elta4 m., kolmeneljännekseltä!lm., puolelta 2m., neljän»
konttoreissa: koko wuodelta 5 m. <U p.,kolmeneljänn.
82 p., neljännekseltä 1m.41p. -yksityiset numerot 10p.
suöneesen.
markkinoista, joita täällä
»vuosittain
pidetäänelo-
kuun ja
osaksi
syyskuun ajalla, ja joissa tamaraaon
liikkeessä
noin 150 ja 200 miljonan ruplanarmosta. Markkinapaikka kaupuugiu ulkopuolella on puodistoinecn,
hotellincen
jaasmnahuoneiueen
jo
itsessänsä
koko kaupuuki,muttatalwisaikaan asu-
wat
siinä ainoastaan
ne, jotkanäitä rakemmksia wartioitsewat.
Kaupuuki oukauuiilla
jakorkealla
paikalla, Wolg.au oikeaupuolisclla rannalla,useilla
kukkuloilla, warustettu
mouilukuisilla
puutarhoilla ja istutuksilla, jotka yuuä kaupuugiu luostarien, kirkkojen jamuiden kauniiden rakennuksien kanssa
antancwat
kesällä
»virraltakatsoen ihailtawau
näöu.Asukkaita
on 45 tuhatta, ja näyttää liikeoleman
jokseenkin
milkasta niissä
kaupungin osissa, joissarahmas
ja alhaisempikansa
toimii.Ihmeekseni
cirawiutola, johon korttieria otimme, ja jokaolipar-
hain
kaupungissa,millään
tamalla täyttänyt»si^
mistyneen"yleisön
»kohtuullisia" maatimuksia.
Ruo«ka ja muut
mirwoitukset
olimattosiu
moitteettomat,kuitenkin suhteellisesti
hymiukalliita.
Sitämas-
taau
olimat huoueet elikkä
n.s. »numerot" sekä
palmelijat
sitä
laatua,ett'ei mikääu »edistys", jostanuori
Wenäjä nykyjäänniin
paljonkerskaa,suin- kaau
miclä ollutramiutolau isäntään saakka
ulottu-nut.
Miuä otin siellä huouccn
1rupl. 50 kopeek- kaan muorokaudelta, jollahiuualla
joPietarinkin suurissa hotelleissa saadaau saugeu
hymä jasiisti huouc. Tosin
olise
jokseeukiu amara, muttahuo- uekalut
olimatwauhat
ja kuluneet, ja sängyssä ei ollut muuta kuin matrassi, jonka mari oli cpäiltä- mä ja määräämätöin; tyynyn, lakanan ja peitteenkuin
myös pyyheliinan moi kuitenkin ramintolaslasaada
erityistämaksua
mastaau. Lukko, tämä mintärkeä kapine
asunnoissa
Venäjällä,olirikkinäinen
ja
moitiin
amatasekä
lukita aiuoastaan passarin amulla, jokaitse
oli manha, omapäinen jaäreä en- tinensotamies.
Matkakumppalini, jottaottimathel-
pomman suojan,
asuimat
tietystisen
mukaan mielähuonommin. Iksi kiusa useammassa meuäläisessä hotellissa
ou muuumuassa
sekiu, että »numerot"euinnnäksccn
omatsuuremmista huoveista mälisei-
uillä
croitcttujaosia.
Tämä luultamasti ouwau- hau mcnäläiseu
pcrhccllmaltaisuudeu jäte,muttaso-
meltuu
sangen mahan uudenaikaisiin
cropalaisiin ta-poihin. Tietysti
täänlaisissa huoneissa ohuen
lau-tascinäu tähden
naapuritalituisesti häiritscmät
niiuhymiu päimillä,
kuin
erinomattain öillä,olletikin
kniu täällä ci ole tapanahotelleissa
jamuissa sen-
kaltaisissa
paikoissa pitää lukualikcisimmän lähim- mäisensä
hymästätahi
pahasta olotilasta,ellei hän satu
joku tuttawaolemaan.Toinen hankaluus
tääu-laisesta huoueiden asettamisesta
onse,
että lämpi- myys jailma niissä
eimät riipusatunnaisesta asu-
jamesta,maan niistä, joiden
huolena
onlämmittää sitä suurta uunia eli
kakluunia, jonka yksisimu taikka^
maan pienempiosa siitä koskettaa
jokaiseenhan,
olisi
yhä enemmänmieltämme
masentanut,ellei muutamiensuomalaisten
ystäwäintulo, jotkameilletahtoiwat wiimeisct
jäähywäisetheittää, olisi »vaikut-
tanut tcrweellistä
huolicui
hälwcutymistä. Sattuipa wielä uiiukin,että eräs näistäystäwistäoliwuonna 1856, jolloinPietarista läksin ensimmäiselle
matkal-leni itään, ollut
wiimeincu
maanmies, jonka kättä jäähywäisiksi puristin. Kninedellinen
matkani käwiilman
lvastoinkäyluisittä, pidin tämäumaannliehen
läsnäolon nyt tälle matkalle
lähteissäni
hywänämerkkinä. Toinen maamniehistäni oli sen
ylellisenwieraanwaraisuudcn lisäksi,
jotahiinen luonansa
olimme nauttineet, ottanut
mukaansa
putelliu jaloaja wäkewätä juotawaa, ja paiuoi
sen
awaranpääl-lysnuttuui poween, ollen tämä juotawa
sittemmin
hywään tarpeescn matkalla Nishnijn ja
Kasailin
wälillä.
Mutta —
kellosoi. Aika
on jo kulunut likelle 7 ja 15 miu., jolloinpikajunalähtee.
