Kirje Jyväskylästä · DIGI

Seura, miten

edellisestä

^ja uimestäli woi ^päät- tää, ou perustettu

kristilliselle

pohjalle, jotcu

sillä siis

^{ci ole}

tarkoituksena

^{ainoastaan jokin}

maallisen

päämaalin

saawuttamiueu

^{ytsiuääil,waau korlcam-} piki, »limittäin ihmissielujen ruokkimiueu Jumalan

sanalla. Scntähdcn

^on

sille

^moni maailman pro-

fcta häwiötä

ennustanut. Walitcttawasti kyllä on tällä

seuralla wähän

suojelijoita, joka näkyy

wähä- lukuiseSta

jäscnjoukoSta ja wuosijuhlan ylönkatso- miscsta.

Ensimäisinä wuosina

^wcti

se

^enemmän

huomiota

^{puolceusa, mutta kun}

ntcliaisuus

^tuli

täytctytsi, jäi

se sitscusä.

Se ci kuiteulaau ole luettawa

seuran

pcriajatulscu syylsi, waau tawallis- teu

ihmiStcu hulutlomuudcu

ja kewytmiclisyydeu.

Mcidnu talyupoikaisella

kansalla

^{on wielä}

se

^hylvä

pohja, että

se

^{haluaa, waitka ci}

^suoraan

^rakasta-

kaan, luulla Jumalan

sauaa

^{*). Se ou waan,}

jos niin woi

sanoa,

totuttu ^tapa,joka waatii

sitä

^te-

lämääu ja tyllästyttääai'anpitkään

sitä

paitsi olemi-

seen.

^{Ei ole}

^siis

^{oikein ryöstää}

^{kansalta sen}

^{par^}

haiuta

omaisuutta, jos

kohta se

ou wähäiucuti, ^ja tarjotaainoastaanytsipuoliscStilatoowia tawaroita.

— Mi syy,

^jonka

tähden seura wähä-arwoisena

pidetään, on

se,

_että pitäjään hcrraswäti, jota ta«

lonpoikaincu

kansa

^pitää ymmärtäwäisempäuä, ei liity siihen, _lukematta

scxralunnau

opettajia, jotka kyllä owat hywinä

csimerttinä.

^ÄlUtta

tniwä

^on

tehdä

^{työtä hywällä ja}sopimattomallakiai'alla eikä milloiutaau näsyä.

kaduilla, yleisesti walittawat ^{ne, jotka} jo owat puineet,

warsin huouoa satoa

^{rukiista, waikla}

se

muuteu ou hywää ja painawaa. Uutisleipä on kauuiiu-näköistä ja hywäumakuista. ^{Marjoja ja}

sieniä

^{on näillä}

seuduilla

täuä wuouna ollut ruu

saammiu

kuin edellisillä, paitsi lakkoja eli muura- lnia, joita oli waan

wähäu ^nimeksi.

Tänä syksynä tulee kaupungissamme olemaan tawallista cnemmäu

tilaisuutta taiteelliseen

^nautin

toou. Wiime

sunuuutaina

^antoi

^hra

^{Nawr:',tiltou-}

sertiu,

Aleksanterin

^{eli t.k. N päiwänä} aitoo neiti Ingman

samoili

^antaa

^konsertin

^ja

sitten kohdat

koin

saapunee

tänne

suomalaisen

^{tcatcrinpuheosaSto}

Kuopiosta.

Muutama sana

^wielä

Hclsinfors

Dagdladillc".

Käyhän

se ^wohän sääliksi ^siitä

puhua, mutta

tosi asia

^{ou, etla mainittu}

lehti

^joutui pahasti passiin,

lcrtoessaau

^{IywäSkylän naisten} kansalliSpuwuiSla

kronikassaan

²³³

u:ssa,

wiime kuun 28^päiwältä.

Krouilöri sanoo,

^näet,

hauSkuudetsccn

^täyncensä

kesänaikaan

IywäStylässä, ^ja oli täällä muun mu aSsa, _niiukuiu

hau

tuulettelee,

eräässä

konsertissa,

jossa tarkasteli naisten puluja, waan ei

suiireksi harmikseen missä

^nähnyt ainoatakaan kansallispu- kua, waitka

siinä toiwossa

^oli

konscrtiin

^mennyt.

Multa koskei ^uyt pahaksi

onneksi sattuikin

^{niin, et-}

tei IywäStylässä toto kesänä,

sen

^{päiwän jälkceu,}

jolloill kansalliSpnwniSta ytsiutertaisuudcu-scurau

kokouksessa

^täällä tcSkustcltiiu, aina Elokuun 28 päiwäöu, jolloill kirjoitus Helsingfors Daglilad'issa ilmestyi, ollut niin ulitään

kouscrtiu

^{tapaista, ja}

koSla

toisaalta

^{on selwä, ettei}

H:fors

Dagblad"

toti

walhcitn

laslcttcle,uiin ci woi

asiaa

^muutenyln-

märtää,tnin^ettätronilörioli

kcsämatkallaan

^jolltunut

harhateille

^ja eksynyt johonkuhun

muuhun

^{kanpuu^}

tim (ehta Naantaliin?), jota sitten erehdyksessään lunliIywäSkylätsi.

siihcli

ollut syynä epä-

selwät

ticd^t Suomcu

maantieteessä

^{taijokiumcrtil-}

lincu hämmennystronitörinyläkerrassa,kuka

halien

ymmärtää, mutta paha putki

se

^waanoliniin

suu-

ren

sanomalehden

trouikörille. Kerta

toisensa

^jäl-

kecu

hau

^wielä

samassa

tirjoitnkscSsa^puSleepäänsä

seinään.

^Sanoomuun

muassa

^{esim., että}

^kansallis-

puku

tulisi matsamaan

^{4W ja 5W}markkaa. Sille laskulle jo

haraklitlin

^{uaurawat ci} waan Jääsken ja Vapwärtin ncidet. Sitten

hän

^{wäittää, cttei}

se

^{puku, josta} nllelirjoittanut jotu aika

sitten

ker- toi,muka

olisikaau

mitään kansallispuku, jaluette- lee

taitculaisia

muita waatcparsia, ^joita

esi

isämme

olisiwat

täyttälicet. Näyttää melkein ^siltä, kun ai

toisi

..Helsingfors Dagblad" todcnperään lailtaa kausalliSpukujen-wcrStaau: mutta jotohan

se

^tunuia

waau kauuattallcc,

sillä

hywinhän jokaiucu jo cnna-

kollakiu

^{tietää, ettei} HclsiugforS Dagbladen _wers' laista mitääu

tausallisla"

^{tule. trouitöri}

lohduttelee itseään

^sillä,ettei

kansallis

^puwuillami-

tään

kansallista

^{merkitystä ole;} eitä niitten

suuri kansallinen

^{merkitys todella} allekirjoittaneellekaan selwinnyt, ennenkuin waSta silloin, _kun

ruotsikiih- koiset lehdet

^niitä

suurella

katkeruudella alkaiwat

wastustaa.

