Thorbjörn ja auttoi

häntä

istumaan kauerwikkoon;

itse istahti hän

tytön»viereen. Tämä pyyhkicli sil-

miänsä

ja koki hymyillä; mutta ei tuo

tahtonut

me-

nestyä. Thorbjörn piteli Synnöwcn kättä,

häntä silmäellcn.

Armas, min

tähden

en

saa

tulla

Päilvä-

kummulle?"

Toinen oli ääneti

Etkö

milloin-

kaan ole

sitä

Pyytänyt?"

Tyttö

yhä oli »vaiti.

Mintähden

et ole

sitä

tehnyt?".

En

rohjennut."

»vastasi tämä tuskin knultawasti.

Thorbjörn synkistyi, koukisti toista jalkaansa, ja

Polwecn

kyynäs

»varttansa

tukien,nojasi

hän Päätänsä

käteen

....

Sillä tawoin en

sinne

milloinkaan Pääse,"

sanoi hän

lopulta.

Vastauksen asemesta

ny-

kicli tyttökancrwia. Kyllähän

.... ehkä

olcu

har-

joittanut

....

sopimattomia

.... Tulisihan

kuinminki

minua

»vähän sääliä ....

Häijy en ole (hän »vaikeni

muutamaksi silmän

räpäykscksi),

olenhan

»vielä nuo-

riki

....

»väkiin yhtäkolmatta

... .Minä" ...

(ei

hän heti

»voinut pitkittää)—

nmtta sen,

joka

oikein Pitäisi

minusta", toisti hän,

... tulisi

kumminki,"

ja

tähän se

kokonaan päättyi. Silloin knuli

hän

»vie-

restään hiljaisen äänen.

Niin

et

saa ...

et tiedä

miten paljon eräs

...

En

sitä

edes In.qridillc

roh-

kene

sanoa" ...

(ja

sitten

taas katkerasti itkien)

Minä ...

kärsin

...

kowin" Thorbjörnkietoi tasi-

wartensa hänen marrellensa

ja

sulki hänen

syliinsä.

Puhn wauheinmillcsi^

kuiskasi hän, ja

nähdä

saat,

että kaikki käy hywin.

Käyköön

sinun tahtosi

mukaan"

kuiskasi

tyttö.

Minun tahtoni

mukaan?"

Silloin kääntyi Synnöwe päin ja kietoi käsiwar-

tensa

Thorbjörninkaulalle. »Josko

sinä

pitäisit mi-

nusta niin paljon knin minä

sinusta!" sanoi hän har-

taasti hymyilyn yrityksellä.

Sitäkö en tekisi?, kysyi Thorbjörn

hellästi

hiljaisella äänellä.

et;

sinä

et

huoli

ncmuoistani,

sinä

tiedät, mikä mei-

Et

dät woi yhteen saattaa, ja

kumminkaan

et

sitä

tee

Minkätähden et?" —

Ia kerran alkuun päästyään pitkitti

hän

yhtä mittaa:

Herra

Jumala, jos tietäisit,

miten olen odottanut

sitä

Päiwää, jolloin

saisin sinut nähdä PäiwäklMlmulla.

Mutta aina täytyy kuulla

jotain sopimatonta,

ja wieläpä

wanhenunat itse

sen

tuomat minun

kuultawakseni". —

Silloin

asia

äkisti walkcni

hänelle; häll

tajusi nyt

selwään

Syn-

nöwen käyskentclcwän Päiwäkummulla, odotellen rau-

haisaa

hetkeä, jolloin

hän iloisesti woisi

Thorbjörnin

kanssa

astua wanhempainsa eteen;

mutta

sellaista

ei Thorbjörn

hänelle suonut.

Synnöwe, tuon

olisit

ennen

sanonut!" — Enkö

sitä

ole tehnyt?" --

Et

näin".

Tyttö

wähän

aprikoi asiaa;

sitten lausui hän asetellen

wyöliinaansa pienille

laskoksille: Ehkä se

jäi sanomatta, koska

puuttui

rohkeutta".

Mutta tuo, että Synnöwe

häntä

pelkäsi,

sai hänen mielensä

niin

kiihkeäksi,

että

hän ensi

kerran

eläissänsä suuteli

tyttöä.

