Kirje Jyväskylästä · DIGI

U:o 17. _1878.

elta ^jm., kolmeneljännekseltä 3 ^m., puolelta 2^m.,neljän.

konttoreissa:

koko wuodelta 5m. <ii p., kolmeneljänn.

82 p.. neljännekseltä1m.41p. yksityiset numerot10^p.

~

Post

im.23 p., puolelta2 m Toimittajat: K.Viöös,wastuunalainen toimittaja,H.^Hellssrcn,

F.

Cllllth.

fantlli-aamu,missä mnc»skin ilmoituksia wastnanotetaan19 p:stä pieneltäriwiltä.

—

_{nekseltä 1m.}

Teppo.

mattu todellakin meille annettu tekopyhyyden Mar-

joksi, taikka

wihan

^ja

katkeruuden

nuolena käytettä- lväksi? Eipä

suinkaan!

^{Jos on} määrin julkisissa

samoiu ^kuin

yksityisissäkiu

kiistoissa

herjaus- ja

ros- ka-sanoilla

wastnstajaansa solwata, on

se toiselta

puolen yhtä määrin,

kun

pyhää eipyhänä pidetä,

maan

juletaau

se

^{metää alas}

inhimillisen into-hi«

moisuudcu tarkoituksia

täyttämään, ja mieliä wi-

haan

^ja katkeruuteen

kiihoittamaan. ^Ia

^mitäpä

sillä ^sitä

^paitse vioitetaan,

taikka

mitä

todistetaan?

Woipihan kiistailijat

kumminkin

^puolin,

käänncllen

ja

Määunellen

käyttää yksityisiä raamatun

lauseita aina

loppumattomiin, _jos

niin

^tahtomat,

saamatta toisen

^enemmän

^kuin toisenkaan

^niillämastustajan

suuta tukituksi.

^{Tätäraamattuun} nojantmniscu ta-

paa toi

ensin Keski-Suomi"

^{käytäntöön}

kiistassaan

..Päijänteen" kanssa;

sittemmin luettiin sitä

^myös-

kin

Saarijärweläiseu" kirjoituksessa

herra K.

^O.

Kaunosclle

^{Päijänteen palstoilla ja}

samaten

^taas

herra ^K.

^O.

Kaunoseu mastimessa

Saarijärmeläi-

selle

Keski-Suomen 15

numerossa. ^Kuitenkin

^tu-

lee ^myöntää,

ett'ei se

^toki Miimemainittujeu

kiista-

kirjoituksissa ollut yhteydessä

katkerien

ja

roskaisien

herjaussanojeu

kanssa

^;mutta

luullakseni olisi

^tämä

raamatunlauseideu

käyttäminen

kaikissa

tapauksissa perusaatteliscsti hyljättämä kiistakirjoituksista,

sillä näihin suuremmassa

^tai

_{mähemmässä} määrässä

kumminkin

aina mielenkiihteyttä

sekaantuu,

ja

suu- remmassa

^tai

mähemmässä määrässä

^nemyöskin

mastustajassa

harmia Ei

^{nyt muuta tällä}

koskee

^myös lehtipuista walmistcttua

eli min

^kut-

suttua

risulantaa, jota

Keski-Hämccssä

^yleensäwil-

jcllään. Sillä ^on

kuitcnki se

^{ero, että lepät, joista}

risulauta

^pää-

asiallisesti

walmistetaau, _{eiwät ole} muutenkaan

suuresta

^arwosta. Lehtirisuja

ci

tai- deta ^myös nictää niin pitkän matkan ^päästä

tuin

hawuja

toisinaan. —

Kaikessa

tapauksessa

olisi

edullisempi, _{jos emu}

osa _siitä

^{aiasta, joka uyt me-}

netetään hawutyöhöu,käytettäisiin tuottawampaau ja järjelliscmpääu työhön.

Monessa

paikkaa sopisi käyttää

se esim.

^nuttujen

sawccmiseen

^{ja ojittami-}

miseeu.

Käsitöillä

^{ci myös}

^usein

^{pidetä mitään wäliä,}

josko ne hyödyttäwät

tahi

^ei.

Useilla

^on

^esim.

^ta-

pana

tehdä ^rekiä

^{ja astioita,}

waikk'ei niitä

^yhtään tarwita; mom kalu taas ostetaan

mestarilta

kal-

liilla hinnalla, waikka sen ^kotona

^kyllä

woisi tehdä.

Monessa

^{pitäjässä on}

^wiime wuosina

^{ollut tapana}

pitää läkkikiskoilla koristettuja

luokkia.

^Semmoi-

sista

^on

maksettu usein

^{monet markat.}

^Ilman

^liik-

kikiskoitta

eiwät ve ole

usein

markkaakaan

maksa-

neet. Jokainen

osaisi

^tietysti

itse semmoiset

^läkki-

kiskot

luokkaansa

^kiertää, koska kerran

osaawat

^luo- kan painaa; mutta

kaikeksi kummaksi maksawat he

parinkymmenen pennin

auvoisesta

^työstä

^monia

markkoja.

Aisain kanssa

^{on menetelty aiwan}

sa-

moin.

Monista

^paremmista

teollisuuden

tuotteista, eteuki

kirkkoreistä

ja nappularattaista,on

niin

^ikään

maksettu suuret rahat. ^Moni

^mies

olisi ^{niitä woi-}

nut kyllä

itse

^{tehdä, jos waan}

olisi ^{tahtonut. Ko-}

tona

tekemisestä olisi

^ollut

kahdellaineu

^etu:

^Olisi

säästynyt

raha

^ja

itse olisi

harjaautmmt kätcwyy-

dessä. I. V.

H.

Uuden

tirlon

paitasta tulee

seurakunnankokous

pidettäwäksi

raatihuoneessa lauantaina Maaliskuun

9 päilvänä klo 6 j.p.p.

sen

johdosta, että yliarki-

tehti

Lindqwist on ^hiljakkoin

siksi ehdoitellut

^torin

yläreunaa,

niinkuin

sopiwampana yllämaittuun _tar-

koitukseen.

(?cilictctN,.)

Työn walinta.

.Hullu

^{paljo työtä tekee, elää}

wiisas ^wähemmäl-

läki",

sanoo sanan-lasku.

Tällä tarkotetacm

tawalli- sesti semmoisia ^ihmisiä,

^{jotka eiwät pidä}

^welwolli- suuksiensa

täyttämisestä

suurin

^{mitään lukua,maan}

koittamat, _miten

woisiwat

hclpommasti elää mui- den

kustannuksella. Mutta sama sauau-lasku

^sopii

sanoa tulvallansa

^{mistäki ihmisistä, jotkatyötä}

teh- dessänsä

menettelewät

taitamattomasti:

eiwät ajat^

tele,mikä työ on tuottamaa, mikä

ei.

^waantckcwät

useinki semmoista

^{työtä, josta}

ei heille

itsellensä,

eikä

muillekkaan olepaljo

mitään

hyötyä.

