• Ei tuloksia

Kirje Jyväskylästä · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kirje Jyväskylästä · DIGI"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Seura, miten

edellisestä

ja uimestäli woi päät- tää, ou perustettu

kristilliselle

pohjalle, jotcu

sillä siis

ci ole

tarkoituksena

ainoastaan jokin

maallisen

päämaalin

saawuttamiueu

ytsiuääil,waau korlcam- piki, »limittäin ihmissielujen ruokkimiueu Jumalan

sanalla. Scntähdcn

on

sille

moni maailman pro-

fcta häwiötä

ennustanut. Walitcttawasti kyllä on tällä

seuralla wähän

suojelijoita, joka näkyy

wähä- lukuiseSta

jäscnjoukoSta ja wuosijuhlan ylönkatso- miscsta.

Ensimäisinä wuosina

wcti

se

enemmän

huomiota

puolceusa, mutta kun

ntcliaisuus

tuli

täytctytsi, jäi

se sitscusä.

Se ci kuiteulaau ole luettawa

seuran

pcriajatulscu syylsi, waau tawallis- teu

ihmiStcu hulutlomuudcu

ja kewytmiclisyydeu.

Mcidnu talyupoikaisella

kansalla

on wielä

se

hylvä

pohja, että

se

haluaa, waitka ci

suoraan

rakasta-

kaan, luulla Jumalan

sauaa

*). Se ou waan,

jos niin woi

sanoa,

totuttu tapa,joka waatii

sitä

te-

lämääu ja tyllästyttääai'anpitkään

sitä

paitsi olemi-

seen.

Ei ole

siis

oikein ryöstää

kansalta sen

par^

haiuta

omaisuutta, jos

kohta se

ou wähäiucuti, ja tarjotaainoastaanytsipuoliscStilatoowia tawaroita.

— Mi syy,

jonka

tähden seura wähä-arwoisena

pidetään, on

se,

että pitäjään hcrraswäti, jota ta«

lonpoikaincu

kansa

pitää ymmärtäwäisempäuä, ei liity siihen, lukematta

scxralunnau

opettajia, jotka kyllä owat hywinä

csimerttinä.

ÄlUtta

tniwä

on

tehdä

työtä hywällä jasopimattomallakiai'alla eikä milloiutaau näsyä.

kaduilla, yleisesti walittawat ne, jotka jo owat puineet,

warsin huouoa satoa

rukiista, waikla

se

muuteu ou hywää ja painawaa. Uutisleipä on kauuiiu-näköistä ja hywäumakuista. Marjoja ja

sieniä

on näillä

seuduilla

täuä wuouna ollut ruu

saammiu

kuin edellisillä, paitsi lakkoja eli muura- lnia, joita oli waan

wähäu nimeksi.

Tänä syksynä tulee kaupungissamme olemaan tawallista cnemmäu

tilaisuutta taiteelliseen

nautin

toou. Wiime

sunuuutaina

antoi

hra

Nawr:',tiltou-

sertiu,

Aleksanterin

eli t.k. N päiwänä aitoo neiti Ingman

samoili

antaa

konsertin

ja

sitten kohdat

koin

saapunee

tänne

suomalaisen

tcatcrinpuheosaSto

Kuopiosta.

Muutama sana

wielä

Hclsinfors

Dagdladillc".

Käyhän

se wohän sääliksi siitä

puhua, mutta

tosi asia

ou, etla mainittu

lehti

joutui pahasti passiin,

lcrtoessaau

IywäSkylän naisten kansalliSpuwuiSla

kronikassaan

233

u:ssa,

wiime kuun 28päiwältä.

Krouilöri sanoo,

näet,

hauSkuudetsccn

täyncensä

kesänaikaan

IywäStylässä, ja oli täällä muun mu aSsa, niiukuiu

hau

tuulettelee,

eräässä

konsertissa,

jossa tarkasteli naisten puluja, waan ei

suiireksi harmikseen missä

nähnyt ainoatakaan kansallispu- kua, waitka

siinä toiwossa

oli

konscrtiin

mennyt.

Multa koskei uyt pahaksi

onneksi sattuikin

niin, et-

tei IywäStylässä toto kesänä,

sen

päiwän jälkceu,

jolloill kansalliSpnwniSta ytsiutertaisuudcu-scurau

kokouksessa

täällä tcSkustcltiiu, aina Elokuun 28 päiwäöu, jolloill kirjoitus Helsingfors Daglilad'issa ilmestyi, ollut niin ulitään

kouscrtiu

tapaista, ja

koSla

toisaalta

on selwä, ettei

H:fors

Dagblad"

toti

walhcitn

laslcttcle,uiin ci woi

asiaa

muutenyln-

märtää,tninettätronilörioli

kcsämatkallaan

jolltunut

harhateille

ja eksynyt johonkuhun

muuhun

kanpuu^

tim (ehta Naantaliin?), jota sitten erehdyksessään lunliIywäSkylätsi.

siihcli

ollut syynä epä-

selwät

ticd^t Suomcu

maantieteessä

taijokiumcrtil-

lincu hämmennystronitörinyläkerrassa,kuka

halien

ymmärtää, mutta paha putki

se

waanoliniin

suu-

ren

sanomalehden

trouikörille. Kerta

toisensa

jäl-

kecu

hau

wielä

samassa

tirjoitnkscSsapuSleepäänsä

seinään.

Sanoomuun

muassa

esim., että

kansallis-

puku

tulisi matsamaan

4W ja 5Wmarkkaa. Sille laskulle jo

haraklitlin

uaurawat ci waan Jääsken ja Vapwärtin ncidet. Sitten

hän

wäittää, cttei

se

puku, josta nllelirjoittanut jotu aika

sitten

ker- toi,muka

olisikaau

mitään kansallispuku, jaluette- lee

taitculaisia

muita waatcparsia, joita

esi

isämme

olisiwat

täyttälicet. Näyttää melkein siltä, kun ai

toisi

..Helsingfors Dagblad" todcnperään lailtaa kausalliSpukujen-wcrStaau: mutta jotohan

se

tunuia

waau kauuattallcc,

sillä

hywinhän jokaiucu jo cnna-

kollakiu

tietää, ettei HclsiugforS Dagbladen wers' laista mitääu

tausallisla"

tule. trouitöri

lohduttelee itseään

sillä,ettei

kansallis

puwuillami-

tään

kansallista

merkitystä ole; eitä niitten

suuri kansallinen

merkitys todella allekirjoittaneellekaan selwinnyt, ennenkuin waSta silloin, kun

ruotsikiih- koiset lehdet

niitä

suurella

katkeruudella alkaiwat

wastustaa.

(MMM,.)