Jokaisella

olkoon kaupungissa

tahi

maalla oikeus

saada

knytihewoncn

itsellensä

ja matlatapincillensa, mutta tawarain ja muuttolaluin

setä

muun

sem-

moisen

kuljettamiseenälköön

llwtihewosta

annettako;

älköönmyöskäänpäihtyneellä

henkilöllä

otto oikeutta

sellaista saada.

kumminkin

on

»vastaiseksi

pelkkiä

tnlcwaisuudcu

uuelmia waau. Mutta

tosi asia

on, että joskaikki

ihmisjärjcu ja veron uykyisetkiu tuotteet

kerättäisiiu

ja

pautaisiiuBaabeliu torui.kokoou,

tulisi siitä

warmaaukiu jokoto

Paawin

terwcyden tila ei kuulu olcwau niintään huono, kuiu

sitä

eunell ou

tuuleteltu.

Sen mu- kaau, kuu

H.

D. tietää kertoa, on

hänellä tosin usein

hengenahdistusta, joka kestää wäliin neljän-

neksen

tuntia, mutta näitä

kohtauksia

eiwät

häueu lääkäriusä

evää

»vaarallisitta

pidä. Jalat owat

myöskin niin

heikot,

että

käwelemiueu

uiillä on

melkein

mahdotonta, - mutta ci paawi

siitä huo- lellisua

ole, waau paucepa

asiasta

»välistä

lcikkiä-

kiu. Niiupä tapahtui

wuosi

sitteu, että eräs wai-

waloiueuraukka, jokamuka

luuli

paawiu

sukau ha-

uet parautaueeu,

kiirehti

Romnau, jossakertoi tä-

mäu

ihlueeu

ja laski

kiitollisena

tarpeettomiksi tul»

leet

sauwausa

paawin jalkain juureen. Se täy-

tyy tunnustaa,^

sauoi

paawi,

että

teillä ou hywä ouui.

Tcidäu

jalkaune owatparautuuectkuu olette käyttäucet waau yhtä

aiuoata

minun sutistaui, j«

waikka

minä joka päiwä pidän jaloissani

kahta snkkaa, niin

näette,

missä tilaisuudessa

yhtätaitti

olen!"

(3)

Rauhan sanoman

johdosta oli kaupunki eilen illalla juhlawalkeilla walaistu.

Wiime

tulipalon johdosta.

Wiime

tulipalossa

wahinkoa kärsineitten seminarin

oppilaitten hywätsi pidetään

tämän

kuun 20 p.

mies-seminarin

woi-

mistelusalissa awuliaisuuteen,

arpajaisetjonka

seminarin nuoriso

ja

katsoen siihen useimmissa suureen

tulipaloissa on

osoittanut

kaupungillemme

kehoittai- simme

kaupunkilaisia hywäntahtoiscsti muistamaan arpajaisia pienillä lahjoilla, joita

semin.

johtajatar

neiti

Ch.

Lydecken

kiitollisuudella

wastaanottaa.

Pariisin

näyttelyyn

kerroimme wiime numerossa

täkäläisestä seminarista

ynnä

mallikouluista lähe-

tettäwän yhteensä 500 numeroa.

Näistä wiime Wcnäläistä koulua

ollaan

hankkeissa

puuhaamaan

Hämeenlinnan

kaup. Se kuuluuperustettamankan-

sakoulun

nimellä,

waan

tulee olemaan jonkunlainen

haaraosasto wenäläisestä

kymnaasista Helsingissä ja

sen

opinmäärä laweampi tawallisten

kansakoulu-

jen. Kauppias Bogdanoff on koulua warten

lah-

joittanut 3,000

m:kaa

ja erityisellä keräyksellä on koottu noin 1,000

nnkaa,

jotta

tantarahasto

nyky-

ään tekee noin

4,000

nukan

waiheille. Tämän

kuun

16 p. pidettiin

iltahuwit Hämeenlinnassa saman

asian

hywäksi.

Osa koulun

kalustoa

saadaan we- näläisestä

kymnaasista Helsingistä. (Sat.)

Hippak.

sanomia. <Porwoon>.

Vaaliin onpan-

tu kirkkoherran wirkaan Iywäskylänmaaseurakunnassa:

1) Jumaluus-opin

lehtori

Iywäskylän

seminarissa

Nestor

lärwinen,2) kappalainen Kuopionkaupungin seuratun»

nassa, w.-pastoriU.F.Granit ja3) kappalainen

Perä-

seinäjoella, w.-pastori <s'. Leidenius. Ia on nämät pap- pis-miehct käsketty»vaalisaarnaa pitämään: lehtorilär- winen Maalikuun !lp:nä, »v.-pastori Granit

saman

kuun

10 p:nä ja w.-pastori

saman

kuun 17 p:nä.