Taita- wammasti Nlenetellen woisiwat he

^{parennuin hyö-}

dyttää

sekä itseänsä

^että

isänmaatansa.

^Woisiwatpa

tulla

»vähä wähemmälläki aineellisella

^työllä

^toimeen

ja

saattaisiwat

^{käyttää enempi aikaa hengen woi-}

main

wiljelemiseeu.

—

_{Meillä on}

esim.

^joteuni

yleisenä tapana käyttää hawujapellon

lannoitukseen.

Sitä, joka parhain laittaa

hawulantaa

pellollensa, pidetään

monessaki

^paikkaa toimeliaimpana maau- wiljelijänä.

Toimelias hän

^{kyllä onki,}

sillä

^eiwät

hawutkacm ^toimetta lannaksi

walmistu. Mutta

usein »voisi hän saman

^{aian, jota menee}

hawulan-

nan

hankkimiseen,

käyttää paljoaedullisempaan työ-

hön. Niissä

paikoissa, joissa

saa läheltä

^hywiä

hawuja,on sopiwakäyttääniitä

eläinten

kuiwitteeksi;

eikä haittaa, waikka

^pantaisiin nawettacm

ruusaam-

minki kuin eläinten

wälttämätön kuiwana pitämi- nen

waatii. Niistä olisi uawetassa seki

^{etu, että}

ilma

Pysyisiparemmauhajuisenajaterweellisempäuä.

Mutta

hawujen

lannoitus-woima

on

itsessään

^wä-

häiuen, sen suhteen

^{kuin moni}

sitä

^luulee.

Pitkäin

matkain päästäne eiwät

milloinkaan

kannata^wetää, jos waan joteuki woi

saada ^elämille

^{muuta sopi-}

waa

kuiwiketta. Huonosti

pienennettynä on

ha-

wuista pellolla paljo

haittaaki. ^{Ei niiltä} saa

^pel-

toa

kunnollisesti

^{karhittua, eikä}

siementäkään

^edes

laitaan sekoitettua.

Wuorowiljelykselle ou

hllonosti

pienennetyllä

hawulcumalla sekoitettu

^{maa myös}

so-

pimaton;

sillä heinää ^{ci woi}

^risujen, eikä nappu- lain

tähden kunnollisesti

^niittää

^eikä harawoida.

Moni

maanmies käyttää

kuitenki

^neljännen

osan

työwoimastansa

hawulaunan hankkimiseen.

^Hawuja

wedetään

^{monen wirstan} päästäki ja otetaan

usein

hywiuki

hnonosta metsästä. ^Nätistä

^kaadetaan

hawujeu

wuoksi semmoisia

^{puita, jotka muutaman}

wuoden

kuluttua

kelpaisiwat

hirsiksi. ^{Oksan raakut} waau wiedään

pois peltoa pilaamaan,

waan

^runko

jätetään

tawallisesti metsään

mätänemään. ^Löy-

tyy taloja, joissa

uhrataan wuosittain hawulantaan wähintäänki

600 markan edestä työtä ja metsää, ja lanta, joka

semmoisella hinnalla

^saadaan,

^ei

^ole

usein sadaukaan

markan

auvoinen. Monessa

^paik-

kaa myydään

olkiaki

hywin

huokealla ^hinnalla,

^ja

eläinten kuiwitteeksi

^wedctään huonoja hawuja ^pit- kän matkan ^päästä.

Tämän

kirjottuja on nähnyt miehen, joka ^piti

liika kalliina maksaa

^{12 penniä}

enempää

eläimen lantakuormasta,

ja

kuitenki

wal- misti

suuret

^määrät

^lantaa _huonoista

^männyn

_ha-

wllista. — _Mitä

tässä

^on

sanottu

hawulannasta,

Kirje Iywäskylästä.

2i paiwäHelmikuuta.

Talwi

^{on jo laannut} raiwoomasta,Sulaintal-

wen

^kukat

marisee." ^Mutta

^mitä

sanomat

^maan-

miehet, mitä asiamiehet, sanomalehtien

toimittajat ja kaikki muut

ihmiset ^näin aikaisesta kelirikosta?

Kauppa laimentuu,

uutiset

myöhästyivät ja oraat pelloilla kadottamat suojelewau talwiwaippansa,

—

kas

siinä heti ensimmäiset hankaluudet.

^Helsingin

ja Turun kaduilla

kuulutaan

jo kärryillä ajeltawau,

—

_Iywäskyläu

_kaduilla

toki wielä reki ^luistaa, mutta

tiesi

^{kuinka kauwan, jos}

^waau täänlaisia

^il-

moja

kestää.

Puhuessani ^Herran

^{huoneesta, juohtuu}

mieleeni

nykyiset

sanomalehti^kiistat

^täällä

keski-Suomessa.

On, näet, _otettu

tawaksi

^käyttää

niissä

^{raamatun^}

lauseita, joilla

koetaan

kiista-kirjoitukset

saada ^oikein

Uutta kirkkoa warten on

ahkerasti

^wedelty

^kiwiä.

Ne tietysti owat

asetetut _sille

^{paikalle, johon}

kirkko oli

^päätetty

rakennettawaksi, —

kuka ne

sitten siitä alemmaksi

lvierittänee, _jos kirkonpaikka määrätiiäu-

kin

torin

yläreunaan,

niinkuin

yliarkitchti

sen

^nyt

on

ehdoitellul. ^Muuten

^tämä

wiimeksi ^mainittu

paikka warmaan

olisikin kirkolle sekä

julkisempi että kaikin puolin softiwampi.

Markkina-kemuille olisi

kyllä alempanakin tilaa,

ellei niitä heunottaisi

^aina

hewos-torille saakka siirtää.

Kilpaajoista ja

niiden

^johdosta

tahdomme

^li-

säksi siihen, mitä tilaisuuteen

^tehdyssä

lisälehdes-

sämme

^{on ollut, kertoa}

seuraamia

^seikkoja.

Juok-

sunsa ^rikkoiwat

^karulla

^{seuraawat: maanwil.} F.

Ekqwist'in

hewonen ^{kahdesti, Räihän}

^3,

Jaakkolan

4, Painajan 1,

Mannisen

^4,

Hmvun

5, Leppämäen 2,

A. Puttosen

^1,

^Konkolan

^l,

I.Flinkman'in «,

I.

^{Rupisen 3, Karikon 1, Ampialan 4,}

^Heikkilän,

3, Kolarin 7,

F. Törnroosin

^2,

I.

^{Kultulan 7,}

Forssell'in

^{2, Sillanpään 5,} Kuoppalan 2,

K.Me-

simättähän

^{4, O.}

Niirasen

³

kertaa. Muiden

juoksu käwi ilman rikkomista.

Huomattawa

on, että ra- dan_wa, pidempää puolta

länttä

wastaan

kulteissa

^ko-

kaiken aikaa

kävwä

wastatuuli esti juoksijain kulkua

silminnähtäwästi.

