Pohjoislahden Nuorisoseura sai kulttuuripalkinnon
Pitkäjänteinen ja sisältörikas työ tuotti pohjoislahtelaisille kotikaupungin suurimman kulttuurisaralla jaettavan huomionosoituksen. Pohjoislahden Nuorisoseura sai Keuruun kulttuuripalkinnon
2006. Tapahtumaa juhlittiin
Vanhassa pappilassa. Juhlapuheen tilaisuudessa piti kirjallisuudentutkija O rv o k k i V ä ä risk o sk i. Palkinnon vastaanottivat Keuruun
kansallispukuihin sonnustautuneet seura-aktiivit A n n eli L eh to n en ja K ir s ti A su n ta . Sankka tukijoukko Pohjoislahdelta todisti tapahtumaa.
Juhlan sankarin taustoja oli tutkittu tarkasti. Seuraavatpoim innot ovat K y ö s ti V eh m a sk o sk en ja H ein ä K a llio -M a n n ila n seura-arkiston tutkimusten tuloksia.
Kaksi kertaa perustettu seura
P ohjoislahden Nuorisoseura on perustettu vuonna 1898. Siinä on aluksi ollut mukana väkeä myös Asun
nalta, Ampialasta, Jukojärveltä ja kir
konkylästä. Seuran tavoitteita olivat muun muassa työ henkisen kehittymi
sen hyväksi, raittius ja urheiluharras
tuksen edistäminen. Kansanopistossa opiskelleet toivat seuraan uusia tuulia mukanaan.
Alkuaikojen pöytäkirjoista ilmenee, että innostus on ollut valtava; kaikkia halukkaita ei voitu ottaa jäseneksi.
Nuorisoseuratoiminta olija on edelleen politiikan ulkopuolella ja yläpuolella.
Pohjoislahden Nuorisoseuran jäsenistö tuli 20 talosta ja 60 torpasta.
Sortovuodet tainnuttivat nuorisoseu
ratoiminnan väliaikaisesti. Asiakirjoja kätkettiin ja toiminta miltei loppui. Sor
tovuosista selvittiin ja 1920-luvun paik
keilla nuorisoseura perustettiin uudes
taan. Samaan aikaan alettiin suunnitella omaa taloa. Pohjoislahden Männistönä tunnettu arvokas rakennus valmistui 1922.
Talon rakentaminen oli suuri ponnis
tus. Asiakirjat kertovat: "Vakaa yksimie
lisyys, luja yhteisymmärrys, todellinen toverihenki on voimamme ja tunnuslau
seemme.”
Seuran kokouksia pidettiin kerran kuussa. Kokoukset kiersivät talosta taloon. Nuorisoseuran toimintaperiaat
teisiin kuului, että virallisten asioiden lisäksi iltaan kuului aina ohjelmaa, runoja, musiikkia, kertomuksia, huvi- postia... Ohjelmasta vastasivat seuran jäsenet vuorotellen.
Ohjelmia arvosteltiin. Kaiken piti tapahtua täsmällisesti. Seuraan valittiin jopa täsmällisyystarkastaja.
Pohjoislahden Nuorisoseuran arvok
kaasta, vanhasta pöytäkirjasta julkais
taan näköispainos.
34
T
7euruun Kansallispirtin keinun luona 1919 otettu kuva Pohjoislahden Nuo- J \.riso se u ra n laulukuorosta. Heinä Kallio-Mannila on koonnut kuvan ihmis
ten nimiä.
Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Heikki Lintula, Uuno Kivi-Mannila, Aarne Kivi-Mannila, Viljo Kallio-Mannila, Valde Korte.
Toinen rivi vasemmalta: Edvin Lintula, Anna Heikkilä, myöh. Ruohonen, Lahja Hiljanen. myöh. Heikkilä, Helny Rahikkala, myöh. Airaksinen, Elli Heik
kilä, tuntematon, V. A. Kivi-Mannila, Juho Emil Lintula.