Vaalia »valmistamaan mainitun kuun 2ip:nä sekä, ellei esteitä ilmaunnu, itse »vaalia

seuraawan

Huhtikuun 7

p. toimittamaan on määrätty Laukaan kirkkoherra O.

Stcnroth.

Nimityksiä

y.

m.

H.

ylh. Suomenmaan

kcn-

raalikuwernöri,kenraali-adjutanttiAdlerberg on tämän tammikuun 26 p:na nimittänyt ja määrännnt rcgistraa- torin Suomen kenraalikuweruörinkansliassa,kollegin-ases- sori

P.

V. A.

Vchsen

kielenkääntäjäksi

samaan

kans-

liaan.

Tehdystähakemuksesta on keis. senati 1:ä p:nä tätä tammikuuta suonut palkkahuonccn-inspehtorille Viipuri»

tullikammarissa A.Hirn'ille eron wirasta ja antanut

hänelle

elinkautisen pcusioniu.

Virallista tietä tulleenilmoituksen mukaan onSaksan konsuli OulussaSiemssen,Saksan»valtakunnan kanslerin suostumuksella,Saksan konsuli-asiamieycksi Raahen tulli- piiriin walinnut kauppiaan ii.A'hlqwist'in.

Rautalammin seurakunnan kirkkoherran nurkaan

kuuluu oleman 15 hakiaa,nimittäin: kirkkoherrat C. E.

Aspelund Mäntsälässä, t5. M: Borg Raahessa, I. O.

(sastrcn Hyrynsalmella, K. fti. Dahlgren lääskessä,

H.

Mman Hirwensalmella,K. C. JärnefeltKontiolahdclla,

I.

F.

Mannström Kumliugissa, M. A.

Pelkonen

Im-

pilahdella, (5. F. Neinus Alahärmässä, B. K.Sarlin Valkealassa, K. A. Snellman

Vetelissä

ja I.Naren

Suonejoella, entinen Suomen kadettikoulun pastori,w.t.

kirkkoherra Hollolassa B. A.Neinholm sekä kappalaiset G. M. Voijer Tyrwäässä ja C. D. TenlenOulaisissa.

Niin kertoo 3ap.

Uusi

oppiaine

lansakouluihin. Emon metsä-

hoito-opiston johtaja kuuluu ylä-ilmoista

saaneen

esityksen ryhtyä

tekemään metsähoidon

oppikirjaa

kansakouluja Marten.

Waan

opiston johtaja

hra

Blomqwist kuuluu

olewan siitä mielestä, että olisi

mukawampi

esitellä asia

luku-, eikä oppikirjassa.

(Sat.)

Lintulan

lahjoitusmaa

Kiwennawan

pitäjässä on tämän

kuun

6 p:nä myyty

waltioneuwos Nere-

nowille

880,000

ruplaan. Se toiwo että waltio- warasto

saisi

lunastaa

tämän awaran

lahjoitus-

maan, on

siis

taas

tällä

kertaa rauennut.

l 4 karhua 7 sutta

ja 4

ahmaa oli

Sodankylässä

ammuttu

tammikuusta

syyskuun loppuun

wiime wuonna.

20

hewosta,

joita kaiwattiin, on

luultu

joutuneen petojen

saaliiksi,

niin kertoo

Kaiku".

Tapaturma.

Tammik.

30 p. joutui

R.

Björ-

kenheim, Kellokosken

herra,

matkalla Hämeenlinnasta

Helsinkiin, rautatiellä

junan alle ja

musertui kuo- liaaksi.

synkeänä.

PEO

täällä piisaamaan asti,

"

sanoi

Thorbjörn.

Kaksi suurta säkkiä sattui hänen

eteensä, ne

hän sowitti sel- käänsä

jakantoi myllylle.

Puolessa tiessä

tuli Sce-

mund

häntä

wastaau,

mennessänsä takaisin toisia

nou-

tamaan;

isä katsahti häneen

pikaisesti, mutta ei wir- kanuut mitään. Koska Thorbjörn wuorostaan

Palasi

aitalle, tuli Scemund

häntä

wastaan kantaen

kahta

wieläki

suurempaa.

Sillä kertaa ottiThorbjörnerään aiwan pienen jakantoi

sen

myllylle; koska Scrmund

hänen

tapasi,

katsoi hän toiseen

entistä pitempään.

Siten

sattuiwat

molemmat yhtä

haawaa

aitalle.