Mitä järjestykseen tulee

tässä tilaisuudessa,

niin

saattaa sanoa,

että katselijat

niinkuin

ennenkin pyr- kiwät

ihan

kilparadalle*) ja töintuskin

siitä

^woi-

tiin pidättää.

Kun tämmöisissä tiloissa saattaa onnettomuuksia

^{tapahtua ja kilparadan}

^lähellä

^ole«

wat joukot ainakinpeljästyttäwät

hewosta

^juoksus-

saan hätäilemään

^{ja näyttää}

siltä ^kun

^katsojat

melkein pitäistwät kunnian

asiana niin

yksipäisesti kuin

suinkin

^pyrkiä kilparadalle, niin

eiköhän olisi asian

^{mukaista ja}

^wastedes

^päästäisi

wähemmällä

Miksi ^käyteraanruotsalaista

sanaa

^paana?

Päijänne

Tiistaina ²⁶ pciiwä Helmikuuta

Ulosannetaan Weilin ^ja Göös'inkirjakaupassa Iywäskylassä joka Tiistai ^jaPer- tilaushinnat:^{koko wuo}

Hippak.

sanomia.

(Porwoon). Kntsumuskirja on annettn

tlrtkohcrralle

^luwalla,rowasti I.W.lohnsonnille

asessoriksi

tuomiokapituliin tulewau Toukokuun ^{1 p:stä} Heinäkuun ^1päiwään asti 1879.

—

Haettawaua:^kirk- koherranwirta Andreaanpitäjässä.^!X) P. kul. wiime tammi- kuun ^{23 p:stä.}

(Kuopion). Sunnuntaina tämän kuun ³ ft. wihittiin

ftapcilsiylioppilaat K.

F.

^{Melartin ja I.Pnustincn,edelli-}

nen tappalaiseu-apulaiseksi^Nilsiään,jälkimäinenwirallisetsi kirkkoherran apulaiseksi Räättylään,sekä

saman

knun¹² p.

filos,kaudidaati E. G.^Kyanocr

kirlkohcrran-aftnlaiseksi

^li- salmeen^ja ylioppilaat W. G. Aulin kirktoh-apulaiseksiMu- hokseen ^ja V. A. Wirtkula tirtkoh.-aftulaisctfilihin. Wihti- nnsct toimitti tuomiorowasti ^Borg.

Waasasta wuouna ¹⁸⁷⁷

ulos-wietyjen

tawa»

räin

^armo

nousee

^3,322,135 markkaan. Siitä on

suurin osa ^saatu

karjan-tuotteista,nimittäin: wois- ta 988,560 _markkaa.

Rukiita

on ^uloswiety 518,840 _markan edestä, ruisjauhoja 378,430 markan ja kauroja 353,644 markanedestä, nau-

danlihaa

^{174,115markan ja}

sian-lihaa

^36,136

markan arwosta.

Näistä kaikista

tawaroista

saatu

summa

^tekee yhteensä 2 miljoonaa, 450

tuhatta

marrkkaa.

Kuitenkin on

samalla

^{ajallaulkoatuoturukiita}

657,087 markan edestä,

ohria

^{15,0,492 markan}

edestä

ja ruisjauhoja

setä

^malta

sia

^198,560

markan arwosta, josta näkyy etteipaljoa enemmän wiljaa ole uloswicty kuin on

sisään

^{tuotu. Sitä}

wastaan ei ole woita

sisään

^tuotu, eikä mainitta- wasti

lihaakaan.

Myöskin on 690

hewosta

uloswiety ja niistä

kaikkiansa ^saatu

^209,100

^markkaa

eli keskimäärin kappaleesta_wikarjan noin 303 markkaa._lukumäärä

_nousee

Uloswiedyn

sa

^r-

kaikkiansa

³⁸²

kav-

Kaksi karhua

ammuttiin wiime

wiikolla

toinen Maanantaina, _toinen Tiistaina, Mäntyharjun pi- täjään

Waltolan

^{kylän mailla.} Sen mukaan,^mitä eräs

seudullamme asuwa

metsästäjä, joka

tähän

metsästykseen

otti osaa,

meille on kertonut,

kä'wi

metsästys

seuraawalla ^tawalla.

Metsästäjiä oli 6.

Maanantaina

^{k. 11}

V2 ^tultuansa sille

^paikalle,

missä mesikämmen eräässä suosaarekkeessa

^{oli kier-}

rettynä ja ilman mitäkään peitettä eli

ainoastaan

korjuella"

makasi

talwi-unraan, antoiwat

metsäs-

täjät

sille hätä ^hätää kuusi

^{kuulaa ja}

^nallen

^täy-

tyi kellistyä

wereensä

^walkealle talwihangelle.

—

Sitten

seurue

^meni

toiseen

^paikkaan noin puolen

Synnöme Mimäkumpu.

KirjoittanutB^jö^rnst^{j emcß jörn}

so

^n.

(Suomennos.) (Jatkoa14:teen ^mroon.)

Molempain

hetken

^{ääneti oltua,}

lausui

^edellinen:

Tokkohan

^{minusta maan enää} miestä lulec.

Mdeu-

tekemä tuo taitaneekin olla."

—

Minun

^olonikmn-

minki sinun tilaasi

tukalampi," jaitkettiin katkerasti.

..Joko

lähdet?"

^tiedusteli

miehen

^ääni.

—

Lähden,"

kuului mastans ja

sitten: Woi

^{minua kurjaa, moi}

poloinen elämittäni!"

—

Elä

noin moimottele!"

mirktoi

edellinen; „

_Jumala kyllä

kohta

minun täältä päästää,

—

ja

silloin

^käy

sinunkin elämäsi

helpommaksi".

«Herran ^tähden!

^{elä noin}

Puhu!" äännähti hän tuskin

klmltamasti ja ikäänkuin käsiään mäännellcn.

Thorbjörnluuli

hänen

^lähteneen, ainakaan ei

hän

^pit-

kään aikaan puhumaan ^kyennyt,

sillä hän

^{ei enää}

kuullut

sieltä

^mitään;

scntähden

^jo

lähtiki

^majasta.

Ensimäiseltä, joka mastaan sattui,kysyi Thorbjörn:

Mikä

syynä Lauri pelimannin jaKnuutiNordhougin riitaan?" ,Mikä syynä?"

sanoi Pekka

^{renki ja meti}

muotoansa

^{knrttuun,ikäänkuin}

tahtoen

^{jotain poimui-}

hin

^{kätkeä; kysyhän tuota, ei}

se suuren ^sunri

^;Knuuti

maan kysyi ^Laurilta,

lähtikö hänen

mintustaan iloista ääntä".

Samassa

^{knlki morsian}

heidän ohitsensa

kasmot

toisaalle

käännettynä, mutta koska kuuli Lau- ria mainittaman, kääntyi

hän

^{päin ja loi}

heihin

^pu-

naisista suurista silmistään

epämakaisen silmäyksen;

mutta muuten olimat

kasmonsa

^{aiman jäykät, niin}

jäykät, ettei Thorbjörnmoinut

häntä

^{armata äskeitten}

sanain

lausujaksi. Nyt ^rupesi

hän

pahempiakin aa- wistelenman.

