Eino-Erkki Vainiola
Kimingin koulu
” Kimingin kylällä on herännyt aate perustaa oma kansakoulu”
Nykyäänkin syntyy ihmismielissä monenlaisia aatteita ja hankkeita, joita halutaan toteuttaa. Hankkeen toteuttamiseksi käännytään kunnan tai valtion puoleen ja vaaditaan niitä tekemään sitä ja tätä. Näin ei ollut vuosisadan vaihteen tienoilla aina
kaan Kimingillä. Kun todettiin, että koulua tarvitaan, sitä ruvettiin poru
kalla pystyttämään. Se oli sitä todel
lista demokratiaa.
Koulun paikasta keskusteltiin
Kun kiminkiset totesivat, että kaikki halukkaat eivät päässeet kir
konkylän kansakouluun, he eivät voineet hyväksyä, että heidän kyläl
lään olisi tilanne tässäkään asiassa huonompi kuin kirkonkylässä. Siispä tartuttiin heti toimeen. Kansakoulu päätettiin aloittaa syksyllä 1895, vaikka koulurakennuksesta ei ollut tietoakaan. Kylältä löytyi kuitenkin henkilöitä, jotka olivat valmiita anta
maan huonetilojaan koulun käyt
töön. Möttölän isäntä lupasi antaa il
maiseksi Äijälän kartanon ja opetta
jalle tynnörinalan peltoa ja lehmälle kesälaitumen 5 vuoden ajaksi vaatien kuitenkin, että koulupiirin toimesta huoneet pannaan tarpeelliseen kun
toon. Matti Oikari oli myös halukas olemaan mukana tarjoten koululle huoneet, opettajalle perunamaan ja lehmälle kesälaitumen ilmaiseksi puolentoista vuoden ajaksi edellyt
täen, että koulu heillä pidetään vä
hintään viisi vuotta sen jälkeen sadan markan vuotuisesta vuokrasta.
Ilmeisten neuvottelujen jälkeen koulupiiriläiset tulivat siihen tulok
seen, että Äijälän talo on parempi vaihtoehto, kun Ju ho Möttölä panee itse huoneet kuntoon ja saa niistä vuokraa vuosittain sata markkaa vii
den vuoden ajan. Näin opetus pääsi alkamaan tammikuun 21. päivänä 1896. Ensimmäiseksi opettajaksi saa
tiin opettajakandidaatti J.F . Halli
kainen Kuopiosta. Tähän eivät kylä
läisten velvollisuudet kuitenkaan loppuneet, vaan heidän tuli huoleh
tia mm. polttopuista, koulun kun
nosta, opettajan palkasta ja opetus
välineiden hankkimisesta tarkastaja Kuneliuksen ohjeiden mukaan. Va
rat hankittiin veronmaksuun perus
tuen, arpajaisten avulla tai lainaa
malla.
Kinastelua kirkonkyläisten kanssa
Koulun ylläpidosta johtunut rasi
tus oli ilmeisesti huomattava, koska tarkasti pyrittiin pitämään huolta, ettei koko kunnan yhteisiä varoja käytetä kirkonkylän koulun menoi
hin. Niinpä, kun Karstulan kunta maksoi pappilan rakennuskassasta kirkonkylän koulun rakentamisesta johtuneen lainan, haastoi koulupiiri kunnan kihlakunnanoikeuteen. Kun se ei muuttanut päätöstä, vedottiin vielä hovioikeuteenkin. Mutta m i
kään ei auttanut. Kassan kautta ki- minkisetkin omalta osaltaan maksoi
vat kirkonkylän koulua.
Edelläkerrottujen tapahtumien välttämiseksi päätettiin virallisestikin hakeutua omaksi koulupiiriksi kir
konkylästä eroon. Kun lupa oman piirin perustamiseen saatiin, ajatel
tiin kaiken olevan reilassa. Kirkonky- läisiä kuitenkin vanha suola janotti ja he yrittivät vuorostaan jatkossakin ai
na kihlakunnanoikeuden kautta saa
da kiminkisiltä rahaa omiin koulu- menoihinsa, mutta se ei enää onnis
tunut. Yrittivätpä kiminkiset vielä periä pappilan rakennuskassan raho
ja omiin tarpeisiinsa.
Oma koulurakennus pystyyn
Koko ajan, kun koulua Äijälän ta
lossa pidettiin, tarkastaja oli tyyty
mätön kouluhuoneisiin. Siksi jatku
vasti oli mielessä oman koulutalon rakentaminen. Kun sitten sovittu vii
den vuoden vuokra-aika oli kulumas
sa loppuun, asian käsittely sai vauh
tia. Suomalaiselle perinteelle uskolli
sena käytiin jälleen kova kisa koulun paikasta. Ensimmäisessä asiaa käsi
telleessä kokouksessa osa halusi kou
lun paikaksi nykyisen nuorisoseuran talon paikan. Kiista oli niin kova, et
tei päästy yksimielisyyteen siitä, kuka ja miten saa äänestää, koska äänes
tyslista puuttui. Ne jotka arvelivat olevansa enemmistönä, olisivat ha
lunneet heti äänestää. Asia kuiten
kin jäi.
Seuraavaan kokoukseen mennessä oli äänestystavasta päästy yksimieli
syyteen ja päätöstä voitiin ryhtyä te
kemään. Äänestäminen tapahtui manttaalin mukaan. Nykyiselle pai
kalle koulua haluavat olivat pysyneet kannassaan, mutta Uittokalliolle koulua halunneet olivat muuttaneet mielensä Raiskin hyväksi eli koulu piti rakentaa nykyisen Laukantien varteen. Suoritetussa äänestyksessä nykyinen paikka sai 147 ääntä ja Raiski 101 ääntä. Päätöksen toteutta
mista helpotti se, että Sikalan talon omistajat Aukusti Lahti ja Taavetti Sikala lupasivat Wuorelasta ilmaisek
si kansakoululle tontin paikasta, jo n ka piiriläiset hyväksyvät. Edelleen ol
tiin sitä mieltä, että rakentaminen tulee tapahtua piirin omilla varoilla pysyen erillään pitäjän muiden kou
lujen yhteisestä rakentamisesta.
Rakentamistoimikuntaan valittiin tehtailija Albert Rosenlund, talolli
nen Aleksanteri Möttölä ja Herman Jylhä, josta tuli myös rakennustyön peräänkatsoja. Avustuksena valtiolta saatiin 1000 mk rahaa ja 1000 tukkia valtion maalta. Muilta osin homma jäi kyläläisten kustannettavaksi. K e
sän 1900 aikana yhteistuumin koulu saatiin tarvittavaan kuntoon ja voi
tiin aloittaa koulutyö siihen tarkoi
tukseen rakennetussa kiinteistössä.
Näin oli saatu päätökseen noin vii
si vuotta kestänyt ansiokas työ kansa
kunnan valistamiseksi myös Kim in
gin kylän osalta.
36
Nykyinen koulu