Tammelan Kristillinen siwistys-

senra.

Tammelassa

tarjotaan

kansalle

siwistystä

suu- remmassa määrässä

kuin jossakussa

muussa

maani

me pitäjäässä. Sielläon

muhkea

kansakoulu,jossa mies ja uaisopcltaja on jo

useita wuosia

työskcu-

ucllnt.

Forssan tehtaalla

on oma

kansakoulunsa,

jonka awaraa

salia

melkein joka pyhä käytetään kirkkona

tahi

oikeammin

sanoen rukoushuoneena.

Näiden

lisäksi

on wielä neljä kicrtäwääkoulua,lu<

kuuu ottamatta yksityisten pienten lasten aakkos- kouluja. Kunnan

kansakoulun

wicreen

olkoon

seki siwumeuncn

mainittn

on äskettäin raken- nettu käsityökoululle huoneet, jotkakuitenkinytwielä owat «yhjinä opettajan puutteen

tähden.

Tämä

kaikki ei kuitenkaan wapauta

seurakunnan

wcisaajaa

pitämästä rippikoulun ai'alla n.

s. lukkarinkoulua.

Muutama wuosi

takaperin perustettiin

Kristill-

inen Siwistysseura", jonka

tarkotuksena

on wir- kcämmän hengellisen elämän wirittämiuen ja kris-

tillisen

siwiStykfcu

kehittäminen

ja lcwittämincn

scurakuuuassa.

Scu

asioita hoitaa

ja johtaa toi-

mikunta ja

sen esimies.

Joka

wuosi

criää

osa

toi-

mikuunan jäscuistä, joideu sijaau walitaau juhla-

kokouksessa

uudet. Tämän toimikunnan

hallussa

ou Nlyös kunnan lainakirjasto. Senran jäseneksi pääsee jokainenhywämaineinen

seurakuuialaiucn

mak-

samalla

50 penniä ja

sitoumalla

noudattamaan

sen

sääntöjä. Ne määrässwät hywallä

esimerkillä

käy'

maan lähimmäistensä

edellä, lainakirjaston awulla jamuuteu

tutntsi

tekemäänhyödyllistäkirjallisuutta, estämään

woimainsa

mukaan juoppoutta

y.

m.pa^

hoja tapoja ja edesauttamaansiwcyttä.

läscnmak<

sut

tulewat kirjastolle ja jokaisella jäseucllä ou

oikeus

eri

maksulla

lainata kirjoja siitä, joka lai-

naaminen

muuten

maksaa

5 penniä jokaiselta lai natulta kirjalta. Sääntöjenmukaan pitää

esimies

n.

s.

seuroja kerran

kuukaudessa suostumutseu

mu»

kaan joko

kansakoululla tahi

kyläkunnissa. Ne al- kawcu

rukouksella,

jonka jälcstä pidetään Raama

tuu selitys eli joku muu hengellinen lucuto joskus

katsiti.

Niiden jälcstä

seuraa

muita yleishyödylli-

siä

esittelyjä, joskus lauluaki.

Heiuäkuun

28p.wietcttiin

scurau

tämänwuotiueu wuosijuhla

kansakoululla. Ilma

oli kaunis, jonka

tähden

toiwottiin

runsaasti

osanottajia,mutta wa

litettawasti

ci miukäyuyt. Ihmiset,näet,

osaawat

lii'an hywin

säästää

jalkawaiwojaan. Kello wii-

dcn aikana j.P. P. aljettiin toimitus wirren wei- saamalla, jonka jäleStä prowasti A. E.

Granfelt

astui

esim

japuhuimuutamaniRaamatun wärsyiu

johdolla

seuran tarkotuksesta

ja

ihmiseu

elämän

ivelwollisuuksista.

Sen jälestä piti past.

Fontell

lyhyen Raamatun selityksen. Opettaja

Toiwonen

esitti

pitemmän luennon tirjotnkseSta" ja

seuran

esimiehenä

ollen luki

wuosikertomutsen

ja

lainakir-

jaston tilin, joka

osoitti

kirjastossa olewan

seitse-

mättä

sataa eri niosta huolella

walittuja kirjoja.

Lainauksia

oli wuooen

kuluessa

kirjastossa olewan luettelon

mukaan

tehty alku toistatuhatta,lukuun--

Kirje Iywäskylasta.

Kcsälupa on ollut ja men nyt; konlut owat jäl- lceu aw.uut ja

uusi lukuwuosi.

oualkanut. Iywäs

kylä ou

samalla saannt cllliscn muutonsa

ja keitti

käy taas

wanhaa uraansa.

Kaupunkiamme woi todellakin

sanoa

kontujen kaupungiksi;kuu oppilai tytsct owat suljctnt,

silloin

on elämä hiljaista ja luiwaa,melkein puoleksi tuollutta,mutta niiupian kuin ne owat

toimensa

alkaneet, wirkence kaikki taas uuteen woimaan. Ei IywäStylää kuitenkaan enää woi wcrrata

riisitaulisccn

lapseen, jonka pää

waan kaöwaa,

sillä

wälin tnin ruumiskuihtuu,

sillä heutiseu

elämän

ohessa huomaa

hywin, että ainccl- lincntin on waurastumaan päin.

Nusia

rakennuk-

sia uousce

toinen

toisensa

jälkeen,nuttakirkkoa ale- taan rakentaa, nutta waukilaa ollaanmyöskin

hank keiösa

saada, ja

silminnähtäwästi

cdislyuyl tori'

kauppa todistaa, että ympäristönkin

asukkaat

oppi-

wat

toimeliaisuutta.

Suurta

haittaa

owat nykyiset

sadcilmat tehneet scuduu

maawiljcliöille;

sillä kuhilaat seisomat

wielä

suureksi osaksi

pelloilla ja

ohrat

menewät lakoon.

Viime sunnuntaina

ja

sen edellisenä

yönä

satoi

monta towia niin rankasti, että

wesi

wirtana juoksi

*)Huomattawa on,että ttissä ci tartoteta niitä,jotka to- dellisesti Jumalaa etsiwät, eitä tärkeissä synnissä rllijiä, waan n.

s.

penseitä, jollaisin onsuuri

osa

ihmisistä.

Patjanne

Tiistaina 3 pciiwä Syyskuuta 1878.

K:o 70.

elta4m., kolmeneljännekseltä 3m., puolelta2m., neljän-

konttoreissa: koko wuodelta5m. <i 4p., koln:eneljänn 32 p., neljännekseltä

<

m.4lp.

yksityiset

numerot19p.

Tilaushinnat:koko wuol nekselta im.