Tänne

tuotiin

sana

Nordhaugenista",

sanoi

Scemund,

he tahtomat

siuna

ensi sunnuntaina sinne häihin."

Ingrid loi työstäänrukoileman

katseen häneen sa-

maten äiti

Wai

niin,"

wastasi

Thorbjörnkui-

wasti;

mutta

sillä

kertaa wei

hän kaksi

painawampaa säkkiä mitkä löytää

taisi. Menetkö?"

kysyiScemund

Tuo taas Synnöweä liikutti niin, että

hän

äkisti

herkesi

itkemästä, ja

katseensa

käwi epäwataiscksi, yrit- täen hymyillä loi

hän silmänsä

maahan, jälleen

het-

ken kuluttua Thorbjörniin,silloin todcllati hymysuulla.

Eiwät

he

enään

keskenänsä

puhelleet.

mutta tapa- simat kmttminki

toistensa

kädet,

ehkei

kumpainenkaan

rohjennut

toisen

kättä puristaa. Silloin wetäytyi

tyttö ääneti syrjään rupesi vyyhkiclemään

silmiänsä

ja

taswojansa

sekä

epäjärjestykseen joutuneita

hiuksiansa

nlittelcmään. Thorbjörnmietiskeli

rauhottunein

mie-

lin,

silmät

tyttöön:josko

hän

on

seudun muita

tyttöjä kainompi ja

tahtoo toisin

tawoin seurustella, elköön

kenkään

siitä

pahentuko.

Thorbjörn

seurasi

Synnöweä ftaimcumnjalle, mitä ei kaukana ollut.

Hän olisi

mielelläänkäynytkäsitys-

ten; mutta

hänestä

ikäänkuin

salainen

ääni

hänen

polvessaan

olisi

kieltänyt

häntä

tyttöönkoskemasta,

hän suuresti

kummasteli, että

sai

tytön

wicrcssäkään

astella.

Scntähden hän sanoiti

Synnöwestäero-

tcssaan: Pitkältä

aikaa siihen, koska jälleen minusta

saat Pahaa

kuulla."

Kotnna

isä

paraillacm

kantoi

jywiä aitan parwclta myllylle; sillä

seudun asukkaat

jauhattiwat

Kuuselan

myllyllä, koska

wesi heidän omissa

puroissaan oli loppunut.

Kuuselan

joki ci milloinkaan kuiwammt.

Monta

sättiä

oli kannettawana;

toiset

niistä oliwat

melkoisen suuret

ja

toiset mahdottomanki

kookkaat.

Waimowäki seisoi

läheisyydessä ja

wäänsi

waatteita kuiwamaan. Thorbjörn lähestyi

isää

ja tarttuierää-

.en

säkkiin. Ehkii

autan teitä?"

..Kyllähän ne

Itsekin

kannan",

wastasi

Scrmund, riwakkaasti

heit- täen säkin selkäänsä

ja

lähti

myllylle.

..Onhan

niitä

tulipalossa kuitenkin

häwisi

poikamallikoulun näyt- teille

lähetcttäwiä esineitä

yhteensä 39 numeroa,

joten luku

siis wäheneetin

461.

Wesitauhuun kuollut. Wiime

teskiwiikto-iltana kuoli talollinen OttoKowola Korpilahdenpitäjästä

täkäläisessä lasaretissa wesikauhuun.

Barjain arpomisessa, joka pidettiin Helsingissä tämän kuun 1p. Suomen waltion 10-talcrin pal- kinto-lainasta,

lankesiwat seuraawat

sarjat:

716, 1027, 1055, 1131, 1132, 1376, 2342, 2544, 2716, 2954, 3013, 3127, 3440, 3460, 3588, 2934, 4055, 4299, 4576, 4746, 4988, 5007, 5094, 5265,5501, 5720, 5809, 5912, 6517, 6522, 6524, 6530, 6644, 5301, 7332, 7367,7799,8430, 8757, 9180, 9434, 9795, 9961,

l

0081; 10158, 10176, 10193, 10277, 10301, 10471, 10666, 10709, 10744, 11116, 11267, 11280, 11990, 11743, 11769, 11819.

Talawaritlo.

O.

W.

S. kertoo että

Inarin

nimismies L. Nordling on ottanut takawarikkoon 600 peuraa norjalaisesta karjasta, joka oli laitu- mella Suomen puolella.

Jos

joka peuran

arwo

lasketaan ainoastaan 30 markaksi,

nousee

takawari-

kon

arwo siis

kumminkin 18,000 markkaan.