Etäämmällä oli

hemonen

martoomassa,

hän asetti

silannappulan paikalleen ja

etsiskeli sulhasta

^jäähy-

Maisia beittääkseen.

^Ei

hän

toki malttanut

lähteä häntä kauemmaksi hakemaan;

oli milteimielissään, _ettei

häntä

näkynyt, ja

nousi

^kärryihin. Silloin kuului

huutoa

j^

rähinätä

^{tumasta, joka oli}

^masemmalla

^puolenpi-

haa.

^{Koko joukko}

miehiä

^sieltä

samosi

^ulos.

Missä hän

^{on? Onko}

hän

pistäytynyt piiloon?

Missä

^oleskelee

hän?" —

_Tuolla,

tuolla!" masta-

simat toiset. —

Elkää häntä

sinne päästäkö,"

huusi-

mat toiset,

—

..siitä

mannaan taas syntyy _onnetto- muutta".

—

Kuuutistako

puhe?" kysyi Thorbjörn pieneltä pojalta, joka

seisoi

^kärryjen

^mieressä. —

Niin

^kai,

hän

^on

^taasen

päissään, ja

silloin

^on

hän

aina malmis tappelemaan". Thorbjörnistui jo kuor-

mallansa

ja joudutti

hemosta. —

_{Elähän, Pysähdy}

mies!" kuuli

hän

^takaansa,

hän

^{kiinnitti ohjaksia;mutta}

koska

hcmoneu siitä hnolimatta astui

^{eteenpäin, antoi}

hän sen

^mennä.

^Wai

^olet

sinä

^{pelkuri, Thorbjörn}

Kuusela?"

kirkui edellinen

hänen

jälessään. Nytkämi

hän

ohjaksiin lnjcmmin, _mutta ci päätään kääntänyt.

Astuhau

^rattailta ja käy hymääu

seuraan!" ^huusi

umndan. Thorbjörn

katsahti taaksensa

^{Kiitos, minun}

täytyy kotiin."

sanoi hän.

Tuumailtiin bctkcn aika, jonka

ohessa

^{koko joukko oli}lähestynyt kärryjä.Knuuti

asettui hemosen

^eteen,

sitä

^ensin taputellen,

sitten

^ru-

meten

sen

^päätä

tarkastelemaan. Knuuti

oli marrel-

tansa

pitkänläntä,

hiuksensa

^{maaleat, mutta karkeat,}

nenänsä

^lyhyt,

suunsa

^suuri,

^huulet Paksut

^ja

^silmänsä

tummansiniset, mutta

rohkeat.

^Ei

hän

^paljon

^sisa-

restaan muistuttanut, ainoastaan

suun

^ympärillä

oli jonkinmoista yhtäläisyyttä ; oli myöski

sama suora

otsa,

ehkä

^matalampi;

samoin

muutkin piirteet olimat

sisarella

^paljoa

hienommat. Mitä konistasi tahdot?"

kysyi Knuuti.

—

Ei se

^olekaan myötämänä," mas-

tasi

^Thorbjörn.

—

Lnnletko

etten sitä

maksaa

^moi?"

intti toinen.

—

En

^{tiedä, mitä} jaksat,"

— _Wai

sitä

^{epäilet. Muuten pitäisi}

sinun sitä

maroa," me- lui Knuuti. joka äsken

tulvassa

^nojau- tui

seinään

^ja

^sotki

^tyttöjenhapsia, mirkkoi naapuril- leen:

„

Tällä kertaa Knuutilta taitaa ^puuttua

kur- aasia".

Tuon kuuli Knuuti.

..Nobkeutta

olen mailla? Ken

sitä

wäittää? Enkö

tohdi?"

^kirkui

^hän. Mä useam-

pia kokoontui.

Pois

^{tieltä! syrjään}

hcmosen

edestä!"

huusi

Thorbjörn ja

siwalsi hewosta: hän

aikoi

lähteä.

.Minuako tieltäsi

käsket?" arjasi Knuuti.

— _Minä

ääntelin hewosclle; päästä minun pitää,"

sanoi Thor-

björn,mutta ei

itsekään

^wäistänyt.

—

_{Mitä, ajatko}

suoraan

päälleni?"

tinskasi

^Knunti.

—

Anna

tietä

sitten!"

^ja

hewonen

^nosti päätään, muuten

se

^olisi

töytännyt masten Knuutin rintaan. Silloin tarttui Knuuti

ftäitsiiu

^ja

hcmoncn

^{muistaen löylytystätiellä}

alkoi marista. Tuo^kämi Thorbjörnin sydämelle;

hän

katui hurjuuttansa; mutta

sen saisi

^{Knuuti maksaa;}

samassa hän ^nousiki

^ja

^simalsi

Knuutia piiskallapäähän.

Lyo'ttö

senki

mietäwä?" kiljni Knuuti ^ryntäcn likcm- mäksi; Thorbjörn hyppäsi kuormalta. Häijy olet ryökäle!"

hunsi ^hän

^kalpeana kuin kuolema ja jätti ohjakset äskenmainitulle

nuorukaiselle.

^{Mutta manhus,}

joka oli

noussut

^omen

suusta

^{Aslakin päättäessä ta-}

rinatansa,

lähti

Thorbjörninluo ja nykäsi

häntä käsi^

marteen.

—

Scrumnd

Kuusela

^{on niin}kunnon mies ettei

hänen

^{poikansa pitäisi}

lähteä koetukselle tuollaisen

Piispanwaali

Porwoon

hippalunnassa.

Esit-

telijä

siht.

Wcrnncrbcrg

setä

prof.

Granfelt

^owat

keis. senatissa

^luopuneet waalisijoistaan, joten

uusi

waali on pidettäwä. (Hbl.)

Palllio.

Scnatintranslatorille maisteri

F. F.

Ahlmannille

^on

keis. senati

^myöntänyt1,000 mar- kan palkkion Arrenius'cnMaanwiljclys-opin"

suo-

mentamisesta.

Apuraha.

Keis. senati

^on

^mvöntämit

^kauppiaan

tvttärclle

A.

Niskalle Oulussa

^2,000 markkaa

hä-

nen perustamansa kala- ja

liha-ruokatawarain säi-

lytvslaitoksen

toimessa

^{pitämistä warten}

mainitussa

kaupungissa.

Läänin lulvernööri

^{on 1p.}

helmik. kumonnut

Lautaan

kuntakotoulscu

^{päätöksen,koskewa yleisten}

siltain

ylläpitämistä silta-ja'on

kautta.

30

v.

tammik. on kuwernööriantanut

talokkaalle Paawali

Sarbcrgille luwan rakentaa

rautatehtaan

^neljällä uunilla ja neljällä

wasaralla

^Pohjolan koskeen

Keuruulla sekä samaan

^koskeen jauhomyllyn

kah-

della kiwiparilla, kryynilaitotsella ja

sirkkclisalialla.

(K. ^S.)

