Satavuotiaan Kimingin koulun vaiheita
" Jos rikkaat tahtovat tehdä herroja lapsistaan, niin lähettäköön ne Saari- järvelle tai P ylkönm äelle k ou lu u n ".
N äin k uitattiin kou lu nperustam is- puheet K arstulassa 1870-lla. K ansa- kou lu aate ei ju u rtu nu t K arstu laan helposti. K unta oli K eski-Suom essa viim eisten jou kossa perustam assa om aa kouluaan.Talolliset vastu sti
vat pap iston ja säätyläisten kansa- kou lu pyrkim yksiä sam oilla syillä, kuin kaikkialla m u uallakin su om a
laisella m aaseudulla, pelättiin k ou lun ylläp idosta koituvia m aksuja sekä sitä että op illinen sivistys tekisi lapsista laiskoja ja herroja. M utta kun kirkonkylän k ansakoulu v ii
m ein 1878 avattiin, se sai tarkastajal
ta ylenp alttista kehua, kou lu ssa oli
"h y v ät kartat, m ukava kateed eri ja m ainio h arm o n i". Tarkastaja san oi
kin, että "jo s K arstu lan kunnalta kestikin kauan asettaa koulu, n iin se oli saava uud esta k ou lu sta runsaasti k u n n ia a ". O ppilaitakin oli tulossa jo ensim m äisenä syksynä enem m än kuin voitiin ottaa. Ja k u n valtio p äi
vät päättivät, että sam aan kuntaan voidaan perustaa u seam p iakin k ou luja oli K arstu laan kuu lu n u t K yy
järvi K eski-Suom essa en sim m äisten joukossa perustam assa om aa v al
tionapua saavaa kyläkoulua vu onna 1892.
K arstu lan kolm as kansakoulu ja toinen kyläkoulu p erustettiin niin
ikään nykyisen K yyjärven kunnan alueella. K im in gin kou lu n p eru sta
va kokous 27.10. 1895 p idettiin n i
m ittäin O ikarin kylällä O ikarin ta
lossa. Ja isäntä M atti O ikari m yös tarjosi huoneitaan tulevan kou lu n käyttöön. V altiopäiväm ies Juho M öttölä pu olestaan tarjosi Ä ijälän taloa k eskikim ingiltä ja täm än tarjo
uksen kokous katsoi ed u llisem m ak si. Ä ijälästä ei nim ittäin tarvinnut viiteen vu oteen m aksaa lainkaan vuokraa ja Juho M öttölä lupasi vielä osallistua opettajan palkkaukseen antam alla tyn nyrinalan m aata ja leh- m änlaitum en. O ikarilaiset hävisivät
äänestyksen m yös neljä vuotta m y ö hem m in, kun päätettiin K im ingin kylän u ud en kou lu raken nuksen paikasta. O ikarin väki ehdotti U it- tokalliota eli n ykyistä seu rantalon paikkaa ja kun sillä ei n äyttänyt o le
van läp im enom ahd ollisuu ksia, n o s
tettiin ratkaisevaan äänestykseen tontti R aiskin tien varrelta. M utta enem m istö katsoi parhaaksi, että kou lu rakennetaan Sikalan veljesten A ugust ja Taavetti L ahd en lah joitta
m alle V uorelan tontille. K ou lu n ra
k entam iseen saatiin keisarilliselta senaatilta lainaa ja lu pa ottaa puita kruunun m etsästä. P uiden ajo ja ra
kennustyöt h oid ettiin talkoovoim in ja k ou lu piirin om in varoin ilm an u l
kopuolista apua. V uonna 1900 v al
m istunut k ou lu rakenn us p alveli k y läläisiä 66 vuotta, k u nn es sam alle tontille rakennetiin n yk y inen uusi koulu. V uosisadan p u olivälissä v an ha koulu kävi ajoittain ahtaaksi ja m u utam an vu od en osa oppilaista kävi koulua ru kou shuoneella ja kak
si vuotta m yös O lavi lahden talossa Siintolassa.
Yhtenäisyyttä ja omapäisyyttä kyläkoulun puolesta
P aikkaerim ielisyyttä lu k u u n otta
m atta kim inkiläiset olivat yhtenä m iehenä ja naisena ajam assa om a koulun perustam ista. K irkon kylän kouluun eivät m ahtu neet läheskään kaikki halu kkaat ja kylällä laskettiin olevan 8-15 vuotiaita lapsia peräti 175. Siksi om a kou lu katsottiin v ält
täm ättöm äksi. K arstu lan kunta su h
tautui k uitenkin y nseästi kim inki- läisten pyrkim yksiin. K untakokous hylkäsi kyläläisten anom uksen päästä eroon kirk onk y län kou lu pii
ristä ja sen koulu rakennuskassasta.
V alitusteitse k im in kiläiset saivat k uitenkin ajettua kou lu asiansa läpi.