Johan

Runebergin kuwapatfasta

war-

ten owat listaan N:o 285,

scuraawat

Iywäsky-

lässä

lahjoittaneet:

K.

G. Leinberg 20 m.,

Ch.

Lydccken 8 m.,

I. T. Canth

3 m.,

N. lärwinen

5 m., Cr. Aug. Hagfors 10 m.

N. Härdh

12 m.,

K. I.

Högman10 m.,

I.

Länkclä 10 m., A. Ok-

sanen

10 m., V. Soldan 5 m., S.Hypen 3 m.,

Ch.

Forsberg5 m., M.

Erikson

5 m.,

Ch.

Nappa

5 m., A.

Westerlund

6 m.,

H. F. Flander

5 m.,

K.

L. Sarlin 5 m.,

H. Toiwola

3 m.,

setä

tulot

seminarilaioten

miimc

Joulukuun

5 päiwänä toi-

mittamista

soitannollisista iltahuwista:

136 m.50

p. Summa 266: 20p.

Kyläkirjaston

Helmikuun

numero on> ilmestynyt laajennettuna arkilla ja

sisältää: kotihartaudesta;

Profeetan wihrcä

lippu;

kertomuksia

Roman

histo- riasta; Wanhan

runoscpän näyt;

kuivauksia

Suo-

men

historiasta

(Alkukappale) ja

Viattomia

pila- juttuja; kolmen tunnin weljeys (neljällä kuwalla).

Weroitus asioista Kemin

kaupungissa on ker- rottu

Kaiulle seuraamaa:

Ei ole

tähän saakka

tehty

minkäänlaista kulunki-arwioa eikä myöskään

tehdä

tällekään wuodelle.

Weroäyriä ei myöskään ole määrätty,

sillä se

on turhaa, koska kaupunkilaiset eiwät ole

tähän saakka rasitetut minkäänlaisilla maksuilla

kaupunkiin.

Ainoastaan

pari päiwätyötä

wuodessa

talon

osalle

on kaikki

matscttawa. Kau-

pungin menot

suoritetaan kalastuksista

jaulkotiluk-

sista saatawista wuokrarahoista,

tuin myös

Hami-

nan

tuloista.

Kaupungissa ei löydy, onnellista kyllä, yhtäkään

henkilöä

eli perhekuntaa, jota

olisi

anonut,

sitä wähemmin

saanut, köyhäin

tahi

muuta

apua.

Kansakoulu

n:o

3

on ilmestynyt ja

sisältää:

Amerikan kouluista;

Ote

Lammilla

lokakuun 3 p.

1877 pidetyn kansakoulunopettajan piirituntakoko-

uksen

pöytäkirjasta;

Kotomaalta; Ilmoituksia.

Turun

eläinsuojelusseuraon markkinoilla otta- nut

hoitaakseen wiisi

nälästynyttä ja rääkättyä

he-

wosta.

Iyötälvää

multaa.

Nautjärwen pitäjän

Haa-

nalan kylän

lähiscllä metsälaitumella

on noin 20:

n

neliösylen ala kosteamultaista maata, jota karja, niin hywin

lehmät

kuin lampaat

erinomaisella halulla

ahmimat,

että koko

ala on

noin

kyynärän

sywyydeltä syöty.

Tätä

mutaa ei ole

huomattu

muuten

mitenkään

wahingolliscksi,paitsi että eläi- met

sadeaikoina

owat

waarassa

upota

sen

liejuun.

Niin kertoo )lm:lle eräs yllämainitun kylän

asu-

kas.

Ratsastaminen

rangaistu. O.

W. S:ssa

ker-

rotaan, että

Keif. senaati

on 13p. joulut,

wahwis-

tanut Oulun

raastuwan-oikeudcn

tuomion mar- rask. 6 p:ltä 1876 ja

Naasan howioikeuden

pää-

töksen

20 p.ltä tammik. 1877, jonka kautta talokas

Paawali Kesti Muhokselta tuomittiin

pidettäwäkst 2 kuuk. Oulun

läänin Mantilassa

ja

maksamaan

800m.

palkkiota, koska

hän

syysmarkkinain aikana 26 p.

syyst. 1876

Isolla

uudella

kadulla

oliröyhkeästi

ratsastanut

wätijoukon päälle ja rikkonut

rauhaa.

tuswäkeä

ja ruiskut oliwatpaikalle

ehtineet,

oli tuli

jo pääsnyt niin

suureen

maltaan,

ettei sammutta-

jille ollut

mahdollista

ajatelluttaan palamaa

huo-

neusta pelastaa,

waan heille

jäiainoastaan jäljelle estää tulta pitemmälle

lewiämästä.