Wieläsil-
mäys ja kädeu lyönti ystäwille,
sitten asetumme
paikoillemme
waunuihin
jamuutaman silmänräpä- yksen kuluttua syöksee juna pois yönsynkkään pi-meyteen,
wieden
meidät mukavaan.Mannuissa ci kuitenkaan
ole pahempi oltawa.Meillä
onuimit-
täiuensimmäisen
luokan paikat, joihin erään jalon jakorkean maanmicheu
hywäntahtoisesta toimesta olimme pää-rantatieyhtiöltäsaaneet
wapaat pääsy'liput sekä
meno- että tulomatkalle. Sittenkuin pysäyspaikka tecweden nauttimista wartcu olisi-
wuutettu, alkaa
itsckukiu
walmistautua yölcwolle.Siiuä
toimessa
ci mitääuwaikeuksia
syntynytkään,sillä se
mukawa nojatuoli, jossatähäu saakka
oli is-tuttu,muuttui muutamalla yksinkertaisellatempulla, jotka tottumatoiu oppii tottuneemmalta matkatove- rilta,helposti yhtä
mukawaksi
leposijaksi.Scuraawaua päiwäuä c. pp. tulimme Mosko- waau ja ajoimme
suoraan
uishcgorodisccn rauta- ticu-pysäyspaikkaau,sillä
tällä kertaa emmeaitoneet tarkastellawanhau
tsaariukaupungiu merkillisyyksiä.Iltasella odotellessamme
postijuuanlähtöä,
jollajuvalla mcidäu
oli
mukawiu matkustaa, käyttiwät kuitenkin nuoret mattakuiuftpaliui, jotka ciwät uiiu^kuiu miuä cuncu olleet
Moskowata
uähucet, ti-laisuutta
hywäkseeu ja käwiwät Krcml'issä, miuuu jäädessäni pysäyspaikkaau iawaroitawartioimaan.
Täällä,miten Pietarissakin, ou
rautatieu
Pysäys- paikassaoiwalliueu
rawiutola, joukatähdcu
ci aikamiuullc pitkäksi käyuyt
tolverieu
poissaollessa.
Päiuwastoiu
muuttuise
hupaiseksikinsittenkuin
tu-tustuiu
pysäyspaikau piiällikkööu,öwerstiluutuautti
W:u, jossatuliu
tuntemaan ci ainoastaan maan- miehen, ivaan myöskinivanhan
ylioppilaskumppa-liu. Hau
wapautti miuut kaikestahuolesta
tawa-roideu suhteen, ja
osoitti meille odotukseu
ajallasekä matkalle lähtiessä
monta pientä palwclusta, joistahänelle
tätenlausuu kiitoksemme.
Iö imetettiin
yhtä mukawasti nishegorodisella,kuin moskowalaisellatiu rautatiellä. Kello
9 aikaanaamutta tulimme
Nishuij-Nowgorodiin.Tällä
O- kaansuussa,
Wolga-wirrau warrellaolewalla
kau- pungilla onmaineensa niistä tunnetuista suurista
(suomennos.)
Professori Ahlqwist in matkoilta.
Ensimmäinen
tirje.Beresowassa 22p.Huuhtikuuta w. 1877.
Tänne saawuin
matkakumppaliniVcrhminkanssa i/^
päiwänä tätäkuuta.Matka
Suonienpääkaupun-gista meidän
ostjaki-woguulisten
serkkujen metropo-liin
on jonkunwerran
yli 4,500 wirstaa, jostavoin
1,500wirstaa eli
Helsingistä N. Nowgoro-diiu rautatietä.
Tämäuwälin woi wähän rasi-
tusta
kärsimällä
ja hywälläkelillä
kulkea ueljässäwiikossa,
keutiesi wielä
lyhyemmässäkin ajassa ke-sällä,
jolloin höyrylaiwaawoi
käyttääN.
Nowgo-rodista Permiin
(noin 1,600 wirstaa) ja Tjume-uista
Samarowaan (noin 800 wirstaa).Meiltä tällä tiellä
(tahioikeastaan
matkallaPietarista
tänne)
kului
yli 5 wiikkoa, waikkasekä keli
ettäilnia oliwat
myötäiset,joka pitempi ajaumenekki tuli siitä,
ettäitsekussakiu suuremmassa
kaupungissalewähdimme
päiwäutahi
pari, ja että ylipäätääuwältimme
yökulkua.Tosin täänkaltainen
matkus-taminen
eroaa uykyajantawallisesta
kiireestä,mutta pitkillä
matkoilla
itä-Wcnäjällä ja Sipiriassa onse
tarpeenwaatimaa — waikka
kohta
yökorttie-rit ja
— rawintolat owatkin
jasoweltuu se sitä wähemmän
paitse hywinhoukuttelewai-
wanhojenkokemukseen,kerrottuna
senlaisissa sananlaskuissa kuiu esim. ruotsalaisessa:
hiljalleen pitkät matkatpäästääu,
tahi weuäläisessä:
jos werkkaankuljet,
uiiu
pitkälle joudut. Tämän kulkuta-wan
ynnäwähäisen warowaisuuden ansioksi,
mat-kalla ollessa,
tuleekin meidän
lukease, ett'ei
tcrweys euemmäukuin matkatawaratkaan
tännesaapuessa
olleet
sanottawasti wahinkoa
kärsineet,mikämuutenhelposti woi tapahtuakymmenen kertaapienemmillä ja
huokeammilla matkoilla
kuinmeidän.
Pietarin
jätimme 7 päiwänä maaliskuuta. Ero tästä kaupuugista,wiimeisestä,
jossamaanmiesten kanssa seurustelimme,
jossaihmisten kanssa
keskus-tellessa wielä suureksi osaksi woimmc
käyttääSuomenmolempia kieliä, ja jossa wielä
sitä
paitseoli osak-
semme
tullutmin
paljon ystäwällisyyttä ja wic- raamvaraisuutta, tämä ero painoi raskaasti sydän- tämme, kniumainittuna
päiwäuähywissä ajoin eu- ucn kello 7 illalla, tulimmemoskowalaisen
rauta-tien-pysäyspaikan
suunnattoman suureen wauxhal- liin.
Päästyämme kuormastosta,olimeillä wielä
kyllin
aikaa
antautuamietintöihin,
joidenhuolel-
lista
laatuamelu
jahälinä,
oudotilmaantumiset
ja
wieraat kielenäänet
ympärillämme pikemminenensiwät
kuinwähensiwät.
