Jyväskylästä · DIGI

Kotiteos-niiyttelö Helsingissä! tulewana lesana.

Tätä

näyttelöä _marten

Helsingissä asetettu toimikunta lausuu sen

^johdosta:

_.Aeisct

näyttelöt _omat

jokapaikassa osoittaneet

woi-

mansli

pontewlisti

edistää taidetta

_{ja teolli-}

suutta sekä aikaan saada niin

hylyin työnteon

halua kuin

^myös

suurempaa

kykyä ja taita- muutta_toimen

_suhteen,

työu

tekemiseen.

^Myöskin

se::

^työ-

jota yhteisellä

nimellä sano-

taan

kotiteollisuudeksi,

on näyttelijistä jo

muissa maissa

^ollut

Mmnlaisia

^{hymiä mai-}

kutuksia

^ja

scntähden ^lienee

^{fyllin syytä}rumeta

scu ^keinon

käyttämiseen

meilläkin, kussa ^ilma- suhteet

^näyttämät

wiittailewan

asujamia _ko- toua

tehtmviin töihin

mielä enemmän, kuin

muissa maissa.

Tämän

mielipiteen johdolla omat muuta- mat

asiaa harrastcnvat alkaneet

ryhtyä toi- men-piteihin yleisen Suomen

kotiteoS-näytte-

lön

toimeeusaamisefsi

^ja

sitä

marten antaneet

toimikunnan asiaksi ensin

^maau

hallitukselta

Pyytää apurahoja yhteisistä

maroista tähän tarkoitllkseen seka sitten ^likemmin

järjestellä

— _{Tätäläineu} ytsityisten tyttökoulu,

jonka

lakkauttamisesta mahan

on kuulunut

huhua,

aikoo, miten luotettamaSta

lähteestä

^olemme

tietää

saaneet,

»vastedeskin pitkittää

seudulle Marsin

^tärkeätä

toimintoansa,

tuumitaampa mielä jos joinkin

lämentaa

maikutuSta. Ope-

tuskieli tulee niinkuin tähänkin saakka

^ole-

maan

— _MMirjasto suomi.

N:o

^{4 ilmestyy}

tulemana

maanantaina ^ja

sisältää:

^Apostolein

elämä:

3

lakobus

^tvanhempi;

Erään

nuoren pojan

kärsimiset (loppu)Mpusiini-Apina (tumalla);

Muutama sana

wuorowiljelyksestä pienem- millä

maatiloilla (loppu); Ala mieletöntä

pilkkaa, jääli

häntä — _hauen

kostajansa on

Jumala; —

ja

Willi ihmisten tulusneumot.

Kansakoulun ^opettajain Lestien ^ja or- poiu mhastoou

^omat

suorittaneet ^lupaamansa maksun ^seuraamat:

1874.

Elokuun 26.

1875.

Maalisk.^12.

Huhtik. ¹

M:t. p:ni.

Semmann oppilas M.Pajari ₃

—

„ „ _lisämaksua

₂

—

9

- -

Kansakoulun

^opettuja H. ^I.

Musälöulun

opettaja A.

3Nk-^

Ahlfors

25

Semmarin oppilas M.Heino-

Kcmsäröulm^pettäj^V.

_W.

„

E.Tammintn2s

»JM* ^? 1U

KHusakouluil

^opettaja

P.

^Narinen25

Summa S:n M:k.185

IMiistyliistii.

On Miikkoja muutamia

kulunut siittäjästä, tun

kaupungissamme

ryhdyttiin ensimäisiin

toimiin miinan

^ylellistä

nautintoa

^mastaan.

Valtuusmiesten ehdotuksesta lähetti

^kaupun-

gin

hallitus anomuksen ^{kumernörin mirastoon}

uhkasakkojen

määräämisestä ^niille,

^jotta

^ka-

duilla

ja portti-käytäwissä

'lväkemiä

juomia

nauttimat; kirkossamme lausuttiin

^sydäntä

liikuttamia

sanoja juopumuuden syntiin

lan-

genneille ja

Keski-Suomen" palstoille tul- maili

^tuon tuostakin lähetyksiä

saman asian

johdosta.

Tähänkö

^{yritys nyt}

raukeneisi,

tähänkö

^moimat

^jo sematuifimat.

Tosin ⁿⁱⁱⁿ woisi

tapahtua, jos tämä asiy

olisi yksityisten ihmisten

^{oma ja}

^keksimä,

^to-

sin se ^silloin ensi

tuulen puuskauksesta

woisi

kumoon kaatua.

Waan näin mähäpätöiseksi

ei

sitä kukaan maittane, sillä

^päimän

selma

on, että koko

kansamme

^tarlve

maatii wiina-tulwan

tehokasta raioittamista.

Eli

mitä muuta kaipailisi perhekunnat, joissa

miehet miina-himoinsa

^orjina

turmeltumat,

joissa

maimot kärsien huokaamat

^{ja lapset}

nälissään maileroimat? Mitä halajaisi

yh-

teiskunta,

jonka ydintä ja juurta

miina, myr-

kyn

tamoin,

syömyttää? Sillä

kansassa

^juuri

on yhteiskunnan ydin, ja

kun. kansan sekä henkiset

^että

ruumiilliset ^woimat

^runneltu-

ivat yhä enenemättä juopumuuden paheelta, niin

totisesti

yhteiskunta myös on mencmä peri-tatoon.

Kun

^nyt miinan vastustami- nen

maassamme

^{on näin tarpeen maatuna,}

on puolustettu

sekä Jumalalliselta

^lailta

että

inhimilliseltä

järestykseltä, ci

se

^myös-

kään woi,

eikä saata

tyhjään raueta, maan on kasmama, kehittymä ja kantama kypsät

hedelmät.

