Kirje Jyväskylästä · DIGI

IyUiiislylilstii,

LllMantllina Kesäkuun ^{6 p:nä.}

Tilaushinta:

Koto ^wuodelta 3 m.^"— p.

Kolmeneljtinneks ₂

„

₂₅

„

Puolelta ..

¹

^„

^{50 ,^}

p^ptji^vm * * * * * *^^^^^^^^^^^^^^^^"i

IlMiistliliistä. ^misen

_{jasta ei}^merkkiä.mielä marmuudella mitään tiedetä.

^Asia

^on

^hämärä

^ja

^murhaa-

Wilja.

Toinen

surkea kohtalo

kuuluu wielB lvii-

kon tapauksiin. Muutamat

miehet

^johtlwat

eräänä ^päimänä tukkilauttaa ^Äijälän

salmes-

ta kaupunginrantaan päin. Kuinka tienesti sattunut,niitt ^pyörähti

menhe

^{nurin ja}

miehet

putosimat meteen.

Toiset

^kuitenki

osasimat

uida ja ^pelastimat niin ^muodoin henkensä,

mutta yksi jäi. Tämän kerrotaan ^ja

muosi

takaperin

samanlaisessa toimessa

^{kerran jou-}

tuneen hengen

maaraan,

jolloin yksi tomereiS- taan myös

hukkui.

^{Siitä mainaja oli niin}

pelästynyt,että

hän heti erosi

toimestaan ja päätti ei kuuna päimänä enään

lähteä

^tukin

uitantoon.

Mutta

tällä kertaa

faimat

^muut

houkutelluksi hänet

päätöksestänsä luopumaan ja mastoin

mielisesti

mentyään joutui

hän

kumminli näin tamoin meden

uhriksi.

Viime

leskilviikkona

j. p. p. oli ampuma-

seuramme

toimeenpannut kilpa-ammunnan ja kilpa-soudun. Tämä oli ^jo toinen kerta, kun

se

^{näin koki}

saada

^{yhteistä ja kaikin puolin}

kiitosta

ansaitsemaa humitusta

eleelle. Waan pahaksi

onneksi

tuli mielcl nytkin näkymiin, etteimät

tämänlaatuiset

raltistuttaMat

huwi- tukset

ole moittaneet yleisempää

mielisuosiota,

koska

osallisiksi

^oli

itsensä

ilmoittanut: am-

pumiseen ainoastaan 8 ja

soutuun

¹³

hen-

keä. Niistä oli

sittekin

melkeen kaikki kau- punkilaisia,

maitta,

miten olemme

kuulleet,

seuran

toimo japäätarkoitus juuri

olisi,

että

saada

^{tämän tienoon}

kansaa

^ottamaan

osaa

näihin kilmoituksiin.

Ammunnasta tulimyös-

kin

ilmi,

että harjoitteleminen ampumisessa on laiminlyöty, joka todistaa, ettei intoole pysynyt oikeen mirkeänä. Samaten on

sou-

duukin

laita; sillä

^{mielä tällä}

^kertaa,

^niinkuu

edelliselläkin,

nähtiin ^sangen

^{monen masta}

soudun

alotettua oleman puuhassa

hankkia itselleen

^menettä. Nukkuma into näyttää niinmuodoin

heräämän

^masta

^sitte,

^kun

näh-

dään kilpailun ulottaneen! Eräs

seikka

^kil-

pasoudussa on meistä

saanut

^olla liika alku- peräisellä kannalla .Nyt, mitenmiime

kesänä-

kin, käytettiin yhtä ja

samaa

^menettä

use-

ammalta soutajalta. Niin lauman kun

sen-

lainen

mapaus

myönnetään, on epäeltämä, jos

harrastusta hankkia

hymiä veneitä edis- tetään.

Onhan

sitä, näet, aina ^joukossa Kirje Jyväskylästä.

Kun

^Päijänteen _aallot ^{mapaina heiluimat,} niin

samalla

^pieni Iymäskylänki kaupunki

sen

pohjoisimmassa

kolkassa

tuli likeisempään yhteyteen

suuren

^maailman

^kanssa.

^{Nyt ei}

Jyväskyläläisen

tarmltse ^tun

istua könöt>

tää päimän höyrylnimassa,

toisen

^höyryju-

nassa,

_niin jopa

saapuu hän

^maailman

mah-

tamaan kaupunkiin,

tuohon

^komeaan

Pieta-

riin. Höyrylaimat,

suuremmat

ja pienemmät, omat

milkkaassa liitteessä

Iylväsjärmellä.

Ne koko lailla mirkistämät pienen kaupun- kimme tamallista,^{hiljaista elämittä,}

sillä

^Äi-

jälän jokeen

tähtää

^nyt

usein

^{moni milkas}

silmä, ja niin ^{pian kuin musta}

esine siellä

ilmaantuu ^ja

samalla

samupatsas ilmaan ko- hoo, niin kajahtaa jo

huuto:

^{"laima tulctz!}

laima tulee!" ja alas ^rantaan

kiiruhtaa sil-

loin ken

suinkin

^lvoi.

Mutta laima liite ei kuitenkaan ^tiltä

ny-

lyä ole ainoanaelähdyttämättä moimana kau- pungissamme.

Koulunuoriso

odottaa kultais-

ta kesälupa-aikannsa ja ponnistelee

miitneisiö

»oimiansa, kunnialla päästäksensä tutkiutojen yli. Wiime Miikolla oli jo tyttökoulussa tutkinnot, niin myös neiti

Floorin

^pienten

lasten

koulussa.

^{Vapaat ja} iloiset, ikään- kuin pienet

kesä lintuiset

^{omat jo} niiden lai-

toksien

^oppilaat.

Seminarissa

^{pidetään tut-}

kinnot

ensi

^{miikolla, ja} atteisopistossa masta

seuraamalla.