Se pitkä matka, jollenyt
olimme lähtemäisillämme
jakaikki
nehankaluu-
det, jotka epäilemättä
sen kanssa oliwat
yhteydessä,knwaantuiwat
eläwiuä eteeni, lainatenedellisestä matkastani
muotoja ja wäriä, joita pitkäwäliaika ei mielestäni
olluthaihduttanut.
Se ajatus, ettämeidät
nyttuskin enemmässä
kuinwuorokaudessa lennätettäisiin tuhaunen wirstaa kauemmaksi rak-
kaasta
kodostamme
jalähes
tuntemattomaan maa-äijänne
Tiistaina 5 päiwä Helnlikuitta
Tilaushinnat:koko wuo
.!l:o 11.
Nlosannetaan Weilin ja Olöös'inkirjakaupassaIywäskylässä joka Tiistai ja
Per-
1878.
jantai-aamu,missä myöskinilmoituksia wastaauotctaan19 p:stä pieneltäriwiltä.
—
Toimittajat: K.wöös,»vastuunalainen toimittaja,
H.
Hellssrcu,F.
Canth.nekscltä 1m.
—
Post,4 m.23 p.,puolelta2m
Ilmoista
entietääkseni »vielä
olekertaakaan
kir- jeissäni mitään maininuut. Eikäniistä
uytkään ole juuri muuta sauottawaa,kuiu
cttä kowa tuuli ja tuisku oumuutamia
päiwiärailvouuut, —
tätä näet tirjoitetaau
suuuuulaiua —
»viilvyttäuyt pos- tia ja ryöppyyttäuyt paikoinkaduille liuoksia scu-
laisia,
ettäsai
kaalata polwiaau myöteulu.ucssa
päästätseeu ctceupäin,
kuuncs lumircki kinokset
la-sotti.
Teppo.Kyytiwelwollisunden järjcstämi-
sestä.
(Jatkoa !):tccn numrroou.)
Ei
sowi ihmetellä,
että talollissiiät») inytiwelwol-lisuuden asiassa olisi toiwonut scwwansa
montahankalata kohtaa toisin muutetuksi.
Niinpä oltiinsanotussa
säädyssä jyrkästi wastaansitäkin
pykä-lää arm. esityksessä, jossa määrätään, että
saman
hcwosen
tulee, tarpeenwaaticssa,kahden
päiwässäkyytiä
tehdä,
jotapykälää »valiokunta!:., puolusti.Ei liioin hywäksytty määräystä kulun rapeudesta, eikä kuormasta, eikä myöskäänsiitä, ett'ei kyydit- sijälläole waltaa
itse
ajaahcivosiansa,
cl!'ci matkus- taja niintahdo.
Mutta kunainoastaan
pappissääty Yhtyitalollissäädynpäätöksiin,kunsitäwastaan
rita-risto ja aateli
sekä
porwarissäätynäissä kohdissa
hywaksyi
waliokunnan
tekemänehdoitutsen,
niintie- tystisaman waliokunnan
yhteensowitus-ehdoituslaa- dittiin wiimemainittujeu säätyjen päätöksenmukaan.Asian
näin ollen, täytyi talollissäädyn luopuakohtuullisista
kunmuussa
tapauk-sessa
laki jaasetus
kyytiwelwollisuudcstaolisi
jää-nyt
entiselleen. Tätä
tietysti ei kuitenkaantah-
dottu,
sillä olihan tässä ehdoituksessa
tumminkinmuutamia hclpoituksia.
Säätyjen lopullinen päätös tyytiwclwollisuuden jakestikicwaritalojcn järjestämisestäoli
näinmuodoin
pääkohdissaan
scuraawa
:Kyydin ja
kestikicwarien
pitäminen ontästälähin
parhaiten urakalla
»voimassa
pidettäwä', jossa tar-koituksessa
tämä toimi on julkisella huutokaupalla tarjottawa,sekä,
jos jokusen siinä tilaisuudessa
ottaa
ilman
muutapalkkiota,kuin
minkä tyytipaltta tekee, onse hänelle
anncttawa, jos muuten kuwer-nöri hänen
hywämaineisekstsetä
toimeensowcliaaksi
näkee, ja jos
hänellä
ontakaus;
Kyytiraha tekee kaupungissa 30 penniä jamaalla 16 penniä lyhyeltä ivirstalta, johonmyöskin
kaikessa
tapauksessa on korwaus tyyditsijän ajokatujen käyt-
tämisestä
luettu;Matkustaja, joka käyttää kyyti
hewosta
ei ole oi-keutettu ajamaan nopeammin kuin
wirstan seitse- mässä minuutissa,
lukuun ottamattasitä
aikaa,joka menee,
sekä
että, joskatsi
täysi-kaswanutta
henkeä
ynnä kyytimiehcnkanssa
ajawatkaikki
yhdellähewosella,
nopeus supistetaan wirs-tatsi
yhdeksässäminuutissa;
Kyytimies
olkoon
welwollinenseuraamaan
mat-kustawaista, mutta
hänellä älköön olko
waltaaitse
ajaa
hewosiansa
ellei matkustaja niintahdo;
Kirje Iywäskylästä.
Maailma »viisastuu —
se
on totuus, jotaei keukääu kieltäue. Vai
kuiuka?Olisikohan esim.
kukaan
Mnuramclaisista
»viime lvnonnanäillä
ajoin woinut uskoa, että tänä »vuonnaihmisääni scllvään kuuluisi heidäu
kylästään aina Iywäskylän kan-puukiiu?
Ia kuitcukin se mahdottomuus mahdol- liseksi
muuttuisen
pienenkoneen
awulla, jotatelc- phoniksinimitetään.
Tuota pikaa on näitä koneita lewinnyt ja tullut käytäntöön,tehokkailla
kokeilla jatutkimuksilla
mitä yhä täydellisimmiksi muodoste- taan ja—
kukapaanvauueckaau, miukä merkityk-
sen
tämäkeksintö tulewaisuudessa saalvuttaakaau!
