Kotiseututyötä yli 50 v.
Wanhan Laukaan Kotiseutuyhdistys ry.
Niin hyvää
vuosikertaa
K ir jo ita n tätä heinäkuun 24. päivänä v u o n n a 2 0 0 0 . T a s a n 19 v u o t t a a ik a i s e m m i n s iir r e t t iin K e r ttu T a m m isen tuhka L a u k a a seen T am - m en ok sien sukuhautaan, jo n k a Kerttu itse o li su u n n ittellu t p e lk is te tty y n tyyliinsä.
Kerttu E eva H elen a T am m inen syntyi 10.10. 1898 U udellakirkolla. P arivu o
tiaana hän sitten saapui Laukaaseen ä i d i n p u o l e i s e n s u k u n s a T a m - m en ok sien Kankaanpään kartanoon, jo n n e p a la s i v ie lä v a n h o illa a n k in jo u lu ja a n viettäm ään. Y lio p p ila a k si hän p ä ä si m a a ilm a n v a n h im m a sta su om en k ielisestä tyttök ou lu sta, siis Jyväskylän Tipulasta, vu onn a 1919 ja valmistui arkkitehdiksi 1924 H elsingin T K K ista .
T ä ssä ra joitu n K ertun la p s u u d e n k o t i p a i k k a k u n n a n j a k o u l u - kaupungin tuotantoon ja p o h d in , m ite n sa m a a h yvää vuosikertaa o le van A lv a r A a llo n ark
k ite h tu u r i ta n g e e r a s i T ipu lan K ertun kanssa.
A lv a r h a n o l i L y s e o n p o ik ia ! H e tunsivat j o kouluaikana ja Polillakin o l i v a t y h t ä a ik a a ja p a la s i v a t k o u lu k a u - p u n k i in s a v a lm iin a arkkitehteina
20
-luvu na lk u p u o l e l l a . J y v ä s k y lä s s ä o n m o le m m illa k la ssise n k au den kuin m y ö s a lk a v a n fu n k ik s e n n ä y ttö jä . Kerttu puhui m ielellään sekä itsensä että erityisesti A lvarin nuoruuden tihu
töistä, A lv a r vain om ista nuoruuden synneistään...
J y v ä s k y lä n Ä l y l ä s s ä o n m ielenkiintoisia pientaloja. N äillä kul
milla A lvar aloitti avioliittonsa Karpion W iv i Lönn in suunnittelem assa talossa ja alueelle rakennettiin A lva rin nim ea kantava m u s e o 1973. A lv a r o li vähän kosisk ellu t k om iata Kerttua, jo k a oli hänen toim istossaankin töissä, Kerttu ei ollut suopea ja niin A lvar ihastui vielä k o m ia m p a a n A i n o o n m e n e s t y e n . M a in itu n A a lto -m u s e o n lä h ellä on Kristiina ja Erkki Fredriksonin kaunis
k la s s i s h e n k i n e n k o t i p ih a r a k e n n u k s in e e n p u u t a r h o in e e n . K a ik k i k e r t o o K e r tu n a is tik k a a s ta s u u n nittelutaidosta. T alon rakennutti 1925 ratamestari W ansen ja v u od en perästä siellä j o asui A lvarin kouluaikainen pii- rustuksenopettaja Siiri B rem er, jo n k a tytär L e ila avioitu i p ääk onsu li E ero F redrikson in kanssa.
K u n kiipeää viereistä K ram sunm äkeä y lö s , saapuu Jonas H eisk an kansal
lisrom anttiseen ateljeehuvilaan, jo k a o n k o tim u s e o n a . A t e lje e t a lo n la a je n n u s v u o d e lt a 1 9 2 6 o n K e rtu n
suunnittelem a viehättävine 5-osa isin e ikkunaerkkereineen. A lv a r o li käynyt maalaustunneilla juuri tässä ateljeessa ja näin täm äkin Kertun kädenjälki tuli A lv a rille tutuksi, kun hän siellä sitten A i n o n s a k a n s s a vieraili. T äältä län
tee n , A lv a r in L i i kuntatieteellisen ta
kaa k oh oa a Kertun k la s s is -fu n k is t y y - linen Vaivaistentalo, n y k yin en o p is k e li
j o i d e n t e r v e y d e n lähde. S e on k o m e a monikerroksinen ki
vita lo vu osik ertaa - 29. Sam ana vuonna rakennettiin K a u p p a k a d u n v a r r e lle K irk k op u iston tun
tu m a a n k a u p u n Eeva-Kaisa Sorsa ja Kerttu Tamminen. Kuva: suvun albumista.