Tukit ^eimät

kamoksu

meden kylmyyttä, jo

heti

^{jäänlähdettyä alkoimat}

he

kastella kyl-

liänsä

Tomujoessa. Uittajat tietysti

saamat rahaa

^{tosolta, ja kuin}

lisäksi

^{tuo ammatti}

on niin helppoa,että kun ^puolenmiikkoa ^työ- tä tekee,niin

toisen

^{puolen jo laiskana saapi}

lvirua,

^yhtä kaikki täyden palkan saaden,

—

niin

eihän

^{kumma, jos}

^useimmasta

^talosta

näillä

seuduilla

^{rengit omat}

^lähteneet

^kesken

Vuottansa

^tuota

miehättämää

^{tointa Marten.}

Onhan

^{mielestään toki tukin uitto toista,}

luin ijankaikkinen ^pellon kyntäminen ^ja kar- himinen, mikä ennen ^pidettiin Suomen^poian

haluna

^{ja kunniana.}

Tukkipuuhista juohtnumieleenieräs

soma

tapaus, jonka nykyään kuulin kerrottaman.

Olipa,näet, muutamia metsän-ostajia, ^joiden sydäntä kutkutteli erään talon

ihana

^tutki-

- Metsä.

^Mutta

suureksi kiusaksi

^tunnettiin

tuon talon

isännän

ei olemankaan

halukkaan metsän

^myyntiin.

^Mikä

^keino

siis keksittäi- siin

^tuon

mastuksen moittamiseksi?

^Tukkimie-

het

^{eimät olekaan}

teinottomia

miehiä; ^eipä

aikaatan,

_niin mentiin taloon "porsaan"

os-

toon. Kaupoista pian somittiin,

silla

^{osta^}

jat

maksoimat rehellisesti

^jatarjosimatpa mie- lii harjaisiati" myötänänsa olemista ^pitkä-

kaulaisista.

^Harjaisia

^siis

^{juotiin ja}

^iloisia

juttuja juteltiin, kunnes miimein talon ^met-

sätki

^{tulimat puheeksi. Nyt}

isännän

^päässä

jo tuntui ^auttama

huimaus

^{harjaisten naut-}

timisesta,

eikä

hän

^enään tuntunutkaan^Mar-

sin

^jäykästimastustmvan

metsänsä

^myymistä.

Muutamien

lasien

mielä tyhjennettyä, oltiin jo niin ^pitkälle päästy, että

kontrah-

ti oli malmis jopa nimetti alla,

—

isännän

puumerkki maan enään ^uupui. Slloin mikä lieneeki ^pistänyt

isännän

^päähän,

hän

^pui-

kahti

^{omesta ulos ja lymyi naapurin}

heinä-

latoon, jossa pian maipui unen

helmoihin.

Tuskallista oli ostajilla

odottamisen

^{aita ja}

turhaan he sinä

^päimänä

isäntää etsimät.

Kun tämä miimeinti

seuraamana

^päimänä

jälleen ilmaantui, oli kaikki toimo ^jo rauen- nut;

sillä

^nyt

^häntä

^oli

mahdotoin saada

^jat-

kamaan ^enemmän harjaisten ^juontia kuin tukki-kauppaakaan. Niin

ohrasesti ^sitä

^wä-

listä kaupassa käy !

Huhu

^kertoo

^{mannana asiana}

^{että Semi-}

narin rakentaminen ylös Syrjälän mäelle

olisi

^tätä nykyä korkeitten

asianomaisten

^kes-

kusteltamaua. Kuinka paljon puheessa perää lienee, jätän

"huhun" mastattamaksi.

Kertoisinpa

halusta

^jotakin

tuumassa

^ole-

masta, uudesta seurahuoneesta, mutta kun en

siitä

^enään

hiiskahdustakaan

ole tuullut niin

armaathan

tuliani, ett'en

siitä silloin

kertoakaan moi. Tuuma

leimahti

^ylös,tuin

loistamakointähti,pudonneekohan

maahan

^jäl-

leen, tuin

manhat lammasnahkaiset

^turkit?

Hämärä ^murha

^on tällä miikolla ^tapahtu-

nut

eräässä

^{mökissä, jonkun matkan päässä}

kaupungista, Kuopion tien marrella, jossa

asui

^{pariskunta nimeltä Sorjonen. Mies on}

ollut

tullitoimissa

^{ja ainoastaan} joskus käy- mällä ^käynyt

kotonansa.

^{Niinpä oli}

hän äskettäisinki

^käynyt

maimoansa termehtimäs- sä

^{ja taas jälleenmennyt}

tullitoimintoonsa.

Waan

samana

^{päimänä tawattiin myösmai-}

mo

murhattuna

^{tulvan lattialla, päässä pa-}

hoja mammoja ja

kaulassa

itäänkun kurista*

1871

Neljäs

umosiletta.

latausaila:

?auwantaina kello ^1päiwällä Weilin'in ia ^Olös'in

!^{l»l l!!1111lll!}

waStaan otetaan

samassa

^{paikassa 10}MmMhit»

neltä rimiltä.

M

Muualta.

—

Hätäapuwaroista, ^jotka

tässä maassa

koottiin

hädänalaisia

^marlcn

keisarikunnassa

ja

hänen

^ylh. Kenraalitumernöörintantta ^lä-

hetettiin sisäasiain

ministerille, oli mainittu ministeri määrännyt yhteensä 7,500 ruplaa

Hersonin

kumernementin

kunnallishallituksen

läytettämitsi, ^jotka marat ^on

siellä

^käytetty- kin

sanottuun tarkoitukseen.

^{Saatuaan tie-}

don mainitusta amun lähetyksestä, on kun- nalliskokous

sanotussa

tumeruemeutissä, _äs- ken pidetyssä ylimääräisessäkokouksessa, päät- tänyt

lausua sulimmau ^kiitoksen

kaikille niille

suomessa,

jotka

romottansa

omat auttaneet

hädän

poistamista

kumernementissä.

^Tämän

saa

lenraalikutvernöörin tauslia

Hersoniu

lumernementin

kunnallishallituksen

^pyynnön

mukaan kirjeessä ₂₆ ^p:ltä wiime

huhtiluuta,

täten yleisölle

—

ilmoittaa. (S. W. L.)

Kansalouluopettajain

ja opettajatta-

rien

pensionirahaston perustamiseksi onÄris

tinan kaupunki määrännyt

osansa

^1873muo-

den

miinamerosta,

^ja

lisäksi

^on

^konsuli

^Carl-

ström siellä

lahjoittanut niin paljon, että pohjarahana on tällä pensionirahastolla nyt

aluksi —

^{1000 markkaa.}

Metsän

hoitajat japuntawaratoimet.

