Kirje Jyväskylästä · DIGI

ilmaan,

hunhtikmm ^miimeisinä

päiminä, ja

cnsimmäi-

nen sanantuoja, joka

meuheellä

^tuli Koudiustista, saapui _{täuue 1}päiwäuä tätä kuuta.

Tätä mainitsen

selittääkseni,

minkätähdcu

^aikaon

käyuyt niin pitkäksi

ensimmäisen

^{ja tämän}

toisen

Dagbladille kirjoittamanikirjeenmälillä. Sen

ohessa ivoi

^lukija sauotusta,

uiiukuiu

^{myös tänmn kirjeen}

ilmaantumisesta

ylipäätääu, huomaita, että matka- kumppalini ja minä,meidän taikka muiden

siitä

^ma-

hinkoa kärsimättä, olemme

^{tyytyneet siihen, jota} emme malttaa moincct, ja kestäneet 35 vinmän^ka- rauttcuiu, joka

muutamassa suhteessa

oli kowempi, kuili

se,

_jouka

alaisiksi ihmiset

^muiuoin

^eräissä

^ti-

laisnnksissa

^{pautiiu, ja ett'ei}

^meiltä

niiuuniodoin kokonaan ^pnntn

sitä

hywettä, jossn Job oli niin

maiuio mestari.

^{Mitä mc tällä} ajalla työskente- limme ja millä tawalla ^woimmc,

saamatta

^ainoa-

takaan tietoa kodista taikka^munstamaailmasta,

es-

tää tuon

hirwiön,

jota Suomalainen

uiiu osoitta- maisesti sauoo

^itämäksi,

matkaansaattamasta

^ko-

min suurta

hämitystä mielialassannnc,

siitä kenticsi

wast'edcs kerron. ^Nyt nnnnn edellä kaikkea ou

autettama lukijaa ctceupäiil

Kasauista

^ja

^Kommoscn hotellista,

johon

edellisessä

kirjeessäni pysähdyimme.

Ikimuistettama

^mr

Pickmick sauoo

^{jossakussapai-}

kassa

papereissaan," että

kelmolliiessa ramintolassa

pitää kaiken ^näyttämän siltä,kuin

olisimat

^matkus-

tamaiset

^olleet odotettuja, ^ja kuiu jo monta päimää

sitä

^ennen

olisi heidän

mastannottoaan

malmistettu.

Tämä määritys sopii täydelleen yhteen

herra

^Kom-

mosen

ramintolaan,

sillä

huoneista,säugyistäja pöy-

tämaatteista loisti sitä

^{puhtautta ja}

niin sanoak- seni

raikkautta, jota paitse ci palatsissakaan moi miihtyä.

Tämäu lisäksi

^{tulee,ettäpalmelijat näyt-}

tämät pitämän

itseänsä matkustamien

todellista pal- welusta eikä

ainoastaan

juomarahan kantamista

Marten,

sekä

^että

heidän kohtelntamassaan

^matkus-

tamien suhteen

^{on yhtä}

mahan sitä sokurin-imelätä

nöyryyttä,kuin

sitä herramaista

ynseyttäkään, joideu ylellisyyksien

keskikohtaa ^ramintolan

palmelijat wä-

hemmiin

simistyneissä

maissa Harmoin

^löytämät.

Ei myöskääntule

salata

^{sitä, että ruoka olihymää}

ja että

hinuatkiu

^olimat

kohtuulliset. ^Kaikki

^yhteensä

tekee

tämäu

ramiutolan

parhaimniaksi majataloksi, mitä matkustaja woi tawala

Moskowan

itäpuolella, ja paremmaksi kuin moni

semmoinen sen

^länsipuo-

lellakaan.

Kasaniu

kaupungissa on

lähes

¹⁰⁰

tuhatta asu-

jauta ja

melkoiueu

kauppa

sekä

^jokseenkiu

anvoisa

Raijanne

Tiistaina ¹² päiwä Maaliskuuta

Tilaushinnat:^{loko »vuo elta im.,} l-olmcnoljännekseltä :', m., puolelta2^{m., neljän»}

1878.

Jt:o 21.

tllosannetaan Veilin ^ja 06d#'<n kirjakaupaosa Spiväöfpldlfäjoka%,Héta\ fa Pci-

konttoreissa:

^{{"'olo wuodrlta}."> m. <iip.,kolmeneljänn.

(v'2 p., ncljänneffcitci Im.ilp. - _{numerot 10p.}

jantai-aamu,miosä ^myoökinilmoituksia »vastaanotetaan K» p:stä picn^ltäriwiltä.

—

Toimittajat:K. waZtuunalainen toimittaja,

H.

^{Hell.qrc», (>nntb.}

netfcltot ^{l M.} - -

%tosti

im.'2:\ p., puolelta'2 Dl

kin

nähdään

ylänteitä jakarjuujatsoja

siwulla

^cuem-

inäll tuiu

itse

^{maantiellätawataau mäkiä.}

Kasanill

kuwcrucmcutiu pohjoispuolella ja

osaksi

^Wjatkauku-

wcrucmcutissä

^{ou wielä metsiä,} jouka myöskin

hno- maitsi

^niistä

metsäntuottcidcu

kuormista, joita

sil-

loiu tällöiu tuliwastaanimc. Mcrtittäwimpiäuäistä tuotteista owat

kcuticsi

lchmusuiiuct,joitaWenälai- nen rim monella taivalla ymmärtää käyttää (köy- silsi, matoilsi, jalkimiksi, rc'cuwuorauksiksi, kaiken-

laisilsi

^kääreiksi, j. n. e.), ja joilla jnuriuämät

seu-

dut warustawat mctsättömät, wiljaatuottawat ete-

lliisemmät kllwcrncmcntit. Kamalaakso

^{näyttää ole-}

wan

osatsi

^jokseenkin hedelmällinen, päättäen

niistä

laajoista wiljnwaiuioista ja suurista, äweriäiStä kylistä, joidcukautta matka käy. Pohjoisemmassa, jo paljoa ennen kuiu

Pcrmiiu

^{tullaau, käywät}

^kn-

licu wälit pitcmmiksi ja kylät owat myöskiu

näh-

täwästi picuempin, kuiu etelä- jakeski ticu marrella

Kasauiu

^{ja maiuituu kaupuugiu} wälillä. Wäcstö ou

cuimmäkscen

wcnäläistä;

kuitenkin

^tamataan

Malmyschin

tienoilla

^{myöskin monta}

tatarilaista

kylää ja niidcu pohjoispuolella käy tiet ^pitkätmat- kat Wotjakieu alueella. Eucmmäu kuin

mnissa

keski-Wenäjän seuduissa, joissa olcu ^käyuyt,

herat- tiwät uäissä wcuäläisissä

^kylissä

huomiotaui

^ue

suu-

ret, ^pulskat kiwikirkot, joideu

suhtcell

pieuet puiset

mctschctit tatarilaisissa

^kylissä

warsiukiu

^pistiwät

silmääu.