Mutta
mitäsauotaau siitä Anlcrikassa
tehdystäwieläkiu
uudemmasta kcksiuuöstä, joukakauttakuinka
pitkät puheet
tahausa »voidaau
metallilcwynkanssa lähettää toiseen
paikkaan maailmaa, jossaue aiwaulähettäjä» omalla ääucllä kertoo koko puheeu, wic- läpä
uudistaakiu sev
satoja jatuhausia
kertoja.Tämä
kuuluu mahdottomalta, luutta aiwautosi- asiana sitä
puhutan»Amerikasta
ja Euglauuista.Kuiuka
käyucewaau
pikakirjoitustaiteen kaussa, jos tämäkeksiutö
paikkausa pitää;sillä onhan
paljoaluonuikkaampaa panua metallilewy puhujau
suuu
etce» ja
sitten kaikessa mukawuudessa omassa suo-
jassaan, omau pöytäusä
ääressä
kirjoittaa puhe paperille,scu mukaa»
k»ivedessä
olewametalli-
lclvy
sen kertoo.
Wielä
kolmanncnhn
yhtätummalliseu keksiunön
on nykyaika ilmituouut, mm.
sev,
ettäilm
au,—
juuri tuou
samau
ilman, jotakeuh'oilla
hengitäm-me,
woi
muuttaauestemmäiseksi
jcllilultawasti
kohdakkoin
jähmcäksikinaineeksi. Ken
takaa,ett'ci
jälkimaailmawielä
tämänkeksillnöu
nojassa ncu-lvottelc kciuoa, millä woi
retkeillä korkealle
ylä- ilmoihin,—
keutiesi kuiuka
kauas. Siitä taastulee
luouuollisena seurauksetta
olemaause,
ettäitsemurhia ei
euääu tapahdu, sillä, josko jokukyl-lästyykin
elämääu
täällämurheeu laaksossa,
niinpääseehän
siitä
helpostikuu
pistää waauriittäwän määränilmaa
ewäskonttiin ja keksitylläkeinolla
matkustaa jokokuuhuu taikka
otawaan taikkamihin
taiwaankappaleescu waiu
mieli
tekee.Tämä
nytWiime torstai-iltana
klo 10 ja 11 wälillä,kunuseimmat
kaupunkilaisista jo oliwatehtineet
mennäleivolle, pääsi tuli
irti
nikkariJohnsson
wainajansiinä huoneukscssa,
joka onseminarin mallitoulun
poika-osastolla wuokrattuna.Tulen,
jota luulta- wasti oli päässyt jostakin uuninpiipunrci'ästä wälikattoon
Iywäsjärwen puolisellahuoneuksen
o-salla, huomasiwat ensiksi likimmäiset
naapurit.Nu-
pesiwat
sentähden herättämään sikeään
uneen nuk-kuneita
talonasukkaita
jamuita likellä
olewia.Tuli
mahtoi
jo kauwanolla
kytenytsitä
ennenullakolla, koska sawua
josilloin
löimaahan läheisiin
taloi-hin
niin, etteitahtonut nähdä ulkona
käydä.Koh-
datkoon saapui paikalle muitakin, jotka oliwat
sat-
tuneet
liitteellä
olemaan ja kunseminarin
kellonsoitto
eituulessa woinut
kuuluakauwaksi,
rupesi-wat likipaikkain
asukkaita herättämään. Mutta
kauwan aikaa kului,
ennenkuin kirkonkelloilla merk-
tiä ruwettiin antamaan.Kun
enemmänsammu-
Synnöwe Miwäkumpu.
Kirjoittanut Björnstjcrne-Björn
s
on.(Suomennos.) (Jatkoa 10:teen n:roon.)
..Odotapahan
wähän;"
arweli edellinen, tyttöönkatsomatta. — „ Toisen
kerran," kuuluihiljainen»vas-
taus.
Siihen
olleepitkältä". Tyttökatsahti
ylös.Thorbjörn taas häneen, mutta
hetkinen
kului, ennen-kun puheesen ryhtyiwät.
Istuhan
taas,"sanoi Poika hämillänsä. —
En
istu," wastasi tyttö ja jäiseiso-
maan. Thorbjörn
tunsi
uhkanuelisyydeupaisulvanpo- lvessaan, muttasilloin
ryhtyi Synnölvetoiselle ihan
odottamattomaan
toimeen; hän
astui askeleenlähem-
mäksi,
kumartui
Thorbjöruin puoleen jakatsoi häntä
hymyten
silmiin. Oletko »vihoissasi
minulle?" Ia kun poikakatsoi
ylös,itkihän.
En,"»vastasi Thor-
björnpunehtuen korlvia myöten.
Hän
ojensi kätensä; mutta koskahänen silmänsä
olilvat kyyneleitä täynnä, ei tyttö
sitä
huomannut, ja toinen »vetisen takaisin. Wiimein sanoi hän: Sinä
sen siis
kuulit?"—
Kuulin",»vastasi
Synnölve jakatsahti
hymyellen Thorbjörniin;muttasilmissä kiilsi
äskeistä useampi kyynel;
hän
ei tietänyt mitätehdä
ja
sanoa; sentähden hän lausui: Ehkä
olen ollutkowin häijy". Tuo
sanottiin
ailvan sälvyisästi;tyttöloi silmänsä
alas puoleksitoisaalle
kääntyen:Elä tuomitse
seikkoja, joita et tunne."Niini
oli itkun tu-kahuttama,
ja Thorbjörninmieli käwi kowin pahaksi;hän ka»vi omissa silmissään
lapsenkaltaiseksi
jasa-
noiki
sentähden
paremman puutteessa: Pyydän sinua,suo se minulle anteeksi."
Muttasilloinkos hän
»vastaitkuun
Puhkesi.
Sitä ci Thorbjörn woiuut sietää,waan lähestyi, otti tyttöä wyötäyksestä ja
kumartuihc häuccu.
Synuöwe, pidätköhäliniinua oikciuhywänä?^—
Pidän," nyykähytti tämä.—
,Muttaci
se si-
nulle onuea tuota?" Tyttö ci wastannut.
Mutta
eise sinulle
onnea tuota?" toistihau.
Toinen itki katkerammin kuiumilloinkaan
jatahtoi
wctäytyäpois.Synnöwe!
sanoi
Thorbjörn jasulki hänen
lujemminsyliinsä. Synnöwe nojautui Thorbjörniu; ja itki.