(MMM,.)

Tammelan Kristillinen ^siwistys-

senra.

Tammelassa

^tarjotaan

kansalle

^siwistystä

suu- remmassa määrässä

^{kuin jossakussa}

muussa

^maani

me pitäjäässä. Sielläon

muhkea

kansakoulu,jossa mies ja uaisopcltaja ^{on jo}

useita wuosia

^työskcu-

ucllnt.

Forssan tehtaalla

^{on oma}

kansakoulunsa,

jonka awaraa

salia

^melkein joka pyhä käytetään kirkkona

tahi

^oikeammin

sanoen rukoushuoneena.

Näiden

lisäksi

^{on wielä neljä kicrtäwääkoulua,lu<}

kuuu ^ottamatta yksityisten pienten lasten aakkos- kouluja. Kunnan

kansakoulun

^wicreen

—

_olkoon

seki siwumeuncn

^mainittn

—

_on äskettäin raken- nettu käsityökoululle huoneet, ^jotkakuitenki^nytwielä owat «yhjinä opettajan ^puutteen

tähden.

^Tämä

kaikki ei kuitenkaan ^wapauta

seurakunnan

^wcisaajaa

pitämästä rippikoulun ai'alla n.

s. lukkarinkoulua.

Muutama wuosi

takaperin perustettiin

Kristill-

inen Siwistysseura", jonka

tarkotuksena

^{on wir-} kcämmän hengellisen elämän wirittämiuen ^ja kris-

tillisen

siwiStykfcu

kehittäminen

^ja lcwittämincn

scurakuuuassa.

^Scu

asioita hoitaa

^{ja johtaa toi-}

mikunta ^ja

sen ^esimies.

^Joka

^wuosi

^criää

osa

^toi-

mikuunan jäscuistä, joideu sijaau walitaau ^juhla-

kokouksessa

^uudet. Tämän toimikunnan

hallussa

ou Nlyös kunnan lainakirjasto. Senran ^jäseneksi pääsee jokainenhywämaineinen

seurakuuialaiucn

^mak-

samalla

^{50 penniä ja}

sitoumalla

noudattamaan

sen

sääntöjä. Ne määrässwät hywallä

esimerkillä

^käy'

maan lähimmäistensä

^edellä, lainakirjaston awulla jamuuteu

tutntsi

^tekemäänhyödyllistäkirjallisuutta, estämään

woimainsa

mukaan ^juoppoutta

y.

m.^{pa^}

hoja tapoja ja edesauttamaan^siwcyttä.

läscnmak<

sut

^tulewat kirjastolle ja jokaisella jäseucllä ou

oikeus

^eri

maksulla

^{lainata kirjoja siitä, joka lai-}

naaminen

^muuten

maksaa

⁵ penniä jokaiselta lai natulta kirjalta. Sääntöjenmukaan ^pitää

esimies

n.

s.

^{seuroja kerran}

kuukaudessa suostumutseu

^mu»

kaan joko

kansakoululla tahi

kyläkunnissa. Ne al- kawcu

rukouksella,

jonka jälcstä pidetään Raama

tuu selitys eli ^{joku muu} hengellinen lucuto ^joskus

katsiti.

^{Niiden jälcstä}

seuraa

^muita yleishyödylli-

siä

esittelyjä, joskus lauluaki.

Heiuäkuun

^{28p.wietcttiin}

scurau

tämänwuotiueu wuosijuhla

kansakoululla. Ilma

^{oli kaunis, jonka}

tähden

^toiwottiin

runsaasti

osanottajia,mutta wa

litettawasti

^{ci miukäyuyt. Ihmiset,näet,}

osaawat

lii'an hywin

säästää

jalkawaiwojaan. Kello wii-

dcn aikana ^j.P. P. ^aljettiin toimitus wirren wei- saamalla, jonka ^{jäleStä prowasti} A. E.

Granfelt

astui

esim

^{japuhuimuutamaniRaamatun wärsyiu}

johdolla

seuran tarkotuksesta

^ja

ihmiseu

^elämän

ivelwollisuuksista.

^{Sen jälestä piti past.}

Fontell

lyhyen Raamatun selityksen. Opettaja

Toiwonen

esitti

^{pitemmän luennon} tirjotnkseSta" ja

seuran

esimiehenä

^{ollen luki}

wuosikertomutsen

^ja

^lainakir-

jaston tilin, joka

osoitti

kirjastossa olewan

seitse-

mättä

sataa ^{eri niosta} huolella

^{walittuja kirjoja.}

Lainauksia

^{oli wuooen}

^kuluessa

kirjastossa olewan luettelon

mukaan

^tehty alku toistatuhatta,lukuun--

Kirje Iywäskylasta.

Kcsälupa on ollut ja men nyt; konlut ^{owat jäl-} lceu ^{aw.uut ja}

uusi ^lukuwuosi.

^{oualkanut. Iywäs}

kylä ou

samalla saannt cllliscn muutonsa

^{ja keitti}

käy taas

wanhaa uraansa.

Kaupunkiamme woi todellakin

sanoa

kontujen kaupungiksi;kuu oppilai tytsct owat suljctnt,

silloin

^{on elämä} hiljaista ja luiwaa,melkein puoleksi ^tuollutta,mutta niiupian kuin ne owat

toimensa

^alkaneet, wirkence kaikki taas uuteen woimaan. Ei IywäStylää kuitenkaan enää woi wcrrata

riisitaulisccn

^{lapseen, jonka pää}

waan ^kaöwaa,

sillä

wälin tnin ruumis^kuihtuu,

sillä heutiseu

^elämän

ohessa ^huomaa

hywin, että ^ainccl- lincntin on waurastumaan päin.

Nusia

^rakennuk-

sia uousce

^toinen

^toisensa

jälkeen,nuttakirkkoa ^ale- taan rakentaa, _nutta waukilaa ollaan^myöskin

hank keiösa

^{saada, ja}

silminnähtäwästi

^{cdislyuyl tori'}

kauppa todistaa, että ympäristönkin

asukkaat

^oppi-

wat

toimeliaisuutta.

Suurta

haittaa

^{owat nykyiset}

^sadcilmat tehneet scuduu

maawiljcliöille;

sillä kuhilaat seisomat

^wielä

suureksi ^osaksi

^{pelloilla ja}

^ohrat

^{menewät lakoon.}

Viime sunnuntaina

^ja

sen edellisenä

^yönä

satoi

monta towia niin rankasti, että

wesi

^{wirtana juoksi}

*)Huomattawa ^{on,että ttissä ci tartoteta niitä,jotka to-} dellisesti Jumalaa ^etsiwät, eitä tärkeissä ^synnissä rllijiä, waan ^n.

s.

penseitä, jollaisin onsuuri

osa

ihmisistä.

