P ertti Kuokkanen
Pitäjäntupa—Kunnantupa—Kuntala
— Laukaan kunnantalon vaiheita
V anha pitäjäntupa oli o so it
tautunut epäkäytännölliseksi, ja v. 1874 oli rakennettu enti
selle paikalle uusi kaksikam a
rinen uuniläm m itteinen kun
nantupa. K u n tak ok ou ksia ja m uita tilaisuuksia pidettiin kui
tenkin useasti aivan m uualla kuin pitäjäntuvassa. K u n tak o
kouksessa 18.12.1893 p oh d it
tiin, o lik o rakennettava k o k o naan uusi kunnantalo. H anke raukesi toistaiseksi, ja kunnal
lislautakunnan tehtäväksi an
nettiin vanhan korjauttam inen.
V anhan k orjaam in en ei pit
kän päälle tyydyttänyt, ja kun
nallislautakunta esitti jo u lu kuussa v. 1895 kuntalaisten p oh dittavak si, olisik o pitäjän
tupa rakennettava k ok on a a n uudestaan. L autakunta ehdotti edelleen rakennustoim ikunnan valitsemista ja rahoituksen jä r jestäm istä. E hdotuksen jo h d o s ta syntyi »erim ielinen kinas- tu s», jo te n oli m entävä ää
nestykseen. Kunnallislautakun
nan ehdotuksen puolesta annet
tiin 313 ääntä vastustajien saa
dessa k o k o o n 55 ääntä. P itä
jä n tu p a päätettiin rakentaa m ännikön ja lukkarinpellon vä
lille. Rakennuksen leveydeksi päätettiin kuusi syltä ja pituu
deksi kaksitoista. Pitäjäntu
paan tuli kuulum aan viisi läm m intä huonetta. Käytännön järjestelyt jätettiin kunnallislau
takunnalle. Pari kuukautta m yöh em m in päätettiin ottaa rakennushirret kunnalliskodin m aalta, jo ssa niitä oli j o kaa
dettuina. Rakennuspiirustukset hyväksyttiin nekin vasta äänes
tyksen jälk een. Kunnallislauta
kunnan esittämä piirustus voit
ti äänin 658 56 vastaan. K un
ta k ok ou s päätti vu okrata seu- raavana syksynä (1896) valm is
tuvasta Kuntalasta huoneita pe
rustettavaa apteekkia varten.
Kuntalan valm istum inen merkitsi kuntakokouksessa jo u k k o a ju h lapäätöksiä. A luksi poh dittiin vastavalmistuneen Kuntalan palovakuutusta, jo k a rakennusaikana oli otettu 6 000 markan suuruisena vakuutus
yh tiö- P oh jola lta ja jo k a pää
tettiin säilyttää samassa yh tiös
sä ja mikäli m ahdollista k o rottaa rakennuksen arvon m u
kaiseksi, Kuntalan läm m ittäm i
nen ja puhtaanapito annettiin yhdeksi vuodeksi itselliselle A b raham W iikm annille. Hänen tuli lämmittää om illa puillaan, pitää yllä siistiä ja kaikin p u o lin siveellistä eläm ää sekä olla kuin isäntä ainakin talossaan esteenä paheelle. W ik m a n sai tehtävistään palkkaa 160 m arkkaa.
L aukaan T oim iseu ra anoi kuntalaa k ok ou stiloik seen , ja lääninrovasti O . A . Stenroth pyysi p u heen vu oron saatuaan liittämään kuntakokouksen p öy täkirjaan seuraavaa:
»K o sk a K unnantalo o n ra
kennettu P ellosniem en p a p pilan maalle niin minä sen nykyisenä haltiana m ielellä
ni suostun siihen, että se käytetään ei ainoastaan var
sinaisissa K untakokouksiasa varten, vaan m yös kaikkiin sem m oisiin seuroihin jo illa on kristillis siveellinen yleis
h yödyllinen luonne ja tar
koitus, mutta sem m oisija seuranpitoja joissa tanssija ja ju o m in k ija pidetää, minä jo k a paikassa pappilan maalla, siis m yöskin Kun- talassa, jyrkästi kiellän, jo s sem m oisija, jo ta en tah toi
si otaksuakaan, aiottaisiin panna toim een.
L aukaa 14 päiv. jou lu k u u ta 1896.
O tto A d . Stenroth.
ro v a sti.»
K u n tak ok ou s katsoi rovastin suostuvan T oim iseuran a n o m ukseen, ja päätti yksim ieli
sesti hyväksyä sen. Seura sai edellisen lisäksi käyttää pim ei
nä v u od en a ik oin a Kuntalan va
loa . Kunnallislautakunta oli esittänyt k ok ou k sen poh ditta
vaksi tupakanpolton kiellon uu
den Kuntalan tiloissa, mikä ai
heutti vilkasta keskustelua. T a lon todettiin sijaitsevan yleisen liikenteen vu ok si keskeisellä paikalla, kahden maantien vä
lissä sekä k a u p p ojen läheisyy
dessä:
» ... ja siinä suhteessa tämä uusi rakennus tulisi olem aa, sekä paikkakunta
laisten, että matkustavaisten inhoittavana tupakin p o ltto - paikkana iollen sem m oisia ei ole ajateltu, vaan päin
vastoin sivvellisyyten k o kousten ja harrastushetkiä viedettäväksi huoneeksi . . . » U udessa Kuntalassa päätet
tiin yksim ielisesti kieltää tupa
k a n p oltto 10 markan sakolla vaivaiskassaa varten.