Tule, puhelkaamme wäliän keskcuäinme",
sanoi
Thorbjörn ja auttoihäntä
istumaan kauerwikkoon;itse istahti hän
tytön»viereen. Tämä pyyhkicli sil-miänsä
ja koki hymyillä; mutta ei tuotahtonut
me-nestyä. Thorbjörn piteli Synnöwcn kättä,
häntä silmäellcn.
Armas, mintähden
ensaa
tullaPäilvä-
kummulle?"
—
Toinen oli ääneti—
Etkö
milloin-kaan ole
sitä
Pyytänyt?"—
Tyttöyhä oli »vaiti.
—
Mintähden
et olesitä
tehnyt?".—
En
rohjennut."»vastasi tämä tuskin knultawasti.
Thorbjörn synkistyi, koukisti toista jalkaansa, ja
Polwecn
kyynäs»varttansa
tukien,nojasihän Päätänsä
käteen
.... „
Sillä tawoin ensinne
milloinkaan Pääse,"sanoi hän
lopulta.Vastauksen asemesta
ny-kicli tyttökancrwia. Kyllähän
.... ehkä
olcuhar-
joittanut
....
sopimattomia.... Tulisihan
kuinminkiminua
»vähän sääliä ....
Häijy en ole (hän »vaikenimuutamaksi silmän
räpäykscksi),olenhan
»vielä nuo-riki
....
»väkiin yhtäkolmatta... .Minä" ...
(eihän heti
»voinut pitkittää)—nmtta sen,
jokaoikein Pitäisi
minusta", toisti hän,... „ tulisi
kumminki,"ja
tähän se
kokonaan päättyi. Silloin knulihän
»vie-restään hiljaisen äänen.
Niin
etsaa ...
et tiedämiten paljon eräs
...
Ensitä
edes In.qridillcroh-
kenesanoa" ...
(jasitten
taas katkerasti itkien)Minä ...
kärsin...
kowin" Thorbjörnkietoi tasi-wartensa hänen marrellensa
jasulki hänen
syliinsä.Puhn wauheinmillcsi^
kuiskasi hän, janähdä
saat,että kaikki käy hywin.
—
Käyköönsinun tahtosi
mukaan"
kuiskasi
tyttö.—
Minun tahtoni
mukaan?"—
Silloin kääntyi Synnöwe päin ja kietoi käsiwar-tensa
Thorbjörninkaulalle. »Joskosinä
pitäisit mi-nusta niin paljon knin minä
sinusta!" sanoi hän har-
taasti hymyilyn yrityksellä.
—
Sitäkö en tekisi?, kysyi Thorbjörn
hellästi
hiljaisella äänellä.—
et;
sinä
ethuoli
ncmuoistani,sinä
tiedät, mikä mei-Et
dät woi yhteen saattaa, jakumminkaan
etsitä
teeMinkätähden et?" —
Ia kerran alkuun päästyään pitkitti
hän
yhtä mittaa:Herra
Jumala, jos tietäisit,miten olen odottanut
sitä
Päiwää, jolloinsaisin sinut nähdä PäiwäklMlmulla.
Mutta aina täytyy kuullajotain sopimatonta,
—
ja wieläpäwanhenunat itse
sen
tuomat minunkuultawakseni". —
Silloin
asia
äkisti walkcnihänelle; häll
tajusi nytselwään
Syn-nöwen käyskentclcwän Päiwäkummulla, odotellen rau-
haisaa
hetkeä, jolloinhän iloisesti woisi
Thorbjörninkanssa
astua wanhempainsa eteen;—
muttasellaista
ei Thorbjörn
hänelle suonut.
Synnöwe, tuon
olisit
ennensanonut!" — Enkö
sitä
ole tehnyt?" --Et
näin".—
Tyttöwähän
aprikoi asiaa;
sitten lausui hän asetellen
wyöliinaansa pienillelaskoksille: Ehkä se
jäi sanomatta, koska—
puuttui
rohkeutta".
Mutta tuo, että Synnöwehäntä
pelkäsi,
sai hänen mielensä
niinkiihkeäksi,
ettähän ensi
kerraneläissänsä suuteli
tyttöä.Jokaisella
olkoon kaupungissatahi
maalla oikeussaada
knytihewoncnitsellensä
ja matlatapincillensa, mutta tawarain ja muuttolaluinsetä
muunsem-
moisen
kuljettamiseenälköönllwtihewosta
annettako;älköönmyöskäänpäihtyneellä
henkilöllä
otto oikeuttasellaista saada.
kumminkin
on»vastaiseksi
pelkkiätnlcwaisuudcu
uuelmia waau. Mutta
tosi asia
on, että joskaikkiihmisjärjcu ja veron uykyisetkiu tuotteet
kerättäisiiu
ja
—
pautaisiiuBaabeliu torui.kokoou,tulisi siitä
warmaaukiu jokotoPaawin
terwcyden tila ei kuulu olcwau niintään huono, kuiusitä
eunell outuuleteltu.
Sen mu- kaau, kuuH.
D. tietää kertoa, onhänellä tosin usein
hengenahdistusta, joka kestää wäliin neljän-neksen
tuntia, mutta näitäkohtauksia
eiwäthäueu lääkäriusä
evää»vaarallisitta
pidä. Jalat owatmyöskin niin
heikot,
ettäkäwelemiueu
uiillä onmelkein
mahdotonta, - mutta ci paawisiitä huo- lellisua
ole, waau paucepaasiasta
»välistälcikkiä-
kiu. Niiupä tapahtuiwuosi
sitteu, että eräs wai-waloiueuraukka, jokamuka
luuli
paawiusukau ha-
uet parautaueeu,
kiirehti
Romnau, jossakertoi tä-mäu
ihlueeu
ja laskikiitollisena
tarpeettomiksi tul»leet
sauwausa
paawin jalkain juureen. Se täy-tyy tunnustaa,^
sauoi
paawi,että
teillä ou hywä ouui.Tcidäu
jalkaune owatparautuuectkuu olette käyttäucet waau yhtäaiuoata
minun sutistaui, j«waikka
minä joka päiwä pidän jaloissanikahta snkkaa, niin
näette,missä tilaisuudessa
yhtätaittiolen!"