Patjanne

Tiistaina 3 pciiwä Syyskuuta 1878.

K:o 70.

elta4^m., kolmeneljännekseltä ₃m., puolelta2^m., neljän-

konttoreissa: koko wuodelta5m. <i 4p., koln:eneljänn 32 p., neljännekseltä

<

_m.4lp.

—

_yksityiset

numerot19^p.

Tilaushinnat:^{koko wuol} nekselta im.

—

_Ujosti

4m.23p., puolelta2 ^m Ulosannetaan Weilin ^ja (Y>,'ös'in kirjakaupassa Iywäskylassä joka Tiistai ja

Per»

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriwilta.

—

Toimittajat: K. wöos,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth.

ottamatta uiltä

laivauksia.

^joita

selirau

^{jäsenet pi}

täjäällä wälittäwät.

Wiimcksi

walittiin toimitun»

taan jäseniä

siitä

^{eroawien sijaan.} Vapaehtoisia lahjoja toottiin kirjastolle, mutta niitä ci näyttä- nyt paljo karttuman.

Hukkuneet.

Kun merimies A. Suudman »vai-

»noncnsa

^ja

kahden

^{muun »vaimon}

kanssa

^purjehti

totiinsa ^Porwoosta

irteni matkalla jalusnuora ja kietaantui maston ympäri

sillä seurauksella

^että

»vene

kaatui. Merimies Sundman ja toinen »vai- moista, W-wuotias Andersson,

hukkui,

mutta toi-

set

^»vaimot

sauvat »venesen

^{tiini ja} pelastunvat.

(Vbl.) Uuskaarlebyyn

seminariin

^{on otettu 1? uutta}

oppilasta

sanoo H..D.

Oulusta kirjoitetaan paikkakunnan

lehdissä

^{t. l.}

24 ^p.

seuraawaa: Murtolvarkautsia tehtiin ^tässä

'Sonitteltu.

Novelli.

Knj. Cmilic Tcnlmcycr.

Mulailcmalla suomcntainit ^Wi!ja.

(JatkoaliO^numeroon.)

Hän

painoi päänsä Katrin ^helmaan, eikä

saannt

enää

sanaakaan

^enempää

sanotntsi.

^ci kyyneltäkään

hän

woinnt wuodattaa. Katri laski

ohncn. waltoiscn kätensä

^nuoren waimoraukan ^päähän,

silitteli

^lempeästi

hänen

^waaleita

hinksiaan

^{ja koti tywencllä tcnuallaau}

rauhoittaa

^tnota

heiwcriäistä

^{olentoa, joka tnskasta}

lähes

tunnotoinna ^lepäsi

hänen helmoillaan. Nauh-

oitu, lapsukaiseni!" puhui

hän. ^Kerro

^{minulle en-}

nen,minkä waromattomuuden ^{tehnyt olet,}

se

^keweutää

sydäntä, ja kenties, jos tarkoin kaikki punnitsemme, ei

asia

ole ollenkaan niin ^paha, tuin

tässä kiihkeässä mielentilassa

^luulet

sen

^{olewan. Jonkun}waromnttomuu- den tonnlieneet tehnyt,

sillä

wastikäänkäwi

isäkin

täällä

sinua

kysymässä ja

hän

^näytti

sangen wihaiselta.

^Tun-

nnsta minulle, lapseni, että

»voisimme

^jos

mahdollista

wälttää ^pahoja

seurauksia."

Katri taisteli kuin

sankari

^oman

lewottomuutensa kanssa

^{ja koki yhä} waan ystäwälliscllä puhuttelulla

saada ^sisartaan

tointumaan,mutta tämä näytti

häntä

tuskin kuuntelemankaan.

Wawahtaen

^{nosti Anna jälleen päätään ja}

^käänsi kaswonsa

^ikkunaa

kohden. Hänen

^suuret,

siniset

^sil-

mänsä

tuijottiwat

tautisen siwn

määrättömään kaukai-

suuteen

^ja

tietämiittänsä

^wei

^hän

^kättään

^korwalle.

ikäänkuin siten ^paremmin

kunllakseen. Koko hänen

nyt walaista sywimmän

rauhan

^olopaittaa cltä rttot-

scn saastuttamaa

^{kenttää,jossa}

^murhatun

^wcri,hiljal-

leen

huokuen kuolcmanhaawasta

sydämessä ja^nniotaen alas hiekkaan,

huusi

^{kostoa taiwaalta.}

?)mpärillä olemien

wakaissa ^kaswoissa

^ilmautui

sääliwäisyyttä. sywää, wilpitöintä sääliwäisyyttä

sen

kauhull

^{ohessa, joka wäristytti}

woimatkaimmantin

ruumista, sillä wäliu tuin

silmäin katseet

^{lentäen toi-}

sesta toiseen

^tetiwät kysymyksen, jota

snu

^{wielä ka-}

mokstli

^ääneen

laulua: ^..Kuka

^on

murhan

tehnyt?"

sen

käsi ^mi

maahan Mnyttuönsorian nuorukaisen^

joka wielä äsken oli

heidän seassaan

^{rohkeassa, tu-}

toistamaiscssa

^elämän

moimassa?

^{'))hä tiimaam-} pana

nousi

^tämä kysymys sydämissä ja alkoi

mähi-

tcllcn

uhkaamassa ^äänessä

^kuulua yleisesti ympäris- töllä, kun

samassa

läpituutcma, maata tärisyttämä

hunto

wcti kaikkien

hnomion toisaalle.

^Eikukaan ollut ottanut waaria tuosta vuoresta waimosta, joka ylei-

sessä

hänmlästyksessä kenenkään huomaamatta

oli

_Pu-

jotellut joutou lämitje ja^nyt niin äkkiä näki

murha-

tun edessääu, että

kauhistus

malttamatta pakoitti tuon

hirniuhuudon ^hänen

^{sydämensä symyydestä}

esiin.

^Likelle,

^marsin

^likelle

^hän

^astui.

Hiukset ha-

jallaau tuijotti

hän siirrottamin

'ilmin ruuuliiscn,

ikäänknin

^kimcttynyt

kanhistuksen

^{kuwa, ainoastaan}

hä-

nen jalkansa eimät

häntä

^enää kannattaneet.

Hän

maipui polmilleen,

ristiin

^painetut

kätensä

^majosi-

mat

hänen ^helmaansa,

^{mutta yhä olimat}

^{hänen sil-} lnänsä

kiinnitetyt nuorukaiseen, joka kalweana ma-

tan

mercssään maassa hänen

^{edessään, jonka kaswoi-}

hin

kalma oli painanut

kamoksuttaman

^{merkkinsä, ja}

olemisensa

^{näytti tällä}

hetlellä

olclvau waan kuunte-

lemista, _tunnes wiimcin

hän

^äkkiä hyppäsi ylös ja juoksi ikkuuan ^{lno, jonka}

hän

tempaisi auki.