Ujosti

4m.23p., puolelta2 m Ulosannetaan Weilin ja (Y>,'ös'in kirjakaupassa Iywäskylassä joka Tiistai ja

Per»

jantai-aamu,missä myöskinilmoituksia »vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriwilta.

Toimittajat: K. wöos,wastuunalainen toimittaja,

H.

Hellgren,

F.

Canth.

ottamatta uiltä

laivauksia.

joita

selirau

jäsenet pi

täjäällä wälittäwät.

Wiimcksi

walittiin toimitun»

taan jäseniä

siitä

eroawien sijaan. Vapaehtoisia lahjoja toottiin kirjastolle, mutta niitä ci näyttä- nyt paljo karttuman.

(2)

Hukkuneet.

Kun merimies A. Suudman »vai-

»noncnsa

ja

kahden

muun »vaimon

kanssa

purjehti

totiinsa Porwoosta

irteni matkalla jalusnuora ja kietaantui maston ympäri

sillä seurauksella

että

»vene

kaatui. Merimies Sundman ja toinen »vai- moista, W-wuotias Andersson,

hukkui,

mutta toi-

set

»vaimot

sauvat »venesen

tiini ja pelastunvat.

(Vbl.) Uuskaarlebyyn

seminariin

on otettu 1? uutta

oppilasta

sanoo H..D.

Oulusta kirjoitetaan paikkakunnan

lehdissä

t. l.

24 p.

seuraawaa: Murtolvarkautsia tehtiin tässä

'Sonitteltu.

Novelli.

Knj. Cmilic Tcnlmcycr.

Mulailcmalla suomcntainit Wi!ja.

(JatkoaliOnumeroon.)

Hän

painoi päänsä Katrin helmaan, eikä

saannt

enää

sanaakaan

enempää

sanotntsi.

ci kyyneltäkään

hän

woinnt wuodattaa. Katri laski

ohncn. waltoiscn kätensä

nuoren waimoraukan päähän,

silitteli

lempeästi

hänen

waaleita

hinksiaan

ja koti tywencllä tcnuallaau

rauhoittaa

tnota

heiwcriäistä

olentoa, joka tnskasta

lähes

tunnotoinna lepäsi

hänen helmoillaan. Nauh-

oitu, lapsukaiseni!" puhui

hän. Kerro

minulle en-

nen,minkä waromattomuuden tehnyt olet,

se

keweutää

sydäntä, ja kenties, jos tarkoin kaikki punnitsemme, ei

asia

ole ollenkaan niin paha, tuin

tässä kiihkeässä mielentilassa

luulet

sen

olewan. Jonkunwaromnttomuu- den tonnlieneet tehnyt,

sillä

wastikäänkäwi

isäkin

täällä

sinua

kysymässä ja

hän

näytti

sangen wihaiselta.

Tun-

nnsta minulle, lapseni, että

»voisimme

jos

mahdollista

wälttää pahoja

seurauksia."

Katri taisteli kuin

sankari

oman

lewottomuutensa kanssa

ja koki yhä waan ystäwälliscllä puhuttelulla

saada sisartaan

tointumaan,mutta tämä näytti

häntä

tuskin kuuntelemankaan.

Wawahtaen

nosti Anna jälleen päätään ja

käänsi kaswonsa

ikkunaa

kohden. Hänen

suuret,

siniset

sil-

mänsä

tuijottiwat

tautisen siwn

määrättömään kaukai-

suuteen

ja

tietämiittänsä

wei

hän

kättään

korwalle.

ikäänkuin siten paremmin

kunllakseen. Koko hänen

nyt walaista sywimmän

rauhan

olopaittaa cltä rttot-

scn saastuttamaa

kenttää,jossa

murhatun

wcri,hiljal-

leen

huokuen kuolcmanhaawasta

sydämessä janniotaen alas hiekkaan,

huusi

kostoa taiwaalta.

?)mpärillä olemien

wakaissa kaswoissa

ilmautui

sääliwäisyyttä. sywää, wilpitöintä sääliwäisyyttä

sen

kauhull

ohessa, joka wäristytti

woimatkaimmantin

ruumista, sillä wäliu tuin

silmäin katseet

lentäen toi-

sesta toiseen

tetiwät kysymyksen, jota

snu

wielä ka-

mokstli

ääneen

laulua: ..Kuka

on

murhan

tehnyt?"

sen

käsi mi

maahan Mnyttuönsorian nuorukaisen^

joka wielä äsken oli

heidän seassaan

rohkeassa, tu-

toistamaiscssa

elämän

moimassa?

'))hä tiimaam- pana

nousi

tämä kysymys sydämissä ja alkoi

mähi-

tcllcn

uhkaamassa äänessä

kuulua yleisesti ympäris- töllä, kun

samassa

läpituutcma, maata tärisyttämä

hunto

wcti kaikkien

hnomion toisaalle.

Eikukaan ollut ottanut waaria tuosta vuoresta waimosta, joka ylei-

sessä

hänmlästyksessä kenenkään huomaamatta

oli

Pu-

jotellut joutou lämitje janyt niin äkkiä näki

murha-

tun edessääu, että

kauhistus

malttamatta pakoitti tuon

hirniuhuudon hänen

sydämensä symyydestä

esiin.

Likelle,

marsin

likelle

hän

astui.

Hiukset ha-

jallaau tuijotti

hän siirrottamin

'ilmin ruuuliiscn,

ikäänknin

kimcttynyt

kanhistuksen

kuwa, ainoastaan

hä-

nen jalkansa eimät

häntä

enää kannattaneet.

Hän

maipui polmilleen,

ristiin

painetut

kätensä

majosi-

mat

hänen helmaansa,

mutta yhä olimat

hänen sil- lnänsä

kiinnitetyt nuorukaiseen, joka kalweana ma-

tan

mercssään maassa hänen

edessään, jonka kaswoi-

hin

kalma oli painanut

kamoksuttaman

merkkinsä, ja

olemisensa

näytti tällä

hetlellä

olclvau waan kuunte-

lemista, tunnes wiimcin

hän

äkkiä hyppäsi ylös ja juoksi ikkuuan lno, jonka

hän

tempaisi auki.

Srkanaisia ääniä ja huutoja tunlui ulkoa ja An-

ua uäti mustia ihmishmnuuja

häärimän

edes

takaisin

pihassa, näkimyöskin, kmnla

nscita

lyhtyjen

kaussa

ricnn sitä polkua pitkin, jota wci loilunkkoon.

Hetken

aikaa waan Anna tuijotti ulos,

sitten Peitti hän taswonsa

käsiin,ikäänkuin

wälttääkscen sen

enem-

pää

nähdä

ja enncnkniu Katri, joka kenties ci kos- kaan ennen ollut tuntenut liitkulttattomuutccu tuo- mitun waiwojauiinkuiu tällä

hcttcllä.

ennätti ainoa- takaan kysymystä tehdä, oli

hän

jo rientänyt porstu- aan ja ncltä nlos.