Rauhan sanoman
johdosta oli kaupunki eilen illalla juhlawalkeilla walaistu.Wiime
tulipalon johdosta.Wiime
tulipalossawahinkoa kärsineitten seminarin
oppilaitten hywätsi pidetääntämän
kuun 20 p.mies-seminarin
woi-mistelusalissa awuliaisuuteen,
arpajaisetjonkaseminarin nuoriso
jakatsoen siihen useimmissa suureen
tulipaloissa on
osoittanut
kaupungillemmekehoittai- simme
kaupunkilaisia hywäntahtoiscsti muistamaan arpajaisia pienillä lahjoilla, joitasemin.
johtajatarneiti
Ch.
Lydeckenkiitollisuudella
wastaanottaa.Pariisin
näyttelyynkerroimme wiime numerossa
täkäläisestä seminarista
ynnämallikouluista lähe-
tettäwän yhteensä 500 numeroa.
Näistä wiime Wcnäläistä koulua
ollaanhankkeissa
puuhaamaanHämeenlinnan
kaup. Se kuuluuperustettamankan-sakoulun
nimellä,waan
tulee olemaan jonkunlainenhaaraosasto wenäläisestä
kymnaasista Helsingissä jasen
opinmäärä laweampi tawallistenkansakoulu-
jen. Kauppias Bogdanoff on koulua warten
lah-
joittanut 3,000
m:kaa
ja erityisellä keräyksellä on koottu noin 1,000nnkaa,
jottatantarahasto
nyky-ään tekee noin
4,000
nukanwaiheille. Tämän
kuun16 p. pidettiin
iltahuwit Hämeenlinnassa saman
asian
hywäksi.Osa koulun
kalustoasaadaan we- näläisestä
kymnaasista Helsingistä. (Sat.)Hippak.
sanomia. <Porwoon>.
Vaaliin onpan-tu kirkkoherran wirkaan Iywäskylänmaaseurakunnassa:
1) Jumaluus-opin
lehtori
Iywäskylänseminarissa
Nestorlärwinen,2) kappalainen Kuopionkaupungin seuratun»
nassa, w.-pastoriU.F.Granit ja3) kappalainen
Perä-
seinäjoella, w.-pastori <s'. Leidenius. Ia on nämät pap- pis-miehct käsketty»vaalisaarnaa pitämään: lehtorilär- winen Maalikuun !lp:nä, »v.-pastori Granit
saman
kuun10 p:nä ja w.-pastori
saman
kuun 17 p:nä.Vaalia »valmistamaan mainitun kuun 2ip:nä sekä, ellei esteitä ilmaunnu, itse »vaalia
seuraawan
Huhtikuun 7p. toimittamaan on määrätty Laukaan kirkkoherra O.
Stcnroth.
Nimityksiä
y.
m.H.
ylh. Suomenmaankcn-
raalikuwernöri,kenraali-adjutanttiAdlerberg on tämän tammikuun 26 p:na nimittänyt ja määrännnt rcgistraa- torin Suomen kenraalikuweruörinkansliassa,kollegin-ases- sori
P.
V. A.Vchsen
kielenkääntäjäksisamaan
kans-liaan.
Tehdystähakemuksesta on keis. senati 1:ä p:nä tätä tammikuuta suonut palkkahuonccn-inspehtorille Viipuri»
tullikammarissa A.Hirn'ille eron wirasta ja antanut
hänelle
elinkautisen pcusioniu.Virallista tietä tulleenilmoituksen mukaan onSaksan konsuli OulussaSiemssen,Saksan»valtakunnan kanslerin suostumuksella,Saksan konsuli-asiamieycksi Raahen tulli- piiriin walinnut kauppiaan ii.A'hlqwist'in.
Rautalammin seurakunnan kirkkoherran nurkaan
kuuluu oleman 15 hakiaa,nimittäin: kirkkoherrat C. E.
Aspelund Mäntsälässä, t5. M: Borg Raahessa, I. O.
(sastrcn Hyrynsalmella, K. fti. Dahlgren lääskessä,
H.
Mman Hirwensalmella,K. C. JärnefeltKontiolahdclla,
I.
F.
Mannström Kumliugissa, M. A.Pelkonen
Im-pilahdella, (5. F. Neinus Alahärmässä, B. K.Sarlin Valkealassa, K. A. Snellman
Vetelissä
ja I.NarenSuonejoella, entinen Suomen kadettikoulun pastori,w.t.
kirkkoherra Hollolassa B. A.Neinholm sekä kappalaiset G. M. Voijer Tyrwäässä ja C. D. TenlenOulaisissa.
Niin kertoo 3ap.
Uusi
oppiainelansakouluihin. Emon metsä-
hoito-opiston johtaja kuuluu ylä-ilmoista
saaneen
esityksen ryhtyä
tekemään metsähoidon
oppikirjaakansakouluja Marten.
Waan
opiston johtajahra
Blomqwist kuuluu
olewan siitä mielestä, että olisi
mukawampi
esitellä asia
luku-, eikä oppikirjassa.(Sat.)
Lintulan
lahjoitusmaaKiwennawan
pitäjässä on tämänkuun
6 p:nä myytywaltioneuwos Nere-
nowille880,000
ruplaan. Se toiwo että waltio- warastosaisi
lunastaatämän awaran
lahjoitus-maan, on
siis
taaställä
kertaa rauennut.l 4 karhua 7 sutta
ja 4ahmaa oli
Sodankylässäammuttu
tammikuusta
syyskuun loppuunwiime wuonna.
20hewosta,
joita kaiwattiin, onluultu
joutuneen petojensaaliiksi,
niin kertooKaiku".
Tapaturma.
Tammik.
30 p. joutuiR.
Björ-kenheim, Kellokosken
herra,matkalla Hämeenlinnasta
Helsinkiin, rautatiellä
junan alle jamusertui kuo- liaaksi.
synkeänä.