Srkanaisia ^{ääniä ja huutoja} tunlui ^ulkoa ja An-

ua uäti mustia ihmishmnuuja

häärimän

^edes

^takaisin

pihassa, näkimyöskin, kmnla

nscita

^lyhtyjen

kaussa

ricnn sitä polkua pitkin, ^jota wci loilunkkoon.

Hetken

^{aikaa waan Anna} tuijotti ulos,

sitten Peitti hän taswonsa

^{käsiin,ikäänkuin}

wälttääkscen sen

^enem-

pää

nähdä

^ja enncnkniu Katri, joka kenties ci kos- kaan ennen ollut tuntenut liitkulttattomuutccu tuo- mitun waiwojauiinkuiu tällä

hcttcllä.

ennätti ainoa- takaan kysymystä tehdä, oli

hän

jo rientänyt ^porstu- aan ja ncltä nlos.

Samassa knn ^?)rjö

Heikkisen

puoliso tuli kauuna- rista,

tankosi tnwassa

^wiulujeu

soitto soriscwalla

^loppu-

säwclellä

^{ja joukkoa tunkeutui}

awonaiscsta

^oluesta

nlos. Mutta

tämmöisessä

^{tilapäässä tawallista rä-}

hinää, tyrkkäämistä, naurua tai torumista ei ^{nyt ol-} lenkaantuntunut. Hiljaisuus, kalman hiljaisuus wal-

litsi heidän seassaan, _ikääutuiu

_{olin ainoa}

_huumaama

isku tawannut äkkiä kaikkia näitä sydämiä, mykistyt- tänyt kaikki näinät huulet. Aiuoastaau hiljainen kuiskutus, pelonalaincn tysymys ..missä,

missä?"

^knu-

lui

sieltä

täältä.

Anna ci tarwinnnt odottaa wastausta tälle ky- symykselle. Pysähtymättä tai

taukseenkaan kasomatta

riensi

hän

^{koiwukkoa kohden, johon}

toisetkin suun-

nittiwat

askeleensa

ja jossa juuri nyt

seisoi

^musta

joukko ihmisiä, joiden wälistä

useitten

^{lyhtyjen loiste}

wälähteli. Mahalta

^{loikunkirkkaana ja}hopeanhohta- wana

walonsa

^{tämän kaiten} yli, juurituin tuli

sen

Nawr:'nil jonkun ajan päästä

lähtee ^Tuomesta.

^Nii-

nä muutamina

»vuosina

^tuin

^hän

^{täällä on ollut,}

on

hän

^Helsingin

suomalaisen

^{operan laulajana}

saawuttanut isänmaallisen

^{taitcemmeystäwienkun-}

nioituksen

^{ja rakkauden,} ja taiteilija-nerollaanpuo- lestaan tehnyt

sangen

paljon taiteemmc toiweiden

Makuuttamiseksi. Kiitollisuudella

^{on Suomi tai-}

teensa historiassa

^{säilyttäwä}

hra Na»vrätil'in

nimen.

Teppo.

Muuten

en ole ^kyllätsi woinut ihmctcllci, minlä-

tiihdcn

.Helsingfors Dagblad"

tahtoo

^omistaafan--

sallispukuja yksinomaisesti Iywäskylan

naisille.

Scnkötähdcn, että niistä täältä

ensiksi

^julkisuu-

teen kerrottiin, »vai scukötähdcii, että

ufcin

^mai- nittu yksinkcrtaisuudcnscuran kokous juuri täällä pidettiin?Kuitenkaan et

siinä kokouksessa

ollut läsnä kvin kolme naista Iywästylästä, kaikki muut oli- vnot

toisista

paikkakunnista tänne saapuneet. Mutta lmiltawasli tulee mainittu

kohta

^{ivaan siitä, etta}

mcidän

ruotsikiihkoisct

^{oiriwat jotakin} l)ivnuii^ta ivaavaa,joka

heille

^onIylväskylästä

tulcwaisnndcssa

odotcltalvana. Ia

syy

pahaa pelätä; muistakaam- me maan

se

^{tosi-asia, että jo on}

^kassa

^perustettu

suomalaista

^{yliopistoa wartcu tänne} Iywästylään.

slyllä »varmaan Iywäskl)lli'stä wielä tulee Suo-

incii Sioni, kosta tiwctkin

sitä

jo profcteeraawat ja

huntawat

amen!",

—

_fiiniin hiljakkoin jonkun laiifnniQii

..Hämäläisen" lnonnoisicn euuu^tuffieu

johdosta,

ia

juuri (antaa ^päättää myöskin

Kuopion

suomalaisesta

^{lyseosta on} meille ker- rottu, että

siellä

^muutamat opettajat täyttämät

ruotsinkieltä

opetuskielenä, josta^tietysti syntyy

suu-

ri

haitta laitoksen suomalaisille

oppilaille, jotta

suuremmaksi osaksi

^{»vaan »vaikeasti} ymmärtälvät mainittua kieltä.

Täkäläiseen

tyttökouluun

otettiin

eilen tapah-

tuneessa

pääsytutkinnossa l3uutta oppilasta.

Maapnrausyhtiön työntäyttäjän

koettelemiset saada

^{puhdasta »vettä} cilvät ole onnistuneet

lehtori Pesonius'cn talossa

^{eikäasioitsija}Törnroos'iuomis- tamalla Äijälän tilalla

lähellä

^kaupunkia;

^molemmissa

paikoissa on »vastaan tullut ^joko kiiviä

tahi

^kalli- oita.

Parasta

^kättä työskenteleetämä työnkäyttäjä kauppias Altin kartanolla.

Lyseoomme eilen

sisään

^otettujen luku tekee 43 yhdessä niiden

kanssa,

jotka »viime tcwännä tut-

kinnossa

hywätsyttiin, nimittäin

l:sclle

^{luot. 35,}

2:sclle

^{1, Annelle l,4:nnclle l,s:nnclle5.}

^Ha-

kijoita oli

kaikkiansa

^{4U, niistä} Iylvästylänala-al- keiskoulusta lk,

seminarin

mallitoulusta

sistä

^{kouluista 0, Mikkelin lyseosta 4,}

Joensuun

lyseosta 5, Pylkönmäen

kansakoulusta

^{2, l}

Hami-

nan ja lMikkelin ala-alkeiskoulusta, ^Uuraisten, Pihtiputaan, Saarijärwcn, Leiwonmäen

kansakou-

luista lkustakin.

(petetty.)