Se

heille

on-

nistuikin niin, että palamastakin

huoncutscsta sen osan seinät,

joka on

semin.

joht.Leinberg'in taloon Väin, jäimät

seisomaan. Tämä

todistaa,

että sam-

mutustyöyleensä

tehtiin

hywin,

waikka

kyllä

saat-

taa muistuttaa, että wcden

tuor.ti

wälistä oli epä-

tasainen

ja

muutoinkin

joskus epäjärjestystä tuli ilmi. Myöskinoliwat ne palopurjeet, mitkä tilai-

suudessa

oli,

wiihän riittämättömät

ja sammuttajat

hiukan

tottumattomat niitä käyttämään. Hengen-

maaraan

joutui

eräs seminarin

miesoppilas, kun putoama

hirsi

paiskasi

hänet maahan tainnoksiin.

Mutta hän

on joparannut. Seminarin

omaisuutta

paloi noin 3000 4000

markan

arwosta. Kirjasto

pelastettiin

suuremmaksi osaa, erittäinkin sanan-

lennätin konttorin

päällikön

hra Vrunou'n

ja

hra Pellitän tilaisuudessa osoittamalla ncuwokkaalla

a-

wuntcolla. -

Palanut huoncus oli

makuutettu kau- punkien yleisessä makuutus-yhtiössä12,000markasta.

Tapauksen johdosta

tahtoisimme

huomauttaa, kuinka

tärkeää

on, että kaupungillamme

tosiaan olisi

palotorni jossaki syrjän kaupunginpuolisella

wiere-

mällä,jostahyminmoi

nähdä

kaupungin yli. Myös- kin pitäisi jollakin tawom laitettaman niin, että

joka

talossa asukkaat

mitä pikemmin tietämät, kun tuli on Mallallaan.

Tällä

kertaamuutamille, jotka

asumat niissä

kaupungin osissa, jotka oliwat

waa-

rapaikasta

hiukan

kauwempana, tapahtui niin, että

makasiwat makiassa

lewossa,

tietämättä

mitään

koko

tulipalosta, ennenkuin

aamulla. Josko

kaupunkimme palosammutuksecn kykencwäin

asukasten

luku lienee niin

suuri,

että

woitaisiin

menestyksellä täälläki panna Mapaehtoinen

sammutuskunta

toimeen,

sitä

emme

tohdi sanoa

enempää

kehottaen kuin

kieltäen.

Tämän selwille saamiseksi sekä

myöskin

muiden

pa-

losammutukseen

kuulumienscikkojcmme johdosta kat-

soisimme

hyödylliseksi,että piakkoin, niinkauwan kuin

wiimeinen

palo

wielä

on

tuoreessa muistissa,

kau-

pungin

asukkaat kutsuttaisiin

yhteisesti kokoon

sam-

mutuslaitoksesta

keskustelemaan.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

hänen jälkeensä periä tuon maapalstan ja kaikki ne tilukset, jotka hän sitä paitst ehkä.. on

Mutta en luule mahdolliseksi, että hänellä olisi ollut niin huonot. tiedot asiasta; Maunut otettiin

mistä ja kuka hän oli, joka wasta wieraan lähti- essä oli tapana kysyä (todellakin kaunis tapa) — niin tulette huomaamaan, etten opettajaksenne aiwo ruwcta, kuin en

kyllä ja on tässä wieläki,&#34; wastasi Thorbjörn ja sDli sa- massa sai Knuuti niin törmällensä, että oli wähällä kaatua wieressä olemaan mies joukkoon. Nyt oliwat

Sen ohessa ivoi lukija sauotusta, uiiukuiu myös tänmn kirjeen ilmaantumisesta ylipäätääu, huomaita, että matka- kumppalini ja minä, meidän taikka muiden siitä ma-

Mutta kosta Jumala sen kcrrau niin on säätänyt, niin luulen myös- kin, että hän ne woi hnwin kestää, jos häneltä waau. ei

tässä laitoksessa on walinnut seassamme, elähdyttäköön meitä aina edeskin päin. Mutta ennen kaikkea koet- takaamme turmautua Jumalaan, jolta työmme siu- naus tulee, sillä jos

ci seuraamana kesänä tule pesimään sille paikalle, missä siltä poikaset melkein sntupnuttoon surmat- tiin. Muutamien »viikkojen päästä, noin Elokuun ulussa, tawallisesti