V I L H O V E H V I L Ä I N E N
PERINTEIKÄS LAUKAAN YLEISURHEILU - UUDEN NOUSUN KYNNYKSELLÄ
Laukaalaisella yleisurheilulla on perinteitä. Menneinä vuosina täältä nousi Suomen mestareita, olympiayleisurheilijoita ja jopa ME-miehiä.
Osa heistä on siirtynyt pois, osa elää vielä keskuudessamme.
1920-luvun lopulla oli Aaro Tammenoksa maan parhaita kuula- ja kiek- komiehiä, pääsemättä kuitenkaan edustustehtäviin. Ensimmäinen laukaa
lainen olympiaurheilija oli Martti Luomanen, joka Los Angelesin kisoissa 1932 sijoittui 1500 metrillä yhdeksänneksi.
Berliinin olympialaisissa 1936 otti korkeushypyssä kuudennen tilan Lauri Kalima, jo k a edusti Laukaan U rheilijoita kehitysvuo- sinaan. Pitkä ja hoikka Lasse hyp
päsi ulkojalan tyylillä, silloisille hiekka-alastulopaikoille j aloilleen alas tullen, ennätyksekseen
201
.Lasse otti talvisin hyppytuntumaa Suolahden vanhan asemaraken
nuksen ullakolla ja harjoitteli ke
säisin m onipuolisesti, mm. heit
täen keihästä parhaimmillaan yli 67 m ja kolm iloikaten 14,40. N y
kyisin eläkkeellä oleva tuomari Kalima nai Laukaan Tarvaalasta Ollilan talon tyttären ja kohosi pankkialalla S Y P :n joh top ortaa
seen.
Vihtavuoressa maankuulut kestävyysjuoksijat.
Juha Porkka viimeisin kansain
väliselle tasolle yltänyt yleisurheilija.
Vihtavuoren kestävyysjuoksi
jat olivat maankuuluja 1940-50- luvuilla. V ilh o Partanen voitti
maratonin Suomen mestaruu
den matalan hiipivällä askeleel
laan. M ikko Hietasella oli len
nokkaam pi askel, jok a vei olym piam aratoneille L o n to o seen -48 ja Helsinkiin -52, B os
tonin maratonin v oittoon , 30 km:n maailmanennätysmiehek- si ja E uroopan maratonmesta- riksi. V ille ja M ikko lenkkeilevät edelleen Vihtavuoren teillä ja osallistuvat veteraanikisoihin kesät-talvet.
E sko Kuutti oli fyysisesti huippulahjakas keihäänheittä
jä , jok a sijoittui A teenan E M - kisoissa seitsemänneksi ja heitteli jo 60-luvulla Nevalan ja Kinnusen varjossa yli 80 m:n tuloksia. Eskon riesana olivat m onet loukkaantumiset - selkä ja olkapää eivät kestäneet rajua harjoittelua, jo h o n työpaikalla Pernasaaressa jo silloin olisi ollut mahdollisuudet.
Juha Porkka on viimeisin kansainväliselle tasolle pääs
syt laukaalainen yleisurheilija.
Juha työskenteli myös Perna- saaressa, piti vuosia hallus
saan Suom en korkeushyppy- ennätystä
221
ja oli mukana monissa maaotteluissa.Harjoitusolosuhteet vielä kuusi
kymmentäluvun lopullakin heikot
Ennen eivät harjoitusolosuh
teet olleet ylellisiä. Talvella 1968 järjestettiin Laukaassa piirin kes- tävyysjuoksijain harjoitusleiri.
A in oa m ahdollinen leiripaikka oli seurakunnan omistama Kylmä- niemi, jo k a oli talvisin käyttä
mättömänä. Traktorilla sinne avattiin tie, hommattiin poltto
puita ja lämmitettiin huoneita.
Hakattiin Saraveden jäähän avan
to josta kannettiin sauna- ja pesu
vesi. Leirillä oli mukana maail
mankuulu valmentaja A rthur Lydiard Uudesta Seelannista.
Lenkillä käytiin, alku- ja loppu matkat upottavaa traktoritietä kahlaten, Artturi muiden muka
na. Y övyttiin puolikylmissä tilois
sa paperipatjoilla - ainutkertai
nen valmentajavieras tulkkeineen tosin sai yösijan Tyvelästä. Innos
tus oli suuri eikä kukaan sanalla
kaan moittinut ankeita leirioloja.