Iywäslylän postitoimistolle kysymys. _Wiime aitoina on

semmoisia

ikäwiä tapahtunut, että kun on kirjeiden ^{päälle pantu} postimerkit ja

sitte sa-

mat pantu postilaatikkoihin kaupungissamme, on kuitenkin »vastaanottaja kirjeistä

saanut maksaa

wielä

toisen

posti-maksun ynnä postimestarin il- moituspaltan, kosta merkit

niiden

^{päällä olvat}

hä-

»uitetyt. Onko nämä merkit joku kirjeiden laati- koista ottaja poisirroittanut eli onko Iylvästylän

postitoimisto myönyt

semmoisia

^{merkkiä, jottaowat}

niin

telwottomalsi

liimatut, että ne

itsestään

^pu-

toalvat pois?

Wastaus näihin

kysymyksiin

huwittaisi ihroin

postia täyttälvää yleisöä. Kirjecmvaihtaja.

Konserti. Harwoin

^on

^{seutumme asukkaat}

^olleet

tilaisuudessa

^{niinpuhtaascn}

taiteelliseen

nautintoon, tuin wiime sunnuntaina, jolloin

suomalaisen

^ope-

ran mainio ^laulaja,

hra ^Nawrätil

antoi täällä kon-

sertin. Hra Nawrl'ttil'in ensimmäistä

^laulua(Ncc.

ja Kawatina, ^op:sta Faust) laulaessa, _oli jo _läs- näolewille

selwä,

että

hän

^oli

maineensa ^suomalai-

sen

^{operan etcwimpänä laulajanahywin}

^ansainnut.

Illan

loistmvimmat laulut olilvat Nec. ja Aria op. Lucia, ja

Nec

^{ja Aria}op.luutalaistyttö.Tai-

teellisen

etewyytensä

lisäksi

^on

se

^luettalva

hra

Nmvmtile

suureksi

ansioksi, että

hän muukalaisena

on niin

luontewasti

^oppinut

laulussaan

^{käyttämään}

suomenkieltä, että

todellakaan

ci

»voisi

^{muuta luulla,}

kuin että

hän

^{on syntyisin} Suomalainen. Ainoas- taan

suomalaisia

kansanlaulujakuunnellessa,oli jo- takin

itse laulussa,

jota meitä muistutti siitä, et-

tei laulaja kuitenkaan Suomalainen ollut. Hy-

wäntahtoisesti

^lauloi

^hra

^Nawrätil

toistamiseen kaksi

^laulua,

suomalaisen

^ja

böhmiläisen ^kansanlau-

lun.

Meisöä

^oli

konsertissa »vähänlaisesti,

luulta»

wasti

siitä

^{syystä, että} eilvät kaikki »vielä olleet

lesämatkoiltaan

palautuneet, eikälyseonkaan

nuoriso silloin

^wielä

suuremmassa määrässä

^kaupunkiin

saa-

punut.

Täältä

^kuuluu

hra

^Nawrätil

^aikowan

^mat-

kustaa Kuopioon.

Suurinta ^kaipausta

herättää

jokaisen

isännmaan

taidetta

suosiwan

^sydämessä

se

^{ajatus, että}

^herra

Tampereelta tirj. T.

Sanomissa seuraamaa:

Iywäkauppa on tänä wuonna täältä läynyt

Poh-

janmaalle päin wilttaammin ja

suuremmassa

^mää-

rässä

tuin milloinkaan tätä ennen. Kuluneina ai- koina

huonoin

wiljawuotteu

sattuessa sinne

^»vietiin

paljon

leiwänainetta

Wenäjältä ja

toisiakin

^teitä

sicmenwaroja, kun kulluncmvot ei»vät Tampereen kautta olleet »vielä ^nykyisessä hywässä

tunnossa.

Wielä

»viime

kesänä

^tulli tarpeen mutaan Näsijär-

»ven wesijakson ^ympärillejauhomattoja,joitanyt ei ole näkynyt,

»vaan

on rmvcttu toimittamaan niin

lcilväksi

^kuin

siemeneksi

Tuomen rukiita.

Erään

luotettalvan

henkilön

^{arwelun mukaan, joka}

itsekin

on »viljakaupoissa liikkunut, on tänä

kesänä

^kesti-

määrin toista

sataa

^tynnyriä

wiitossa

^{wicty lai-}

woilla wiljaa, melkein yksinomaisesti rukiita, mai- nitun

»vesistön

laukaisimpiin

seutuihin.

^Laiwakulun

etäisin länsihaara

^on

^Mustalahti

Wirtailla, l^lpe- nikulmaa Tampereelta

—

luultawasti tämän niin- kuin muutkin

tässä

mainittawat matkat on

susi ^hän-

nällään mitannut

—

_josta maamatkaa noin ⁵ pe- nink.

Alttariin

^ja

Alawuudelle

^on,kutenterotaan, Tampereen kautta

hankittu

wiljawaroja. Saman tultuwäylän warrclla on noin

2^2

^{pen. lähempänä}

Wisuwesi, ja

sinncttin

^{on täältä} jywiä »viety,

ehk'-

ei niin

runsaasti

^tuin

ensinmainittuun

^paikkaan.

Itäinen kulkusuunta

^ulottuu

^Nuowcden

Filppulaan, U pcn. Tampereelta, josta maata myöten 5 pen.

päähän Keuruulle ja Multiaan wälittää laiwalutc jossain määrin kaupantekoa. Wiljakauppa on^pal- ailen käynyt

länsihaaraa

myöten ja ruistynnyrin

hinta sinne ostettaissa

^{ollut koko}

kesän

^{23 marttaa.}

Nuliitten

^osto on wiime wiiktoinatin tapahtnnutyhtä wilktaasti, wailka uutinen on ^{nyr jo} käsissä, eiki

hallan

^mainita

tehneen sanotulle

»viljalajille

huo-

mattawia turmioita. Paljon on ostettusiemeneksi, kuu pelko

uutisen

myöhästymisestäon oikeaan ai- kaan

siemenen saannin

^tehnyt epäwarmalsi.

Rohkea

^pelastaja.

^Tiistaina

»viime wiitollata-

pahtui, että jo ^{pitemmän aitaa}

osittain ^hciltomie- lisctsi

^{tunnettu työmies Helenius}

Porissa

^{oli myö-}

hään

illalla luultawasti wapaehtoiscsti hypännyt

sillalta

^{jokeen. Melkein}

samaan

^liittoon

sattui sat-

tumalta tawelyllä olewa prowiisoriHj.

Tollet

^eräi- den kumpauiensa

kanssa

tulemaan paikalle ja

hei-

dän kuultuaan

hätähuudon

^{joelta,juoksi}

T. kiiruusti

pelastusrenkaan luoksi, hyppäsi

sen kanssa

^»vaattei-

neen jokeen ja ui pimeässä ^yössä

hukkuman ^hätä- huutoa köhi

^ja

sai ^hänen

^{»virran wedcsjä}

saalvutetulsi.

Rannalle

jääneet kumppanit onnistuiwat

saamaan

kalarannan puolelta weneen ja pelastiwat

sillä

^mo-

lemmat

»virrassa

uiskentelemat

henkilöt,

joitawirta oli jo kulettanut kappaleen mattaa mukanaan. Apu

ehti

^melkein

wiimeiscllä

^hetkellä,

sillä

^pelastajan

woimat alkoiwat loppumaan, kun ei ^ylsirengas

tah«

tonut kannattaa

kahta waatteissaan

olcwaa miestä.