Laukaan Säästöpankki, Kerttu Tamminen 1936, purettu v. 1967. Kuva: Antti Pänkäläinen, Keski-Suomen museo.
k im m e en sim m ä isen k iv ita lon päälle K e s k is u o m a la is e n ta lo , j o K ertu n ilm iselv ä ä funkista ja o n rinnastetta
vissa fu n k ism aestro A lv a rin m on iin rakennustaiteen h elm iin . Juuri tämän vanhim m an k iv ita lon vieressä sijaitsi F o rsb lo m ie n talo, jo s s a A lv a r aloitti e lä m is e n s ä n u o r e n a a r k k ite h tin a apinansa, le m m ik k in sä , kan ssa en tisessä kou lu kaupu n gissaan katsellen tyttöjä sillä silm ällä. L äheinen Kertun K irkkopu iston muuntaja m yhem m iltä vuosilta katselee A lvarin Suojeluskun
t a t a lo a v u o -
m a estron H o v in baarista, pu naisen tuplaverm outin äärestä, L y se o n 100- vuotisjuhlien pääpuhujaksi -5 8 . Se o li Jukan vaikein roolisuoritus. Niin Kerttu kuin A lv a r halusivat suunnitella k o u lu jen sa uudisrakennukset, mutta tätä tehtävää ei h eille suotu. O tem pora, o m o r e s !
L a u k a a se e n K erttu sai su u n n itella E n g e l in p iir tä m ä n K a n k a a n p ä ä n su k u tila n p ä ä sisä ä n k ä y n n in u u d et parvekkeet, sam oin E ngelin palaneen
k e li-v e isto s. A la p u o le lla jä rv ellep ä in sijaitsee varsinaisen hautausmaan aita ja portti. Sen Kerttu on suunnitellut p yöreistä lu on n onk ivistä. Se on saa
nut peitteekseen krom inkeltaisen jäk ä
län , jo t a A lv a r k e r to i kerran S u o m enlinnassa sitä nähdessään kaipaa- van om iin rakennuksiinsa. Täm än hän kertoi p ro fe sso ri Lars Pettersonille.
K e r t tu le p ä ä L a u k a a n k a u n i ill a h a u ta u sm a a lla o m a is te n s a p a rissa suunnittelem ansa hautapaaden alla.
Joka jo u lu laukaalaiset tuovat Kertun
Kankaanpään pihapiiriä. Päärakennuksen parvekkeet ovat Kerttu Tammisen suunnittelemat. Kuva:Louna Lahti
delta -2 7 . P uiston T aipaleen patsaan p u o le in e n o s a o n K ertu n k äsialaa, m u tta e i t ie te n k ä ä n s e lla is e n a a n suihkukaivoineen toteutettu. Juuri tätä k o h ta a vasta p ä ä tä k o h o a a A lv a r in postu u m in a valm istunut Teatteritalo.
H u ip p u n a o n S o k o s t a v a sta p ä ä tä Kertun suunnittelem a h otelliravintola Jyväshovi, alkuaan puhdasta funkista, mutta j o täysin tuhottu K auniit ja roh keat -tyyliin. Kuten yleisesti tiedetään o l i K e r t u n J y v ä s h o v i A l v a r i n k a n ta p a ik k a a in a k u o le m a a n asti.
Jukka S ip ilä sai tehtäväkseen noutaa
p appilan paikalle uuden 5 0 -lu vu lla . Laukaan Säästöpankin hän suunnitteli 30-luvulla funkistyyliin. Se on purettu!
L e h t o r i E e v a - K a is a P e u r a -S o r s a , Kertun lähipiirin tyttö, asui o p isk e lu a ik a n a a n K e rtu n s iip ie n s u o ja s s a H elsingissä. Kerttu suunnitteli hänelle P e u ru n k a -jä r v e n ra n n a lle h u v ila n . O len ristinyt sen V illa Faunaksi A lv a rin V illa F loran a n a logia n m ukaan!
V a rsin a in en n ä h tä v y y s o n E n g e lin L a u k a a n k ir k o ll a s ija it s e v a s a n karihauta-alue K ertun käsialaa. Sen reunalla vartioi L eppäsen Suojelusen-
k iv ia id a n päälle k ynttilöitä. S yn tyy valom eri. T raditio sai alkunsa eräästä ei ollen kaan vähälum isesta talvesta.
Bonum N atalem Christi ex intimo pectore
Louna Lahti
Kotiseutulehti