Samassa knn ?)rjö

Heikkisen

puoliso tuli kauuna- rista,

tankosi tnwassa

wiulujeu

soitto soriscwalla

loppu-

säwclellä

ja joukkoa tunkeutui

awonaiscsta

oluesta

nlos. Mutta

tämmöisessä

tilapäässä tawallista rä-

hinää, tyrkkäämistä, naurua tai torumista ei nyt ol- lenkaantuntunut. Hiljaisuus, kalman hiljaisuus wal-

litsi heidän seassaan, ikääutuiu

olin ainoa

huumaama

isku tawannut äkkiä kaikkia näitä sydämiä, mykistyt- tänyt kaikki näinät huulet. Aiuoastaau hiljainen kuiskutus, pelonalaincn tysymys ..missä,

missä?"

knu-

lui

sieltä

täältä.

Anna ci tarwinnnt odottaa wastausta tälle ky- symykselle. Pysähtymättä tai

taukseenkaan kasomatta

riensi

hän

koiwukkoa kohden, johon

toisetkin suun-

nittiwat

askeleensa

ja jossa juuri nyt

seisoi

musta

joukko ihmisiä, joiden wälistä

useitten

lyhtyjen loiste

wälähteli. Mahalta

loikunkirkkaana jahopeanhohta- wana

walonsa

tämän kaiten yli, juurituin tuli

sen

Nawr:'nil jonkun ajan päästä

lähtee Tuomesta.

Nii-

nä muutamina

»vuosina

tuin

hän

täällä on ollut,

on

hän

Helsingin

suomalaisen

operan laulajana

saawuttanut isänmaallisen

taitcemmeystäwienkun-

nioituksen

ja rakkauden, ja taiteilija-nerollaanpuo- lestaan tehnyt

sangen

paljon taiteemmc toiweiden

Makuuttamiseksi. Kiitollisuudella

on Suomi tai-

teensa historiassa

säilyttäwä

hra Na»vrätil'in

nimen.

Teppo.

Muuten

en ole kyllätsi woinut ihmctcllci, minlä-

tiihdcn

.Helsingfors Dagblad"

tahtoo

omistaafan--

sallispukuja yksinomaisesti Iywäskylan

naisille.

Scnkötähdcn, että niistä täältä

ensiksi

julkisuu-

teen kerrottiin, »vai scukötähdcii, että

ufcin

mai- nittu yksinkcrtaisuudcnscuran kokous juuri täällä pidettiin?Kuitenkaan et

siinä kokouksessa

ollut läsnä kvin kolme naista Iywästylästä, kaikki muut oli- vnot

toisista

paikkakunnista tänne saapuneet. Mutta lmiltawasli tulee mainittu

kohta

ivaan siitä, etta

mcidän

ruotsikiihkoisct

oiriwat jotakin l)ivnuii^ta ivaavaa,joka

heille

onIylväskylästä

tulcwaisnndcssa

odotcltalvana. Ia

syy

pahaa pelätä; muistakaam- me maan

se

tosi-asia, että jo on

kassa

perustettu

suomalaista

yliopistoa wartcu tänne Iywästylään.

slyllä »varmaan Iywäskl)lli'stä wielä tulee Suo-

incii Sioni, kosta tiwctkin

sitä

jo profcteeraawat ja

huntawat

amen!",

fiiniin hiljakkoin jonkun laiifnniQii

..Hämäläisen" lnonnoisicn euuu^tuffieu

johdosta,

ia

juuri (antaa päättää myöskin

Kuopion

suomalaisesta

lyseosta on meille ker- rottu, että

siellä

muutamat opettajat täyttämät

ruotsinkieltä

opetuskielenä, jostatietysti syntyy

suu-

ri

haitta laitoksen suomalaisille

oppilaille, jotta

suuremmaksi osaksi

»vaan »vaikeasti ymmärtälvät mainittua kieltä.

Täkäläiseen

tyttökouluun

otettiin

eilen tapah-

tuneessa

pääsytutkinnossa l3uutta oppilasta.

Maapnrausyhtiön työntäyttäjän

koettelemiset saada

puhdasta »vettä cilvät ole onnistuneet

lehtori Pesonius'cn talossa

eikäasioitsijaTörnroos'iuomis- tamalla Äijälän tilalla

lähellä

kaupunkia;

molemmissa

paikoissa on »vastaan tullut joko kiiviä

tahi

kalli- oita.

Parasta

kättä työskenteleetämä työnkäyttäjä kauppias Altin kartanolla.

Lyseoomme eilen

sisään

otettujen luku tekee 43 yhdessä niiden

kanssa,

jotka »viime tcwännä tut-

kinnossa

hywätsyttiin, nimittäin

l:sclle

luot. 35,

2:sclle

1, Annelle l,4:nnclle l,s:nnclle5.

Ha-

kijoita oli

kaikkiansa

4U, niistä Iylvästylänala-al- keiskoulusta lk,

seminarin

mallitoulusta

sistä

kouluista 0, Mikkelin lyseosta 4,

Joensuun

lyseosta 5, Pylkönmäen

kansakoulusta

2, l

Hami-

nan ja lMikkelin ala-alkeiskoulusta, Uuraisten, Pihtiputaan, Saarijärwcn, Leiwonmäen

kansakou-

luista lkustakin.

(petetty.)

Iywäslylän postitoimistolle kysymys. Wiime aitoina on

semmoisia

ikäwiä tapahtunut, että kun on kirjeiden päälle pantu postimerkit ja

sitte sa-

mat pantu postilaatikkoihin kaupungissamme, on kuitenkin »vastaanottaja kirjeistä

saanut maksaa

wielä

toisen

posti-maksun ynnä postimestarin il- moituspaltan, kosta merkit

niiden

päällä olvat

hä-

»uitetyt. Onko nämä merkit joku kirjeiden laati- koista ottaja poisirroittanut eli onko Iylvästylän

postitoimisto myönyt

semmoisia

merkkiä, jottaowat

niin

telwottomalsi

liimatut, että ne

itsestään

pu-

toalvat pois?

Wastaus näihin

kysymyksiin

huwittaisi ihroin

postia täyttälvää yleisöä. Kirjecmvaihtaja.