—

_Selenius

oli

samana

^päiwänä

^kotonansa

^koke-

nut lopettaa päiwänsä hirttämällä,

waan waimonsa

Kuolon

toma

käsi

^{on taaskin temmanmtt ja-}

lon työntekijän

kansakoulun

^alalta.

Kansakou-

lun-opettaja

Matti Tilli

kuoli tapaturmaisesti m.

k. 22 päimänäKäämillä, jossa

hän

^oli opettajana.

Tästä tomasta

kohtalosta

^kerrotaan

^Käämiltä

^Ta-

piossa

seuraamaa:

Pappi Sauren ^ja

Tilli

^ynnä

taksi soutumiestä lälsimät

purjcmenheellä

Torstai

aamuna Siitajärmen kylästä,

tullakseen

^loulutar-

tastusta ^pitämään Koskenalan kylään,

maan

^yht-

äkkiä noin ^puoli mattaa ^kuljettua löisyrjästä tu- lema tnulcnpuuslaus purjemaatteen

toiselle

^puolelle

ja

samassa ^menhcen

kumoon. Muut alkoimat pai- kalla uida

menheellc

päin, pysytellätscen

sen

^poh-

jassa tiini, maan mainaja

alkoi heti raskaissa

^maat-

tcissaan

^{purkiä rantaa} kohden, joka oli

melkoisen

kaukana ja mielä

lisäksi

jyrkkäpohjainen _{eikä kään-}

Maaseuduilta.

loh. ^{D. Rastas.}

Jaalasta,

Elokuulla

1878. Kun nimi

Jaala ehkä

^{on outoPäijänteen}

arwoisille

^jatunnioitetta- Wille ^lukioille, niin

tahtoisin tässä

wähäpätöisesti, ja lyhyesti

siitä

^{jotain ilmoittaa, on eräs}

kylä

litin

pitäjän pohjoisessa

osassa,

Rymcnwir-

ran_nalla,lähellä, eli niin

kutsutun

^taalan

selän

^ran-

taalan ^{on ennen} aitaa monasti polttanut Wcnäläincn wihollincn, _nimittäin

Ruotsin

^wallan

nilana; Jaalassa ^on entisten

sotain

mnistoa^wielä jäljellä. Ne owat

talsi Ruotsista

waruslettna pat- tcriaa, joita nykyisin nimitetään rctuutitsi,

kansa?

puheissa. Siispä

Ruotsin

^{ja Suomen}

^sotawaki

kuulun

niissä

liilolcllccn,

sitsl

^että

olisiwat

^anta-

neet terwe tuloa

Wcuäläisille. heidän

^{mukana ole-}

wista tannunistaan, joiden lanuunain sijat wielä owat

todistuksena sanotun

^{retuutin syrjissä.Koska} puhun

Jaalasta

^ja

sen

patterista, tnlcc minun pu-

hua

^wielä

siinä

^{kylässä äsken}

kohonneesta

^tirtos»

tatin, jota nykyisina

wuosina

^{on alkuun pantu}

rakcnucttawaksi.

^{Se oli w. 1876, kuu}

^tehtiin sii- hen

tiwijalka uraktatc'cltäjällä, ja

sittemmin

^on

sii- hen

^{ruwcttu laittamaan puuseiniä,} joihin pitäjäläi-

set itse

^{toilvat tarpeita} (rakennus-aineita), waau työn teetti

urakka-summalla

^{rakentaja K. G. Ka-}

jander. Summa ^oli Tuomen markkaa.

Maalaukseen

on tarwinnut

maksaa lisää

^rahaa,

sillä

rakentajalla oli määrä ainoastaan ^yhteen kertaan

sisältä

^{maalata. Kirkko on nyt melkein}

ihan

^wal-

mis ^muuten, kuin ainoastaan alttari-taulnn tu- waa ^ja joitakuita pieniä töitä. Katto on

siinä

pellistä (lewyistä), jonka rakentaja on kaupassa ottanut

maalatatsccu

punakalla wärillä. Kellot_owat

siihen haetut Pietarin

^{walimosta, ci wallan isot,}

waan ^jotenkin

tawalliset äänensä wuoksi.

^Torina

ci ole kun ainoastaan tapulin ^{torni, jota} on kiin- nitetty kirkon ^{kanssa, jokseenkin} korkiana.

Kirkko

on

tawalliscn

^{kaunis ulkoa,} waitla ci ole wielä wuuritcttu, eikä myöskään

seinät

^{maalatut. Syys-}

kuun 15:ta ^päiwänä tnlcc

Ili ^{arkitchti sitä}

^hywäk-

symään,

sille saadaan se

»vihityksi,

hankkia

^pappia

y.

m. Papille täydytään hyyrätä

asunto. Tosin

on pappilan tila, waan ei ole

siellä asuttawalsi

sopiwia

huoneita.

^{Muuta en} woi kertoa tällä ker-

taa, olkoon ^kylliksi. Rukiit owat täälläjo niitetyt.

Kehuwat

niistä olewan

tawallisen

^hywän

saannin.

Heiniä

^{on täällä}

saatu

towasti tarpeellisen kasteen

tähden.

Kyllä poutakcsinä ci ollut

heinistä

^loiwoa.

Paikkakunnallani

^on

huouot heinä

^{maat, ja kylwö-}

hcinää

^ci paljon wiljclläpaitsc jossakussa

herrasho- wissa. Ilmat

^owat jotenkin lämpöisiäolleet

tähän

aikaan. Sanotulla ^pitäjämme kirkolla on

kaksi

kauppiasta, Ulko-kylässä on ylsi puoti,

siis laa^

laan kuuluu jo kolme

laun'"l""

(lalk.) Siuä juuri olet

hauen

^tap- ascttueu wäinyyttä tärsiwäu^puolelle.

Kauhea

^epäluulo

oli ^heräuuyt jokaisen powcssa, _mutta kukaan ci sitä rohjennut ääuccu lausua,paitsi yksi ainoa, jota rai-

wolkaassa snrnssaau

^{ci uutääu}

kauloksuuut.

„_{Murhaaja siuä!}

pavut."

Ojalan Tominin äiti

se

^{oli, jota}

säälimättä

wis-

kasi

Annalle ^nmstcn kasuwja tämän syytöksen,^mutta Anna

katsoi ^häneen

^jäykästi

snurilla ^silmillään

^eikä

näyttänyt tätä puhetta olleutaau tajuawau.