Väsymättömällä

innolla siis

^jat-

kakaamme aloitettua

^pyrintöä,

liittyköön sii- hen

^jok'ainoa

isänmaan

ystömä, ja moimaa

mastuksicn moittamiseksi

^{on meille muolmva}

sieltä, missä kaiken hymyydcn lähde

^löytyy.

Tämän?

^muodeu

kesäkuussa

^lähestyy

^aika,

jolloin kaupunkiimme

kokoontuu kaikkialta

maastamme

miehiä,

jotka, eläen

kansan

^kes-

kuudessa, maikutns-alallaan harrastamat

^kan-

san

malistusta.

Tarkoitan kansakoulu-opct- taMn kokousta. Ketkä Möisi

paremmin tun- tea miinan

tuho-töitä kansassa ^kuin

^{papit ja}

kansakoulu-opettajat?

Kettä

paremmin

kuin

he maituttaa raittiuden hhmäksi

^{ja juopu-}

Jt:o 16. Kesti-Suomi. ^Viides umositetta. 1875.

Iywäslylästä,

LaMllNtllinll Huhtikuun ^{17 p:nä.} Ilmoituksia

mastaan otetaan

samassa

^{paikassa10 pennistä pie-}

neltä rtttnltä.

lakausaika:

Lauwantaina tello 1päitvällcl Weilin'in ^jaGöös'i«

nrjakaupassa.

**""*"""????" Tt '-^J-^^^^^^^^^***^-^,,

Mttyyet numerot

gmidnucff_eI

toa^^^^^^^^B^^^^^M^L

^ft<:)

Ji

Tilaushinta:

Koko tvuodelta 3m.

—

_p.

Kolmeneljänneks _{2 25}

muuden Tärkeät toimensa

täällä

myöntänemät

kuitenki zsen ^merran

^ai>

kaa,

että jonkun

illan

puhteessa

moisimat

kokoontua

^ja

keskustella kysymystä: Mitä

keinoja saattaisimat

papit, kansakoulujenopet- tajat

ja

muut

asiata harrastamat henkilöt

käyttää wäkewäin

^juomain

ylellistä

nautin- toa

ivastaan? Miten

parhaiten

herättää kansassa ^rakkautta kohtuuteen, setä mihaa

^ja

inhoa ^miinaa

ivastaan?"

Tähän kehottamme

heitä, makaalla luottamuksella todelliseen

^ja

milpittömään

isänmaan rakkauteensa,

joka on

heidät innostuttama kaikkiin

hymiin

harras- tuksiin^tansamme

^ja

^maamme eduksi. Käsi

^kä-

dessä malistus-seuran ^{ja^}

kansakoulujen

kanssa

lvoimme sitten ^ilolla

^rynnätä

lvihollista ^was-

taan, ja

Jumalan ^amulla

^{on myös}

ihana

woitto lankeama osaksemme.

^Wilja.

Näistä rahoista asetettiin Huhtikuun

¹

^p.

Pohjoismaiden Osakepankkiin talletustilille

S.

M:k. 160.

Pyydetään niitä,

jotka _owat

sitoutuneet

nimitetyn kantarahaston perustamiseksi apua tekemään, _tämän kuukauden kuluessamaksunsa suorittamaan

^ja

kehotetaan ^muitaki _sanottuun

tärkeään tarkotukseen aiotulta lahjojaan alle- kirjottaneelle ennen ensi kesäkuun

keskipalkoilla pidettätvää yleistä

lansakoulukokousta _lähet- tämään. Iylväskylässä, Huhtikuun ^sp. 1875.

I. Länkelä.

— Nimitetty. Koulutoimen

ylihallitus on

tämän

kuun 1

p. nimittänyt

_maisteri

K. I. Gummerus'en kollegaksi ruotsin

^ja

suomen kielessä täkäläiseen

^lyseoon.

-^

Huhu roswo ^Haapaojan

Saarijär- lvellä

karkaamisesta matkallaan täältä Maa-

saan

oli tyhjänpäinen juocu, joka

lienee

pantu

alkuun siitä,

kui.l

muuan tuttawansa

oli käy-

nyt

koittamassa saada häntä kahden ^kesken

Puhutella,

jonka yrityksen

toimeen

paneminen

kuitenkin —

estettiin.

Hullu ^toim

on puheiden

mukaan Pa-

lolan

^kylällä purrut

ihmisiä,

_että

siitä

^owat

sairastuneet.

— Kirkkoherran maalissa ^{Mikkelissä sai}

Jaakkiman

kappalainen A.

N 5.

Lyrn 3,1000 markan äänet, sotapromasti Sirelius

!243

m. ja

koulunrehtori

^{G. O.}

^T. Nordström

141 markan äänet.

5) 6)

itse

näyttelöä, jonka

ohessa he

^omat

missien summain

kirjoittamisella

sitoutuneet ^lukin koh- dastansa

^auttamaan

sen raha-määrän ^mas-

taamiseen, jolla maltio-määräyksen ja

niiden

tulojen, joita pääsymaksuilla

moitaneen saada.