Uusi sanomalehti. ^A

hti, aaltojen kunin- gas" niminen

sanomalehti

^ilmautuu,tulewan Maa- liskuun alustaKristiinankaupungissa jokalauantai.

penikulmaa tästä, jossa kiertäjät luuliwat

toisen

nuoren

karhun

^olewan.

^Mutta kuinkahan

^lieneek-

kään ollut,lieneekö

se

jostakin syystä ollut tapsu- tcllut tiehensä, wai lienewätkö kiertäjät luulleet

sen

^{jäljiksi jonkun}

_ahman

^{jäljet (wiime mainittu}

eläwä, waitka

sen

^oikea

asuin

sija on siellä,

missä

peuroja pidetään, löytyyMäntyharjussa, ja näti- wät muutamat metsästäjistä tälläkin kertaa

sen

jälkiä) - mitään nallea ei

siinä

^{paikassa tawattu.}

Metsästäjät

saiwat siis

tyytyä yhteen

otukseensa

ja palasiwat kylään, jossa^kylän

asukkaat kutsuttiin iloisia

^{peijaisia wiettämään}

tanssilla

ja juomalla.

Scuraawanapäiwänämeniwät metsästäjät toista

karhua kohden

noin penikulman matkan paikasta.

Tultiin

^paikalle, jossa jyrkkä, arwateunoin ⁸⁰kyy- närän ^korkuinen,

kallioseinä

^oli

wastassa. ^Kiertä-

jäin arwion mukaan, jotka

tunsiwat

^{paikan ennes-}

tään, _oli

karhu

^(joka jo ennen tänä talwena oli

haawoitcttu

^{ja makuu paikkaa} muuttanut) lymyssä

eräässä talliokiwen

wierustalla

olewassa

^kiwi

louhi-

kossa, noin 20 kyynärää ^alempana

seinän

^ylireu-

naa. LynNipaikkaa woitiin

waiwaloiscsti

^lähestyä

kahdelta

^puolelta,

kallioseinässä

olcwaa laskemaa myöten.

Ahtaista

sisääntäytäwistä ampuiwat met- sästäjät otusta, joka

kohta

^{kuoli ja}

waiwaloisesti saatiin

^{ulos lymystään.} Kun tilat oliwat ^täpärät, niin kuollut

heti

kun oli ulos

saatu wierähti

^jawei

wielä kiertäjän

mukanaan

^jyrkkää

kallionseinää

^myö-

ten alas noin 60 kyynärän matkan.

Mitään louk-

kausta

kuitenkaan

ei tapahtunut,

sillä

^lunta

sattui siinä

^olemaan

runsaasti. Palattiin siis

^{kylään ja}

pidettiin

iloiset

^{peijaiset niinkuin}

edellisenäkin

^päi-

wänä.

waiwalla ja mielipahalla, jos

wantla touwi olisi

noin 10 sylen päässä kilpatuomarienkohdalla,mel-

koisella

matkalla kummallekin puolen?

Kilpaajojen jälkeen piedetyissä päiwällisissä oli läänin Kupernyöri

herra

paroni Wrede

kutsuttuna

wieraana läsnä. Maljan

hänelle esitteli lehtori Pesonius.

^Kun

sitte lehtori Pesonius sanoi

^Iy-

wäslylän hcwosystäwäin

hartaimmat

tuiweet ole- wan, että

saataisiin

^tälle

seudulle siitto-ori

^kruu-

nun puolesta, niin

wastasi herra

^{Kuvernyörinii-}

den

toiweiden

^{piankin toteutuwan ja} oriin tulewan sijoitettawaksiRiipiselle

Laukaasen.

Sitten otettiin puheeksi ciwätkö hcwosystäwät wastedes eläintenrääkkäyksen

ostaisi wanhuuden

^takia

tahi

^muuten

^{huonossa tarmenessa}

olcwia

hewosia

^{jatappaisiniitä,japäätettiin ollatä-}

hän

ryhtymättä. Warsanäyttelyjenpitämisestä syntyi pitkä ja wilkas keskustelu, jossa erittäinkin

siinä erimielisiä

^{oltiin, kuinka paljon warsoja}

ruokkiessa

wiljaa

olisi

käyttäminen. Warsanäyttely päätettiin pitää

tulemassa kesäkuussa,

ja

olisi

^{yhden talwen}

wanhat warsat

palkittawat.

Herra

Kupernyörin esityksestä yhdyttiin

sitte

palkintojen

suhteen seu-

raawaan

^{päätökseen}: palkintoja

olisi

^{4, yksi 75m.}

kaksi

^{50m., yksi 25 m.}

Toimikunnaksi ^walittiin: F.

^Törnroos,G.

^L. Pe- sonius.

^{G. Girsen,}

H. ^{F. Helminen,}

^{O. Voije.}

Hewosystäwäin

kokouksen

^{päätettyä otettiin Iy-}

wästylän eläin-suojelusseuran sääntöjen

ehdoitus tarkasteltawaksi

ja hywäksyttiin joillakuilla muutok-

silla.

Sitte walittiin johtokunta, johontuli kuulu- maan:

K.

^Göös,

esimiehenä,

K.

I.

^Gummerus,

wara-esimiehenä, H.

^Hellgren

sihtierinä,

K. W.

Rönneberg kasyörinä, G.

L. Pesonius, F. ^Törn- roos.

Naittiudeu Hstälvä,

^jonkatuleminentoimittajan

kuoleman

kautta Pysähtyi

ensimaiseen

^{numeroon, al-}

kaa

^{taas ilmautua}

säännöllisesti. Lehden

^wastaa-

waksi

toimittajaksi tulee kansakoulujen tarkastaja

hra

^O.Hynen.

Raittiuden seura

kuuluu äskenKihtelyswaarassa perustetun.

—

Noudattakoot

muutkin kunnat tätä

esimerkkiä, kchoittaa

^Karj.

He henkilö,

joka jätti leipuri

Pakkaliniin maksa-

matta

ottamansa

korput, käwi wiime keskiwiiktona

toimituksen

^luona

selittämässä,

ett'ei

maksamatto- muus

^tapahtunut

tahalla,

maan muistamattomuu- desta ja ett'ei

hän itse

^nostanut torppukoppaa re- keensä,

waan sen

^nosti puotipalwelija".

Keski-Suomen"

^wiime

numerossa

^{on lucttawana}

seuraama

^selitys

lehden

^{kertomaan tepaukseen}

^lei-

puri

Pakkaliinin

^puodissa:

Täten saamme lausua

sydämellisimmät

kiitokset

kaikille niille jalomielisille

henkilöille,

jotka ottiwat

osaa

^meidän hywäksemme pidettyihin arpajaisiin.

Samallapyydämme

saada erittäin kiittää

arpajais-

ten toimeen panijoita,

naisseminarin

^{johtajaaneiti}

Ch.

Lydecken'iä ja johtajaamme

herra ^K.

^G.

^Lein-

berg'iä, joka

sitä

^{paitse on}

runsaalla

^lahjalla

wa- hinkoamme

^palkinnut,

sekä

kunnioitettawaa Semi- narinopettajistoa.