^{Kirkkoja ou}

tässä osassa

^{maata kustan-}

nettn cucmmän kuin ^muualla,

kenticsi sillä

^taivalla

ulkouaisestikiu osoittaaksceu

kristiuuskon ^etemyyttä

Tatarilaisten muhametinuskon

^{ja Wotjakien taika-}

lulllou riuualla,

sillä

^{uämät kuulumat} sydämessään

mieläkiu

olemau taipumaiset

mauhaan

^jnmaluuS-

oppiinsa. Ulkomuodoltaan

eriämät miimemainitut

maalcan ja

himmeän ihonsa

^ja

suomalaisen

^muo-

tonsa

^puolesta

sekä Weuäläisistä

^että

Tatarilaisista^

Heitä

pidetääu itsepäisiuä ja umpimielisinä, joilla omaisuuksillaan,

niinkuin

^myösrehellisyydellään ja

kankeudellaan

hengellisessä

suhteessa läheuemät sulu- laisiaau Itämeren rannoilla. Heidän

^{kielensä, joka}

korkonsa ^suhteen

^paljou

mimahtaa ^Tatariu

^kieleen,

odottaa yhä mielii tutkijaansa; epäilemättä ^on

siiuii

monta kultaraetta

suomalaiselle

kielitieteelle,

sama-

ten kuiu taikausko» jättectkiu täm?u

kansan

^ajatuk-

sissa, jos maan joku tutkija

möisi

^l.aistiin

sen

^lo-

mau kliorcu, johou ^l,e omat suljetut, läyttäisi kcn-

ticsi

^{monta majamnntta}

suomalaisen

jumaluusopin

tuutemisessaiumc.

^(latket.)

Kirje Iywaskylasta.

Laskiaisilot

owat olleet ja menneet, markkinat owat pidetyt, keitetty maito jn leipä, läski ja

her-

nekeitto

luultawasti

hywällä

ruokahalulla

^uautittu,

ja uyt ollaau ja eletään taas hiljaisuudessa,Mäm- miu" aikaa odotelleu.

Lienewätkö

waiu

uaiset ^kaikki

muistaucet

laskiaistiistaiua

yhdeksää» kertaan

hiuksen-

sa

^suomia,jättääpitkättupsut palmikkoideu

neniin

ja

sa»

moinyhdeksään

kertaan

^suojansa

laattian laasta?

Ell'- eiwät

sitä

tehneet, on waara käsissä,että tänä

wuonna

tulewat paljaspäiksi ja että pellamat

heidän

^pelloil-

laau

huouosti

mcuestymät. Sen tärkeän

tiedon il-

teollisuus;

miimcmaiuitnssa suhteessa

^owat

sen

^kyut-

tilä-, saippua- ja

uahtatuottcet

niertittäwät. ka- duilla ou wilkas liike,kcnippapuoteia _ou legioita ja woi niistä

toisia ^komeudessa werraw saumnlaisiiu missä tahausa. ^Huoucel

^c>wnt

enimmätsccn

^kimcstä

ja muutamat kadut owat niin kauniita,

ett'eiwät suiukaau rumeutaisi ^toisen

^{l^woluolau paittoja}

itse Pietarissakaan.

Wieraan erilnisell

hnomiou

^wctää kauplluti puoleensa

moniinluisella

talalilaiswäestöl- lääu, joukahelposti

wmsi

^tuutea

sitä

^{omituisiamaat-}

teustakiu paitse, jol'ou

se

^{ou puettu, ja jota}

sille

autaa tykkäuääu

itämaalaiseu

^{r.ädu mmm}

mnassa hunuuilla

^{peitetyt). Töinä wäestö}

asuu

erityisessä kaupuuqiu

osassa,

^jossa

_lmonenlsct

kui- teukiu

euimluäkscen

^owatwäliäpätoisiä. Siellä^myös- tiu ou ^useampia

metsä

^ctejä

<

_{kirkkoja! loilciue ja}

kaitaisiue ^toruiuccu.

Me täwiunnc

eräässä snurcm- massa

^näitä.

^{Sisästä u-.uodosti}

^temppeli

^suurcu

ja

soikcau

^{salin, jouta} lanttia oli ^peitettypuhtailla matoilla, ja

sisustus

^muuten hywiu yksiukcrtaiueu.

Aivoa, jota

weti huouliotaunuc

puolecusa, oli jou- kuulaiucu katedra, jossa

..mulla"

lukee kappaleita alkorauista.

Eräässä tatarilaiscssa ^koulussa

^käwimmc

myöstin sangalla kertaa. Sitä ^pidettiin

likaisessa

tulvassa, joka

oli

^{kuuma kuiu}

sanna;

^oppilaissa

oli

mnntamia

lähes

täysikaswuisia, älylliscu

näköisiä nuorukaisin.

Opetusaineet

tatarilaisissa ^kouluissa

licucwät ^rajoitetut lukcmiseu, kirjoitukscu jalumun- laskull alkeihiu,

sekä wauhcmmillc,

joiden joukosta mulla-sääty ^otetaan,

alkorauiu

lukemiseen, jonka

sisältöä ^kuitenkaan

ciwät ymmärrä.

Käwimmc

myöskin yliopistoa ja

osaksi sen

^kerä-

yksiä

sekä

^kirjastoa

katsomassa.

^{Opisto on}

^asetettu oiwallisiiu

^ja

suuriiu ^hnoncihin,

^jotka

^kuiteukaau

^ei-

wät

tilawuudessa

^eikä pulskeudcssa ole ^Helsingin yliopiston

huoneiden wcrtaisia. Etchincn

^{ja käytä-}

wät

oliwat

^täynnä ylioppilaita, jotta näyttiwät

uutterasti toimiwan

kirjojensa ja wihkojensa

kanssa.

Useimmat

^lukua harjoittavista vuorista

miehistä

täällä autautuuewat ^{lääke- ja} lakitieteen aloille, waan wähempi

osa

opettajanwirkaan.

Asian

^näin

ollen, ei mitään

erinomaista

tieteellisyyttä woi

syn-

tyä. Kirjallinen tnotto ei myöskään ^näytä olewan suuri, yliopistossa auuetaau »vuosikirja, jossa

teh-

dyt

harwat

^wäitelmät

lienewät etcwimmät

^aineen-

osat. Tässä suuressa

kaupuugissa ibucstyy aino- astaan yksi sanomalehti,

se

^tawallinen

^wiralliuen

kuweruemeutiu sanoma,

pari kertaa

wiikossa.

^Se

osa näissä ^lehdissä,

^{joka ci ole} wirallincu,ou ai- wau

mitätöin. Eriskummallisnuden wuoksi

^olkoou

mainittu, että ^tämäu

kasauilaisen lehden eräässä

numerossa

^tapasin

maamarsalkiu

^jaarkkipiispanpu-

heet

^Suomeu waltiopäiwäin

awatcssa

^painettuun

in

cxtonBo," tietysti pictarilaisteu

lchticu

^mukaau.