Sittenkuin nyt

ensimäinen

^näistä

lehtämistä

on

toimitettu

ja yritys on

12,000

markan

suuruisen

rahamääräyksen myöntämisellä _ta-

loudellisessa katsannossa

^{turmattu, on}

sen

eteenpäin

toimittamiselle tärkeä-armoista saada

hymäntahtoista alvuntekoa

kaikilta niiltä,

^jotka

sen

^tärkeätä

isänmaallista

tarkoitusta

harras-

tamat. Näyttelö tulee

amattamaksi

^{23 p:nä}

Elokuuta

tänä

muonna

^ja

kestämään

^pari kolme

miikkoa eräissä

^jo

sitä

^marten

hanki-

tuissa huoneissa

^{ja aikomus}

olisi saada sinne asetetuksi

niin täydellinen joukko kuin

suinkin kaikenlaisten kotiteosten

^näytteitä

koko

maasta.

Niin

opettavaiseksi ja

miellyttämäiseksi

kuin

mahdollista

^on

saamiseksi, tulee siinä

^näyttelön

ajalla olemaan

taitamia

työntekiöitä niin omasta maasta kuin

ulkomaaltakin tekemässä semmoisia

töitä joiden

katsotaan ansaitseman

yleisempää

lemenemistä

meidän

maassamme.

Tämän kautta nekin näyttelössäkämijät,

^jotta tekemät samoja

tahi samankaltaisia ^te'oksia, saamat tilaisuutta

^{merrata omaa}

taitoansa

näyttelössä työtä

telemäin

taitoon ja

luulta-

lvaSti

useimmissa

tapauksissa oppia

uusia

^ja parannettuja työ-tapoja. Lopuksi on

mainit-

tama, että näyttelön

kestäessä

tulee pidettä-

mäksi

^luentoja

koti-teollisuutta

^koskemista

asi-

oista ja että ollaan

hankkeissa saada samaan

aitaan

toimeen

pannuksi yleinen

kokous,

^jossa

keskusteltaisiin someliaimmista ^keinoista

^koti-

töiden tekemisen

^yhä

cdellensä tehottamiseen

maassamme."

Toimikunta

^on

miel^ kehoitukseensa

^liittä-

nyt luettelo» niistä

töistä,

^joiden

se

^etenkin

on

katsonut tarmitseman

tulla

kysymykseen,

ja nämät omat:

Ulkomaan työntekijöiltä:

Puukenkäin

^teko.

Sahaaminen sahauskoneclla

^{ja puuu-}

märjäys.

Nottingin

halkaiseminen

koneen umnlla ja

Wählan

tuolien teko.

Hienompi

olkien palmikoitseminen ja olkien Märjäys.

Rahuikkoteokjet.

Kiinan maalaus.

Hienompien

^puisten tarmekalujen teke-

uunen.

Puuleokset

talouden ja kyökin tarpeiksi.

Puunleikkaukiet maatetuskapineiksi y. m.

Norjan puunleikkaus.

Hätäisten

^ja

lehtien ^malmistus.

Luu-

ja sanvi-työt.

Pitsin-nypläys.

Flossnkutomus.

Kimentahkoamincn.

Suomen työntekijöiltä:

Rottingin letitys ja höylällä

halkaise.

mmcn.

17) Tulitikku-alkujen höylääminen.

Muualta.

— Palkan ^lisäystä

^on

Keisarillinen

^Se-

nati myöntänyt

Kuopion läänin Kumernöö-

rille ^2,700 markkaa

muodessa. Niinkun lukiat muistamat

oli

anomus saada

4000

markkaa.

(Tp.)

(U. S

— _Hywii

esimerlki. Orimattilasta kerro-

taan että

kihlakunnan ^w.

^t.

^tuomuri

^{on kir-}

kossa kuuluttamalla kehoittanut

^niitä

asian-

omaisia,

jotka

heti alkaleissa

^käräjissä

halu-

amat

suomalaisia

pöytäkirjoja,

ilmoittamaan siitä —

Hankoniemen ^rautatie kuuluu todellakin

joutuman

—

Suomen maltion

omaksi.

Käkisalmen linnassa

^ei

^wast'edes

^enään

tule pidettämäksi tunnustns-mankeja.

Niin

säätää kcis.

^julistus

.^miime helmikuun

²²

p:ltä.

— Wahinto-surma. H. D:ssa

kertoo muuan lähettäjä

Kotkasta seuraaman ^kamalan

^tapa-

uksen: ^Tämän

^{kun l p.}

^aikoi

^eräs,,

konttori-

herroiSta"

^{näyttää seppä}

Rautlin'illc

särky- neen ^pontimenremolmeri-pistolissa, jonka

hän

luuli oleman

lataamatta,

koska

kaikki

^muut piiput

olimat

tyhjinä, paitsi

se,

joka oli

ha-

nan

alla. Pistoli malitettamasti laukesi,

^ja

luoti sattui suoraan

^sepän

^{rintaan, niin}

^että

hän

^paikalla

kuoli, sanaakan sanomatta.

^Se-

pältä jäi leski ja 2 lasta.

— _{Mateliaiu tallvimaja}

löydettiin miime kuukauden

alussa,

^kyu laimettiin erästä mä- keä

Hindhärin

talon maalla

Pormoon

^tie-

noilla.

Paikkakunnan lehti ^kertoo

^että

ensim- mäisenä

päimänä löydettiin koko 175

eläintä,

joista muutamat

olnvat

kyykärmeitä, _mutta

useimmat maskikärmeitä.

Seuraamina ^päi- miuä löydettiin

mielä useita samanlaisia

^ma-

telijoita.

Maakunnasta.

— Toilvatasta maaliskuun

³¹

p.

1875.

Ei täältä

^paljon

sanomiin

kirjoiteta, johonka

lienee

syynä,

ettei

täällä

ole koulun

^käyneitä kynäilijöitä.