..Minnn

^ketjuni,

—

_niin,

ne owatminunketjuni,"

lausui hän

^{hiljaa ja raueten} 'vaipui walkotukkaincn päänsä alas powetlc. ^«

Eitö hauta

^{ole siuuu}

^seurassasi wiimeisetsi

^nähtyä

Eikö

hänellä

^ole sinnn ketjnsi, joihin lnultawasti kuo-

lemantuskissa

^{oli tarttunut,} wieläkiu

kädessään? Katso

tuonne, ja

sano

^minua walchteliatsi, joswoit!" Nuo- ren waimou

silmät

^{kääutyiwät} toueeutapaisesti

hauen uuoruuteusa

^rakastetun muuttuucista tasnwista, joi-

hin tähän saakka

^oliwat kiintyneinä ^olleet, ja

scurasi-

wat

nlurhatuu

^äidin

sormen-wiittausta. Hän

näki ketjunsa tuolleeu

kädessä

^ja

—

kauhistuksen

^wäreet

täwiwät läpi

hauen ruumiiusa.

jouta

otsaa

^luustat, takertuneet

hiukset

^pcittiwät

Wielä joku

hetki sitten

oli tuo

suu,

jouka

ihmisten

korkein hallitsija oli

ainaiseksi

^{sulkenut, puhuuut}

hä-

nelle hchkuwia, syutisiä sauoja.

Mitään muuta ajatusta ei Anna woinut

käsittää.

Ei

hän

^{tiennyt eikä} aawistanut, miten ympärillä

sei- somien silmät

^{alkoiwat lentää} edes takaisin

hänen

^ja

rnnmiin wälillä, ja miten niiden

katseet

^{täwiwät yhä}

oudommiksi

^ja

kauheammiksi.

Kuolleen suljetussa kä- dessä,

hänen

wetotandiu tapaiscsti kiinnipuserrcttujcu

sormiensa

^wälistä

^tiilsiniät kultaiset

^{ketjut, ja Annan}

kaulasta olimat

semmoiset

^{tadouucct. lotaiucu läsr.ä-}

olcwista oli täuä päilräuä uähuyt ^ketjut

hänen

^kau-

lassann, ^ja mitä enemmän

he

^ruumiiu

kädessä

^oleuua

ketjuja tarkastiwat, _sitä »uarmcmmat

he

^{oliwat siitä,}

että ne oliwat juuri samat, tuiu

aitaisenuuin

^oliwat

Annan

kaulassa

^{olleet, ja} mitä warmcmmakn

se

^tieto

tuli,

sitä

kauheampi olipäätös,jouka jokaiucu miclcs-

siiäu

perusti täbäu tictoou.

Anna yksinään ci tästä kaikesta mitään aawista-

mtt.

Hän

tointui wasta silloin,kun »väkijoukossa äk- kiä ilmestyi liikettä, kun onnettoman

uhrin

^äiti

sa>

massa

^riensi

esiin

^ja

surkealla malitntsella

^heittäytyi ruumiin yli. Äidin ^sydäntä

wihlaisewa surn

^teki

^siitä

äänettömyydestä^lopun, jonka

ensimmäinen Hämmas^

tys oli

läsnäolewissa

waiknttannt. Hilmat, jotka muuten olimat ^ittuuu tottumattomat, wuodattiwat nyt kyyneleitä,

uhkauksia

alkoi knulua ja wätijoukossakäwi

tohina

^{niinknin kaukainen}

ukkosen

^jyrinä.

Kauhistuneella

mielellä olema ihmisjoukko ei ^kos- kaan ^ajattele järkcwästi,

warsintaan

^silloin,kun

sääli-

wäisyys on herännyt jaluontainentunto waatiikostoa,

tynyt

takaisin menheellc

^päin

siitä

pysytelläkseen, maitta Saurcn ^useampia kertoja

hänelle huusi

^ja

siihen tehoitti. —

Joko

säitäytsestä eli muusta syystä ei

hän

^{mastannut mitään.}

Seurauksena

^oli

että

hän hetkisen

uituaan alkoi ^painua ja

katosi

aaltojen symyytecn

—

kumpaliensa oli

mahdotoin hätähuutoakaan

^tulla päästämättä^amutsi,

sillä heillä

^{oli jo täysi työ pysytellä}

itsiään menheen

turmissa, _kosla ^läpimärät päällystakit ja raskaat saappaat

tahtoimat

maan metää pohjaan päin,

setä

mäsymys että milu alloimat maimata.

—

_Wasta

noin liki

"4

^{tunnin perästä saapui pienoinen}

^menhe

amutsi,

sillä

talot olimat jotenkin kaukana,

ihmiset

ulkotöillään

—

_ainoastaan

satunnaisesti

^{oli men-}

hccn

^{kumous nähty}

eräässä talossa

^järmcn

toisella

puolella, ja

sieltä

tuli kolme miestä ^korjaamaan Tillin tomcrit. Nainaajaa on kolme

väimää

mies- joukolla

harattu

^maan ei ole mielii

saatu

^ruumista

käsiin.

Opettaja Matti Tilli oli syntynyt

Wehtalahden seurakunnassa

aiman likellä

Haminan

^{kaupunkia l}

5

p.

Tammik.

^1854. Seurakuntaamme tuli

hän kahta

Iymästylän Seminarista päästyään

kansakoulun-

opettajaksi masta perustettuun

kansakouluumme

^ja

Maikutti tällä alallaan 2 muotia.

—

_{Suuresti on}

hän

taimattu, tämä lempeä, ratastettama _nuori mies

—

hän

oli innokas

tausanmalistutscn ^harras-

taja ja kelpo opettaja.

Hän läksi

^{miime matkal-}

leen

tutustuakseen seurakuntalaisten kanssa

^{ja kan-}

sakoululle

^{useampia ystämiä moittamaan}

—

maan

Herran

tiet eimät ole meidän tiemme eikä meidän ajatukset

Hänen

ajatulseusa!

— _Näin

_lop-

pui

hänen

^nuori

ikänsä —

koulu

lohta

^alkaa,mutta

sen

^{opettaja on poissa}

—

_mistä

hänen mertaisensa säätänee. ^Meille

^on

hän

^{aina olema}

hellässä

^muis-

tossa.

taupungissa yöllämasten torstaita

kahdessa

^pai-

kassa, kelloseppä

Hedmall'in

^{ja työmies}

Paattarin

luona. Kellosepän talossa, joka on Uudenkadun

marrcssa,

_{olimat martaat tulleet} pihanpuolisesta akkunasta

sisään

^ja

^{kertesimät hra} H:n

^työhuoneen

pöytälaatikostamiedä <><>.n markan paikoille

rahaa setä mustanmillaisen

micsröijyn,ennenkuin

hra H.

heräsi, jolloin martaat

tiirchtimät

^pakoon.

Raho-

jen joukossa oli ollut

maha Nuotsin-rahaa. Paak-

karin torpasta, jota on ^Oulunjoen

marressa ^Ka-

jaanin tullin miercssä, _otettiin työsaappaat jaruo- kaa, joka mäeltä oli jäänyt pöydälle

illallis-atcri-

asta.