Ilmaantuneesta

syystä ja etteimät

metsän hoitomiraston asianomaiset

^{mirka- ja palme-}

lusmiehet

^jäämiltä

tulisi

^{estetyiksi toimitut-}

siansa

^oikein

hoitamasta,

_on

H. ^M., sen

^li-

säksi

mitä 39 §:ssä arm. johtosääntöä 13 p.ltä toukokuuta 1859, maan kruunun met-

säin hallituksesta säädetään

^kiellosta

eräissä

tapauksissa näille mirka- ^ja palmelusmiehille jahan taimuun

metsää

^kuluttaman

kaluksiteko- laitoksen

^{omistajina taikka}

haltioina

^olla,

tahtonut

^{määrätä, että}

metsänhoito-miraston

mirka- ^ja palmelusmiehet,

mirka-edesmastauk.

sen ^uhalla,

^älkööt

siinä

piirikunnassa,

mihin

he

^{omat asetetut, ryhtykö}

metsä-

^{ja puuta}

mara-toimiin,

^olkoonpa

itsiänsä

^{Marten taikka}

asiamiehinä,

tähän

kuitenkaan lukematta ^yksi- tyisten

henkien

auttamista käytännöllisessä

metsänhoidossa, asetusten

määräämällä ^ta- malla.

(S. W. ^L.)

— Noudatettavaa.

Säkkijärmen kunnal-

lishallitus

on pitäjäläisten pyynnöstätilan-

nut läänin ^agronomin kautta 200 omena-

puuta,

—

jotta jo

sanotaan

^tulleen

sinne.

Uusi

^yritys.

H.

^D.

^kertoo,

^että

_Ha-

minan ^kauppias E.

H.

^{Ahlqmist on pyytä-}

nyt lupaa kaimaa lyijyä ^ja elämäahopeata Suursaarella,jossa on porfyrisuonia

runsaasti

marustettuja mainituilla metalleilla. Aiko-

mus

kuuluu oleman panna tätä Marten toi- meen yhtiö 3 miljonau markan ^pääomalla.

Maakunnasta.

-

Saarijärveltä 24p. touloluuta.

KesH

on ^nyt tullut ^ja talmi meiltä poispaennut;

sumilinmltkin

^omat meille ^palanneet laulu- jansa, laulamaan

—

_eiluiteukaail mielii laitti.

Niinpä kaipaamme mielä pääslyislälin. Ia kuinka

moisimat lintusetkaan

^tulla meille lau- lamaan, tun ilma on ollut niin

kolkkoa,

että pienemmät

mesilammitot

^omat jäähän lvetä- neet. Lunta on myös toisinaan sadellut, joten ei yleisemmin ole päästy lemätoutojate- kcmään.

Tosin

^{omat muutamat}

heittäneet

kauroja peltoonsa, _mutta

miksikä

kaurankaan jymä tullee

märässä

ja kylmässä

maassa.

Ruliinlaihot

^omat

^sentään

^{hymin tasmamien}

näköiset, maikka niiden ylitse on puhaltanut kylmät pohjatuulet ja mailta ei ole mettä

satanut.

Menneenä

lesänä

^{tapahtui täällä}

eriiäSsH

Patruuna Pösösen matka-onnettomuudet.

Veljen tytär.

(Jatkoa wiime n:roon).

"Minä ^makuutan,

mamseli

^tulta" maStasi Patruuna, jouka mielestä tämä odottamatoin

sululaisuus

^tami

tllkalalsi"

minä ^makuutan, ett'ei minun ^tee

laisiulaan

^mieleni

sekcmtua Poliisin kanssa —

minun asemani ^yhteiskun-

nassa

yleiseen ja minun

matsaui

^{erittäin cS-}

tämät minua

mihiukää

"Mutta

luuhan

^{maan pcicisen}

ensin

^johon-

kin yöksi, niin olen pelastettu".

"Pelastettu?"

^matti

Patruuna surnllises.

tl. "Mutta

ettehän

liene ^{mitään ?"}

"Ei

—

ei mitään pahaa"

mastasi

^nainen

hymyillen, ^{ja suuret,} kauuiit

silmäusä

^kiin<

tyimät niin

rehellisinä

Patruunaan, elt'ci

hän

enään uskaltauut ^l-päillä.

"Mitä moin minä

tthdä

pelastaakseni tei- tä" kysyi

Patruuna

^{mclkeen hellästi,}

sillä

hymä sydämensä mastusti kaikkia muita tuu-

teita.

.

_"loS

_saatatte

minut johonkin

Hotelliin

nyt

ensin

niin pääsen

huomena marahiu maalle

^ja

siellä

^on minulla kyllin yStämiä."

niin mannaankin

saisi

kuulla totuuden. To*

siv

^löytyy

kaikenlaisia

onnen hakijoita, jotta

kuleksimat

ympäri maailman,puolihullujaEng- lantilaisia,

hirmuisia ^naisia haltukoteloilla

ja

ahtailla

^kengillä

—

mutta ei mattustaml- uen kuitenkaan ole hupaista, ci kumminkaan

Patruunan

^{mielestä. Ia tuiula paljon} eikö kulu

rahaa

^{matkalla! moi}

taimahiueu!

^kuin-

ka paljo eikö

Patruunakin

^täytynyt maksaa paljaita mczhillgon palkkioita, hatusta,

hattu»

kotelosta, keugistä, akkunasta ja muista.

Saara aloitti häntä

ehkä

^enin

—

sillä

mannaan

hilu

oli kieltoa maStaau

laahan-

uut pistooli», mistä tuo

kauhea

^paukaus

muutoin olisi ^{tullut. Ei}

hän

moiuut olla

harmilla

muistamalta ^tuota

lihamaa

naista ja

sen

^{ouncttomia kenkiä. Eipä}

^siis

^ihme,

jos Patruuuamme, näitä

«uistellessa

^ei

^tah-

tonut

saada

^unta.