Tulipalossa

wahinkoa kärsineet sem.

miesoppilaat.

maan

Parinn

^näyttelyyn

lähetetään

^{myöskinne kruu-}

nun omistamat puuleikkaukset ja

metsäntuotteiden

nämtcet, jotka

wuonna

1876 oliwat Suomen ^ylei-

sessä

näyttelyssä ja

sittemmin

^{on säilytetty}

^Ewon

(U^^^l paleesen, joista yhteensä on

saatu

^{30,335 martkaa}

eli kappaleesta

lähemmä

^{80 martkaa. Uloswie-}

dyistä 4,688

siasta

^on

nhteensä ^saatu

^36,136

martkaa, joka ci tee

ihan

^{täyteen 8m.}kappaleesta.

Nloswicty on ^{myös perunoita} 21,976 markan, puolukoita 630 markan, sipulia 744 markan, mar- ja-hilloa 160 martan ja^leipiä 910martan edestä.

Lintuja, höyheniä ja untumia ^onlähetetty Waa-

sasta

^{yhteensä 11,914} markan edestä.

—

Tuorei-

ta kaloja ^6,728 markan edestä, ja

suolatutta ^lohia sekä

^muuta

suola-kalaa

yhteensä 14,516^m. arwos-

ta. Sitä paitsi on

miclä

mainittama,

että

tan- taita on ^uloswicty 1,176 m. arwosta, munia 130 m. ja krapuja 107 ^m.

edestä.

Onmyös

wähäiscn mieswäen

rakennus- ja

kotiteollisuuden

^tuotteita,

niin tuin mcneitä, karttoja, ^puusepän ja

sorwarin teoksia setä

airoja, ulosmicty, nimittäin

taittiansa

1,056 m.

edestä.

Metsän

^{tuotteista onmainittama:potaskaa6775}

m. edestä,^pihkaa 9,334 m.

edestä,

pikiä 57,264 ^m.

edestä, pikiöljyä 6,720 m. edestä, tcrwaa 320,340 m.edestä,

battensia

7,600 m. edestä, lanttuja 43,010 m. edestä, halkoja 1,850 m.

edestä

^{ja piiruja}

y.

m.

s.

^{356 m:}

^edestä.

^Nämä

^summat

^{tekemät yh-}

teensä

^{453,000 m.} Mainittuja, ulaswietyjä aineita paitsi kuuluu myös luetteloon niinimattoja 30m.

edestä, kirjoja 2,752 m. edestä, ^hampun ja^pella- wan

siemeniä

^{726m.edestä,} wuotia 1400m.edestä ankkuria ja »vitjoja 255 m. edestä, Stcarini ^kynt- tilöitä 210 m. edestä,

nahkatcotsia

^{120 m. edestä,}

koneita 1,200 m. edestä, ^köysiä ja _touwia 2,400 m. edestä, hopeaa ^ja

siitä

tehtyä työtä1300m.

edestä, tupakkaa ja

sitaaria

^{2130 m. edestä,}

sai-

puata 60 m. edestä

sekä waunumaakarin

töitä 1,110 m. edestä.

Enimmät

^tawarat

mcnemät Ruotsiin

ja Norjaan, nimittäin 2,620,388 m. ^armosta,

Tanskan

maalle 208,252 m. arwosta;

Saksanmaalle

^{57,814m. ar-}

wosta; Alantomaille14,096 m. armosta Suurbrit-

taniaan

^ja

Irlantiin

^{189,936 m. armosta}

sekä

^lo-

pullisesti Portugaliin 23,022 m. armosta.

—

_Tak-

san-

^ja

Preussin

^{maalle on}

suomalaisilla ^laiwoilla

wiety tawaroita 81,29! m. armosta

sekä ^Wenä-

jälle 44,728 m. armosta.

Uusi ^{kirkko Kotkassa.}

Kauppancuwos C.

H.

Ahlqwist aitoo rakennuttaa kirkon Kotkaan

siellä

olewia,

warsinti kesän-aitana lukuisia

^työmiehiä

warten.

Kristiinan

lanpunssissa wietettiin 1 ja 2 ^p.nä tätä kuuta markkinain tapaisia kemuja, joissa ru- kiit

maksoiwat

^{22 ja 23 markkaa tynnyri,}

ohrat

20 mrk., kaurat 9, 10 ja 11 mrk. tynnyri, tuore

liha

^{5 mrk., paistettu 5 mrk., 5 m. 50 p.ia ja6}

mrk.

lciwiskä,

ruokopäät 3 m. 50 pia ja 3 m. 75 p. leiwiska.

Uusi

^{paami on jo}

walittu. Kokous

on tällä kertaa kestänyt tuskin wuorolauttakaanja

kardinaali

Pecci

^on

^saanut

ääuien enemmistön.

Hän

^ontin

jo

Leo

kolmastoista nimellä astunut paawin istuin mcllc ja on tällä

nimellänsä

^jo

osoittanut

^ettei

hän sokeasti seuraa

^Icsuitoja,

sillä

^ne

tahtoiwat

^että

uusi

^paawi

ottaisi nimekseen Pio

^{X ja}

siis

^kaikin

puolin

seuraisi

edeltäjäänsä.

Pecci

^on»vaalikokouk-

senkin

^ajalla

useasti osoittanut ^ettei hän

^{kuulu n.}

k.leM)lnättömäin" puolueefeu, maan on

enemmän rauhan

^{mies. Ijältään on}

^hän

⁶⁸

^muoden manha

ja on ollut ennen arkkipiispana Perugiassa

setä wiimctsi lamarihcrrana

^paawin

holvissa.

Eräs kirje

Osman pashalta. Golosin kir- jccnwaihtaja

Karkowassa

^on laittanut mainitulle

lehdelle

lennätin-sanoman, jossa

hän

^kertoo

saaneensa

Dsman-pashalta

scuraawan

^tirjeen:

Sanomalehdet

^{omat kertoneet}

^että

^minun

sota-

wäkcni

olisi Plcmnassa ^haudanneet

^{150 mangit-}

tua

wenäläistä

eläminä.

Tämä

on walhe;

asian

^to-

dellinen

^{laita on tunnettu moneltahengeltä.}

Minä

olen

ensimmäinen

mastustamaan senlaista, _wantia

kohtaan

^{kiellettyä julmuutta.}

Pyydän

teitä

Golos'in tirjeenwaihtajana arwoi-

salle lehdellenne ilmoittamaan wastalauseeni. ^Wuon-

na 1293. Osman pasha.

Tulipalo.

Päärakennus Fiskars'in

konepajasta onpalanut yöllä wasten t. k. 17 päiwää.

Keuruulta Helmikuu»

^{18 p:uä.}

Wcli

Päijäuuc!

Pyydän muntaman

sanan

kynä-kyhäytsiäniottamaan

palstoihisi.