Kaksi

hopea-lusikkaa eimät

osanneet ^miedä.

Waan ruoka-astioita ^löydettiin aamulla tullimötin

kohdalta

^{timeltä, jossa} roistot olimat ottaneet il- lullista

maimansa

palkkioksi.

—

Kummassakin

^pai

kassa

olimat markaat

nämcröllä

^amanneet reiän ak-

lunanlasia

ympäröimään

kehään

^janiin

saaneet ^ha'an nostetuksi.

Karhujen ^pelko on

Kittilässä saattanut ihmisiä siihen

^{tyhmään tapaan, että sytyttämät}

metsiään

tuleen.

Näin

^onmontakin tynnyrin-alaakelpomet^

sää

^häminnyt.

Pitkin kesää

on sammutustapula ol- lut liikkeellä. Näin kertoo muuan kirj.

P.

^S.lle.

Sidottu.

Närsättälän

^{kylässä,Kiteen pitäjätä}

on muinais-muistojcnkerääjä

kansak.

^opettajaMau-

koncn otettu liini ja kulctcttu kädet

selän taakse si-

dottuna

kruununnimismichcn

^luo.

Perille saaMut-

tua päästettiin

sidottu

^{irralleen ja sitojat manat-}

tiin menetyksestään

ensi

^{käräjään. Niin kertoo}

Samonl.

ttrlunistin

^ja

lukkarin maalissa ^Nastolan

^pitä»

jässäMiimc elokuun l8^p:nä

sai

^{M. t.}

urkuri siellä,

lansakoulunop. K. A.

lurMa

^joka

huudon.

Nimitlikslä

^{y. m. Turun}

homioikcus

^{on 32 p.}

elot.

hakemuksesta

^myöntänytmirkamapautta

kihla-

kunnan tuomarille

Hollolan

tuomiokunnassa, laa- manni ja ritari E. Leopoldille 25 p:stä t. k. ^l!) p:ään tulemaalokakuuta,

sekä

tuomarilleSääksmäen

tuomiokunnassa

^A.

Blaficldille

^{24 p:stä elok. l}

0

p:ään lokakuuta, ja

sen ohessa

^määrännyt

homioi-

keudcn auskultantti

I.

^{Leopold ja A. W. Becker}

toimittamaan tuomarinmirtaa,

edellisen Hollolan

^ja

jälkimmäisen Sääksmäen

tuomiokunnassa.

Samana päimänä on

H.

^K.Majesteettinsa ^arm.

nimittänyt ja muuttanut

kirkkoherran Sahalahdella

A. A. Candolinin

kirkkoherraksi

^{Pyhäjärmenuuteen}

kirkkohclia

^kuntaan

^Turun

arkkihiippakunnassa.

Waltioapua

Huomal.

kirjallisuuden

Zeuralle.

Talonpoitaissäädyssä miimc maltiopäimillä esitetyn

anomuS-ehdoitutsen

^{johdosta, koskema}

suuremman

muotuisen-rahamääräyksen toimittamista Suomen yleisistä maroista

suomalaiselle

kirjallisuuden

scu^

ralle Helsingissä, koulukirjain

kustantamiseen

^käy.

tcttämäksi, omat Suomen Säädyt

Keis. ^{Majestee^}

tille jätetyssä kirjoituksessa

alamaisuudessa

^{pyytä^}

nect että

Keis.

^Majesteeti

armossa sumaitsisi ^{ylei^}

sista

waltiowaroista määrätä tälle

seuralle ^muoiui-

sen

kymmenentuhannen markan

suuruisen

^apurahan,

seuran

hyödyllisen kirjallisentoiminnan jatkamiseksi, jonka kirjoituksen johdosta

Keis.

^Tuomen

senatin talousosasto

^{on antanut »vaaditun}

alamaisen

^lau-

sunnon.

Tätä asiaa alamaiscsti esiteltäessä

^on

^Keis.

^Ma-

jcsteeti

katsonut

^hymäksi

^luomen

^{yleisistämaroista}

armossa

^määrätä

suomalaiselle

kirjallisuuden

seu-

ralle

muotuiscn

^{apurahan, säätyjen}

ehdoittaman

kylnmcnen tuhannen markan

suuruisen summan,

an-

nettamatsi ensi aluksi

^{tymmencn muoden ajalla, lu-}

kien ^l p:stä tammilnuta ltt?k.

Uusi

kirjapaino.

Painoasiain

ylihallituson 2.l p. tätä kuuta

suostunut

lirjapainofattorin G. Vcrg-

rothin hakemukseen

Kuopion taupuntiin perustaa kirjapainon ja

sitä

^täyttää

toiminimellä

uusi

kirjapaino^.

Kauhea

onnettomuus. Helsingistä tirj. N. S.

seuraamaa

^:2^i p. tapahtui täällä onnettomuus, joka on koto kaupunkia

kauhistuttanut.

^{Edesmitin luo-}

na oli Mlnaläinen

sotahallitus

rakennuttanut neljä teltaa, joissa noin 40

sotamiestä

^{oli työssä täyt-}

tämässä

kranaateja. Noin kello

lahden

^{aitana rä-}

jähti

tähän saakka tuntemattomista

syistä yksi kra- naateista, ja

näiden laukaukset

hajoitti nuo neljä

telttaa aiman

kadoksiin. Seitsemän

miestä tuoli paikalla

hirmeästi

raadeltuina. Neljätoista mictiin pahasti

haamoitettuina sotawäcn

lasarctiin, mutta niistäkin taitaa jo ^puolet _olla heittänyt

henkensä.

Kolmea sotamiestä

^kaiwataan.

— _Paikka,

_{jossa on-}

nettomuus tapahtui, oli

hirmeän ^näköinen;

^joka

haaralla

oli runcltuja ja^palaneitaruumiita,

silmo-

tuita jäseniä ja maatteidcn ^repaleita. Kaupungissa annettiin oitis tulipalon merkkejä jamapaaehtoinen palosammutustunta

riensi

^paikalle,

maan

^mitään

Malteanmaaraa ei

siellä

^ollut,

^sittemmin

^{on paik-}

kaa käynyt

katselemassa lukemattomat

uteliaat

ih«

inisparmet.

Tulipalo.

Wiime

^luun 24 ^{p:nä paloi}

F:n

mutaan aptectari A. Thunebergin

omistama

^pah-

witchdas lähellä

^Nurmin pysäyspaikkaa.

Tuli

^syt-

tyi luultamasti

säkenistä.

Tehdas, joka oli kenties

wanhin sitä

^laatua

maassamme,

oli makuutettu maalaisten paloapuyhtiössä.

Kansakoulu-tarkastajaksi

Hämeenlinnaan

^omat

maltuusmiehct

nimittäneet ja määränneet normals lyleion kollegan maisteri A. E.

Famenin.

^(Hm.)