Kylä oli niin ehdoton itsenäisyystah- dossaan, että kun m u utam at k im in k iläiset olivat ehtineet kiltisti m ak- 23
saa osuutensa kirkonkylän k ou lun ylläp itorahastoon, niin koulun johtoku nta m ääräsi p u heenjohtajan sa A leksanteri M öttölän ja rau taru u kin jo h tajan A. R oselu nd in h ak e
m aan rahat takaisin. K unta yritti m yöhem m in kin saada kim inkiläisiä osallistum aan koko kunnan kou lu toim en ylläpitoon, m utta huonolla m enestyksellä. V älit p ysyivät p it
kään viileinä - esim erkiksi kun k u n ta m yöhem m in tarjosi kaikille K ars
tulan k ou lu laisille ilm aisia oppikir
joja, eivät k im inkiläiset niitä h u o li
neet, vaan hankkivat om in varoin kirjat koulunsa oppilaille. Ja kun koko m aassa alettiin 1920-luvun kynnyksellä koota koulupiirejä kunn an yhtenäisen kou lu toim en piiriin, niin K im ingin kou lu piiri p is
ti h anttiin ja valitti yhd istäm isaikeis- ta aina K orkeim paan H allinto-oi
keuteen asti. Tällä kertaa valitukset eivät enää auttaneet, vaan K im ingin k ansakoulusta tuli osa K arstulan kunnan koulutointa vu onna 1919.
K im ingin koulun alku taip alee
seen palataksem m e perustava ko
kous lokaku ussa 1895 p äätti siis y k sim ielisesti, että "k y lälle p eruste
taan y lhäin en kansakoulu, pojille ja tytöille yhteinen, jonka kou lu n tulee alkaa, jos opettaja saadaan, tulevan kevätluku kau den alu ssa". O petta
jak si v alittiin neljästä hakijasta opet- tajakanditaatti J.F. H allikainen, k ou lulle teetettiin 12 kahd en oppilaan pulpettia, sekä tilattiin op etu sväli
neitä kuten kartat, kirjat ym . koulu- tarpeet tarkastaja H ovilaisen kautta.
21.1.1896 aloittivat K im ingin kou
lun ensim m äiset 42 oppilasta k o u lunkäyntinsä Ä ijälän talon suojissa.
K im ingin kou lu n h yv äksi on tehnyt m etsätyönjohtaja O skari Laukka, jo ka toim i kou lu n jo h toku nn an jä se nenä ja taloud enhoitajan a v u osisa
dan alusta lukien peräti 43 vuotta.
L iki 40 vuotta p alveli kou lu a vuonna 1954 k eittäjävahtim estariksi valittu K erttu A utio. Toivo P asanen ja Tuu
likki M öttölä istu ivat kou lu n jo h to kunnassa yli 20 vu otta 1940-, 50- ja 60 luvuilla. Pasanen aluksi p u heenjoh
tajana sittem m in taloud enhoitajana, M öttölä p itkään puheenjohtajana.
M olem m at toim ivat m yös opettajien viransijaisina.
K im ingin kou lu piiri kattoi aluksi m yös Purolan ja O ikarin, m yöhem m in näille kylille p erustettiin om at koulut. N ykyisin K yyjärven k u n taan kuu lu va O ikari m enetti k ou lunsa jo kauan sitten ja nyt m yös P urolan kou lu n ovet ovat kiinni ja lap set käyvät K im ingillä. V uoteen 1932 saakka K im ingin kansakoulu oli yksiop ettajainen nelivu otinen koulu. 1932 aloitti toim intansa ala
kansakoulu, sen ensim m äinen o p et
taja oli Elli H aapala, jo ka teki pitkän p äivätyön ensin K im in gin sitten O i
karin lasten opettajana.
A lku aikojen kou lu nkäynnistä si- teeraan seuraavassa Tatu M öttölää, jo ka aloitti kou lu tiensä K im ingillä 1924, jatk oi sitä Jyväsk ylän yhteisly seossa ja kirjoitti ensim m äisenä ki-
m inkiläisenä yliop p ilaaksi vuonna 1934. N äin Tatu M öttölä m uisteli k ou lu vuosiaan V iiden K u nn an Sa
nom issa m u utam a vu osi sitten: "
K ansakoulu aloitettiin norm aalisti 10-vuotiaana, jo tk u t vanhem pana tai nuorem pana; m m . Toppilan A im o k ehittyneenä kaverin a 8-vuo- tiaana. O p p ilaid en velvollisu utena oli polttopu iden p ilkkom inen usein
"k esäteräisin " välinein ja kou lu lu o
kan läm m ityksestä huolehtim inen.
K ou lu ruokailua ei siihen aikaan o l
lut vaan oppilailla oli om at v aati
m attom at eväänsä: k enellä leipää ja voita, kenellä leipää ja silakkaa, ken
ties m aitoa jo kseen k in k aik illa."
Yli 20 hengen Pobeda ja kovalevyinen elokuvateatteri
K ertoilen tästä lopu ksi om asta k o u lu tiestän i - n im enom aan tiestä, sillä ikälu okkan i oli ensim m äinen, jonka kou lu taival taittui kunnan kyydillä.