Matkata!

kisällit

^{matkaamat,mntta}

he

^tie-

tämät

miksi ia

^minne

he

^{matkaamat; postin-}

kulettajat matkaamat,

sillä ^heillä

^{on palkka}

siitä,

heilläkin

^{on määrä mmne}

matkaamat,

eimälkii tule paikasta toiseen tietämättä, mi- tä

heillä

^{on toimeua. Mutta}

Patruunam-

me— ^>

Patruuua Pösöneu ^lotosin

^H:Stä,mitä

hänellä

Helsingissä ^oli tekemistä;

miksi hän

oikeastaan matkusti?

—Maksaansa

^pienen-

Pat-

"No, hywä,hymä

sanoi

^{Patruuna, ja}

saat<

toi

uaiicn "Wilhelmsbadin" hotelliin.

Sieltä palatessansa tuntui koko ^tapaus

Patruunalle

^{aiman kuin sat,,, joula joku oli}

hänelle

^{kertonut .ja josla} hän ^uskoi

—

_niin

paljon kuin hän

itse ^tahtoi.

^Nyt

seisoi Pat-

ruuna kadulla. ^Kylmä miima ^{puhalsi ja}

Patruunalle

^{tuli kylmä,} eitä ^näkynyt aino atalaan ihmistä, ^joka oisi

hauelle

^yöpaikkaa

uemvonut.

"Wilhelmebadissa"

oli nainen, jonka

Patruuna siune

oli ^saattanut,

saanut

aiwan mapaaua oleman huoneen ^ja

Patruu-

nantäytyi

seutähdeu hautkia itselleen

^muualla

makuusijaa.

Nihdoiu

^tuli

"ismosikta"

^ajaen

ja tämän amulla tuli

Patruuua Kleinehin hotelliin. Pian

^{oli huone, jonka}

Patruuua

sai, lvalaistuna ^ja

Patruuna kiiruhti

^maata,

ensin

^toki

annettuansa

^{kiellon, ettei}

häntä

saa ^herättää

^lomin

aikaisin seuraamana

^aa-

muna.

Hetkinen

^{lnluu. Pimeys}

mallitsee.

ruuna lepää muoteclla ja

"Pian

^{unet ukon moittaa,}

Kuules, tuin ^jo nenä

soittaa!"

VIII.

Patruunan^uni.

Matkustaa!

—

niin tulisipahan joku mie- lä

esittelemään Patruunalle

matkustuksen,

-

$\Matunnanf(tnomia

(pomoon). ollut:Uukuniemenkirkkoherra^ia

läämnpromasti Sortanialanprolvastikunnassa _A.E.

Alander huhtik ^{17 ja} Kilvennaman kappalainen n.

pastori G. M. Kiljander

s.

^k.14p.

—

Kaksi lisä-

armotono tta on

keis.

^senaati suonut nimipaStorl

K.G. Beyrath vainajan leskelle talapsille lappa-

laisnnrassa Puumalassa.

—

Mirkaniapa vt ta on

saanut kolmeksi kuukaudeksi ^{toukokuun1 p:Stä Kon-}

ginkankaan kappalainenW. ©alentua yksityisiäasioita

marten.— Määrätty:_Impilahden kirkkoherra ^M.

A.Pelkonen ^ro.t lääninprowastiksi Sortamalanpro-

mastikuntaan, Uukuniemen kappalainen I.A. Valle- nius ^oman Mirkansa ohella toimittamaan amonatsta

kirkkoh. ^Mirkaa Uukuniemellä ^ja m. t. kirkkoherra Mirolahdella F.^I.Masalin samalla toimittamaan amonaista kappalaisenmirkaa siellä.

—

_Naaliin

pantu: kappalaismirkaan Kymissä: 1) Pyhtään¹kap- palainen n.pastoriF.^SS.

Niksten.

^{2) w.t.}kirkkoher-

ra Virolahdella ^A.I.

Masalin

^{ja 3) Askolan kap.}

palainen K.^E.Calonius;kirkkoherranmirtaan ^Lowi-

sassa:

¹⁾ tuomiokirkon-toimitus-mies Pormoossa ^K.

F. ^{Blonqmist ja 2)saarnaaja}Märtsilän tehtaallaI.

Sahlman.

—

Vaalisaarnat: ^Pyhtään tirkkoh- Mirassa kesäkuun ^{21 ja} 28 seiä heinäkuun ^{5 p. ja}

maalt heinäkuun ^{26 p.}

—

Haettaman^a:kirkkoher.

ran ja kappalaisen mirat Uukuniemellä ja kappalai-

senmirka Kimennamalla90p.tulhuhtikuun^27p:stä, sekä toista kertaa, hakijain puutteessa, kappalaisen- Mirta Mikkelissä,90 p. tul huhtikuun ^{16 p:Stil.}

joku hyttiäkin

wene,

^jotalvuoron peräänsopii lainata!

Ensimäisen

palkinnon ampumisesta

sai suutari

^{G. A.} Neckman, nimittäin hopeaisen

taskukellon;

^toisen,joka oli makuu huopa,ent.

kaupunginpalmelia A.

Michelson;

kolman-

nen,

jahtipiipunkoteloneen,

hra H. Flander

ja neljännen, kirjoitus-kalun,

tohtori

^E.

Bonsdorff.

Soutajista moitti nikkari

P. Lindström ensimäisen

^{palkinnon, jota oli} sade-kaapu;

toisen, kaksi

kalastusmerkkoa, nuorukainen

Blom;

kolmannen, nimittäin seinäkellon, moitti talonpoika

H.

^{Matara ja}

^miimeisen

^työmies

I.^{Flink, joka}

sai

^uistimen.

Päätteeksi saamme ^kehoittaa

^{Keski Suomen}

maaseutujen nuoria

miehiä

^uutterasti

har-

joittelemaan luotipyssyn miten airojenkin

tarkassa

käyttämisessä ^ja

sitte

^{tulemanamuon-}

na tulla näyttämään, ettei ^ampumisen taito eikä kyky

saada

^»venettä aalloilla luistamaan wielä

Suomessamme

^ole

unhotettu.

Huomaa!

ta olen ^muuttanut asuntoni entisestä ^talostani

sun»

tari Salmisen ^{taloon ja lupaau} niinkuin ennenkin toimittaa samalla tarkkuudella ^ja tiiveydellä,kaikkia ammattiini kuulumia töitähuokealla maksulla.