Sittenkuin olimme

katselleet Kasania lähes ^kaksi

»vuorokautta, jolla ajalla myöskinolin

tilaisuudessa

käydä

termchtimässä

^muutamia wauhoja tuttuja, jätimme ^{tämän kaupungin15päimänä}maaliskunta.

Siperian tie^kääntyi

Kasanin ^toisella

^{puolella wä<}

hitelleu

^pohjoista

^kohden.

^{Etäämpänä käy maa}

mäkisemmäksi, kuiu muutcukcski-Wcnäjällä; kulten^

professori Ahlqwistm matkoilta.

(Suomennos.)

Toinen

tirje.

Bevrsowaösa4p. fciiifuiUa w. 1877.

Se kaikesta muusta maailmasta croitcttn ^lila, johon

luouuoumaihcct

^{joka femät}

^saattamat

^tämän

arwoisau Bcresowan

^kaupuugiu,

sattuu toifcua

^wuo-

tenä aikaisemmin,

toiseua

inyöhemmiu,muttatestaa aina

wähiutäkiu

kuukaudcu. Täuä wuouua ^loppui talwi-liike täältä .^ylöspäin/'

s.

^{o.wirran latwaau,}

taikka,

toistu sauoeu,

etelään ja siwistynccscn maa-

Muinaismuistoyhdistyksen

kokouksessa

^t.l.5

v.

myönnettiin kansakoulunopettaja

Laitiselle

^{100 mark-}

kaa tutkimusten jatkamista warten

Rautalammin kihlakunnassa.

Lahjoituksia ilmoitettiin.

Hippak.

sanomia.

^{(Kuopion.) Hclmituun 28p:uä}

on tuoiuiotapituliinciävöiunjt pniunit, joinamaaliin kaft-

|)Olaifenrairtaati Picli^järwcllä pantujen tulee maalisaar-

nansa

^pitää,mm.: pitäjaiuapufatiicu Räätkylässä ^w.-past.

K. A. Wcckmcni S^otttofuun^26P.,kallplmgm-saarliaaja lucn- fuuöfa ^{w.-paet. I.Pöyhönenilcfäf. 2 p.ja w. t. ftrffo*}

herra ^{it. A. S}4>fnicr ÄefUf. ^{l> P.} Waaliklisymyö tapahtuu

Kesät. ^{16 ja} itse^maali tcsät.³⁰ p. Waalin toimittaa ^pi=

täjän=apn(aineu ÄontioladbrUa ^w.-pnst.I.9it)tföucn.

Merikarwian

^pitäjän

hakemusta saada

^laup»

palan

oikeudet sekä

^{20,000markkaaapurahoja wal-}

tiowaroista maan

lunastamiseksi,

aiottua kauppa- laa ^warten, ci

leis. senati

^{tätä nykyä ole}

katsonut

hywälsi myöntää,

sanoo

^Sat.

Wiipurin

howioileus

^on tainan kuun 2^p:nä

wa-

pauttauut tuomarin Rautalammin

tuomiokunnassa

K.

F. Olsonin

^{pitämästätämän} wuoden talwitärä- jät

Pieksämäen

pitäjän ja läppilän kappelin kärä- jäkunnassa

setä

^määrännyt waratuomari G. A.

Thomen

^{pitämään mainitut käräjät.}

Nimitytslä y, m.

Kcis.

Majestecti on ^wiime

helmikuun

^{20 p:nä nimittänyt ja määrännyt kirk-}

koherran

^{Anjalassa G.} Snellman'in

kirkkoherraksi Hollolan kirkkoherrakuntaan.

?l'.oitti allekirjoittaneelle eräs mwri ^nciti,

sinisilmä-

ncn, punaposkinen, jolla

, _tässä

_{pnhncn) ci ollut}

tuin

sangen harwat

hapset päässä, ^ja joka ci omi- imt

ainoatakaan

pcllawaista paitaa, waitka waknntti loto

mnistinaitansa

tarkoin

noudatmnccusa

^yllämai

nittua

^taikaa.

Roomassa

^{hiljakkoin pidettiin,}

^niinkuin

^tiedetään,

paawin waali. Iywästylassä ei

tosin

tnle paawin waalia pidcttäwätsi,mntta

siihen

^sijaan

^lähenee koh-

dakkoin

kirtkohcrranwaali,

joka

kuitenkin

^{lienee takoi,,ta-} koi,

sama

sortti," puhnatscui

snomea

^{wcnäjän lic-}

lcllä," miten cräö cukto

sailoi entisen wcnäläiscn tehneen. ^Ia

^{puheen ainetta antaa}

^mainittu

^papin

waali ^mcillc, miten ikään paawin

waali

^Roomalle,

se

^{on warma tosi, josko}

^{lohta sitä}

^ci

suuren

maailman

marttinoilla

piocttäisikääu yhtä tärkeänä tapauksena luin wiimcmainittua, ja josko

se

^liioin

ci yhtä

kuuluisaksikaan tulisi.

Meille, taikka, tar-

kemmin

sanoakseni, Iywästylän

maascuratuntalai- sille se

^{kumminkin on tärkeä asia,tärkeämpi luin}

kymmenenpaawm waaliayhteen luettuna.

—

Mutta

siihen

^{piste ja}

^uusi

^riwi,

sillä

^{enempää ci}

asiasta

julkisesti

hiiskua saa.

Miclihywätseni näin Päijänteen" wiime ^nnmc-

rossa kehoitcttawau ^nuorisoa

^puhtaassa

ulkoilmassa

harjoittelemaan

ruumiinsa ^woimia

wirkistyttäwillä

huwitnksilla.

^Tämä

asia

^on

todellakin niin

^tärkeä,

ett'ei sitä

^{kylläksi woi}

nuorison

^jamuiden

ihmisten

mieliin

^teroittaa,

—

se

^{on tärkeä,}

^ci

ainoastaan pie- nemmille ja

lvaulicmmillc

^{pojille, waan myöskin}

kcski-ikäisillc ^miehille, sillä samalla

^knin

se ensin-

inainittujcn woimia kartuttaa ja estää

toisia

^ennen

aikojaan

ukoiksi

^tulemasta,

»virkistäisi

ja ylläpitäisi

se

jälkimmäistcnkiu

sekä ruumiillisia

^ettähengellisiä

clonwoimia. Mutta

rajoitettaisiinko ^nämät

har-

joitukset waau

kiistämiseen

^{japallinlyöntiin?Eikö}

olisi

^syytä

waihettclun wuoksi

ulottaa niitä mui-

hinkin samankaltaisiin humitnksiin, mintnin

^esiin, awowedeu

aikaan

kilpasoutuun ja kilpapnrjchtimi-

sceu?

Näkyypä Iywäskylän

rannassa

^{olewankyllä-}

kin

lveuhcitä

^{ja pursia,}

^ett'ei suinkaan ^niistä

^puu-

tetta

tulisi. Pääasia

^{on, että joku}

tahi

^{jotkut ryh-}

tywät

asiata

todenperään toimeen panemaan,

sillä

pelkkä

kehoitus tässä ^tuskin

^{auttanee,kuin}

useimman

jäsenet owat jo

mukawassa liitkumattomundessa

^par-

haiksi

kangistuneet.