Ehkä ^{ei minulla}

^{ole paljo}sauottamaa, on

luiteukiu sev

^werrau, että etceupäin täälläkin mennään

—

_ainakin hiljakseen. Kansakouluja on

kulmassamme

^{kaksi; yksi ou} kirkoukylässä Pakarilla, joka

amattiin

^tämän kuun 4:nä pciiwänä, ja

siinä

on oppilaita ^28, toinen taas ou

Mänttässä

^puoli-

kolmatta peniukulmaa

kirkolta.

Se ou

Mäuttän

ruukin koulu ja

se ^amattiiu

^tämän kuun I:uä piii- mäuä;

siinä

kuuluu olemau oppilaita uoiu ^pari- kymmentä.

Ilman

^{niitä ou}

miclä kuuuassamme

⁴

kierto-koulua, jotka myösamattiiu tämänkuuu 4:nä päimäuä.

Niiden

oppilas-lukua cu

tarkoin

^tiedä,

mutta

ainakin

yhdessä on 20.

Ehkei ^liene kaikissa

samaa

^määrää,

ⁿⁱⁱⁿ

^{kuiteukiuou täällä}

^aiuakiu

^wä-

häu

^opin

halua. —

Maakauppiaita ou

kunnas-

samme

⁸

^lsanoo

kahdeksan), joista

kaksi

kirkonkylässä, ja

niiden

^puoditomat

misusti

pyhäpäimiuä

kiivi;

toi-

sista ehkä

^pyhinäkin

saauee. — _Tämän

kuuus:näja 6:na päiminä

märmättlin

täällä

sotamiehiä

^Suomen

kaarttiin, johon

lähti miisi

^miestä

^— olisi kentiesi

usiampikin mennyt, mutta

huhu rauhau

tulosta lai-

mistutti

_von, monen intoa. Kuitenkin, _{jos totuudeu}

sa-

olisiu ^minäkin

^mennyt,

^koska

^ei

^mielä

^ole

missiä

^tietoja

rauhan

^{tulosta; mutta eu}

kelmauuut,

tun oliu

kaksi

^muotta liika vuori.

Tämäu

kuun 9:nä ^päimänä oli kuutakokous postikonttooriu lait-

tamisesta

^Keuruuu kirkoukylääu.

Virkamiehet

^Keu-

ruulla ^ja

kuusi

kyläkuutaa myönsimät _että posti- konttori

olisi

^{tarpeen. Samasta}

mielestä

oli

Pih-

lajawedeu kappeli; _mutta ueljä kyläkuntaa

sekä Multialaiset sanoimat

^{mastaau. Olipa miclä} mii- me pyhänä eräs

Multialaincn Keuruun kirkolla

puumerkkiä

kokoamassa

^{wastaan sanojaiu puolesta.}

Tcrweydeu tila ^ouhymäu pilolcineu

—

ainakin

arkipäiwinä.

Mutta

pyhinä

saattaa

^olla

_mähiin

huonompi, koska

kirkon lähellä olemassa rohtolassa

pyhinä

warsin ahkeraan

näkywät käymän. En kui«

teukaan warmaau tiedä lieueekö

siitä

^käymisestä

kuinka paljon apua, koska

usiammat

palatessaannä- kywät enemmän ^horjnwan kuinmennessään, jakuu- luupa _muutamat

hourailewaukiu. Olisi wielä

^wä-

hän

^{muutakiu sanomista, mutta taitaa jo}

wauhem-

pain

mielestä

rumetalapselliselta uäyttämääu. Sen-

tähden

^{lopetan nyt loruni ja}

^toiwotan

nuorelle wel<

jelle Päijäuteellc ja

sen

^{lukioille onnea ja}

rauhaa!

Nuori

^poika.

Kysymys rauhan-teosta.

Aiua mielii

on syytä toilooa että ranha,

sodan

pitkittymättä,

saadaan solmituksi.

^{Senlaista toimoa}

on

Marsinkin

^herättänyt

Saksan

waltakunuau wal- tiokanslerin,

ruhtinas

Äismarck'in ja myös

Itämalta-

Unkarin ministerin,

ruhtinas

Auersperg'iu

rauhal- lisuutta

^ja sopuisuutta

osoittamat selitykset,

^jotka

omat maltiopäimä-istunnoissa annetut

mustaukseksi

kysymyksiin

Turkin sodan

^aikaan

saattamista seura-

uksista. Tosiu

^{on kreimi Andrassyottanut}

huoma- uttaaksensa

^että Itämalta-Unkari on wastustawa

joitakuita Turkiu-

sotaa koskemia asioita,

^jotka

ei-

wät

olisi

Itämältä-Unkarille hyödyllisiä;muttakun maiuitun maltakunnan

huonot raha-asiat

^eimät

myönnä

sotaan

sekauntumista,

niin eimät

^nämä

uhkauksetkaan

^ole

herättäneet ^mitään suurempaa huo-

miota. Myöskinon Englanti antanut

laiwastonsa

peräytyä

Prinssi-saarien ^tienoilta kauemmaksi

^Mo-

danian lahteen, _eiwätkä Wenäjän armeijatkaan ole

marssineet

Konstantinopoliin, ^kumpikin

nähtämästi

junkkarin

kanssa."

Thorbjörn tointui,mutta Knuuti arjasi:

Miuäkö

junkkari? Kylläpä

hän

^{taitaa olla}

yhtä snuri, ja minun

isäni

^onkyllä

hänen isänsä

^mcr-

täinen Käy

käsiksi

^!

.... Surkeatahan

^{tuo ettei}

ihmiset

tiedä kumpi meistä oikeastaan on toistaanmä- kewämpi,"

lisäsi ^hän

^päästäen

huimia

kaulastaan.

..Kyllä

siihen

^wielä joudutaan",

wastasi

^Thorbjörn.

Virkkoi

^{mies, joka} äsken sängyssä ^wcnyi:

..Molem-

mat omat

he kissain

^{tapaisia, jotka}

toisiansa härnä-

ten kokemat

itsiänsä rohkaista."

^{Sen kuuli Thorbjörn,}

mutta ei

häneltä

^{wastausta. Jotkut joukossanauroi-}

wat; toisten mielestä ^{nuo monet}tappelut

näissä häissä

ja rupesimat

inhoittamaau,

häijyä oli myöski hätyyt- tää

rauhallista

matkamiestä. Thorbjörn

katseli he-

wostansa;

hän

^aikoi

lähteä.

^Muttanuorukainen, jolle ohjakset annettiin, oli ^kääntänyt

toisaalle

^{ja ajanut}

hc-

woscn

^{hywän matkan päähän;}

itse seisoi hän Thor-

björniu takana.

..Ketä ctsiskelet?"

^{kysäsi Knuuti;}

..Synnöme on täältä koto matkan

Päässä". —

se

sinuun kuuluu?"

— Mitä

Ei

^kuulukaan

semmoiset

^teko-

pyhät

naiset

minuun,"

—

ilkkui ^Knuuti, mutta

eh-

kä

hän

^wie

sinulta rohkeuden".