K.I.AhlrooS

Kirjansitoja mestari.

Aanvasillalta

^{tuotiin Helluntai} maanantaina ^epä-

<^-

_{huomiossa W:n} ä5G:n kirjakauppaan yksimieras tamara-laatikko, merkillä »I kI, 1016. Se jola tietää omaksensa, tulis ottamaan pois.

Iymäsjänven toisella puolella on hyy^

"A

rättämänä huoneita, joista lähempiä tietoja antaa luouaSIlistö^eliLahti.

Kurssit.

Suomen

pankki

Toutol. 30

^p:nä.

Vaihtokurssi. ^Disk.kurssi.

M. ^p. M. p.

Pietari_Londoo ^7p..

..

^346:

^—

^343:

^-

^100:ta.

90p.

...

^{25:17 25:05 pnn:sta.}

Parisi ^{90 p.}

...

^{99:50 99:}

^—

^>

Hampnri 90p.

...

^{123: 30 122: 70 j .^.,^}

Amsterdam^90p.

..

^{210: 20 209: 20}

^>

Tuthollna ^3p.k.

.

^{139: 70 139:}

^—

jamaa<

K. Sarlin.

Ilmoitus uralla töistä.

163. Entisessä Lehtori lärmisen talossa ^tarjotaan maanantai aamuna kello8,seuraamat ^{työt tehtämik»}

si ^eunen Heinäkuun ^{loppua, nimittäin:}

I:ksi

Asumpytingin ulkoa laanunen,

2:tsi Useamman asuinhuoneen

sisältä

maalaaminen^

3:ksiHella-keittimon muuraamluen pakari-tupaan;

jokahalullisille ^täten taaksensa, niin pienentääksensä, Jumala ^näl,-

löön

—

mutta^ ^{Patruuna woisi}

^{mannoa että}

HKnen

maksanpa näinä

miimeisinä muosikau-

stna, 01l

laswanutlnmlnmtlN^V2

^tuumaa

suu-

remmaksi.

^{Ia tuo kirottu} koiranpentu

ensi

yöuö

Kaikkla näitä

sckanaisesti

cijatellessansa, maipui

hän lvihdoin

lemottomaan^uneen.Mut,

tauneksi, ettänyt altoimat

hän malasi

unet

häntä

omalla^waiwata.

»vuoteellansa Hän H:ssä.

^Oli

^lvarhainen

^{aamu. Saara oli}

juuri

noussut

ylös ja toi nyt

sisään

^juuren lvehnäleilvän, ^jonka asetti

Patruunan

^rinnan

päälle;

sen,

joilla

sitten hän asetti ensimmäisen

^meni

hän

^{ulos ja toipäälle.miero}

Pat-

^toi*

ruuna

tahtoi huutaa

^{ja kieltää}

tällaisen

^täy-

töksen

^{tykkänääu, mutta}

hän

^ei

^saanut

^tiiin

takaan suustansa,^nyt tuli ^pillä jono ihmisiä, joiden etupäässä oli luo

lihawa

^nainen,jonka

kengille niin

hassusti

oli käynyt,

sitten seu-

rasi

kcstikiclvarin emäntä winkuwan foiran penittänsä kanssa,

sitten

^{tuo nuori nainen,}

jonka

sedäksi Patruuna

aiiuan obottamata oli joutunut, ja wiydoin tuo hiljaiuen

herrakin^

jonka

hän

^{oli tawannut ensikerran}

ipgiummj

asl

uessaau^^^^^^^^^^^^^Wl^W am

Kuulutuksia.

Kysymyksen ^nostettua siitä ^että täkäläiselle semina- Hb- _rille rakennettaisi ^omat huoneet ^ja asumukset ^tä-

män kaupungin nneressä ^{olemalle ja} kaupungin o- mistamalle, niinkutsutulle Harjunpellolle, on Keisa- rillinen senati ^{maatinut, paitsi muilta, myöskin}

tämän kaupungin ponvaristolta lausuntoa tässäasi-

assa;

ja kutsutaan kaupungin pormaristo siis ^lauau-

taina tämän kuun 20p:na, kello 10 e. PP., Naastu<

Paan mainittua lausuntoa antamaan. Iyniiiskylässä 3 p.kesäkuuta ^{w. 1874.}

Majistraatin puolesta:

MikkoDunajeff.

Tiistaina tämän ^kuun 9 p:nä, pidetään tässä

kaupungissa senlainen katusyyni, josta kaupungin

Ilmoitetaan

että

Kauppias

Henrit

^Valtonen

sunnuntaina ^31p. Toukokuuta nukkui kuoleman ^u- neen.^{59 wuoden, 6kuukauden ja13 päimän} wan.

hana, kaipaukseksi ^neljälle lapselle, lapsen-lapsille,

sekä ^muille sukulaisille ^{ja ystännlle.}

uudenrakennussäännön^56§:ssä mainitaan, ilmoitt' taan. Jyväskylässä 4 P.kesäkuuta ^w.1874.

Majistraatin puolesta:

Mikko ^Dunajeff.

162. Että postikonttori sekä rekommenderattua ettärekommenderamatonta kirjeniaihtoa Marten awa-

taan Saarijämen kirkonkylässä ensituleman ^Heinä-

kuun I:senä ^{päimänä. Kokkolaan} menemät kirjeet taidetaanjättääsisään sunnuntaipäiminä kl.8ja9Mil- lilläcdl.pp. kirjeitä jätetäänkinpyhä- jajuhlapäiminä postikontoriin ainoastaan kl. ^{8 ja 9} lvälillä ^e.p.p.

joka tämän kautta ^yleisöntiedoksi ilmoitetaan. ^lly- niäskylän postikonttorissa 5 P. Kesäkuuta ^1874.

Käskystä:

C;Molander.

talossa

^{pieni tapaus,} josta kirjeeni lopuksi

tahdon

^kertoa. Kestingissä oli kaksi ^nuorta miestä, ^jolla, kun olimat

saaneet

^{kestit juo}

duilsi, tahloimat

^{iloa mielii jalkaa. Niinpä} menimät kedolle leilinpitoon,moimistelemaan.