Waau huomattuani

"Keski-Suo- men

11:sta

ja 12:sta

nnmeroista Mauseet,

joissa

^jalot

kansan

^{ystämät omat antaneet}

ncumoja, millä saataisiin miinan ylöllisyys

estetyksi,

tekee mieleni heitä

^puolustaa

siitä

syystä,

kun täälläkin ollaan ihan saman ^wi-

hollisen ^keskellä; sillä miinaa tulmailee

tänne

Hienoin lorien-telo.

Harjanteko.

Tuohiteokset.

Pitsinnypläys.

Sukankudonta koneella.

Mattojen

kudonta.

Puunleikkaus.

Saalien

kutominen.

Damastilutominen.

Nauhan ^kudonta.

Leikkikalujen

teko.

luurimasujen letitys.

Uurreastiain tekeminen.

Samenmalanta-kalujen muotoilu.

Kukkain tekeminen.

Sam.

sam.

höyhenistä.

Teokset ^tinatusta

rautalangasta.

Pirtain ^teko.

Olkitörtöjen

malmistus, ollilengät.

Haapalastu-kukkaset.

Ryijyn kudonta.

Wählan ^tuotit.

Karkeampi

oljenletitys.

Karkeampi

masunteko.

Työnteko ompelukoneilla.

— Lukusali Pietarin suomalaisia ^vmrteu

aiotaan Pietarin Lehden" mukaan panna toimeen

Viipurin puolella

mainitussa ^kau-

pungissa

— Kaihtimet ^eli silmälaput.

Sanoma-

lehdessä ^Tidning för hästmännen" ^(sanomat, hemosystämille) sanotaan

päittimisfä käytet- tämäin silmälappujen moiman maikuttaa

he- mosissa

silmätauteja ja

sokeuttakin. Niiden

keksijä

ansaitsisi todellakin", sanoo

^mainittu

lehti, että

hewoisystäwät

istuttaisimat

^or-

jantappuroita hänen haudallensa. Hewosen

silmät

^omat,

miten tiedetään, asetetut

^terämä-

kulmaisesti nenälullta ivastaan,'; se ^{siis näkee}

myöskin simullepäin. Silmälappuja käyttä-

mällä

pakoitetaan

niinmuodoin hemonen

^mään-

tämään

silmäteräänsä

eteenpäin, pakoitetaan jännittämään taempia silmäjcintereitä ja päin mastoin löyhistämään etempiä.

Niin

^ollen

ei saa ^{suuresti ihmetellä,}

^jos

^{silmä mähitel-}

len heikontuu

^{ja tulee}

kärsimään. ^{Ia kaikki}

se

tapahtuu hyödyllisettä

tarkoituksetta; sillä

juuri silmälaput tekemät

hemosen

^lemotto-

malsi

^ja

surumieliseksi;

^ne estämät

hikoile-

mista

^ja

kokoamat

^pölyä

maantieltä, ilman että ajajan

mieleen johtuisi

kostutetulla mam-

pulla puhdistaa

silmää

^ja

sillä^hankkia

^edes

»vähääkään

^helpotusta

hemoselle. ^Koittakoot

hemos-omistajat'

^ajaa silmälapuitta.

Ne

^tu-

lemat mannaan silloin makuutetuiksi

^yllämai-

nitun

todenperäisyydestä. Kuinka kauniilta

eikö

sitä

^paitsi

hcmoisen

^pää

^milkkailla sil-

millään näytäilman silmälapuitta, jotka

mieli!

toisinaan

^omat

^silmäin

^{päällä ja}

hankaamat

pois

— karmat." _Hippak.

sanomia. (Pormoon.) Mää-

rätty:

w.

t.

kirkkoherra Hollolassa

^G.

^E.

Hackman ^w.

^t.

kirkkoherraksi ^Puumalaan,

w. t. kapp. PyhäjänveUä K.

I. Lind

^w. t.

kirkkoherraksi Lnhankoon

^ja

^kirttoh.

^-apulainen

Viitasaaressa ^K. F. Toikka kirkkoh.-apulai^

seksi Nuokolahteen. —

_Seura

_aw

_{»in vap-}

pismirkoihin _astumat

allamainitut ensi ^touko-

kuun l

p.,

nimittäin

kirkkoherran

mirkaan

Kristiinassa konrehtori Heinolan

^yläalkeis

koulussa

^K.

P. ^Brunon. —

Kappalaisenmir-

koihin ^Mikkelissä

^w.t.

kirkkoherra Ruokolah^

della K. W.

Brummer, Hirmcnsalmessa

^w.t.

kirkkoherra

^LuhangoSsa nimipaötori

A.

^An-

deröson

^ja Pyhäjärmcllä pitäjäu-apnlainen

Nastolassa

^{n. pastori} A.

Winter.

Panin

paperin taskuuyj jalaksi erään tut- tamani

luo,

^joka

osasi

menäjän kieltä lukea.

Hän

^ilmoitti

^{Kirjeen sisältämän} kutsumuksen

erääsen salaiseen

^paikkaan

saman

^{päimän il-}

tana. Kun

tuttamani

näki mieleni muuttu-

man komin

synkeäksi, neumoi

hän

^{minua me-}

nemään kirjeen

kanssa

parttamoin eli ylimäi-

sen

työ-johtajan tykö.

Tein

työtä käskettyä.

Parttamoi katseli

^kirjettä,

^nosteli

^olkapäi-

tään ^ja kysyi miimein:

Tahdotko ^maimost

tästä johonkinrangais-

tukseen?"