Mutta hiukan

waiwaa näke- mällä warmaau

nälnätkiu wielä

nöyrtyisiwät, ja

..kuinka

^eikö"

—

_olinpa

lvähällä ^mattia

^erästä

sa-

nomalehteä, jossahiljakkoin näin tämän

lausetawau

Pliopisto.

Mbl.

kertoo että professoriksi fysi-

kissä

^{on nimitetty}

^{dosentti K.}

^S.

Lemström

^{ja yli-}

määräiseksi

professoriksi pohjoismaiden muinaistic-

teessä

^filos,

^tohtori I.

^{N. Aspelin.}

Iltahuwit Kannasalla

oli tammikuun li^p:nä Wäätsyn kartanossa,

toisien

^urkujen

hankkimiseksi

kansakouluun,

jonka

ohessa

^{oli myöskolme näytel-}

mää:

Hökausi

Lahdella", Helmiwyö ja Väinä- möinen" ja

,.

_{Pohjolan akka".}

_Ilta

kului erinomai-

sen ^hauskasti.

^{Ennenkuin näytäntö alkoi, lauloi-}

wat nuoret

herrat

^{ja neidot}

..Maamme"

^lauluu,ja

näytännön jälteenmuitalauluja. Loppu iltaa wie- tettiin

tanssilla

^pelien

kaikuessa. Puhdas

^tulo

nousi

²²⁴ markkaan. Näin kertoo

ihastunut..Kat-

selija" 3.

S:ssa.

Anniskelu-yhtiö.

Wiime helmikuun

^{13 p:nä}

on

keis. senati wahwistanut säännöt

anniskelu-yh- tiölle

Heinolan

taupunaissa, kertoo U. S.

syystä kodista lähtenyt, enkä minä

hänestä turhaan

uneksinnt, armcli

hän itsekseen.

^Karina,

^sehän

^oli

äidin ^{nimi, oli,}miten ^tnnncttn, pieni ja

hoikka

^mar-

taloltansa,

hiukset

^olimat

n^aalcanmärisct.

^ja

silmät si- niset ^sekä

erittäin milktaat. Hymysuin

hän

^{toisia pu-}

hutteli, toki ainoastaan micraita.

Hänen katseensa

oli mnnten kylläksi terämä,

hän

^{oli lintas ja urakka}

liikunnoissaan, ja

hänellä

aina piisasi kiirettä.

—

Synnömekiitti

tuomisista

^ja aman makan kannen kat-

soakscnsa.

^mitä

se sisälsi. — _lätähän

_{tuo toistami-}

seksi." sanoi äiti:

^t

ullessani

^huomasin,ett'et miclä ole hutikkojasi pessyt;

se ^sinun

^{tnlcc tehdä, ennenkun}

rnpcct

hniluullc." — _..länään

_{tuo niastaensi kcrrau}

tapahtniti".

— _Tnlc

_{M)t, niin}

_sinua

_autan,koska

kerran tänne

satuin

tnlemaau,"

sanoi

^{äiti helmojansa}

ylöskäärien. ..Sinun ^{tulee tottua} järjestykseenkoto- akin poissa

ollessasi." Hän lähti heti

maito-aittaan, Synnömcmittallccn perässä. Siellä

he

rupcsimat pe-

semään:

äiti tarkasteli

sisustusta

^ja

lausni

^{siitä tyy-}

tymäisyytensä, neumoi jota paikkaa; auttoi toista jär- jestämisen ^ja

siimoamisen

^{työssä, ja niin kului tunti,}

ehkä

^{parikin. Työn}

kestäessä

oli äiti^kertonut, mitä sitä ^nykyä toimiskelimat kotona, miten

hänellä

oli^pal- jon punhaa,

saadatscusa ^isän

kaikki kapineet ^kuntoon ennen

hänen lähtöänsä.

Sitten tiedusteli hän,mnis- tiko Synnömc

iltaisin

lemolle

mennessään

^{lukea Ju-} malan

sanaa

^:

sitä

^et

saa

jättää,"

lausui

^hän,,muu-

ten käy työ

kehnosti seuraamana

päimänä".

Kaikki ^kun oli kunnossa,

lähtiwät ^he

^äyräälle

^leh-

miä odottamaan.

Istuttuansa

^{kysyi äitiIngridiä,ei-}

köhän ^kohta

^{jälleen palajaisi} paimenmajalle. Ei ^Syn- nöwe

siitä asiasta

tietänyt enemmän kun äitikään

kirjoittanut©JS ^{rustjcrnc Björn}

so

^n.

('Suomennos.) (JatkoaSOiteen ^n:voon.)

Kynnöwe ^Miwäkumpu.

Siitä^kun Ingrid kotiin haettiin, _oli

kahdeksan

^päi-

»ää kulunut. Iltapuolella kämi Synnöwcnmielien- tistään

raskaammaksi.

^{Niin monta päiwää oli kulu-}

nut, eikä wielälään

uusia

^tietoja.

^Hän

jätti työnsä ja istuutui

seutua

katselemaan,

se

^kun

^tawallansa

^kä-

wi puhe-kumppanista,

sillä

^nyt

hän

^{ci wiihtynyt W}

sekscen.

^Siinä

istuessaan

^rupesi

^häntä

unmnttamaan,

kallisti päänsä

käsiwarrellccn

^janukkui

samassa

^;luutta

aurinko Paahtoi, eikä

siinä

^{lcwollista unta otettn.}

Hän

^oli

Päiwäkummnlla

^waatc- ja niakun-inhdissaan;

puutarhan

kukkaset tuoksniliwat

niin snloiscsti,

ehkä tuoksunsa

^{tällä kertaa} ei ollut entinen^{tuttu,maan outo,}

ikäänkuin

kancrwista.

Mistähän

^tuo

tulee?"

^anneli

hän

^{ja nojautui ulos}

awonaiscsta

^{akkunasta. Nytpä}

asia

^{selwä; Thorbjörn oli} puutarhassa ja istutteli^ta- nerwia.

„

_{Mutta min}

_tähden

_ystämäni tuota ^teet?.,

kysyi

hän. Näethän

^{etteimätkukat ota}hyötyäksensä,"

wastasi

^Thorbjörnaskarrellen

kukkatarhassa.

^Silloin

tuli ^Synnöwenkukkia

sääli

ja pyysi Thorbjöniä tuo- maan ne

hänelle ^takaisin.

^Kyllä

sen

^pianteen,"

^mas-

tasi

^Thorbjörn,

teräsi kaikki

kokoon ja lähestyi

masu

kädessä; mutta ei Synnömekuitenkaan

luhdissa

^istu-

nuttaan,

sillä

^Thorbjörn

läheni suoraa

^{tietä. Samassa}

öititi tulinäkywiiu.