Kun olimat ^mnut

koitokset

^{tehty, niin alkoi-}

wat painia päälliseksi. Mutta kun kerran soitteluun rumetaan, niin

siitä

^pian

tahtoo

tulla riita. ^Samatenpa

tässäkin tilaisuu- dessa.

^Kerran

sattui

^{että toinen}

heitti

^toi-

sen ^allensa;

^{ja eipä aikaakaan,} niin olimat alle joutuneen hampaat liila

lähellä

^moitta-

jan konvaa. Ia lun kerran hampaat niinli- tellä olimat, niin ^puristi

hän leukansa

^liiuni

että tuli kolo

toisen

konnaan. Tästä oli

seurauksena

^tärään-käynti, ja oikeus

määräsi

»viisikymmentä markkaa konnan ^paikaksi.

D. —nen.

161. Förteckning öfwer gwarliggande bref fran

ären1870, 1871,och^{1873 wio}Iylväskylä postkontor.

är^1870.

M. Pummile, I. Perttilä, I. Perttilä, S. Ahola,

Hilda ^Faber, loh.Helenius, K. Hiltunen,I.^Tuo- minen,I.^{I.Hyllytä eli}Hietala.

är 1871.

H.Kauppinen, M.Huttuselle, D. Zilla, A. ^Myntti.

nen,D. M. Lindell,D. Wil6n, A. Pitkänen, K.

Kokkonen, I.P. Julkunen.

är 1873.

C. G. Saxman, Olschansky,Johanna Heikkinen, I.

Miralliseu lehden toimitukselle,A. Roström,E. Kos- kcnpää,_{Ewa S.} Skruf, A.M. Finstas, ^A. M.

Paananen,K.Hallberg, S.Jansson, A. Kursijärmi, 0.W. Nordström,G. Liljeroas,I.H. Ahonen ^och

1.Andersson.

Iylväskylä posttontor,denlum ^1874.

Casimir ^Molander.

Erinäisiä ilmoituksia.

160. Hörymene Sampo poikkee ensiperjantaina Korpilahdelle mennessään^Rutapohjan sillassa.

Venäjältä.

Piet. Lehti

^{kertoo, että}

Pietarissa sominto- oileuksissa

miime aikoina ^{on näkynyt}

asian-

ajajain joukossa

naisiakin.

^{Näistä maini-}

taan erittäinkin kaksi, neidet Senkomstaja ja Imanoma.

Tätä ^nykyä

maksamat heinät ^Pietarissa

15 ja 20 kop. puuta; jota mastaan Iymiis' kylässä on

maksettu

¹markta leimiskästä!

Samarassa

^{ja yleensä}

alisen

^Wolganran-

noilla odotetaan ^hymää muodentuloa.

Karwarimestariksi tähän ^kaupunknn,

n<i? saan

kunnioitettawalle yleisiille tietää ^antaa, että otan lvastaan kaikkia tarwarin ammattiin kuu- lumia töitä ja lvalmistan ^{hywää työtä}kohtuulliseen hintaan. Karlvaset nahat ^{parkitsen ja walmistan}

neljässä eli wiidessä kuukaudessa. ^{Otanmyöswal-} mistaakseni turkkinahkoja. Iylvästhlässä KeMmn

kaupungin syrjässä talossa ^{N:o 128.}

Ullomaalta.

— Saksanmaalta.

^{Piispa Konrad}

^Pa derbornissa ^on, hänkin

odottaen mankeuteen joutumistansa, antanut pitkän jäähymäiskir- jeen hihpakuntansa asukkaille, jonka kirjeen

saksalainen

sanomakirjallisuus

selittää

^olewan

warsin erinomaisen

paamikiihkoista laatua ^ja

saksan

maltakuntaa ^mastaan. Muuan

kohta,

jossa ranskanmaa

kehutaan

^{oleman oikeen}

puhtaan paaminuskoisen maltakunnan lois

tawa

csiluma,

näyttää

Marsinkin suututtaneen saksalaisia. —

_Hispania.

Viimeiset

^{tapaukset Bil-}

baon edustalla ^antamat syytä päättää, että karlistain

asia

yksilvaltaisuudellaau, paamin-

uskoisella

pappismallallaan ja kaikellamuulla kurjuudellaan ainakin

»vastaiseksi ^olisi

^tukis-

tettu.

— Vähän lisää

Liwingstonesta.

Pitcm- mässä

^kirjeessä

amerikalaiselle sanomalehdellc

Nem-lork-Herald, osottaikse

Liwingstonen huolenpito

ewankelisen

lähetystoimen lewit>

tämiseStä

^{Afrikassa, miten} myös orjain-kau>

pan

hämittämisestä

^siellä, yhtä lempeästikun

suinkin

milloinkaan ennen;

hän ^ehdottelee

^eten-

kin

sisä-afrikan sukukunnat

tämän lähetys- toimen alaksi, koska ^nämä

sukukunnat olisi-

lvat laipumaisempia mastaanottamaan cman- keliumia kuin

muhamettilaista

^{uskoa, löy-}

hällä, aiuoastaan ^orjuutta

mukanansa

^tuot-

tamalla ^ja kaikkia paheita myöntämällä

si

lveys-opillaan.

Kaikenlaista.

Vaikea ^kysymys. Muuan katolisuskoinen mies Breslau'in kaupungissa olivarastanutkirkosta muutamia kulta-ristiä ja muitakin pikku uhria.

Kun häntästä vedettiin oikeuden eteen, sanoi hän pyhän neitsyen ne hänelle lahjoittaneen. Kuiten- kin tuomittiin hän kirkon varkaudesta ja tuomio laitettiin Preussinkuninkaan (Fredrik II) vahvis- tettavaksi, niinkun tapana oli. Kuningas kutsui kokoon jumaluus-oppineita, että heidän ^{piti rat-} kaiseman, jos se olisi varsinmahdotonta,_{että pyhä} neitsy voisi ^antaa pieniä lahjoja hurskaille ihmi- sille. Paavin-uskoiset jumaluus-oppineet joutuivat tästä pahempaan kun pulaan, mutta selvittivät kui- tenkin viimein, ettei se olisi tuiki mahdotonta.