..Mitäs semmoista möisi

^{olla?" kysyin}

MMoitaisiili ^{lähettää hänet}

kalasaarcllc

sii^

moomaan ^kaloja joksikin

D^ältac^M^llrhää^mtttt^eyottän

^tuo

kuitenkin

loetteeksi."

Aikomukseni

oli jättää lapsi

kotia,

mutta tätä ei myönnettykään.

Kun

maimoni oli muutaman miikon ollut poissa,

sanoi

^partta-

moi minun ^{taas täytymän} muuttaa

kasar-

miin,

sillä ^asuntoa

ei pidetä yksinäisen

miehen

kaytcttämänä.

Tämä sana

^{kolautti pahasti}

nneltäni, jonka

muotsi ^sanoin;

Tulkoon

^ennen

^maimoni

kotia, en minä enään

kasarmiin

muuta."

urhuu

Pian

tulikin mainioni

takasin;

^{mutia ta-} pojansa

hän

^ci

^ollut

parantanut. Koetin

neunioa

häntä

hymällä, niinkuin ^parhaiten

moni, waan

apua

ci ollut mistään.

Halmck-

ttn kolvuutta ^käyttää, Makuutettu luin oli:-

(laik.!

I.

^O.

milloin

laupunnista,

milloinka

^taas

Kangas-

niemestä jdtka _täällä

käy-

mät yhtenään

miinaa kaupittelemassa, maikka

niitä

täällä hätyytetäänki, niinkuin esim.

erästä

lviinakauppiasta,

joka täällä miime

muonna

menetti

hemosensa

^ja

sakotettiin. ^Mut-

ta

mahat siitä —

ukost

poika yhäti

myy täällä miinaa, jota 'ukko totona malmistaa!

Toipa

ukko itsekin pitkäperjantäl-miikolla

tänne

miinakuorman. Mutta kaikeksi ^ihmeeksi

^oli

hän

^pannut

maimonsa miinakelkkaa

metämään.

CiköHänellä

^{nyt lie}

hemosta ^{ollut, wai lie-}

neekö

^ajatellut:

Jos minut

tapaamat

taaskin

Iymäskylän

kruununmiehet, he

^{multa jos}

lviinan ottamatkin, eimät suinkaan tällaisesta hemosesta huoli. Ihmeellistä

^kyllä,

^kninka

Kangasniemen puolella moipi onnistua

sa-

lata

miinakeittimöä, kun siellä

^miinaa

ⁿⁱⁱⁿ

suuressa määrässä malmistetaan. Olisihan siinäkin

^keino

keksittämä, millä saataisiin hei-

dän kauppansa estetyksi.

Tässä olisi

^A/

^R:

ⁿ

neumoa seurattama,

ettei

kukaan sulvahtisi heitä kartanolleenmiinaa kaupittelemaan, maan

ajaisi

kohta heitä

^pois.

^Mutta

^{jos ei}

esi-

walta tiellä

^tykkänään

miinan mftlmistusta

ja kauppaa, niin

yhtä mahan

^auttaa

^{A. R:n} neumo; sillä ^kaikki,

^{jotka omat tottuneet}

mii-

naa

nauttimaan,

puolustamat

sitä

ⁿⁱⁱⁿ

^kotz

wasti,

että jos joku

sitä

^{mastaan puhuu tai}

kirjoittaa,

niin

pianUanotaan: kyllä

se

^kel-

paa

niilleli,

jotla

fitä psstustamat^ Mutta

jospa

miina saataisiin polstetuksi,' _niin

yhtä

suyressa määrässä

^joisimat

^ftommia

^{ja kon-}

jakkia, jotka Muka omat miinaa

armokkaam-

mat.

Ia

^joilla

mähänki

^on

rahaa, niitä os-

tamat,

eimätkä

moiti

kalliiksi, niinkuin A.R.

tuumaa.

Waan möisi ehkä

^olla

^apua,

^jos

ci niitä annettaisi

myydä mähempää kuin neljä tai

miisi kannua kerrassaan,

oppineena mat tuon paremmin ymmärtäncmät.

KuiteN'

km

olisi

^pian

scurattama

^A.

M:n ^neumoa;

sillä

jokainen ajattelema

ihminen

^täytynee

myöntää, että

se ^tulisi

poistetuksi, jos kaikki yksimielisesti ryhtyisimät aputoimiin;

maan yksimielisyys

on

tässä

malttamaton.

(Jatkoa wiime numeroon.)

Merimies G. Lundströmin muistelmia.

Seitsemäs ^Luku.

Jo

^ennen

Kolossien ^sotaa

oli luaimoni mi- nulle synnyttänyt potan, joSta mieleni

oli

sangen

^iloinen,

_Muuten

_oli

koti-elämämme

hillalleen

a>iert)nt)t eteenpäin,

ilman

merkit- tämimpiä tapanffia. 2öaau nyt, kun laman rakennus-työtkiu olimat loppuneet,

heräsi

^mi-

nussa

^taas entinenintoni ^päästä merille.

Tä-

män

haluni

^kerroin

ala^fattciui Bellsimali'ille,

joka juuri oli lainoineen

llihtcnläisillään

^toi.

sille saarille

luiernään ruoka-tamaroita. Si- oitus-paikkoja oli kaikkiaan kolmekymmentä.

Katteiui kohta kehoitti

minua tulemaan lai-

maansa,

johon myös olin malmio.

Lähdettiin siis ^matkalle,

johon pnämieeftn mettä jeurafi.

Miten

^jo

kerroin,

oli päämies kolvin arka Kolosseja

kohtaan,

maan uueläfiu arempi näytti

hän

^oleman

merimiehenä.

^Kuu

Kaikenlaista.