Mitä

^näkemäni pitää! Käytö

tuo häijy

Kuuselan

poika finun luona?"

huudahti

liiti ja

asettui

Thorbjörnintielle. Mutta tämä lum-

minki tahtoi

^{sisään, ja nyt syntyi ottelu}

heidän

^keSkeu.

Äiti.

^äiti,

hän

^{luaan tuo minulle} knlkascni," rukoili Synnöuic itkirn. ^..Jaa, ci

se

^auta," mäitti äiti ^yhä taistellen. Ia Synnömc oli komin hämmästyksissään,

hän

^oli

kahden

^{maihcclla,kenen} hän

soin

^moittaman;

mutta tappiolle ei kuinvaincnkaan

saisi

^joutua.

^War-

okaa kukkiani!"

huudahti

^hän;

^he

^{yhätuimcmmiu ot-}

teliwat,Synnömcnkaniliit knkathajotettiin sinuctänne;

äiti niitä ^tallasi, Thorbjörn samoin, ja Synnöweitki.

Mutta

samassa

^{kun Thorbjörn}laski kakat kädestään, muuttui hän

inhottaman

näköiseksi,

tukkansa

kännpör- röön,

kaswousa

lcmmmät tawattoman suuriksi,

katseensa

oli mihaincn, ^ja

hän

^{iski pitkät kyntensä} äitiin.

Waro

^{itseäsi, äiti! Närthän, että toinen on sijaan} tnllnt. ^waro

itseäsi!"

kiljahti Synuöwe ja koki rien- tää

äitinsä

^{anniksi, mnlta ci päässyt} paikaltaan. Sil- loin ^joku

häntä

^{hnnsi, ja taasnudcstaan.} Mutta

sa- massa

^{oli Thorbjörnkadonnut,}

_samoin

^{äiti;wielä ker-}

ran

huudettiin. ^Täällä

^olen!"

^sanoi

^Tynnömc

he-

räten unestaan.

..Synnömc!"

huudcttnn. ..Täällä

^olen,"

mastasi hän ^katsahtaen

^{ylös. Äidin ääni tnoon, armcliSyn-}

nöwe, nousi ^ja astui ^majalle, jossa äiti

seisoi

^cmäs-

wakka

toisessa ^kädessään

^ja

^toisella

^{suojaten silmiään}

päiwänpaistcclta, jotta paremmin

woisi

^tyttöä

huo-

mata.

Täällä

^{makaat maatctta}

^allesi

lewittämättä!" mirk- koi äiti.

Milma

^{rupesi niin} raukascmaan, _että pa- nin

hetkeksi

kyljelleni, ^enkä tiennytkoko ^{asiasta,ennen-} fun jo nutuinkin".

—

..Semmoista tulee sinun ^waroa lapsukaiseni Wakkaan panin

sinulle wähän

^läm-

pöniäis-leipää, eilen täytyi leipoa, sillä

isä lähtee

^mat-

kalle." Mutta Synnöwe

huomasi

^heti, ett'ei iiiti

siitä

kolniasri peräkkäin fcrrotntsi; muistaen

sen

^tnitcil-

km

snnrclsi liclilittcclliscksi

^{,putiksi/' tocn}

^sitä

^Walt

tää ja

smwntin

näin: ^citöpä

sitä

paitsc wirtis<

tetyt woinsat, parempi tcrwcydcn tila ^jaraitastnnut mieli tyllätsi pallitscisi

niähäisct

waiwau näöt!

Teppo.

Kirkkoherran maalissa Hattulassa

^mennä

sun-

uuntaina

sai

Säkylän kappalainen Konrad

Hele-

nius enimmät

huudot. Seurakuntalaiset

^kuuluwat

huutaneen

^jotenkin

wastahakoisesti itsellensä

^kirkko-

herraa.

He

oliwat

akeissansa

^{siitä,kuneiwät waa-}

lilysymylscssä tulleet niin

suureen

yksimielisyyteen, että

olisiwat

^{pystyneet neljättä} waalipappia pyy- tämään. ^Syy oli että

he tahtoiwat

wiittä.

(Häm.)

Kirkkoherranwaalissa

Pieliojärlvellä kuuluu

kirkkoherra

^(Grönholm

saaneen

^{enimmät äänet,}

sa-

noo Harj.

Kirlkoherranwaalissa luvassa

^on

Kesälahden

kappalainen Wilskman

saanut

^{ääniä 42 markan,} Enon

kirltoherra

Konow ^2:14 markan ^ja

Ilomant- sin

lappalainen

Dahlström

⁴⁰⁴² marka.- edestä.

Nauhan sanoman

^{johdosta pidettiin}Helsingissä jumalanpalwelus

wenäläisessä

^kirkossa, ja jumalan- palwclukscn jälkeen ammuttiin tanunilla riemulau- kaulsia,

musiikki soitti

kirkon edustalla ja

sinne

^ko-

koontunut ihmisjoukko

hurrasi. Illalla

^{oli kau-}

punki juhlallisesti walastu. Kauppatorilla poltet- tiin Bengalin tulia ja

rannassa ^heitettiin

^raketteja.

(U. S.)

Kirkonkokouksessa,

joka wiime

lauantaina

^pi- dettiin yliarkitchti Lindqwist^in wasta tekemän uu- den kirkon ^paikkaa koskeman

ehdoilulsen

^johdosta,

päätettiin yksimielisesti pysyä

entisessä

päätöksessä, kosla

katsottiin ehdoitetun muutoksen

^tuottawan

sekä

^lisätttijä

kustannuksia

^{että myöskin}

suurta

ajan wiiwytystä.

Eilen aamulla

oli 22 pykälän pakkanen.

Huomattalva

^{postikulun muutos on}

se,

että Mikkelin posti, jota torstaina

lähti

^jalauwantaina palasi, on lakkautettu, ja

sen

^{sijaan pantu toimeen}

postikulku

Heinolaan,

Kanftasuicmen, lousan,

Kuotaawukscn

^{jaSysmänpitäjäslen}

läwitse. ^Tämä

posti

lähtee

Iywäslylästä perjantaina kello 2 j. p. p., tulee Iywästylään tiistaina kello

2^

e. ^{p. p. Myöskin}on postinkulku täältä Alawuu-

delle

^muutettu siten, että posti täältä

lähtee

^tors-

taina kello 2 ^{j. p. p.}

Parisin

^{näyttelyyn aiotaan}

lähettää

^myöskin

laitti

Suomessa

^{nykyään ilmautuwat}

sanomalehdet

ja aikakauskirjat. Sitä on^pyytänytnäyttelyn

suo-

malainen toimikunta, ja sanomatirjoittajain kokouk-

sessa ^{toissa kesänä}

walittu lautakunta on ryhtynyt tarpeellisiin toimiin, aikoen mainittuun kokoelmaan myös liittää

tilastollisia

^{tietoja Tuomen}

sanoma-

kirjallisuudesta.