Konserti. Harwoin

on

seutumme asukkaat

olleet

tilaisuudessa

niinpuhtaascn

taiteelliseen

nautintoon, tuin wiime sunnuntaina, jolloin

suomalaisen

ope-

ran mainio laulaja,

hra Nawrätil

antoi täällä kon-

sertin. Hra Nawrl'ttil'in ensimmäistä

laulua(Ncc.

ja Kawatina, op:sta Faust) laulaessa, oli jo läs- näolewille

selwä,

että

hän

oli

maineensa suomalai-

sen

operan etcwimpänä laulajanahywin

ansainnut.

Illan

loistmvimmat laulut olilvat Nec. ja Aria op. Lucia, ja

Nec

ja Ariaop.luutalaistyttö.Tai-

teellisen

etewyytensä

lisäksi

on

se

luettalva

hra

Nmvmtile

suureksi

ansioksi, että

hän muukalaisena

on niin

luontewasti

oppinut

laulussaan

käyttämään

suomenkieltä, että

todellakaan

ci

»voisi

muuta luulla,

kuin että

hän

on syntyisin Suomalainen. Ainoas- taan

suomalaisia

kansanlaulujakuunnellessa,oli jo- takin

itse laulussa,

jota meitä muistutti siitä, et-

tei laulaja kuitenkaan Suomalainen ollut. Hy-

wäntahtoisesti

lauloi

hra

Nawrätil

toistamiseen kaksi

laulua,

suomalaisen

ja

böhmiläisen kansanlau-

lun.

Meisöä

oli

konsertissa »vähänlaisesti,

luulta»

wasti

siitä

syystä, että eilvät kaikki »vielä olleet

lesämatkoiltaan

palautuneet, eikälyseonkaan

nuoriso silloin

wielä

suuremmassa määrässä

kaupunkiin

saa-

punut.

Täältä

kuuluu

hra

Nawrätil

aikowan

mat-

kustaa Kuopioon.

Suurinta kaipausta

herättää

jokaisen

isännmaan

taidetta

suosiwan

sydämessä

se

ajatus, että

herra

Tampereelta tirj. T.

Sanomissa seuraamaa:

Iywäkauppa on tänä wuonna täältä läynyt

Poh-

janmaalle päin wilttaammin ja

suuremmassa

mää-

rässä

tuin milloinkaan tätä ennen. Kuluneina ai- koina

huonoin

wiljawuotteu

sattuessa sinne

»vietiin

paljon

leiwänainetta

Wenäjältä ja

toisiakin

teitä

sicmenwaroja, kun kulluncmvot ei»vät Tampereen kautta olleet »vielä nykyisessä hywässä

tunnossa.

Wielä

»viime

kesänä

tulli tarpeen mutaan Näsijär-

»ven wesijakson ympärillejauhomattoja,joitanyt ei ole näkynyt,

»vaan

on rmvcttu toimittamaan niin

lcilväksi

kuin

siemeneksi

Tuomen rukiita.

Erään

luotettalvan

henkilön

arwelun mukaan, joka

itsekin

on »viljakaupoissa liikkunut, on tänä

kesänä

kesti-

määrin toista

sataa

tynnyriä

wiitossa

wicty lai-

woilla wiljaa, melkein yksinomaisesti rukiita, mai- nitun

»vesistön

laukaisimpiin

seutuihin.

Laiwakulun

etäisin länsihaara

on

Mustalahti

Wirtailla, llpe- nikulmaa Tampereelta

luultawasti tämän niin- kuin muutkin

tässä

mainittawat matkat on

susi hän-

nällään mitannut

josta maamatkaa noin 5 pe- nink.

Alttariin

ja

Alawuudelle

on,kutenterotaan, Tampereen kautta

hankittu

wiljawaroja. Saman tultuwäylän warrclla on noin

2^2

pen. lähempänä

Wisuwesi, ja

sinncttin

on täältä jywiä »viety,

ehk'-

ei niin

runsaasti

tuin

ensinmainittuun

paikkaan.

Itäinen kulkusuunta

ulottuu

Nuowcden

Filppulaan, U pcn. Tampereelta, josta maata myöten 5 pen.

päähän Keuruulle ja Multiaan wälittää laiwalutc jossain määrin kaupantekoa. Wiljakauppa onpal- ailen käynyt

länsihaaraa

myöten ja ruistynnyrin

hinta sinne ostettaissa

ollut koko

kesän

23 marttaa.

Nuliitten

osto on wiime wiiktoinatin tapahtnnutyhtä wilktaasti, wailka uutinen on nyr jo käsissä, eiki

hallan

mainita

tehneen sanotulle

»viljalajille

huo-

mattawia turmioita. Paljon on ostettusiemeneksi, kuu pelko

uutisen

myöhästymisestäon oikeaan ai- kaan

siemenen saannin

tehnyt epäwarmalsi.

Rohkea

pelastaja.

Tiistaina

»viime wiitollata-

pahtui, että jo pitemmän aitaa

osittain hciltomie- lisctsi

tunnettu työmies Helenius

Porissa

oli myö-

hään

illalla luultawasti wapaehtoiscsti hypännyt

sillalta

jokeen. Melkein

samaan

liittoon

sattui sat-

tumalta tawelyllä olewa prowiisoriHj.

Tollet

eräi- den kumpauiensa

kanssa

tulemaan paikalle ja

hei-

dän kuultuaan

hätähuudon

joelta,juoksi

T. kiiruusti

pelastusrenkaan luoksi, hyppäsi

sen kanssa

»vaattei-

neen jokeen ja ui pimeässä yössä

hukkuman hätä- huutoa köhi

ja

sai hänen

»virran wedcsjä

saalvutetulsi.

Rannalle

jääneet kumppanit onnistuiwat

saamaan

kalarannan puolelta weneen ja pelastiwat

sillä

mo-

lemmat

»virrassa

uiskentelemat

henkilöt,

joitawirta oli jo kulettanut kappaleen mattaa mukanaan. Apu

ehti

melkein

wiimeiscllä

hetkellä,

sillä

pelastajan

woimat alkoiwat loppumaan, kun ei ylsirengas

tah«

tonut kannattaa

kahta waatteissaan

olcwaa miestä.

Selenius

oli

samana

päiwänä

kotonansa

koke-

nut lopettaa päiwänsä hirttämällä,

waan waimonsa

(3)

Kuolon

toma

käsi

on taaskin temmanmtt ja-

lon työntekijän

kansakoulun

alalta.

Kansakou-

lun-opettaja

Matti Tilli

kuoli tapaturmaisesti m.

k. 22 päimänäKäämillä, jossa

hän

oli opettajana.