Naiset edessä vasemmalta: Edita Ala-Mannila, myöh. Kivi-Mannila, Elma Hokkanen, tuntematon, tuntematon, kuoronjohtaja Ines Rahikkala, Sofia Filp
pula, myöh. Repo, Aino Ruusila, myöh. Lehto, tuntematon, Ruusa Mannila.
Oma lehti tehtiin käsin
O ma seuralehti oli tärkeä asia. Se ilmestyi kokouksiin. Pohjoislah
den Nuorisoseuran lehtien nimiä olivat Esko, Nuorison Innostaja ja myöhem
min Innostaja. Lehti kirjoitettiin käsin.
Sen kansikuva oli usein todellinen taide
teos.
Suomen sotaan liittyvän Riitalah- den kahakan muistomerkki on seuran aikaansaannoksia.
35
Pohjoislahden Nuorisoseuran lehden kansi on taideteos
Talvi- ja jatkosodan vuodet olivat Männistöllä sotilaiden aikaa. Talossa järjestettiin iltamia ja urheilukilpailuja.
Pohjoislahden Nuorisoseuran toiminta on jatkunut monimuotoisena tähän päivään saakka. Seuratoimintaan ovat mahtuneet muun muassa kuorolaulu, teatteri, soittokunta, tanhupiiri... Talolla on pidetty juhla poikineen. Monet nykyisetkin pohjoislahtelaiset muistavat vielä Ines Rahikkalan aikaisen voimak
kaan kuorotoiminnan.
Kirjasto tuli kylään nuorisoseuran ansiosta. Sen merkitys on ollut huima.
Kyläläiset arvostivat kirjaa. Varoja kir
jojen hankkimiseen haluttiin löytää, vaikka aineellinen elämä monin paikoin oli niukkaa.
Oman kansakoulun saaminen Poh- joislahdelle ei sekään onnistunut ilman
nuorisoseuraa. Kouluruokailunkin jär
jestämiseen osallistuttiin.
Teatterityö jatkuu yhä
M ännistön kevättalviset ensi-illat kuuluvat keuruulaiseen kulttuuri
elämään edelleen. Niiden juuret juokse
vat ajassa kauas taaksepäin. Nykyisten näytelmien katsojamäärät ovat olleet vuosittain 400-700. Nuorisoseura on saanut teatteriyleisöä myös kauempaa, aina Tampereelta asti.
Kevättalven 2006 näytelmänä oli Kyllikki Mäntylän rakastettu karjalais- kuvaus Opri. Sen näki yli 700 katsojaa.
Seuranäyttämön yhteistyökumppanina on Keuruun kansalaisopisto.
Muita nykyisiä yhteistyötahoja edus
tavat muiden muassa Etelä-Keuruun kyläyhdistys, Pohjoislahden koulu, Iso Kirja ja 4H-kerho.
Seuran jäsenm äärä on ollut 40-70. Nyt siihen kuuluu yli 200 ihmistä.
Männistön seuratalossa on tehty äskettäin ikkuna-ja maalausremontti.
Talon säilyttäminen on Pohjoislahden Nuorisoseuralle tärkeä asia. Vaikka talon kunnossapito nielee rahaa ja vai
vaa, kyläläiset haluavat tehdä sen. Män
nistö kukoistaa edelleen muun muassa teatteritoiminnan tuottamien varojen turvin.
Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura on runsaan sadan vuoden aikana pysty
nyt jatkamaan toimintaansa.
Kun Asunnat, Lehtoset, Vehmas- kosket ja monet muut seura-aktiivit tulevat taloonsa näyttelemään, kahvia keittämään, paikkoja kunnostamaan, he tekevät työtä pitkällä saralla. Monet ovat lähteneet, ihmiset ja vuosikymmenet.
Mutta työ jatkuu. - J a se muistuttaa yhä niistä asioista, jotka sata vuotta sitten olivat seuran perustamisen pontimena.
Eine Joutsijoki
36