Sahanomistaja

Hemerus Konkola

^{on pyytä-}

nyt

sähtölennätinkonttoria ^lähellä

^{Iywäskylää ole-}

wallc ilmantilalleen,kertoo

H. ^T.

Phdyspanlinluullaanmenneestä wuodestaanta-

wcm

^löprosenttia woittoa.

zeniuscn

tulee

rakennettawatsi

^Tysmän

Kilpa-ajossa

Pälkäneellä

^{t. k. lpäiw.}

^saiwat Puttilan Putte"

^ja

^Mäkelän

..Tyttö"paltintoja.

(Häm.j

naisen

^ristin

Laulajaiset

Pietarissa Pääsiäisen

aikoina nitoo 50 a 00

suomalaista

vlioppilaslaulajaa antaa

$tt«

(U. 2.) Wiinapolttimo

pitäjässä.

Englantilaista kultaa .Konstantinopolissa. E-

rääöfä

fufouffesfa, _jonka '.Vtchcmed-Ali,

ollessaan turfftfaifen

(otorooiman nlipäällilkönä Bulgariassa, piti muutamien_{fn(i)nnv3 fc:>fi jotakin}

mcualäificn

_sopimusta^upfccricn

tativfa^P

finnnmitctui^tn

^ja wanqitsi joutuneista

lausui

9Mebcineb«3lU:

Minä

^olen Konstantinopolissa

monasti

^pyytänyt

asianomaisia

laffnonuinn tätä

sotaa

jättämästä, mutta hm parahiksi luvlin ^uiäl)in

koittaneeni

^tuu- mille puoluotu'Ni, niin tuliwat ainaEnglantilaiset fnoputuillc ja

alctthnat

lullatut käpälänsä

wälihin.

Tämän

^lallven

odotwn.attomista

tapanlsista kertoo ^muuan

Tutholmalainen

^{lehti, nimeltä}

..Ta-

gens Nyheter"

seuraawaa: _Varsin

^hiljan tuotiin tämän lehden toimipaittaan elawä taali-perhoneu.

kcwca inattainie^ oli täydellisesti tuleuntunut, jos

tohtalin

^{ei niin}

suureksi

^{taswanut kuin tuon-}

nempana ilmaunnimat

siskonsa.

Lnultawasti oli

se

lotcro, josta tämä ^perhoilen oli puhjennut,

sat-

tunut olemaan kiinnitetty johonkuhun

semmoiseen

paikkaan, jossa auringon

säleet saattoiwat

toto

woimallansa siihen

^{wailnttaa ja}

sillä

^{lailla jou-}

duttaa

sen

ennenaikaista tuleuntumista.

Vanhat ^sanowat

^{olcwau onneksi,jos}

ensimmäinen

perhonen, jonla lunakin wnotcna näkee, on waalca.

Voimme siinä

tapautsessa toiwottaa ^hupaista ke-

sää

perhoiv-pyytäjille.

MyöskinNorjasta ^pulultaan

samaan

^{aitaan pa-}

rissa kohden

^{pyydetyn perhosia.} Trondhjem'ista walitetaan, että tolme wuorokautta^kestänyt

sade

on

saattanut

^wirrat

nousemaan

^ja

sen

^{kautta tuot-}

tanut

suuria

wahingoita.

Etelässä

^{peittäwät lumi-}

nietokset

^{maan, ja}

Pariisista

^kertoo muuan lehti, jonka nimi on

..Petit

Journal", pakkaiscn aina wielä lestawän, ilman olewan

sumuisen

^{ja kuuran}

näköistä lunta

satelewau.

Nauhan waikuttamat seuraukset.

Suomen

Kuwalehti

^n:o

^l

^{2') on ilmautunut ja}

sisältää:

^Laulun

sanat tohtorien wihkiäisissä

^uc-

mujuhlana ^Upsalassa tt ^p. syyskuuta Viktor ^Ryd- bergintekemät,

suom.

^K.K.;

— _Nosi

_ljatk.);

Matkamuistelmia ^Venäjän Lapista (jatk.); - Kuwaelmia

Turkin sodasta: Plewnan

^{walloitus ja}

Osman-pashan antauminen (kuwan k.);

—

Plewna

kuolleitten kaupunki (kuwan k.); -

Paawi Pius

IX

smuotokuwan

^k.).

Wenäläisten mieshukta sodanalusta

^{10 p:ään}

helmikuuta nousee

wirallisten ilmoitusten mukaan 89,894

mieheen.

Kenraali-adjutantti ^Trepow, jota wastaan, ku- ten lukija muistanee,

tehtiin

murhan-yritys

Pieta-

rissa, on ^{nyt parantunut}

siihen

määrään, että

hän

jo tämän kuun lp:nä jälleen woi ruwcta toimit-

tamaan

wirkaansa

kaupunginpäällikkönä.

Oulun

läänin maanlansliassa

^wiime

wnonna

käsiteltyjen

asiain ^lukumäärä

^{tekee koko 7,611.}

Metsänriistaa. Alatemmekseltä

Marttilastakir- jotetaan..Pohjois-Suomellc" että

sama

^{mies, joka}

moniaita

wuosia

^{takaperin oli}

saanut wiisi

^sutta,

on

kahtena

wuonna jälckkäin

saanut

ristikettuja

sekä

^{tänä talwcna} ketunsangoilla

suuren

^kotkan.

Ängeslcwän joen latwoilla kuuluu

saukko

^löytywän

ja

samoilla

^{paikoin on myöskin hopeakettu nähty.}

Eläintautia.

Siikajoella on sarwikarja alkanut kowasti sairastua, jonka

tähen lääninhallitus

^on

määrännyt eläinlääkärin

sinne lähteinään.

^(P.S.)

Määräyksiä

Keisarillisen

Majesteetin

Armolli-

sessa Asetuksessa

metsästyksestä ja

otuksen

^pyyn-

nistä Tuomessa,₁₀ p:ltä

helmikuuta

^{w. Iktttt.}

Karhua, sutta,ilwestä ja

ahmaa saa

^jo-

kainen milloin

tahansa

^{metsästää, tappaa}

^tahi

^pyy-

tää."

Hirweä

^{ja majawaa}

^ci

^minäkään

^wuoden

aikana

saa" metsästää <a

^tappaa

^tahi

^pyytää.

Peltopyytä

saa '..ctsästää

^{ja tappaa}

tahi

^pyy-

Mitä Wenäjän ^jaTnrtin wälillä

solnntnsta

^rau-

hasta

^on

seuraama,

^yleinen

_rauha

waiko uudestaan sota, rippiin ^{etn-päässä ja}Itäwal<aUn-

tarill

niellctytscstä yleisessä_lleuwo-kokontscösa,^joilta

taas limlemat

toimcen-santalvan.