—
PEOtäällä piisaamaan asti,
"
sanoi
Thorbjörn.Kaksi suurta säkkiä sattui hänen
eteensä, nehän sowitti sel- käänsä
jakantoi myllylle.Puolessa tiessä
tuli Sce-mund
häntä
wastaau,mennessänsä takaisin toisia
nou-tamaan;
isä katsahti häneen
pikaisesti, mutta ei wir- kanuut mitään. Koska Thorbjörn wuorostaanPalasi
aitalle, tuli Scemund
häntä
wastaan kantaenkahta
wieläki
suurempaa.
Sillä kertaa ottiThorbjörnerään aiwan pienen jakantoisen
myllylle; koska Scrmundhänen
tapasi,katsoi hän toiseen
entistä pitempään.Siten
sattuiwat
molemmat yhtähaawaa
aitalle.—
Tänne
tuotiinsana
Nordhaugenista",sanoi
Scemund,he tahtomat
siunaensi sunnuntaina sinne häihin."
Ingrid loi työstäänrukoileman
katseen häneen sa-
maten äiti
— Wai
niin,"wastasi
Thorbjörnkui-wasti;
muttasillä
kertaa weihän kaksi
painawampaa säkkiä mitkä löytäätaisi. Menetkö?"
kysyiScemundTuo taas Synnöweä liikutti niin, että
hän
äkistiherkesi
itkemästä, jakatseensa
käwi epäwataiscksi, yrit- täen hymyillä loihän silmänsä
maahan, jälleenhet-
ken kuluttua Thorbjörniin,silloin todcllati hymysuulla.
Eiwät
he
enäänkeskenänsä
puhelleet.—
mutta tapa- simat kmttminki
toistensa
kädet,ehkei
kumpainenkaanrohjennut
toisen
kättä puristaa. Silloin wetäytyityttö ääneti syrjään rupesi vyyhkiclemään
silmiänsä
jataswojansa
sekä
epäjärjestykseen joutuneitahiuksiansa
nlittelcmään. Thorbjörnmietiskeli
rauhottunein
mie-lin,
silmät
tyttöön:joskohän
onseudun muita
tyttöjä kainompi jatahtoo toisin
tawoin seurustella, elköönkenkään
siitä
pahentuko.Thorbjörn
seurasi
Synnöweä ftaimcumnjalle, mitä ei kaukana ollut.Hän olisi
mielelläänkäynytkäsitys-ten; mutta
hänestä
ikäänkuinsalainen
äänihänen
polvessaan
olisi
kieltänythäntä
tyttöönkoskemasta,hän suuresti
kummasteli, ettäsai
tytönwicrcssäkään
astella.—
Scntähden hän sanoiti
Synnöwestäero-tcssaan: Pitkältä
aikaa siihen, koska jälleen minustasaat Pahaa
kuulla."Kotnna
isä
paraillacmkantoi
jywiä aitan parwclta myllylle; silläseudun asukkaat
jauhattiwatKuuselan
myllyllä, koska
wesi heidän omissa
puroissaan oli loppunut.Kuuselan
joki ci milloinkaan kuiwammt.Monta
sättiä
oli kannettawana;toiset
niistä oliwatmelkoisen suuret
jatoiset mahdottomanki
kookkaat.Waimowäki seisoi
läheisyydessä jawäänsi
waatteita kuiwamaan. Thorbjörn lähestyiisää
ja tarttuierää-.en
säkkiin. Ehkii
autan teitä?"—
..Kyllähän ne
Itsekin
kannan",wastasi
Scrmund, riwakkaastiheit- täen säkin selkäänsä
jalähti
myllylle...Onhan
niitätulipalossa kuitenkin
häwisi
poikamallikoulun näyt- teillelähetcttäwiä esineitä
yhteensä 39 numeroa,joten luku
siis wäheneetin
461.Wesitauhuun kuollut. Wiime
teskiwiikto-iltana kuoli talollinen OttoKowola Korpilahdenpitäjästätäkäläisessä lasaretissa wesikauhuun.
Barjain arpomisessa, joka pidettiin Helsingissä tämän kuun 1p. Suomen waltion 10-talcrin pal- kinto-lainasta,
lankesiwat seuraawat
sarjat:716, 1027, 1055, 1131, 1132, 1376, 2342, 2544, 2716, 2954, 3013, 3127, 3440, 3460, 3588, 2934, 4055, 4299, 4576, 4746, 4988, 5007, 5094, 5265,5501, 5720, 5809, 5912, 6517, 6522, 6524, 6530, 6644, 5301, 7332, 7367,7799,8430, 8757, 9180, 9434, 9795, 9961,
l
0081; 10158, 10176, 10193, 10277, 10301, 10471, 10666, 10709, 10744, 11116, 11267, 11280, 11990, 11743, 11769, 11819.Talawaritlo.
O.W.
S. kertoo ettäInarin
nimismies L. Nordling on ottanut takawarikkoon 600 peuraa norjalaisesta karjasta, joka oli laitu- mella Suomen puolella.
Jos
joka peuranarwo
lasketaan ainoastaan 30 markaksi,
nousee
takawari-kon
arwo siis
kumminkin 18,000 markkaan.Johan
Runebergin kuwapatfastawar-
ten owat listaan N:o 285,
scuraawat
Iywäsky-lässä
lahjoittaneet:K.
G. Leinberg 20 m.,Ch.
Lydccken 8 m.,
I. T. Canth
3 m.,N. lärwinen
5 m., Cr. Aug. Hagfors 10 m.
N. Härdh
12 m.,K. I.
Högman10 m.,I.
Länkclä 10 m., A. Ok-sanen
10 m., V. Soldan 5 m., S.Hypen 3 m.,Ch.
Forsberg5 m., M.Erikson
5 m.,Ch.
Nappa5 m., A.
Westerlund
6 m.,H. F. Flander
5 m.,K.
L. Sarlin 5 m.,H. Toiwola
3 m.,setä
tulotseminarilaioten
miimcJoulukuun
5 päiwänä toi-mittamista
soitannollisista iltahuwista:
136 m.50p. Summa 266: 20p.