Silloin kirjoitti kuningas syyllisen tuomion reu- naan: Minä annan armoa mainitulle syytetylle;

mutta minä kiellän häntä samalla, _henkensä me- nettämisen uhalla, vastedes ottamasta lahjoja niin hyvin neitsy Maarialta kuin pyhiltä.

Muistolista.

i.-nä

sunn.

^{Kolm. p:Stä}

saarnaa:

w.t.past. Schöneman.

155. Nyt hiljan Ruotsista ^tulleita kaikenmoisia

hywiii kangas-kaiteita (pirtoja) myöpi

huokealla

hin-

nalla Jakob Appelqlvist,

asuwa

^{Mäkimatintorpassa.}

IywiiM.iissii,

Weilin'in ja OöllS'in kirjapainossa,1874.

Pohjoismaiden Osakepankin

(132.) kauppaa ja teollisuutta ^warten Jyväskylän

Asioimisto

on amoinna ^jota tiistaina, torstaina ^ja lauantaina kello I—2 puolisen aikaan.

Usioimisto

diskontteeraa mekseleitä;

antaa

lainola

armopapereita, tamaroita ^ja

muuta lvituutla ^mastaan;

ottaa

toimittaakseen

ulkomaille rahalähetyksiä;

myöpi

Pantti-

^posti- mekselcitä;^

ottaa

toimittaakseen

armopaperien ja yleisten laitosten

meltasctelien

^{ostamista ja myö-}

mistä;

ottaa kerätäkseen ^ja suorillaakjcn

melselien

ja

osoluksien

^maksuja

niissä

^paikoin,

missä

pankilla on konttoreita;

ottaa ivastaan rahoja talletustilille;

antaen

6 kuukautta ylössanomisestamaksettawista ^4V, %

8¦ _H

" " „ „

_n

^„

_{n 4°/}

_o

*

tt tt f tt n n n tt "/l ^/o,

sekä mähiutäänki

yhden n?uobcn määräajaksi erityistä

suostumusta

^{mastaan ynnä juok-}

semalle

tilille palkiten niistä

2Va %"

Weilin'in ^ja Göösin tirjalaupassa

Myytllmänä.

Uusia

^kirjoja:

Familje-

Bibliothet.

Hug, M.

Resa

^iMongoliet

och

^{Tibet.5: 25.}

Migne,

F.

^A.

Frauska

Remolutionens

his-

toria

frän

^ar 1789 till ar 1814. 5: 25.

Prescott,_Hug, W.

H. ^Mexikos

^{Eröfring 5: 25.}

Resa

^{iKina 5: 25.}

Gosselman, E. A.

Resa

^{i Columbia ären}

1825

och

^{1826. 5: 25.}

Washington Irming. Bracebridge

Hall,

_eller En wär pä landet i^England. 3: 75.

„

_En

Resandes Verättelser.

^{3: 75.}

Vambery,

H. Resa

ⁱ

^Persien.

^{4: 50.}

Lockhart, I. G. ^Napoleon Vonapartcs

his-

toria. 6: 75.

Bates,

H.

^W.

^Resor

ⁱ

^Brasilien.

^Natur-

forskaren

^pä

Amasonfloden.

^{6: 75.}

Darwin,

C. En

NaturforstaresResa

^omkring

lorden. ^{7: 50.}

Böcker

för foltet:

Aansten, _{EH. Resa}

iSibirien. _{1: 50.}

Lloyd's,L. ^lagt-nöjeni^Smerige

och

^Norge

1: 50.

Journal

af Petrus Lästadius ^{för Första}

^äret

af Hans

tjcnstgöring

säsom Missionär

ⁱ

Lappmarken. 2: 25.

144

Haettma:

Opettaja-wirla Simon ylemmässä kansakoulussa haettama ^{ennen 1p.} lähenewää heinäkuuta. Palk-

kana on 800 markkaa, ^wapaa asunto, ^{lämmin, walo}

ja mähempää muuta. Hakemus ^ynnä todistukset, olletiki hylvästä meisuu-opiSta ja lahjastaki, lähete-

tään määräajan sisällä maksamattomassa ^kirjeessä,

Oulun postikonttorin _kautta.

Simon kansakoulu-johtokunnalle.

(156)

täkäläisessä Opettaja-Seminarissa ja

sen mnllitoulussa ^pidetään julkisia wuosi-

tutkinnoita seuraamina ^piiminä:

Tiistaina 9 p. kello 9—l e. pp. Semi- narin nais-osastossa ^{ja kello 4—7 j.} PP.

tyttökoulussa.

Kestiumtlona 10 p. kello 9—l ^e. pp.

mies-osastossa ^{ja kello 4—7 j.} PP.

poilakoulussa.

Torstaina ¹¹ p. kello 9—12 mu-

siiti-tutlinto ^ja loppu-toimitus.

Iywiislyliissä 6 p. Kesäkuuta ^1874.

K. ^G. Leinbera.

(151)

Huomaa!

Täten saankunnioitettamalle ^{yleisölleilmoittaa,että}

olenmuuttanut asuntoni entisestä ^{talostanileskirou-}

wa Walenius'elta ^ostettuun talooni, likellä Laukaan tullia, ja lupaan,niinkuin ennenkin, toimittaa mah- dollisella tarkkuudella^jakiireyoellä kaikkia ammattiini kuulumia töitä. E.A. Blomberg(mauhempi)

Räätäli.

Tili ^nceytetan

ia

^{osingot jaetän A.}

Pek-

kala mainan tonklirssi-pesässtr ll p. kescr- kllta 1874 klo 6 j. p. p.

talossa

^{N:o 38Iy-}

mcrskyllrn kaupunnissa; ^josta asianomaijet ilmotetän.

Pescrn toimitsiat.

makuuttaa ^helpoilla

ehdoilla

tamaramarastoja ja kaikkea irtainta^tamaraa.

Ilmoituksia ^osal- lisuuteen

^yhtiössämastaanottaa joka päimä.

I.E. Sandelin.

Suomen Kauplllltien Paloapu-yhtiö Irtainta ^Tamaraa

^marten

NORTII-BRITISII^IURCAEMTILE

I^UKAKCE ^COMPANY.

Palowakutnssenra.

Lontoossa ja Edinburghissa,

perustettu wuonna 1809.