Molemmilla lnai- nituilla maltaknnnilla näyttää olemall tärkeitäetnja

Tnrtill''.naalla

pnolllstettawina, ja owattiil Wcllä-

läis-Tnrttilaiscn sodan kestäessä useita

^kertojamuis-

tuttaneet '.'.iiölä. Sallioill 01l niyösWenäjä puo- lcstaui wasta päättyneen

sodan kuluessa

^pitäuyt

niin tarkasti

hnolta

edellä sallottujcu waltaknntain

todellinen

etnisnlltsista,_että

sen

cpäileiliätiä

usein-

kin ^{on käynyt}

maikeaksi saada

^{omia etujansa snojel-}

lllitsi.

Itäwalta-Unkari^{liäyttäänlyöslill}

wiiineisinä

aikoina lnovnneen

sotaisista

yrilytsistään jatoiwoo

riidan-alaisien

tysyniyksicll saalawan

ranballiscsti rattaisuliksi. Toisin

^on Englannin laita,

siellä

^on

yhä wielä

sotainen heitti

malloillaan ja warnstctaan woinlientakaa.

Itään lähetettäwällc sotamoimallc

onjo lnäärätty ylipäällikkö ^ja

hänelle

tapip^ällitkö,kaar

till-prikaati marnstetaan

sota

^{kannalle ja}

tehdään

sota

aseitlen-

^{pajoissa työtä}

Marsin ahkerasti. ^Mutta tiireellisieil ^sota

^punhicn

^ohessa

^{kerrotaanEnglannin}

ja

Wenäiän liallitntsicn

wälillä tapahtuneesta sopi- mnkscsta, jonka kantta

olisi

^aikaan saatu yksimieli-

syyttä kysyniytsissä Dardanellein

salmesta

^tnrtkilai-

scn

^laimaston

venäläisille antamisesta

^ja muita

rauhan

^{ehtojakostewista} kysynlyksistä.

Englanti

sitteli

^jondnttaa

sota-warnstilksiansa?

^Siitä

ci woi

saada

^mitään

sen

sclteämpätä käsitystä,kuin että warnstns-pnuhat tapahtuwat Englannin n.

s.

itämaisien

etujen suojelemiseksi, joista eduista ci niintään helposti woi ^ymmärtää, mitäneoikeastaan

mcrkitsemät.

^{Jos Wenäjän ja Tnrkin wälillä}

teh-

dyssä, rauhan ehtoja

kostcwassa

wälikirjassa

olisitin

määrätty, että, niinkuin

..Reuters office"

^wäittää,

Turkki maksaa sotaknlnnkia

^1,410miljoonaa ^rnplaa, josta

summasta

lyhennetään I,UX) miljoonaa

sillä

ehdolla, että Wenäjälle lnowutctaan maan

osia

Aa-

sian

pnolclta, ja 310 ^miljoonaa

maksetaan

^rahassa, niin kuin ^myös jos Turkin waltatunnasta

croitct-

tawan Bulgarian ^raja tulee tnltcmaan pitkin sia

rasu-wirtaa

ja mcrcn-rantaa ajateltuawiiwaa,

idässä

taas

Tshirmouista ^Warnann

^asti,pohjoisessa

Prist'-

iin asti, ja ^jos

wielä sen lisäksi

^{Serbialle annetaan}

Sienitsa,

Nowibatsar

^{jaWranja,mitenmyös}

^Mon-

tencgrolaisillc Antiwari, Podgoritsa, ^Sputs ja

Nik-

sitsh,

—

_niin mitäpä jnnri Englanti

siitäkään

ⁿⁱⁱⁿ

paljo

wäliä

^pitäisi,

knin se

^pitää lukua Turk- kilais-wallan

karkoittamisesta

Euroopasta, jostata- pauksesta

woisi..Indian

tietä"

uhata

^{suurempiwaara} kuin

olisi Dardanellcin sabneu ^awoimena

^pitämi-

sestä.

P

^en r aa, jänistä,

metsoa <

_{koppeloa),teertä,}

pyytä,

metsäkanaa

^{eli riekkoa,}

^Peltolana

^a

elipeltorautkaa ja

<

_mustaa)kottaraista

ei saa"

nietsästää

^{eikä tappaa tahi pyytää maaliskuun l}

5

päiwän aamusta alkaen elokuun ^!> päiwän ^lop- puun asti.

Monen edellä luetetun linnun nimen

suhteen wallitsee

mielestämme

huomiota ansaitsewa ^häm- mennns.

^Niinpä

luulisimme esim.

peltopyyksi

sa-

notun linnun

vleiscmmin

nimitettäwän peltokanalsi (Perdix ^« len),

tvntölinnulsi

^nimitettyä

woisi chlä

sanoa

mäkikurpatsi (Scolopax rusticola), joksi

se

myöskin on nimitcttn Helsingin yliopiston

Sulfin

seininarille

lahjoittaman

semmoisen

nimi-lipussa.

Tainoin

ei meistä ole oikeen

sanoa

peltoiouffaa (Charadrias apricarios) peltokanatsi. Olemme näistä

seikoista tahtoneet

^mainita sentähden, että epätarkkojen nimien käyttäminen moi

aikaansaattaa

tietämättömyyttämitä lintua milläkin nimellätar-

koitetaan, josta taas woi

seurata

^että tietämättö- myydestä rikotaan

metsästns-asetusta

wastaan.

Annislclullhtiö.

Wastatnluneen

hclnliknnu

pnlä o»l

keis. ^scnati wahwistaililt ^teis. seuatille

^an-

netun

chdoitnkscn sääilnoitsi

^{kanpnngin an-}

niskelnyhtiollc.

Matknrnhoja

Parisin

näyttelyyn. Jotta^eräät taitawat ^ja

ammatissaan

^etewät käsityöläisten työ-

iniehct saisiwat tilaisnndcn

^käydä yleisnäyttelyssä

Parisissa

^{tällä wnonna, 01l}

teis. ^senati

^{20 p:nä}

wii'lie

licliniknnta tähän tarkoitukseen

^määrännyt

matkarahoja, jokaisen 7<»o markaksi, tclnnastoN'joh- tokunnalta tlltkiilnoil ^mntaan

ailnclt»iwiksi selllnioi-

sille, erittäin kulta- ^ja hopeasepän, nikkarin tai pitunsorwaajan, tapctseerarin, pullllleittaajan tai torislllstcnweistäjän, maalarin, salulantctiju, tirjan- nitojan tai totclontekiiän, torilttekijän

sekä sawen-

walajail tai wajanssitliomichcn anlinntteja harjoit- tamille, jotka

tässä

woiwat ^tulla tysymytsecn ja owat

halulliset

käyttämään matkarahoja hywäksccn:

jonka

ohella ^teis. senati

^on

ehdoksi

matkarahojen nauttimista warten mnnn

ohella

nähnyt hywätsi säätää, _että

matkarahalla ^saaneittcn

^tillec

heti Pari- siin ^tultnailsa

^antautua Suoniell koniissarili^uäyttc- lyssä käytettä

matsi

^{eri palkintoa ivastaan, joka on}

määrätty

wiideksi franc'iksi

^{päiwältäknllekin}

heistä.

Uusimmat ^tiedot rauhasta.