— Lulutinkerissä. ^Pastori,

joka nykyjään

on tullut

pitäjääsen,

tahtoo

^koetella

sekä ^mau-

hojen että nuorien lukutaitoa ja kysyy eräältä manhanpuoleiseltatorpparilta: Sanoppa

ny:

ukkoseni,

mitä toinen käsky

sisältää?"

Pastori:

sältä". No

^tule

sitte

tänne ja luc

si<

Torppari:

Minulta ^sitä

^ci

herra

^pas--

tori kannata kysyä,

sillä ^{nähkääs, siitä}

^on

kauan kuin

katekismusta olen

lukenut".

kuljettiin

saarien

^ja

karien lvälitse, tvapisi hän

pelmosta,

eilli antanut tätteinille

pahaakan

rauhaa. lok'ainoata kimeä nähdessään huuu

is<rfftfocrsitteinV

^tuo

^limi

^{;tutee päätie}

^r

,sEi

kiwi tule

meidän

päällemme, ellemme

mene ftfl^n pääVe,^aswsi _fatteiui roihutut nctrkästyfckenä

ja

'Meni tljijuitiMa,

_{josta ei}

leipään

aikaan tullut ylös,_v ^{. ,}

Plutta maiteata todella

oliftn näillä

seu-

duilla

^purjehtia,

sillä aliiuisesii

^oli

sumuinen

ilma ja

lisäksi ^nzielä

^kämi

^Maikille

^puolill-e

loma meri=mtrta;

]

ibiixa tähbM ^t\ tahtonut

Millään ttinon saada Matkan

^v

^tulusta selkoa:

Usein

^täytyi

lanasta

^{tykki,, ja}

samalla katsoa

kelloon, kuinka kauan oiföti

ääni

Mpyi

en- nenkuin kaikuna

inifaft

^;

sanresta Plaftri," ja

sen

^mukaan

^{sitten määrättiin} saaren

^etäisyys.

Mutta

ellei

ääni palannut, oli

saari

ⁿⁱⁱⁿ

kaukana, ettei laukaseminen sinne ^kuulunut»

kaan.

Nyt purjehdettiin

Paul"

^nimistä

saarta kohden. ^Kun

^tätä

lähenimme sen ^merran,

että jo

hiukan haamoitti

taimaan rannalla, alkoi

sieltä

^kuulua

kauhea

mörinä, -oka mö- rinä kämi aina

hirmuisemmaksi,

kuta

lähemmä saarta

^tulimme.

Ihmetellen

kysyin syytä^tä-

hän

^{morinaan, jolloin}

sain

^tietää

saarella

löytymän

niinkutsutuita

..merikissoja," jotka pitimät tänlaista

ääntä. Rannalle tultua

^en kylläkst moinut

ihmetellä

näiden merikissojen paljoutla,

sillä

^pitkin

saaren ^simua,

^{niin pit-}

källe

kuin silmä

kannatti, oli niitä täpösten täyteen.

Varmaankin

löytyiniitä

siellä ^mil-

joonia.

Saarella oli parastaikaa

miehiä

^niitä

^pyy-

tämäcsä. Näiltä

kuulustelin

tarkemmin

^me-

ritissan

^{tapoja ja kertoimat}

l^e siitä seuraa-

Päästään

^{olimnt nämä} eläimet aiman koti-

kissan muotoisia. Edessä

^{oli niillä}

kaksi

^lyh-

käistä ^jalkaa ja

takana

lyhkäinen koma

häntä,

joten maalla

kulkeminenkin

kämi niiltä koko lailla.

Kooltaan

olimat isomlyat

noin

kolme kyynärää pitkät.

Nuoremmilla M kahmecn

ruuni karma,mlltta

lvanhemmilla

^hopeanhar-

maa.

Ihmisiä

^{eimät peljänneet lainkaan.}

Kesällä, sikiöimiscn

aikana, tulemat meri-

kissat

maalle, maan ainoastaan tälle saarelle, ja miipymät

siellä kaksi ^kuukautta.

^Tällä

ajalla eimät

koirakset

^käy

^lainkaan

^meressä,

maan ainoastaan

naarakset. ^Ne

^{elämät mo-}

niamioisuudeösa

^ja 'välistä tlllec

koiraksien

kesken

semmoinen

^riita

naaraksista,

_{että ka-}

hakassa

moni menettää

henkensä.

^{Kun ne}

sikiöimis-aikansa

^{omat olleet maalla,mcncmät}

ne ^jälleen mereen jamali ^ajalla niistä ei ^näe

rahtuakaan.

Pyytäessä ei niilä pyssyllä am-

muta,

maan

^ajetaan seipäillä sopimasta pai kaota joku tymmenkuuta

erilleen toiseen

^paik-

kaan,

^jossa ne

sitte

^tapetaan ja nyljetään.

Rasma

keitetään öljyksi ja raadot korjataan pois,

sillä

jos eläimet

huomaisimat heitä

^ta-

pettaman,

karkamustuisilvat ehkä

^tykkcnään

toko

saarelta.

^{Ne omat yhtä}

rasmaisia

^kuin

hylki, jonka

heimoa

^myösomatkin.

Hopean- harmaa karmaista

^oli

tällä kertaa

noin nel

jäänkymmencen tuhanteen, _jotka kaikki otet-

M^aM^nenlmm^Leringin

tiin

_salmelle

jossa myöskin löytyi yksi

sioitus

^paikka. Siellä tapasin evatin

miehen,

jonka

kanssa ^olimme

samassa seurassa

^{tulleet Sitkaan.}

Häneltä

kysyin

Markllnoff'in

^nykyistä

olinpaikkaa, maan sain mastaukseksi,

ett'ei tämä enäänkun- lnnntkaan clämittcn joukkoon.