Tilattu

kantorahasto

^ja

Vararahasto

^{on ar-}

wiolta ^yhteensä noin 122,500,000 Suomen markkaa.

Allekirjoittanut

asiamies tässä

kanpungissa on lvaltuutettu palolvahinkoa wastaan

huo-

keimmilla

wakuus-maksuilla

makuuttamaan kiinteätä ^ja irtainta

omaisuutta.

Hnom.! Vakuutusmaksut

^{omat alennetut}

melkein yhtä helpoiksi kuin Suomenirtaimen

tamaran palomakuutus-yhtiössäkin on.

H. ^F. Helminen.

133

tgoqrqtDene Sampo

Äijälää

2:sella

1:sellä

3:ella

kulkee säännöllisestiIyumslyliin kaupungin, Nuta-

lahden

^ja Korpilahden _kirkon wälillä..

Lähtöajat;Iywästylästä jokamaanantaina, kes- timiiktona ja perjantaina klo 8 e- pp.

Rutalahdesta ^joka maanantaina noin klo I'/,^j, pp., jakcskinnikkona noin klo 11e. pp.

Korpilahdelta joka maanantaina ja perjantaina noin klo 11 e.^Pp., jakeskinnikkona noin klo IV, j.P.

Kärki

Matlamaksu:

1:sellä sijalla IywäStylästä Rutapohjaan 1m. ⁵⁰v.

2:ella

.. .. ^{.. M^IZZ}

m.35v.

1^{m. 2p.}

Korpilahdelle 1m. ⁵⁰p.

1m,13p.

Höyrylaiva Lahtis

lähtee

^{joka maanantai} ja keskuviikko kello 4

aamulla ^Wesijärwen

satamasta

Iymäslylöän ja jola tiistai ^ja tuorstai kello 3 aamulla Iylväskylästä

Wesiiärweu

satamaan,maanan- taina ^ja tuorstaina ^poiketen »välillä olemille

silloille.

Perjantaina ja lauantaina tulete- taan proomeja sahojen wälilla, jolloin höy- rylaiwa myöskin käypi Iymästylässä, jos tarlvis niin lvaatii.

Washington Irming, Christopher _ColumduS

Hans lefnad och Nesor.

^{2: 25<}

Nyerup, R.

Herremannen Vrahe och

^Bön-

drrna iÖrby. _{1: 15.}

Korsfararne _och

Korstägen. 1: 90.

Schiller, F.

Trettioäriga^Krigets

historia.

^2:25

Scott, W. Sjöfrökcn.1: ^50.

Richter,

_{T. T. M.}

Resor

^{till Länds}

och

Natten. 75 p.

Populär Naturkunnighet Echeutz, _G. lorden. 6 m.

Fock, A.

H.

Fysiken. 4: 50.

'

Thorell, T.

^Zoologiens _Grunder.

_6m.

^',

Scheiden,

Botanilen.

6 m.

Keyfer, C. I.Kemien 6: 75.

Hollander,

S.A. Biskopar

och

Superintenden-

ter iSmcrige

och ^Finland.

^{4: 50.}

Smenska

^{Minnen pä}

Utländska

^{orter 3: 75.}

Orsted,

H.

^{C. Anden iNaturen 5:25.}

Parken, £1). TioPredilningar om Neligiosite- ten 3: 75.

Delitzsch, F.

Nattmardsbok. 3 m.

Bunsen, _{C. C.} Aönebok 1: 90.

Lindblad,

_I.M.

Körsöt

^till

Biblisk ^historia

2: 40.

Pertor

^vr Doctor Martin

Luthers Strifter h.

^{111. 75p.}

Hilarion Mstraud

^Minnesbok

för

^SjukmärdS-

manskap 1: 50.

Goldkuhl,

A. E. ^Allmän

Helso- ^och

^Sjul-

märdslära. ^1; 50.

Niemeyer,

P.

^Dm Förkylningar 1: 50.

Campe,

H.

^I.Amerikas upptäckande 3: 75.

Masius,

H.

^Djurnket

Naturhistorisk ^läsebok.

mb. 6:75.

Stockholm och dess

^{Nejder 1: 50.}

Stälberg, _S.

Brefställare för Fruntimmer.

1: 50.

Vigne, A. Cing-Mars eller En Sammatti smärjning under Ludwig XIII:« ^regering

3: 75.

Munch,

A.

Flickan fran

Norge 2: 25.

.

Cederborg,

Fr.

^{Uno von Trasenberg 1: 15.}

KalenteriSuomalaisille Venäjättä 1874. 2m.

Topelius, Välskärin Juttuja 4 m.

Harte,

B.Tarinoita

Kalifornian kultamaalta

Tornberg,tm. _C. I.Soratien.

il>fwersatt ifr&n

Arabiskan.

haft

^{I— VL 8: 25.}

!3Ounnioitettawalle

_"Mkautta ilmoittaa,kauppayleisölleettä olen tänä päiwänä a-

saan

^tämän

»annut Asiain-toimitus

za

^{tawarain kulje-}

tus liikkeen tässäkaupungissa, jonka piiätartotus on tämän kaupungin ^läpitse kulkewain tawarain was-

taan ottammen ja säilyttäminen omistajan saata- naksi, muistuttaen ^että toimitus palkat on ainian

huokeat. I.^A.Eberlein.

155 Nylyjiiiin tulleita:

Marja hilloja,

useaa

^laatua,

Marmelatia, .^

Karamellia, ^' '!

Kantian sokeria,

Dadlar, ^!

Kirsmarja wiiniä, Fiikunoita,

Ruoka ja kruk rusinoita, Krak muntelia,

Valmistettua ^fiuappia, Mehnäjauhoja,

Makaruunia, Gelatiinia,

Juustoa, silakoita, Poslln ^ja lasi-tawaroita,

Miesten ^jalvaimoin kenkiä nahasta ^ja »aatteesta.

Gummikalossia, Sateen warjoja,

Sikaria ulko- ^{ja kotomaan,} Papyrossia,

Nahka ^tamaroita,

Pumpuli lankoja, y.m. myypi helpoilla

A.I.Girs«n.

nastaMuutamia ^lvanhoja huoneita^{myöpihelposta}onen.hm