^{Tuota ci Thorbjörn}

woinut sietää; _{mäki näki}

hänen

^tannerta tarkastaman Muutamat

wanhukset

^rupesimat mälittelemään, annel- len Knuntin

— _{..Ei hän}

jominulle mitään

tehneen

^{kyllin pahaasaa,"}

sanoi näissä

^{Thorbjörn,pidoissa.}

ja koska

toiset sen

kuulimat maikenimat

he.

^Muuta-

mat taas- ..Antaapa

heidän monniansa

^{koetella, niin}

heistä

^tulee hymät ystäwät;

he

^omatki jo pitkät ajat

karsaasti toisiinsa katsoneet". —

_{Niin," jatkoi muu-}

dan,kumpainenki

mielellänsä olisi seudun

^varaimpana

miehenä,

— _saapa

_nyt

nähdä!" —

Onko kenkään

ylös;

silmänsä sattuiwat

morsiameen,joka

liikahtamatta katseli

^päältä.

Asettakaa

^{jotain päänsä} alle,"

sanoi

hän, kääntyi

toisaalle

^ja

lähti ^sisään.

^(latk.)

nähnyt Thorbjörn

Kuuselaa?"

kysyi Knuuti;

muist- aakseni han

^{äsken oli} täällä kartanolla

..

^."

—

kyllä ja on

tässä

wieläki,"

wastasi

Thorbjörn ja

sDli sa- massa sai

^Knuuti niin törmällensä,että oli

wähällä

kaatua

wieressä

olemaan mies joukkoon. Nyt oliwat kaikki ääneti. Knunti ^syöksi

esiin sanaa lausumatta.

Thorbjörn astui »vähän

häntä

^{wastaan. Hywän ai-}

kaa oltiin nyrkkisillä;kumpiki koti ^päästä

toisen

kau-

lukseen

^känkn, mutta molemmat tiesiwät tehtäwänsä, eiwätkä laskeneet wastustajaansa likelle. Thorbjörn lämähytteli tiukkaan,

sanottiin samalla

tuntuwastiki.

lopa

sattui

Knuntilleki

wertainen." sanoi se,

joka

he-

wosen

^olisyrjään ajanut,

..tehkää

^tilaa!

"Naiset

^pakeni-

wat; ainoastaan ^muudan

heistä

^{jäi portaille}

seiso-

maan;

sieltä

^paremmin nähdäksensä,

—

_{tuo oli mor-}

nan. Thorbjörn näki

hänen wilahdukselta

^{ja pidätti}

kättänsä

Samassa näki

hän wcitsen wälähtelewän

Knimtin

kädessä

^jamuistaen

sisaren ^äskeisiä

^sanoja,

ettei Knuutiin luottamista, iski hän miestä

käsi-

ranteescn, jotta weitn ^putosi ja

käsiwarsi

^käwi

her- wakkaaksi. ^Ai

kowiu löit!"

walitti

Knuuti.

— Wai

tuntui

se?"

^{kysyi toinen jasyöksi}

hänen

^pääl.

lcnsä.

Knuuti töin tuskin enää

taisi

^{toista käyttää,}

häntä

^{kannettiin ja} nostettiin; mutta kowalle otti

saada häntä nurin. Häntä

paiskattiin monta kertaa

maahan

^{niin, että toinen jo}

olisi

^{horjunut,mutta}

siinä

oli jäykkää

selkää. He wähitellen

^siirtyiwätpaikaltaan,

kansa

^{wäistyi tieltä, ja niin}pitkin pihaa,

siksi

^kun

joutuiwat portaiden eteen;

siinä

^{nosti Thorbjörn}

hä-

nen wasteu

Paateroa

^{niin, että luut}

natisiwat.

^Sii-

hen hän

jäi pitkäkseen,

moihkasi

^{pitkään ja ummisti}

silmänsä.

^Thorbjörn

suoritti martaloansa

^ja

katsahti Kuumetautia

ja

isoa rokkoa

kuuluu

riehuman muutamissa

kyläkunnissa Raudun pitäjäässä.

Pantsarlahden

ojennus-huoneen

koulussa

^oli

lihoen

^{muoden kuluessa, luettu menneen muoden}

Helmikuun

^{20 v:stä,}

^taittiansa

^{92oppilasta. Niitä,}

jotta

osasiwat

liitettämästi

tahi

tyydyttäwäeti tir- jasta lukea, oli 64,

wälttäwästi tahi ^huonosti

^1?

ia aiman taitamattomia 11.

Wiimcksi sanotuista

tuului 5

krcikkalais-menäläiscen

^{uskoon, 4 oliwat}

mustalaisia

^{ja 2 olimat Wenäjällä taswaneita}

suo-

malaisia. ^Noin

^{40 on ennen käynyt} jonkinmoista koulua ^ja on

heillä siitä

syystä käsitystämuistakin alteisticdoista.

Lutu-taidon

^puute ci

siis

^moi

olla syynä

heidän harhateille

joutumiseen,

maan

^on

siihen haettama

^{jotu muu}

syy.

_{(^. F.)}

Maaseuduilta.

Jämsästä Helmikuun

^20päiwän

koittaessa.

^Luku-

sijat, joita^papistommeowat toimellapitäneet täällä, omat entisten

suhteen

^olleet paljoa joutuisammat, kuin ei

niissä

^ollutkirjoituksinniinkuin ^cuucn,maan papit ainoastaan luettimat ja tctiwät kysymyksiä.

Mitä

niissä

^{erittäin on} ajanmukaista mainita,on

se

^noiden

kansakoulussa

oppineiden erinomainentaito,

sillä

^jos pappi niiltä kysyi maikka mitä, niin

kohta siihen wastasiwat.

Se oli oikein

hauskaa

^kuulla,

että

ihminen

ⁿⁱⁱⁿ oppii muistamaan ja ymmärtä- mään ^ja tulipa milt'ci meidän wany^npain

ihmis-

ten

siinä

^paikalla

itsiämme hälvetä. Pitätää

^maan

päälle, hymät nuorukaiset, _ja

ahkeroitkaa saadakscune

mieläkin enemmän oppia.

Ei

^täältä

erinomaista

muuta mainittamaa ole. Käräjät ne parhaallaau pauhamat, mutta

niistä

kun ^en mitään tiedä mai- nita, niin lopetan

tähän.

^{G. A. A.}

Myöhäinen löytö. Muutamia Miikkoja ^tatapc- rin löydettiin

Kolikkomäeltä

^piiloon pantuja epä- puhtaasta metallista ^tehtyjä

kirkon-astioita.

Sit- temmin on

saatu ^selwille

^{että ne jo}

^w.

¹⁸⁷¹

^wa-

rastettiin Venäläisten kirkosta Uuden kirkon pitä»

jäässä.

Lillit Nnotsi» länsirannikolla. ^Vuoden

^alusta

altain on Göteborgein tuoreina myötäwäksituotu

silliä

^{39,100 tynnyriä}

sekä suolaus-laitoksia

^niarten

32,400 tynnyriä eli

läikkiänsä

^{71,500 tynn.}

silliä.

.

^S.)