^{Vontoosta ilnwit}

taa

..Reuterin toimisto" saaneensa

Noustautinopo- lista seuraamat tiedot:

Nanhan altliehdot sisältä'

wät pyfälää. Sotaknlnntien tormans on mää- rätty 1,41<> nliljonaksi hcmcarnplaksi, joista 1,100 miljoonaa rnplaa

suoritetaan

mailla

Aasiassa

^ja 310 miljona rnplaa

maksetaan rahassa.

^Mitään

määräystäci ole ^tehtymaksli-ajoistakoroistajatatant-

sista.

^Bulgarian

rnhtinaskuunan

^{rajatmuodostaalän-}

nessä Karasucli

^{Strnmawirta ia}

idässä ^{Mllstan^}

lncrcn rannat

Tshirnunista

Warnaan

saarta

^{'. poh-}

joisessa Pirot, ^joka jää Bulgarialle. Serbia

saa

Sicnitsan, Nowipasarin ja Wranjan

lsnnriinman

osan Vanhasta

Serbiasta^. Montenegro

saa

^An-

tiwarin satanian, Podgoritsnn ^ja Spntsin

lMon"

tenegron eteläpuolella),

setä Nitsitshin llnotcisessa^.

Sotilas<tie rakennetaan poltin knlkna

sekä sota>

jonkkojen knljetlista warten, jotka eiwät kuitenkaan läpiknlkeissaan

ilman

^lnpaa

saa

wiipyä Bulgariassa.

Mahomcttilaisct

^{woiwat palata} Blilgariaan:^jollei- wat

he kahden

^wnodcn

knlnessa

^ole

omistnksiansa

järjestäneet, myydään ne leski- ja orpokassan hy-

wäksi.

Warjakan

holnouslaitolsessn

^{on wiiue}

^wuouua

ollut ^{yhteeusä 2.'j} poikaa, joita on oll.lt ^opetta-

massa,

paitsi

tirehtöri

^itse, kolme työjohtajaa. Op- pilasten ikä on ollut 20 ja 11 itäwuoden wälillä ja muutamat owat käytöksessään _tulleet ^hywin

sii- woiksi

^ja ahkeroitsi;

toiset

owat pysyneet pahan- tapaisina. Oppilaat _owat taipumuksensa mukaan

tehneet

^{työtä joko räätälin,} nikkarin tai

suutarin

werstaassa, joissa wanhoja kaluja on korjattu tai

uusia

walmistettu ja joista tulo yhteensä on

teh-

nyt 1,39

tt

markkaa 90 p.

Laitoksen ^koko

^ylöspito

wiime wuodelta

nousee

^l2,426 markkaan 85 p.

Woi

^{ihlninä, nntcn omat} hnimapäisiä,"

sanoi

^äiti,

ja Eynnöwc^kyllä käsitti, ett'ei

hän

^{Ingridiä tarkoit-}

tanut: ^Synuöwc

olisi

^mielellään

katkaissut

^pnhccn siihen, mutta puuttui

rohkeutta.

^{Sitä, joka} ci luota ja turmaa Herraan, tapaa onnettomuus,koska

hän mähin

sitä mavoo," pitkitti äiti. Ei ^Eynnömc

sanaa

suustansa

^{saanut. olen}

sen

^{sanonut, ett'ei}

siitä pojasta kuunon miestä tule. Tuolla lailla te- pastella,

—

_hyi!" Molemmat istuimat

kumarruksissa siliuät

^{maata kohden, mntta eimät}

toisiansa silmäillect.

3)letko kuullut, miten

hän

^nyt jaksaa?"

tutkasi

^äiti

luodru pikaiscu nlinäykscu Synnömecn.

—

_..En",

wastasi

^tämä.

—

..Huono hän

^knnlnuoleman",

sanoi

äiti. Synnömcn ^sydäntä kimistcli. „_lieneekö

hän

kominki

huono?"

^kysyi

hän/ —

_..Kyllähän

_sen

_käsität,

tno

Puukon haama

^kylcssä;

—

sitä

^paitsi nyrkiteltiinki

häntä

aika lailla." ^Synnönictnnn

Pnnchtumansa

^;

heti

kääntyi

hän

^toisaalle, jottei äiti sitäälyäisi.

Eihän

toki

siitä

^hengenmaaraa?" kysyi

hän

teeskennellen^tyyn- tä mieltä;_mutta äiti

huomasi hänen

^pomensa tuskal-

lisesti

kohoclewan, ^ja

scntähdcu

^mastan

hän: ..Eihän

kumminkaan siitä pelkoa". Mntta nytrupesiEynnö-

lve pahinta aamistamaan.

..Hän

^onmuotcenoivana?"

kysyi

hän. — _{No se}

_{on sclmä,}

eihän siitä

^niinpian

nonsc.

^Wanhenipia oikein ^{tnlcc sääli,}knnnon

ihmisiä

kun omat; parastansa omat koettaneet

häntä

kasmat- taessansa, ^jotta

siinä snhteessa

^n>oimat

rauhoitetuin

tunnoin astua tuomiolle." Syuuömcumieli ^käminiin raskaaksi, ett'ei ^tiennyt mitä^tehdä; äiti ^pitkitti: ..Nyt

selniäiin

^{näkee, miten hymä onkaan,} ett'ci kenkään ole häneen sitoutunut.

Taimaallinen Isä

^kaikki

Parhain sowittaa."

Synnöweä rupesi päästähuimaamaan,

hän

oli

wähällä

^{syöstämuoren} rinnettä alas. ^(latk.)

tää

ainoastaan"

^{syystuun l}päiwän aamusta al- kaen mallastuun l-l päiwän loppuun asti.

Koir

ashaah

^taa

ci saa"' metsästää

^{eitä tap-}

paa

tahi

^{pyytää maalisluun} l/i päiwän aamusta alkaen

kesäkuun

^{l päiwän loppuun asti.}

Kvntöli^ntua,

is

^oknr^{p p}an,

ss

^{uotu ttoa,}

joutsenta, noarasti a alila^a,

metsähanhea

jo

suorsans

^ufui

^s

^{ia lintuja}

^ci

^aa"

^metsästä

^a

eitä ^tappaa tahi ^pyytää maali^fuun

15

päiwänaa-

musta ottaen

heinäkuun

^{14 päiwän loppuunasti.}

amma (Häm.j

Kilpa-ajossa

Hämeenlinnassa

^{t. f.}

⁵

^päiwänä

saiwat seuraamat

paltinnoita:oriit,

l:scn

^paltinnon

hra A. ^(*.

Xeanierin ..le

Tur"

500

^m.;

2:sen

^Vas-

tamäen ..Klpi"

350; 8roe» katuun Poku"

^200;

4:ncn Mikkolan

..Jalo" 125. lommat: l:scn

^Män-

räfen ..Priita"

^{250 m.; 2:(cn}

Nordforsin ..Pila"

200: :l:ncn Kcmmolan tamma

150

^ja 4:ncn &Mr*