Wuosi

taka- perin oliwat millit

kerran

yöllä hyökänneet

täkäläiseen sioitus

^paikkaan,

lcikkasimat

^weit-

sellä Markuuoff'ilta, —

_jota

_nukkuneena

kasi

muoteellaan,

— ma-

matsan halki

^ja

heittimät suolet akkunasta ulos.

oli koiran

kuolema," lisäsi ^mies

^;

mutta

minä

^ajattelin:

,Markuuoff

^parka!

toisissa suhteissa

^ja

^toisissa

^elämän

^maiheissa olisimat

etemät luonnon lahjasi

tehneet ehkä suureksi ^mieheksi,

^{nyt ne}

^sinut

^tekimät

ainoastaan

sitä suuremmaksi roistoksi."

Otettuamme

täältä

useampia lajia

nah?

koja,

taksimme

^{tulemaan Sitkaa}

kohden. ^Bai-

masillalla

oli ^eräs

tuttamani mastassa,

^joka

kohta

^minulle

kertoi odottamattoman uutisen.

Sanoi nimittäin maimoni

sillä ^aikaa

^olleen

minulle uskottoman.

Tämä sqna mölähti kuin nieitsellä

sydämeeni, enkä tietänyt, mitä oli ajatteleminen.

Koetin kuitenki rauhoittaa mieltäni

^ja

läksin

^kotia.

^Naimoni

^otti

san-

gen kylmästi minut ivastaan.

En

^monta

hetkeä

^kotona

^ollutkaan,

^ennenkuin

sattumalta

löysin paperi-palasen, johon

oli

menäjän kie-

lellä

^ja

tuntemattomalla ^käsialalla

^jotakin

kirjoitettu.

Kun epäluuloni jo

oli

^perännyt, enkä

itse

menäjän kirjoitusta ymmärtänyt, kysyin

-— mainioltani

tämän

sisältöä.

Hän ^ei

^{mitään mustannut.}

—

Kysyin

uudelleen

^ja

ääneni

^{jo lvapisi tus-}

kallisesta — _Ei harmista. _sillekään

_mustausta.

—

^<

CHRISTIAMA

Muistolista.

3

sunn. Pääsiäisestä saarnaa:

Jyväskylän kirkossa:

w. t. pastori Schöneman. ^,

M ^ijälän sahalla ^myydään toistaiseksi

ainoastaan ennen ilmoitettuin ko-

c^> _loisia raaklilankkuja ja _täysipuh-

taita lautoja, mutta ei tasotettuja eikä

tasottamattomia lautoja eitä myöskään riukuja.

133

on

^myytämänä

Silakoita,

joko

astioittain tahi leittiisköittäin,

joten ilmoitaan

halullisille

^ostajille.

Tobias Nirtanen.

126

Asuma Maalari

^Nepon

kartanossa.

Vihitty.

Itltväskylän kaupungissa:

Huhtik.

11 P. Kirjapai- nonmasina ^{mestari August} Inkinen ^{janeitonen Jo-} hannaLowisa^Ahlqwist;Renkimouti^Matti

PieUlämen

japalmelus piika Ulrika

Juhon

^tytär.

Kolme nuorta hieno ^millaista

Tallipiissiii ^on myötäwanä.

Hobin.

Kuollut.

Iyniiiskyläu kaupungissa:

Huhtik.

^{14 p:na Ajurl} Johan^{Lintu 42} w.^Ik._P.^ijässä.

..

Iymaskylän pitäjässä: Loisen ^{lapn Emll} Hlelt

1k. ^Talonp.Dawid ^luhonpoika Kettu Mesangasta

48

^{w.9 k.manhana.}

Palomakuutusyhtiö

makuuttaa allekirjoittaneen kautta^palomahm- kon ^mastaan

huonerakennuksia^

irtainta omai-

suutta,

tawara-warastoa katon

tahi

^ilman alla

rakennuksella

^eli

satamilla

^olemia

aluk- sia, kaikki

hyödyttömillä

ehdoilla

^ja

huokealla

Er. ^{Ang. Hagfors.}

uona.

131.

HMiil ^{mln Hiiliii}

myydään Laukaassa ^{ja weetään}

Iywästylään, taikka muuanne, joita ^saapi tilata alatirjoitetun Kurssit.

Suomen ^pankki Huhtit. ^{14 p:nä.}

Waihtoknrssi.

^Disk.

kurssi.

M. P. M. P.

Pietari

^{7 p 355: 352.}

-

_100:ta.

Souboo 90P ^25: 60 ^{25: 51punata.}

Parisi

^{90 p.}

...

^{101: 60 101: 20 \}

Hampnri

_Amsterdam 90P

_90P.

.. 1%.

^{218: 40}

^-

^{123;217: 2090 !imta(}

Tukholma 3P.^k.

.

141:

-

_140.503

Tawarankuletus-watuutusyhtiö

Wolga,

Nischnij Nowgorodissa,

makunttaa kauttani helppoihin

hintoihin

^merellä,

ranta- jamaanteillä kuletettalvia tawaroita.

H._yhtiön

F.

^Helminen,

asioitsia.

(125)

simfm

Allekirjoittaneella oit malmilta tuaattetta mtcfyttte, ja ttjaimonnicn palttoia luin unM- fin trifotta ^ja »tt>er!oja

useamman

iimrtftä¹

,

>

joista walnustan»aatteita ia koulunuoriso:'.