Kyläkirjaston
Helmikuun
numero on> ilmestynyt laajennettuna arkilla jasisältää: kotihartaudesta;
Profeetan wihrcä
lippu;kertomuksia
Romanhisto- riasta; Wanhan
runoscpän näyt;kuivauksia
Suo-men
historiasta
(Alkukappale) jaViattomia
pila- juttuja; kolmen tunnin weljeys (neljällä kuwalla).Weroitus asioista Kemin
kaupungissa on ker- rottuKaiulle seuraamaa:
Ei oletähän saakka
tehtyminkäänlaista kulunki-arwioa eikä myöskään
tehdä
tällekään wuodelle.
Weroäyriä ei myöskään ole määrätty,sillä se
on turhaa, koska kaupunkilaiset eiwät oletähän saakka rasitetut minkäänlaisilla maksuilla
kaupunkiin.Ainoastaan
pari päiwätyötäwuodessa
talonosalle
on kaikkimatscttawa. Kau-
pungin menot
suoritetaan kalastuksista
jaulkotiluk-sista saatawista wuokrarahoista,
tuin myösHami-
nan
tuloista.
Kaupungissa ei löydy, onnellista kyllä, yhtäkäänhenkilöä
eli perhekuntaa, jotaolisi
anonut,
sitä wähemmin
saanut, köyhäintahi
muutaapua.
Kansakoulu
n:o3
on ilmestynyt jasisältää:
Amerikan kouluista;
OteLammilla
lokakuun 3 p.1877 pidetyn kansakoulunopettajan piirituntakoko-
uksen
pöytäkirjasta;Kotomaalta; Ilmoituksia.
Turun
eläinsuojelusseuraon markkinoilla otta- nuthoitaakseen wiisi
nälästynyttä ja rääkättyähe-
wosta.
Iyötälvää
multaa.
Nautjärwen pitäjänHaa-
nalan kylän
lähiscllä metsälaitumella
on noin 20:n
neliösylen ala kosteamultaista maata, jota karja, niin hywin
lehmät
kuin lampaaterinomaisella halulla
ahmimat,että koko
ala onnoin
kyynäränsywyydeltä syöty.
Tätä
mutaa ei olehuomattu
muuten
mitenkään
wahingolliscksi,paitsi että eläi- metsadeaikoina
owatwaarassa
upotasen
liejuun.Niin kertoo )lm:lle eräs yllämainitun kylän
asu-
kas.
Ratsastaminen
rangaistu. O.W. S:ssa
ker-rotaan, että
Keif. senaati
on 13p. joulut,wahwis-
tanut Oulun
raastuwan-oikeudcn
tuomion mar- rask. 6 p:ltä 1876 jaNaasan howioikeuden
pää-töksen
20 p.ltä tammik. 1877, jonka kautta talokasPaawali Kesti Muhokselta tuomittiin
pidettäwäkst 2 kuuk. Oulunläänin Mantilassa
jamaksamaan
800m.palkkiota, koska
hän
syysmarkkinain aikana 26 p.syyst. 1876
Isolla
uudellakadulla
oliröyhkeästiratsastanut
wätijoukon päälle ja rikkonutrauhaa.
tuswäkeä
ja ruiskut oliwatpaikalleehtineet,
oli tulijo pääsnyt niin
suureen
maltaan,ettei sammutta-
jille ollut
mahdollista
ajatelluttaan palamaahuo-
neusta pelastaa,
waan heille
jäiainoastaan jäljelle estää tulta pitemmällelewiämästä.
Seheille
on-nistuikin niin, että palamastakin
huoncutscsta sen osan seinät,
joka onsemin.
joht.Leinberg'in taloon Väin, jäimätseisomaan. Tämä
todistaa,että sam-
mutustyöyleensä
tehtiin
hywin,waikka
kylläsaat-
taa muistuttaa, että wcden
tuor.ti
wälistä oli epä-tasainen
jamuutoinkin
joskus epäjärjestystä tuli ilmi. Myöskinoliwat ne palopurjeet, mitkä tilai-suudessa
oli,wiihän riittämättömät
ja sammuttajathiukan
tottumattomat niitä käyttämään. Hengen-maaraan
joutuieräs seminarin
miesoppilas, kun putoamahirsi
paiskasihänet maahan tainnoksiin.
Mutta hän
on joparannut. Seminarinomaisuutta
paloi noin 3000 4000
markan
arwosta. Kirjastopelastettiin
suuremmaksi osaa, erittäinkin sanan-
lennätin konttorin
päällikönhra Vrunou'n
jahra Pellitän tilaisuudessa osoittamalla ncuwokkaalla
a-wuntcolla. -
Palanut huoncus oli
makuutettu kau- punkien yleisessä makuutus-yhtiössä12,000markasta.Tapauksen johdosta
tahtoisimme
huomauttaa, kuinkatärkeää
on, että kaupungillammetosiaan olisi
palotorni jossaki syrjän kaupunginpuolisella
wiere-
mällä,jostahyminmoinähdä
kaupungin yli. Myös- kin pitäisi jollakin tawom laitettaman niin, ettäjoka
talossa asukkaat
mitä pikemmin tietämät, kun tuli on Mallallaan.Tällä
kertaamuutamille, jotkaasumat niissä
kaupungin osissa, jotka oliwatwaa-
rapaikasta
hiukan
kauwempana, tapahtui niin, ettämakasiwat makiassa
lewossa,tietämättä
mitäänkoko
tulipalosta, ennenkuin
aamulla. Josko
kaupunkimme palosammutuksecn kykencwäinasukasten
luku lienee niinsuuri,
ettäwoitaisiin
menestyksellä täälläki panna Mapaehtoinensammutuskunta
toimeen,sitä
emme
tohdi sanoa
enempääkehottaen kuin
kieltäen.Tämän selwille saamiseksi sekä
myöskinmuiden
pa-losammutukseen
kuulumienscikkojcmme johdosta kat-soisimme
hyödylliseksi,että piakkoin, niinkauwan kuinwiimeinen
palowielä
ontuoreessa muistissa,
kau-pungin