Tästä tomasta

kohtalosta

kerrotaan

Käämiltä

Ta-

piossa

seuraamaa:

Pappi Sauren ja

Tilli

ynnä

taksi soutumiestä lälsimät

purjcmenheellä

Torstai

aamuna Siitajärmen kylästä,

tullakseen

loulutar-

tastusta pitämään Koskenalan kylään,

maan

yht-

äkkiä noin puoli mattaa kuljettua löisyrjästä tu- lema tnulcnpuuslaus purjemaatteen

toiselle

puolelle

ja

samassa menhcen

kumoon. Muut alkoimat pai- kalla uida

menheellc

päin, pysytellätscen

sen

poh-

jassa tiini, maan mainaja

alkoi heti raskaissa

maat-

tcissaan

purkiä rantaa kohden, joka oli

melkoisen

kaukana ja mielä

lisäksi

jyrkkäpohjainen eikä kään-

Maaseuduilta.

loh. D. Rastas.

Jaalasta,

Elokuulla

1878. Kun nimi

Jaala ehkä

on outoPäijänteen

arwoisille

jatunnioitetta- Wille lukioille, niin

tahtoisin tässä

wähäpätöisesti, ja lyhyesti

siitä

jotain ilmoittaa, on eräs

kylä

litin

pitäjän pohjoisessa

osassa,

Rymcnwir-

rannalla,lähellä, eli niin

kutsutun

taalan

selän

ran-

taalan on ennen aitaa monasti polttanut Wcnäläincn wihollincn, nimittäin

Ruotsin

wallan

nilana; Jaalassa on entisten

sotain

mnistoawielä jäljellä. Ne owat

talsi Ruotsista

waruslettna pat- tcriaa, joita nykyisin nimitetään rctuutitsi,

kansa?

puheissa. Siispä

Ruotsin

ja Suomen

sotawaki

kuulun

niissä

liilolcllccn,

sitsl

että

olisiwat

anta-

neet terwe tuloa

Wcuäläisille. heidän

mukana ole-

wista tannunistaan, joiden lanuunain sijat wielä owat

todistuksena sanotun

retuutin syrjissä.Koska puhun

Jaalasta

ja

sen

patterista, tnlcc minun pu-

hua

wielä

siinä

kylässä äsken

kohonneesta

tirtos»

tatin, jota nykyisina

wuosina

on alkuun pantu

rakcnucttawaksi.

Se oli w. 1876, kuu

tehtiin sii- hen

tiwijalka uraktatc'cltäjällä, ja

sittemmin

on

sii- hen

ruwcttu laittamaan puuseiniä, joihin pitäjäläi-

set itse

toilvat tarpeita (rakennus-aineita), waau työn teetti

urakka-summalla

rakentaja K. G. Ka-

jander. Summa oli Tuomen markkaa.

Maalaukseen

on tarwinnut

maksaa lisää

rahaa,

sillä

rakentajalla oli määrä ainoastaan yhteen kertaan

sisältä

maalata. Kirkko on nyt melkein

ihan

wal-

mis muuten, kuin ainoastaan alttari-taulnn tu- waa ja joitakuita pieniä töitä. Katto on

siinä

pellistä (lewyistä), jonka rakentaja on kaupassa ottanut

maalatatsccu

punakalla wärillä. Kellotowat

siihen haetut Pietarin

walimosta, ci wallan isot,

waan jotenkin

tawalliset äänensä wuoksi.

Torina

ci ole kun ainoastaan tapulin torni, jota on kiin- nitetty kirkon kanssa, jokseenkin korkiana.

Kirkko

on

tawalliscn

kaunis ulkoa, waitla ci ole wielä wuuritcttu, eikä myöskään

seinät

maalatut. Syys-

kuun 15:ta päiwänä tnlcc

Ili arkitchti sitä

hywäk-

symään,

sille saadaan se

»vihityksi,

hankkia

pappia

y.

m. Papille täydytään hyyrätä

asunto. Tosin

on pappilan tila, waan ei ole

siellä asuttawalsi

sopiwia

huoneita.

Muuta en woi kertoa tällä ker-

taa, olkoon kylliksi. Rukiit owat täälläjo niitetyt.

Kehuwat

niistä olewan

tawallisen

hywän

saannin.

Heiniä

on täällä

saatu

towasti tarpeellisen kasteen

tähden.

Kyllä poutakcsinä ci ollut

heinistä

loiwoa.

Paikkakunnallani

on

huouot heinä

maat, ja kylwö-

hcinää

ci paljon wiljclläpaitsc jossakussa

herrasho- wissa. Ilmat

owat jotenkin lämpöisiäolleet

tähän

aikaan. Sanotulla pitäjämme kirkolla on

kaksi

kauppiasta, Ulko-kylässä on ylsi puoti,

siis laa^

laan kuuluu jo kolme

laun'"l""

(lalk.) Siuä juuri olet

hauen

tap- ascttueu wäinyyttä tärsiwäupuolelle.

Kauhea

epäluulo

oli heräuuyt jokaisen powcssa, mutta kukaan ci sitä rohjennut ääuccu lausua,paitsi yksi ainoa, jota rai-

wolkaassa snrnssaau

ci uutääu

kauloksuuut.

Murhaaja siuä!

pavut."

Ojalan Tominin äiti

se

oli, jota

säälimättä

wis-

kasi

Annalle nmstcn kasuwja tämän syytöksen,mutta Anna

katsoi häneen

jäykästi

snurilla silmillään

eikä

näyttänyt tätä puhetta olleutaau tajuawau.

..Minnn

ketjuni,

niin,

ne owatminunketjuni,"

lausui hän

hiljaa ja raueten 'vaipui walkotukkaincn päänsä alas powetlc. «

Eitö hauta

ole siuuu

seurassasi wiimeisetsi

nähtyä

Eikö

hänellä

ole sinnn ketjnsi, joihin lnultawasti kuo-

lemantuskissa

oli tarttunut, wieläkiu

kädessään? Katso

tuonne, ja

sano

minua walchteliatsi, joswoit!" Nuo- ren waimou

silmät

kääutyiwät toueeutapaisesti

hauen uuoruuteusa

rakastetun muuttuucista tasnwista, joi-

hin tähän saakka

oliwat kiintyneinä olleet, ja

scurasi-

wat

nlurhatuu

äidin

sormen-wiittausta. Hän

näki ketjunsa tuolleeu

kädessä

ja

kauhistuksen

wäreet

täwiwät läpi

hauen ruumiiusa.

jouta

otsaa

luustat, takertuneet

hiukset

pcittiwät

Wielä joku

hetki sitten

oli tuo

suu,

jouka

ihmisten

korkein hallitsija oli

ainaiseksi

sulkenut, puhuuut

hä-

nelle hchkuwia, syutisiä sauoja.

Mitään muuta ajatusta ei Anna woinut

käsittää.

