Tapani Heinonen
Oli myös vaikeita aikoja: sotavuo
det, missä yhteydessä talkoovoimin rakennettu uusi talo joutui Karstulan kunnalle. Vaikeudet on voitettu kui
tenkin aina uudelleen ja uudelleen.
Talo saatiin takaisin ja toiminta jäl
leen piristyi. Tämän vuoksi on ilo ha
vaita, että juuri juhliaan viettänyt seura toimii tänään ehkä aktiivisem
min kuin vuosiin ja että sen toimin
nassa mukana olevat nuoret ovat an
taneet nuorisoseuralle, paitsi oman merkittävän työnsä, myös uudistuvan ja uusia muotoja saavan ilmeen. Ki
mingin Nuorisoseura elää voimak
kaasti tätä päivää ja sen eri toimin
not ovat jo saavuttaneet ihmisiä ym päri koko pitäjän.
Puhuttaessa Kimingin Nuorisoseu
ran historiasta tulee mieleen joukko nimiä, vanhempia, ratkaisevasti sen historiaan vaikuttaneita miehiä ja naisia. Me täm än päivän kiminkiläi- set olemme hyvin kiitollisia teille jot
ka olette olleet myötävaikuttamassa siihen että Kimingin Nuorisoseura on ja toimii omassa talossaan ja että se on vuosien saatossa säilyttänyt ole
massa olonsa. Mukana vuosien aika
na ovat olleet mm. Otto Möttönen, U.
T. Veijo, E m m a Alaoikari, Onni Kir- vesmäki, Erkki Jokinen, Veikko Lahti ja Eino-E Vainiola. M uutamat heistä edelleen mukana toimien. Kimingin Ns:n puh. johtajana toimii Olli Möttö
nen.Entä mitä tapahtuu täm än päivän Kimingin Nuorisoseurassa? Millaisia muotoja toiminta on saanut ja ketä on täm än "julkisivun” takana.
Uusimpia aluevaltauksia on disco- teekki, mikä on palvellut koko paik
kakunnan nuoria kesäisin huvittelu
ja kohtauspaikkana. Alunperin levy- discona ollut "Merihevonen” muuttui viime kesänä "Jytäpaikka Uittokalli- oksi” ja siellä tanssittiin orkesterien tahdissa.
Tänä syksynä, lokakuun 7:nä päivänä oli tullut kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Kimingin Nuorisoseura perustettiin. Paljon mahtuu ni
miä ja tapahtumia ”sankarin” historiaan. Al
kujaan Kuivalan talossa toiminut nuorisoseu
ra on ollut jo monen sukupolven ihmisten koh
tauspaikkana, paikka jossa on harrastettu, vaalittu nuorisoseuraperinnettä ja oltu yh
dessä. Alussa oli toiminta voimakasta ja ky
län yhteishenki lujittui ja kasvoi toiminnan mukana.
Kimingin
nuorisoseura 70 vuotta
Urheilutoiminnasta voidaan maini
ta lento- ja koripallo. Viime talvena järjestettiin ensi kerran myös perin
teiseksi tarkoitettu Kimingin järven ympärihiihto ja se saikin heti run
saasti innokkaita osanottajia.
Musiikin harrastus on myös tärkeä osa toimintaa, sillä kylän oma orkes
teri Weres on soittanut monet discot ja monotanssit. Talo palvelee harjoi
tuspaikkana. Talolla on esitetty elo
kuvia, sekä taidetta harrastajam aa- lareiden voimin. Joka ilta siellä ko
koontuu enempi tai vähempi nuoria.
Se onkin merkittävä osa nuorisotyötä^
mikä tapahtuu ns:n puitteissa. Istu
taan iltaa, vaihdetaan kuulumisia ja välillä syvennytään pohtimaan oikein syvempiäkin ongelmia. Talo on todel
la nuorten itsensä käytössä.
Ahkera on myös se joukko, joka on
osallistunut talon korjauksiin, läm mityksen asentamiseen, m aalaustöi
hin jne.
Edellisten lisäksi on ehkä yleisölle tunnetuin Kimingin Kyläteatteri.
Se on toiminut runsaat viisi vuotta.
Niihin vuosiin mahtuu paljon esityk
siä, työtä ja mikä tärkeintä, myös paljon yleisöä ja menestystä.
"Em ännätön talo” oli ensimm äi
nen merkittävä saavutus. Siinä esiin
tyivät mm. Marja-Leena Lahti, Ante
ro ja Kaarina Lahti. Sen saam a suo
sio kannusti ryhmän jatkuvaan aktii
viseen toimintaan. Kimingin Kyläte- atterin "tähtikaartiin” kuuluvat:
edellisten lisäksi: Tuula Laukka, Arja-Liisa Poikki, Jorm a Poikki, Mirja-Leena Kirvesmäki, Jouko Lahti, Raija Pesonen, sekä Niskavuo
ressa debytoineet Marja-Liisa Kir
vesmäki, Eveliina Vainiola ja Riitta- Liisa Huhtanen.
Lisäksi teatteria avustavat muut nuoret puvustamisessa ym. käytän
nön asioissa.
Kyläteatterin ohjelmistossa ovat ol
leet: "Komedia meistä ihmisistä”,
”Anna Uneksija” , "Ipanat ihmi
siksi” , ” Uuno Turhapuro” , ”Sata metriä korkeat kirjaim et” sekä luke
maton m äärä sketsejä ja pienempiä itse sepitettyjä esityksiä.
Tanssinumerot ovat myös kuulu
neet aina osana Kyläteatterin toimin
taan.
Olen ollut Kyläteatterissa ohjaaja- näyttelijä "vakanssilla” ja nähnyt lä
heltä eri ihmisten kehityksen teatteri- työssä. Minulla on ollut myös m ah
dollisuus verrata oman ryhm äm m e saavutuksia muiden, niin ammatti- kuin harrastajateattereiden saavu
tuksia muiden, niin ammatti-kuin harrastajateattereiden saavutuksiin ja olen voinut huomata, kuinka alun
perin koulunäyttämöllä esiintyneistä nuorista on kehittynyt yksi m aam m e parhaimmistoon lukeutuva harrasta
jateatteri. Kokemuksen myötä ovat taidot ja varmuus kasvaneet ja en
nenkaikkea näyttelijöiden monipuoli
suus ja tunnollinen suhtautuminen työhön, joka kuitenkin on harrastus.
Kyläteatterin viimeisin valmistunut näytelriä on Hella VVuolijoen Niska
vuoren nuori emäntä. Näytelmän ensi-ilta oli 7.10. 70-vuotisjuhlien yh
teydessä ja sen saam a vastaanotto oli osoituksena siitä, että olimme tavoit
taneet yleisön. Näytelmästä on muo
dostunut huomattava yleisömenestys ja ihmiset ympäri pitäjää ovat täyt
täneet Kimingin Ns:n talon kerta toi
sensa jälkeen. Näytelmä on saanut myös positiivista kritiikkiä. Tuula Laukka suuressa nimiroolissa, Lovii
sana, on saavuttanut oman henkilö- 31
s
kohtaisen voittonsa samalla, kun ko
ko ryhmä onnistui luomaan eheän ko
konaisuuden.
Niskavuoren nuori em äntä tulee Kyläteatterin vierailuohjelmistoon.
Toisena joulupäivänä, "Niskavuo
ren nuori em äntä” esitetään vielä erikoisnäytäntönä kotiyleisölle klo 13.00.
Toivotan teille oikein hyvää ja rau
haisaa joulua.
Kimingin Ns:n puolesta:
TAPANI HEINONEN
32