MM^lakkia. A. 2:ibera.

äätäri.

KALEVA

Vakuutus-oscakeyhtiö

Suomen ^Kaupunkien Paloapu-yhtiö Irtainta ^{Tamaraa marten}

makuuttaa ^helpoilla

ehdoilla

tawarawarastoja ja

kaikkea

^{irtaintatawaraa.}

Ilmoituksia osal- lisuuteen ^yhtiössä

niastaauottaa joka päuvii.

I.

E.

^Sandelin.

Kuulutuksia.

cNHacniantaina

^{tämänkuun 19 p:nä kello 10 e. Pft.,}

mi

^{tarjotaankaupungin} raastumaosa, julkisella^tinu- tokaupalla. arcnnille iöefijnon maanpako,

lähellä

Nisulan ^{talon rajaa, 4 2}/io tynnörinaiaa, jokamaan-

paisto tätä ennen on ^ollut arcnmlla Satulamaakarl I.Bcrggr«n'illä. Iymäskylässä 12 p.

Huhtikuuta

^n?.

1875.

"

Majistraatin puolesta:

Mikko Dnnajefs.

kello 10— ^e. pp.

«SKi"

^{mc ll1lloi)CU muumin,} rocihncu^ten, Itrfotira*

~<vl?

_fcmuiffeu ^{ja kaupungin} rahastoon lankiamia

rästlmaksuja

sekä

^{papin ja}

Inttävin

^{palkkoja, kantaa}

kotonaan kcskiwiikkona ^t. k. 21^p'M

Iywästylässä,

Weilin ^ja Gölls'in kirjapainossa, 1875.

Wilh. Wchman.

follnumu pellawa limaa,

MA Pellawaisia nenähmwia.

<^>

MW). Wehman.

Tampereen Tulitikkuja

erittäin hyniiii helppoon hintaan ^myypi Wilh. Mchmllu.

«M^alkosta ^{ja Punasta Unllastli sukla-}

^{otta vastaanhengen}

vakuutuksia

^alle-kir- jottaneen

kautta, jonka

luona myös pros-

pektij

^ti, hakemus-kaavoja y. ^m. on ^saa-

H. Kaheli^u.

tavina.

Mallosta _M Portwiinm.

Appelsiiniä.

Wilh. Wehman.

SSOutfifelta huutokaupalla

^myydään

Tar-

"'«^ malan :uaawiljclys-koulussa

^Saari-

jörwcupitäjässä 28 p. tätä f^uuta noin

4,000 tuulen ^kaatamia

puita 12, 9 ja 7 ^kyynärän pituisia ja

mähintäin

^{8 tuumaa}

^latvalta.

Äoariifirwc«fä 13

p|l)ul)tihtuia

1875.

O. SS. Nadenstjerna.

Kirjapainossa.

amaan

53/Aitä,

_gister^jonka

kanssa

^wiime sunnuntai-iltana

Mai Marttisen asunnossa ^waihtui

^9R:ron

a^nuniMo^fi,pyydetään hywätahtoisesti

takasin waih^

Erinäisiä ilmoitulsia.

Huomatkaa!

Se jolla olis hyyrättälvänä 1

Pakariinpa

sekä

^{1eli 2}

kammaria, olis

hywa ja

ilmoit-

taisi tulemassa numerossa.

127 ^{, ' ,}

Löydetty.

Rouwaswäen kaulahuimi

^{on löydetty}

^kau-

pungin ja

Korkeakosken malilta,

jonka omis- taja

saa

^periä

^suutari Lindholmilta Packa-

linin talosta.

l°

Ntyytämänll.

Ooljifiivfni papen-

i, tehtaM M-

diiiin HMasta

punalta pelllMll<

hllmppn-ijljhii. W

(119]

sakaupasta.

Löydetty^{K. G.}Leinberg'in BiblianHistoria, jonta

«^ _malissa

^oli paperilappu, tvarustettuna numerolla,

päimä- ja

wuosiluwulla

^sekä allekirjoituksella Ad.

Kukkonen", jotkaomistaja

saa

^periä täkäläisestä ^tir-

132.

Torppari: No sen ^{lvietäniä! Ei satu-}

kaan

olemaan

lasisilmiä mukanani".

Pastori: Fuule

sitte, kun minä luen

si-

nulle, mitä tässä ^{sanotaan. Joka usein}

^tiroo,

hän ^tekee

paljon, syntiä ja

hänen huoneestaan

ei

Pidä

^rangaistus

loppuman".

Torppari: Mitä ^{minä siitä}

^{mölitän,jos}

huoneestani ei rangaistus

^lopu,

kosla waan

aika

Harmoin

^olen

totona."

— Hinnan eroitus. Tuomari: ^Myönn- ättelö siis,

että olette kaupinneet pilaantu- neiia

munia?"

Syytetty:

Aiwan mielelläni".

Tuomari: Määrään teidät niinmudoin lvetämään sakkoa lviisi

^markkaa, pilaantuneen

ruokatatvaran kaupitsemisesta".

Syytetty

(iloissaan): Mitäs

^nyt

sano-

mat

raastumassa,

^{jossa owat} syyttäneet, että

samana

^päimänä

^{olin marastanut}

^munat,

kuin sitten kaupoittclin

^{ja jossa}

armosteli-

wat

nuo

pilaantuneet munat

kahteen ^mark-

kaan tiun".

Weilin k Göös.

Almimlelige Brandforsikrings- Selskab

suorittaa meidän kauttamme^helppoihinhintoihin

WH

luutulfia palowalnnkoa

wastaaNz^^^^^^^^W>