Seuraavana kesänä Aulis V ii
tala toi Laukaaseen Suom en mes
taruudet nuorten sarjan maasto- juoksussa ja estejuoksussa ennen Lasse V ireniä, Pekka Vasalaa ja T apio Kantasta. Sitä seuraavana kesänä 1969 Laukaan Urheilijain nuorten jou k k u e toi Suom en m es
taruuden maastojuoksussa ja SM- pronssia 4 x 1 5 0 0 metriltä. A lle 16-vuotiaatkin olivat SM-maas- toissa joukkueena pronssilla.
Niistä ajoista harjoitusm ahdol
lisuudet ovat muuttuneet. O n saatu Peurunka korkealuokkai
seksi harjoitus- ja testauspaikaksi.
Kestävyyslajien leiripaikkana on käytettävissä Haapalan retkitupa hienoine maastoineen. Kuntaan valmistuu vuoden sisällä keskus- urheilukenttä kestopäällysteratoi- neen.
Laukaan yleisurheilu uuden nousun kynnyksellä
- Mitä voidaan odottaa Lau
kaan yleisurheilulta jatkossa?
- Perinteiset Laukaan vahvat U u tta la u k a a la ista ju o k s ija p o lv e a : P 16-sarjan 4 x 3 0 0 m :n p iirin m esta r it -85: J a n n e
L a itin e n , J a n n e S ir e n , H e ik k i R iu tta n e n , T u o m a s K o r h o n e n . Valokuva Vilho Vehviläinen
35
lajit taitavat olla vahvoilla ed el
leen. Kaliman ja Porkan seuraa
jia on jo löytynyt ja lisää on tu
lossa. Janne A vela on selvittänyt 214 ja alle 18-vuotias A k i M äen- takanen 203. Poikasarjoissa on nousemassa useampiakin lahjak
kaita korkeushyppääjiä.
1966 oli L U maan ainoa urhei
luseura, jolla oli kolm e seitsen- kymppistä keihäänheittäjää: E sko Kuutin lisäksi Erkki Peltokan
gas ja Juhani Peura. Keihäs on ollut vahva laji sen jälkeenkin.
Sinikka ja Irmeli M äkipää ja Jaana Kusnetsov ovat tuoneet SM -mitaleita. Peuran Juhanin poika Pasi on rikkonut isänsä ennätykset. Ainutlaatuinen lah
jakkuus keihäänheittäjäksi on Peurungassa työskentelevä T im o Suomalainen: kolm e vuotta sit
ten loukkaantunut käsi leikattiin talvella -85. Käden parannuttua T im o harjoitteli 3 kuukautta, meni kilpailuihin ja keihäs lensi 79,00. - Parissa-kolmessa vu o
dessa Suomi saa maailman huip
puluokan keihäänheittäjän ni
meltä Suomalainen - jo s T im o niin haluaa.
Laukaan kestävyysjuoksu n ou si viim e kesänä piirin kärkitasolle.
Jorma Elanderin vetämä L U :n juoksutalli otti hyvän yhteishen
gen voim alla kovan taistelun jä l
keen pitkien viestim atkojen pii
rinmestaruudet JK U :lta miesten
ja nuorten sarjoissa. H enry M a
jander ja Juha Lem pinen ottivat kaksoisvoiton L U :lle h enkilökoh
taisella pm-1500 metrillä, Henryn voittaessa vielä 800 metriäkin.
U u den , m odernin keskusurhei
lukentän valmistuminen on kauan odotettu piristysruiske Laukaan yleisurheilulle. Tilanne on lupaa- va: harjoittelevia nuoria on enem män kuin koskaan, koulutettuja valm entajia on tullut lisää, kesä- harjoituspaikat paranevat kentän valmistuttua. Kilpailutoiminta pääsee käyntiin vuosien tauon jälkeen.
Laukaan yleisurheilun nousu on alkanut.
K e s k iv iik k o k isa n p a lk in to je n sa a ja t o v a t u u sin ta la u k a a la ista y le isu r h e ilija p o lv e a . Valokuva Vilho Vehviläinen
3 6