Ei

hän

tiennyt eikä aawistanut, miten ympärillä

sei- somien silmät

alkoiwat lentää edes takaisin

hänen

ja

rnnmiin wälillä, ja miten niiden

katseet

täwiwät yhä

oudommiksi

ja

kauheammiksi.

Kuolleen suljetussa kä- dessä,

hänen

wetotandiu tapaiscsti kiinnipuserrcttujcu

sormiensa

wälistä

tiilsiniät kultaiset

ketjut, ja Annan

kaulasta olimat

semmoiset

tadouucct. lotaiucu läsr.ä-

olcwista oli täuä päilräuä uähuyt ketjut

hänen

kau-

lassann, ja mitä enemmän

he

ruumiiu

kädessä

oleuua

ketjuja tarkastiwat, sitä »uarmcmmat

he

oliwat siitä,

että ne oliwat juuri samat, tuiu

aitaisenuuin

oliwat

Annan

kaulassa

olleet, ja mitä warmcmmakn

se

tieto

tuli,

sitä

kauheampi olipäätös,jouka jokaiucu miclcs-

siiäu

perusti täbäu tictoou.

Anna yksinään ci tästä kaikesta mitään aawista-

mtt.

Hän

tointui wasta silloin,kun »väkijoukossa äk- kiä ilmestyi liikettä, kun onnettoman

uhrin

äiti

sa>

massa

riensi

esiin

ja

surkealla malitntsella

heittäytyi ruumiin yli. Äidin sydäntä

wihlaisewa surn

teki

siitä

äänettömyydestälopun, jonka

ensimmäinen Hämmas^

tys oli

läsnäolewissa

waiknttannt. Hilmat, jotka muuten olimat ittuuu tottumattomat, wuodattiwat nyt kyyneleitä,

uhkauksia

alkoi knulua ja wätijoukossakäwi

tohina

niinknin kaukainen

ukkosen

jyrinä.

Kauhistuneella

mielellä olema ihmisjoukko ei kos- kaan ajattele järkcwästi,

warsintaan

silloin,kun

sääli-

wäisyys on herännyt jaluontainentunto waatiikostoa,

tynyt

takaisin menheellc

päin

siitä

pysytelläkseen, maitta Saurcn useampia kertoja

hänelle huusi

ja

siihen tehoitti. —

Joko

säitäytsestä eli muusta syystä ei

hän

mastannut mitään.

Seurauksena

oli

että

hän hetkisen

uituaan alkoi painua ja

katosi

aaltojen symyytecn

kumpaliensa oli

mahdotoin hätähuutoakaan

tulla päästämättäamutsi,

sillä heillä

oli jo täysi työ pysytellä

itsiään menheen

turmissa, kosla läpimärät päällystakit ja raskaat saappaat

tahtoimat

maan metää pohjaan päin,

setä

mäsymys että milu alloimat maimata.

Wasta

noin liki

"4

tunnin perästä saapui pienoinen

menhe

amutsi,

sillä

talot olimat jotenkin kaukana,

ihmiset

ulkotöillään

ainoastaan

satunnaisesti

oli men-

hccn

kumous nähty

eräässä talossa

järmcn

toisella

puolella, ja

sieltä

tuli kolme miestä korjaamaan Tillin tomcrit. Nainaajaa on kolme

väimää

mies- joukolla

harattu

maan ei ole mielii

saatu

ruumista

käsiin.

Opettaja Matti Tilli oli syntynyt

Wehtalahden seurakunnassa

aiman likellä

Haminan

kaupunkia l

5

p.

Tammik.

1854. Seurakuntaamme tuli

hän kahta

Iymästylän Seminarista päästyään

kansakoulun-

opettajaksi masta perustettuun

kansakouluumme

ja

Maikutti tällä alallaan 2 muotia.

Suuresti on

hän

taimattu, tämä lempeä, ratastettama nuori mies

hän

oli innokas

tausanmalistutscn harras-

taja ja kelpo opettaja.

Hän läksi

miime matkal-

leen

tutustuakseen seurakuntalaisten kanssa

ja kan-

sakoululle

useampia ystämiä moittamaan

maan

Herran

tiet eimät ole meidän tiemme eikä meidän ajatukset

Hänen

ajatulseusa!

Näin

lop-

pui

hänen

nuori

ikänsä —

koulu

lohta

alkaa,mutta

sen

opettaja on poissa

mistä

hänen mertaisensa säätänee. Meille

on

hän

aina olema

hellässä

muis-

tossa.

taupungissa yöllämasten torstaita

kahdessa

pai-

kassa, kelloseppä

Hedmall'in

ja työmies

Paattarin

luona. Kellosepän talossa, joka on Uudenkadun

marrcssa,

olimat martaat tulleet pihanpuolisesta akkunasta

sisään

ja

kertesimät hra H:n

työhuoneen

pöytälaatikostamiedä <><>.n markan paikoille

rahaa setä mustanmillaisen

micsröijyn,ennenkuin

hra H.

heräsi, jolloin martaat

tiirchtimät

pakoon.

Raho-

jen joukossa oli ollut

maha Nuotsin-rahaa. Paak-

karin torpasta, jota on Oulunjoen

marressa Ka-

jaanin tullin miercssä, otettiin työsaappaat jaruo- kaa, joka mäeltä oli jäänyt pöydälle

illallis-atcri-

asta.

Kaksi

hopea-lusikkaa eimät

osanneet miedä.

Waan ruoka-astioita löydettiin aamulla tullimötin

kohdalta

timeltä, jossa roistot olimat ottaneet il- lullista

maimansa

palkkioksi.

Kummassakin

pai

kassa

olimat markaat

nämcröllä

amanneet reiän ak-

lunanlasia

ympäröimään

kehään

janiin

saaneet ha'an nostetuksi.

Karhujen pelko on

Kittilässä saattanut ihmisiä siihen

tyhmään tapaan, että sytyttämät

metsiään

tuleen.

Näin

onmontakin tynnyrin-alaakelpomet^

sää

häminnyt.

Pitkin kesää

on sammutustapula ol- lut liikkeellä. Näin kertoo muuan kirj.

P.

S.lle.

Sidottu.

Närsättälän

kylässä,Kiteen pitäjätä

on muinais-muistojcnkerääjä

kansak.

opettajaMau-

koncn otettu liini ja kulctcttu kädet

selän taakse si-

dottuna

kruununnimismichcn

luo.

Perille saaMut-

tua päästettiin

sidottu

irralleen ja sitojat manat-

tiin menetyksestään

ensi

käräjään. Niin kertoo

Samonl.

ttrlunistin

ja

lukkarin maalissa Nastolan

pitä»

jässäMiimc elokuun l8p:nä

sai

M. t.

urkuri siellä,

lansakoulunop. K. A.

lurMa

joka

huudon.