K irkonkylän työväenyhdistys ja Sim unankosken edistysseu
ra saivat v. 1906 luvan pi
tää ku ukau sikokou ksiaan K un
talassa, mutta samalla uudistet
tiin iltam akielto. S osiaalidem o
kraattisen kunnallisjärjestön an om u s v. 1913 vuokrata ta
loa iltamia varten ei saanut ku ntakok ou k sen kannatusta.
Pari vu otta m yöh em m in vel
voitettiin Kuntalan läm m ittäjä
»h y v ä n tavan ja järjestyksen v u o k si» sulkem aan ovet sun
nuntaina ja juhlapäivinä klo 10— 12, tai m uuten huolehti
m aan siitä, että tyh jän toim it
tajat poistuvat huoneista v u o teen sanotuksi ajaksi. Kuntalan läm m ittäjänä toim i 1911 Kalle H änninen ja hänen jälkeensä
6
Kuva Laukaan vanhasta Kuntalasta noin vuodelta 1920. Rakennuksen päädyssä oli silloin apteekki, jonk a kilpi on koivun varjossa. — Kuva historiatoim ikunnan kokoelm asta.
T ällaiselta näytti K untala ennen vuonna 1940 tapahtunutta paloa. — Kuva historiatoim ikunnan kokoelm asta.
7
itsellinen O tto Jokinen. »Pitkä- O t to » tunnettuna raittiusmiehe- nä oli varm aan oik ea henki
lö valvom aan hyviä ta p o ja ja järjestystä.
Kuntalassa käynnistyi seuraa- va merkittävä rakennushanke v. 1911, kun kävi tarpeelli
seksi käräjäh u oneiston saam i
nen. K u n tak ok ou s asetti 29.5.
1911 valiok un n an, jo h o n tuli
vat kuulum aan lautamies A le k si F lyktm an, m aanviljelijä O s
kari Niem eläinen ja kanttori Kristian R oinila. V alioku n ta esitti seuraavan vu od en alussa
ehdotuksensa neljän huoneen varaam iseksi käräjäh u oneistok - si. S opivim m aksi v a ih toe h d o k si katsottiin K untalan laajen
tam inen neljällä h uoneella si
ten, että rakennettaisiin lisäsii
pi. U udet huoneet tulisivat m u od ostu m aan istuntosalista, kahdesta kam arista, eteisestä ja yliskam arista. R aken n u stoi
mikuntaan valittiin A leksi Flyktm an, Kasper H on k an iem i ja S a lom on Ik on en. K u n tak o
kous hyväksyi 13.4. 1914 K un
talan laajennuspiirustukset to deten samalla, että uuden ra
kennuksen ulkoasu n yksityis
k oh da t oli saatettava sop u soin tuun vanhan rakennuksen kanssa. U udisrakennusta var
ten päätettiin lainata varat k o i
raverokassasta. Kuntalassa to i
mi apteekki todennäköisesti v.
1897— 1918 ja lisäksi sen hau
tausmaan pu olelle lienee ollut rakennettu tuvan käsittävä asunto poliisia varten. Kuntala vaurioitui v. 1940 tulipalossa, mutta korjattiin ja rakennus palveli kunnanvirastona aina uuden K untalan valm istum i
seen v. 1979 saakka.
E rkki Vihavainen
Vanhan Laukaan
Kotiseutuyhdistys 1949- 1979
Piirteitä kotiseututyön saralta
»Keski-Suom en Nuorisoseurain Liiton kesäjuhlan yhteydessä Laukaan kirkonkylässä (elokuussa 1949) oli herätetty ajatus, toimittaja A n tti Pänkäläinen oli sen tehnyt, että perustet
taisiin Vanhan Laukaan Kotiseutuyhdistys vaalimaan entisen suu
ren Laukaan kotiseutumuistoja. Ehdotus oli herättänyt vasta
kaikua ja oli tilaisuudessa valittu toimikunta valmistelemaan y h distyksen perustamista ja suunnittelemaan sen toim intaa.»
Näin sanotaan syyskuun 21.
päivänä 1949 Pellosniemen pap
pilassa pidetyn väliaikaisen toi
m ikunnan pöytäkirjassa. P u h eenjoh tajan a tuossa k o k o u k sessa toim i kirkkoherra A rm as Salm enkivi ja sihteerinä a g ro
n om i Eevi Solanne Suolahdes
ta, K eski-Suom en O pistosta.
P öy tä k irjan m ukaan toim ik u n ta käsitteli valm istavasti yh
distyksen sääntöehdotusta. Alus
tuksen asiasta piti toim ittaja A ntti Pänkäläinen. Sääntöjen ja toim intasuunnitelm an val
mistelu jätettiin kokouksessa valitun työvaliok un n an tehtä
väksi.
K okou ksessa keskusteltiin m yös yhdistyksen rajoista eli toim ialueesta. T oim ik u n ta eh
dotti perustavalle k ok ou k selle,
»että siihen tulisivat kuulu
m aan nykyinen L aukaa, T o iv a
kan Kankaisten kylä, Sum iai
nen, S uolahden k auppala, Ä ä nekosken kauppala ja m aalais
k u n ta .»
YHDISTYS PERUSTETAAN
Y hdistyksen perustava k o kous pidettiin K eski-S uom en O pistossa S uolahdessa 13 päi
vänä m arraskuuta 1949. Läsnä oli 65 henkeä. K irkkoherra A rm as Salm enkivi avasi k o kou ksen selostaen puheessaan kotiseututyön tarkoitusta sekä valm istavia toim ia yhdistyksen perustam iseksi. K ok ou k sen p u heenjoh tajak si valittiin kun
n a n joh ta ja H eikki V atiainen ja sihteeriksi a g ron om i Eevi S o lanne.
Alustuksen kok ouk sessa esit