A loitin k ou lu nkäyntini K im ingin kansakoulussa v u o n n a l9 5 4 . Sa
m aan aikaan tu livat k ou lu ikään m yös ensim m äiset P ääp ohjan perän lapset, ja sam an tien varrelle peru s
tetulla H ietaharju n uud ella asu tu s
alueella oli m yös useita koululaisia.
M atkaa kou lu lle oli 7-10 kilom etriä.
A ikaisem m in pitk äm atk alaiset oli
Työn sankareita
A lku vuosina opettajat vaihtuivat tiuhaan, kunnes 1903 opettajaksi tuli Jooseppi Ingalsuo. H än piti koulua peräti 25 vuotta. K auem m in on ki
m inkiläisiä op ettanu t vain viim e ke
väänä eläkkeelle siirtynyt Eino-Erk- ki Vainiola, hän oli kou lu n opettaja
na m elko tarkalleen 30 vuotta. Soin tu P okelalle op ettajavu osia kertyi 25 ja viim e keväänä eläkkeelle jään eel
le A nna-L iisa K otilaiselle parikym m entä vuotta. P isim m än päivätyön
24
sijoitettu viikoksi m ajoitukseen ky
län taloihin kou lu n lähelle. E sim er
kiksi 1950-lu vun alu ssa kortteeri- paikkoja olivat m m . R iihinen, E ero
la, Päivölä, Paavola, Tam m elin, K ivi
puro ja m yös koulu. V uonna 1954 kou lu n jo h to ku n ta katsoi, että talo- m ajoituksen järjestäm in en yhä k as
vavalle p itkäm atkalaisjou kolle oli liian työlästä. Joh to ku n ta harkitsi v aihtoehdoksi yhteism ajoitu ksen järjestäm istä kou lu n lähellä olevalle rukoushuoneelle, m utta sopivan asu ntolanhoitajan löytäm istä pidet
tiin vaikeana. O p p ilaid en vanh em m at painostivat k untaa järjestäm ään kyydityksen. K o u lu n alku un m en
nessä k yyditysasiaa ei saatu pääte
tyksi ja niin su urin osa L aukantien varren oppilaista jä i kotiinsa. K aksi päivää kou lu n alkam isen jälk een joh toku nta päätti, että autoilija A aro K ivipuro k yyditsee oppilaita aina
k in rekikeleih in saakka. Joh to ku n n an kokouksessa olivat paikalla m yös kunnanjohtaja Ju ssi V iitanie
m i ja kansakou lu lau taku nn an sih
teeri Vilho M äenpää.
K ivip uron A aron kyydissä ei aika k äynyt pitkäksi, h än osasi viihdyttää lapsia ju tu illaan ja pienillä k ilp ailuil
laan. P arh aim m illaan A aron Pobe- dassa oli 19 k ou lu laista reppuineen, suksineen, p ostein een ja kauppaos- toksineen. A ika u sein joukossa oli m yös joku k au ppareisulle lähtenyt aikuinen. K erran talviliu kkaalla A a
ro ajoi kolarin vastaantu lleen m et
sätyönjohtajan kanssa. Vauhti oli hil
jain en ja tak apenkillä kolm essa ker
roksessa istuneista koululaisista
harva edes huom asi törm äystä, etu penkillä p arin lapsen pääh än tuli kuhm u. Kun autojen pu sku rit iskey
tyivät vastakkain, kuului kuljettajan paikalta vahva perrr... K esken sanan A aro k uitenkin m uisti että kouluau- tokin on laajasti ym m ärrettynä osa Su om en k ansansivistyslaitosta ja niin hän siirtyi autosta tielle, josta k ou lu laisten k orviin kuului vaim ea ...kele.
A aro K ivipuron lisäksi m eitä kyy
ditsi m yös A aro H eim onen, pitkäai
kainen kou lu n jo h toku nn an jäsen ja m yös arvostettu k u n nallisp oliitik
ko. H eim osella oli pikkuvalm etti, jonka lavalle hän oli rakentanu t k o
valevystä kopin. K opin seinänvie
rustoja k iersivät pu upenkit ja k es
kellä oli kam ina. Pim einä aam uina kam inan rakosista välkkyvät liekit tekivät liikkuvia varjokuvia kopin seinille. P olan Eero loihti pikkuval- m etin lavan eloku vateatteriksi ja viihdytti m eitä nuorem pia selosta
m alla niitä jännittäviä seikkailuja, joita k ovalevyisellä valkokankaalla näkyi.
Silloin kun tie oli tuiskutalvina pitkään tukossa, H eim osen Aaro siirsi kop in reen jalaksille ja kou lu m atka taittui yhden hevosvoim an varassa. M yöhem m in pitkäaikaisina kou lu laisku ljettajina toim ivat vel
jek set om an tien varrelta, ensin M arkku ja sitten M ikko Vertanen.
Markku Möttönen
25