Nimitlikslä

y. m. Turun

homioikcus

on 32 p.

elot.

hakemuksesta

myöntänytmirkamapautta

kihla-

kunnan tuomarille

Hollolan

tuomiokunnassa, laa- manni ja ritari E. Leopoldille 25 p:stä t. k. l!) p:ään tulemaalokakuuta,

sekä

tuomarilleSääksmäen

tuomiokunnassa

A.

Blaficldille

24 p:stä elok. l

0

p:ään lokakuuta, ja

sen ohessa

määrännyt

homioi-

keudcn auskultantti

I.

Leopold ja A. W. Becker

toimittamaan tuomarinmirtaa,

edellisen Hollolan

ja

jälkimmäisen Sääksmäen

tuomiokunnassa.

Samana päimänä on

H.

K.Majesteettinsa arm.

nimittänyt ja muuttanut

kirkkoherran Sahalahdella

A. A. Candolinin

kirkkoherraksi

Pyhäjärmenuuteen

kirkkohclia

kuntaan

Turun

arkkihiippakunnassa.

Waltioapua

Huomal.

kirjallisuuden

Zeuralle.

Talonpoitaissäädyssä miimc maltiopäimillä esitetyn

anomuS-ehdoitutsen

johdosta, koskema

suuremman

muotuisen-rahamääräyksen toimittamista Suomen yleisistä maroista

suomalaiselle

kirjallisuuden

scu^

ralle Helsingissä, koulukirjain

kustantamiseen

käy.

tcttämäksi, omat Suomen Säädyt

Keis. Majestee^

tille jätetyssä kirjoituksessa

alamaisuudessa

pyytä^

nect että

Keis.

Majesteeti

armossa sumaitsisi ylei^

sista

waltiowaroista määrätä tälle

seuralle muoiui-

sen

kymmenentuhannen markan

suuruisen

apurahan,

seuran

hyödyllisen kirjallisentoiminnan jatkamiseksi, jonka kirjoituksen johdosta

Keis.

Tuomen

senatin talousosasto

on antanut »vaaditun

alamaisen

lau-

sunnon.

Tätä asiaa alamaiscsti esiteltäessä

on

Keis.

Ma-

jcsteeti

katsonut

hymäksi

luomen

yleisistämaroista

armossa

määrätä

suomalaiselle

kirjallisuuden

seu-

ralle

muotuiscn

apurahan, säätyjen

ehdoittaman

kylnmcnen tuhannen markan

suuruisen summan,

an-

nettamatsi ensi aluksi

tymmencn muoden ajalla, lu-

kien l p:stä tammilnuta ltt?k.

Uusi

kirjapaino.

Painoasiain

ylihallituson 2.l p. tätä kuuta

suostunut

lirjapainofattorin G. Vcrg-

rothin hakemukseen

Kuopion taupuntiin perustaa kirjapainon ja

sitä

täyttää

toiminimellä

uusi

kirjapaino^.

Kauhea

onnettomuus. Helsingistä tirj. N. S.

seuraamaa

:2^i p. tapahtui täällä onnettomuus, joka on koto kaupunkia

kauhistuttanut.

Edesmitin luo-

na oli Mlnaläinen

sotahallitus

rakennuttanut neljä teltaa, joissa noin 40

sotamiestä

oli työssä täyt-

tämässä

kranaateja. Noin kello

lahden

aitana rä-

jähti

tähän saakka tuntemattomista

syistä yksi kra- naateista, ja

näiden laukaukset

hajoitti nuo neljä

telttaa aiman

kadoksiin. Seitsemän

miestä tuoli paikalla

hirmeästi

raadeltuina. Neljätoista mictiin pahasti

haamoitettuina sotawäcn

lasarctiin, mutta niistäkin taitaa jo puolet olla heittänyt

henkensä.

Kolmea sotamiestä

kaiwataan.

Paikka,

jossa on-

nettomuus tapahtui, oli

hirmeän näköinen;

joka

haaralla

oli runcltuja japalaneitaruumiita,

silmo-

tuita jäseniä ja maatteidcn repaleita. Kaupungissa annettiin oitis tulipalon merkkejä jamapaaehtoinen palosammutustunta

riensi

paikalle,

maan

mitään

Malteanmaaraa ei

siellä

ollut,

sittemmin

on paik-

kaa käynyt

katselemassa lukemattomat

uteliaat

ih«

inisparmet.

Tulipalo.

Wiime

luun 24 p:nä paloi

F:n

mutaan aptectari A. Thunebergin

omistama

pah-

witchdas lähellä

Nurmin pysäyspaikkaa.

Tuli

syt-

tyi luultamasti

säkenistä.

Tehdas, joka oli kenties

wanhin sitä

laatua

maassamme,

oli makuutettu maalaisten paloapuyhtiössä.

Kansakoulu-tarkastajaksi

Hämeenlinnaan

omat

maltuusmiehct

nimittäneet ja määränneet normals lyleion kollegan maisteri A. E.

Famenin.

(Hm.)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Mutta en luule mahdolliseksi, että hänellä olisi ollut niin huonot. tiedot asiasta; Maunut otettiin

mistä ja kuka hän oli, joka wasta wieraan lähti- essä oli tapana kysyä (todellakin kaunis tapa) — niin tulette huomaamaan, etten opettajaksenne aiwo ruwcta, kuin en

myöskin niin heikot, että käwelemiueu uiillä on melkein mahdotonta, - mutta ci paawi siitä huo- lellisua ole, waau paucepa asiasta »välistä lcikkiä- kiu. Niiupä tapahtui

kyllä ja on tässä wieläki,&#34; wastasi Thorbjörn ja sDli sa- massa sai Knuuti niin törmällensä, että oli wähällä kaatua wieressä olemaan mies joukkoon. Nyt oliwat

Sen ohessa ivoi lukija sauotusta, uiiukuiu myös tänmn kirjeen ilmaantumisesta ylipäätääu, huomaita, että matka- kumppalini ja minä, meidän taikka muiden siitä ma-

Mutta kosta Jumala sen kcrrau niin on säätänyt, niin luulen myös- kin, että hän ne woi hnwin kestää, jos häneltä waau. ei

tässä laitoksessa on walinnut seassamme, elähdyttäköön meitä aina edeskin päin. Mutta ennen kaikkea koet- takaamme turmautua Jumalaan, jolta työmme siu- naus tulee, sillä jos

ci seuraamana kesänä tule pesimään sille paikalle, missä siltä poikaset melkein sntupnuttoon surmat- tiin. Muutamien »viikkojen päästä, noin Elokuun ulussa, tawallisesti