Laukaan hevosperinnettä

(1)

T ä rttu . /C o c L & ia j» a E & v-a. /\la .u £ la rin & n

Pitäjä o n tunnettu hyvistä hevosista jo vuosisadan alusta.

Vanhat pöytäkirjam uistiinpanot kertovat m m . 1902 yhdistyksen om istukseen hankittavan oriin ostosta ja käytöstä. H ankittu ori oli nimeltään N orja, jon k a jälkeen tuli seuraavana E.T. Vakaa. M uistiinpa

n ot ovat välillä kadonneet ja tiedot vähäisiä. Ensim m äinen ori hankit

tiin oriyhdistyksen nimissä. M y ö h em m in mainitaan 1 937 E.T.

Vakaan kilpailutulokset. O riin p ito yhdistyksellä todettiin kannattamat

tom aksi ja ori m yytiin. E.T. Vakaa periytti juoksijahevosia.

1938 Vuojärven jäällä ajettiin m m . Naistenajo, josta pöytäkirja k ertoo seuraavasti: ks. sivun alareu

nassa.

Pöytäkirjassa v. 1954 mainitaan:

sotien jälkeen o n hyviä hevosia tullut pitäjään, palkittu I ja II palkinnolla.

Kantakirjaanottoja ja varsanäyttelyi- tä pidettiin Kankaanpään kartanossa useiden vuosien ajan.

Laukaassa pidettiin 60-luvulla useat ravit talven aikana yhteistoi

minnassa maamiesseurojen kanssa.

Jopa kaksipäiväisiä tapahtumia järjestettiin. Kilpailuihin osallistui 4 0 - 5 0 hevosta. Asiaan kuului m yös illalliset ja iltamat.

1 967 järjestetyissä jääraveissa kilpaili ensimmäiset lämminveriset.

Metsäajureita palkittiin hevosten hyvästä hoidosta ja työtuloksesta, tunnustusta saivat m m . V eikko Kek-

ki, Johannes Pulkkinen, Martti Paukamainen, V eikko Peura ja A im o Kauranen.

60-luvulla hevosten käyttö maataloudessa vähentyi, mutta urheilukäyttö lisääntyi ravi- ja ratsastuspuolella, sam oin kasvatus

toim inta.

Laukaan pitäjän alueella v. -6 5 oli hevosia n. 7 0 0 . Määrä saatiin selville, kun hevoset m adotettiin urpum atoja vastaan: ” 90 % sai pillerin poskeen, keski-ikä lääkityillä hevosilla oli 13,6 vu otta.” N äin lähti liikkeelle eläinlääkäri Brian H o lc o m - ben ajatus lääkinnästä, jok a oli ainutlaatuista k o k o pohjoism aissa.

Kustannus lääkinnästä hevosta koh den oli 3 markkaa.

, ( U

L g tfMsi fi f ' l iitti kdJU f y c b v v c l j f c fatsia ^

s

- iiXMrli i j ; ^ 6i, H HL

^ ~ J Um m. r i t u , ^

**? „ ^Uui * - " - fcuA' JUimfitH fltiiSfoMA. \oLahu^**

t i h - ,f - i n x i l h p -

^ J^cdfiMstyVL (XJCLjCl . Jf&b. v fz liifc i , fitu Jbfa cL / ^ M i{ V

u! ! ! ~ ~

i

I/H

vö

. f c k

f* y f c t e o * - h - h L f t l t ' t y t c C u i u A ^

^{« a j}

y & u J a & t f ä

20

(2)

Laukaassa saatiin juhlia K uniin- kuusravejav. 1963, kun Ahlbackan tilan tam m a E ri-H otti voitti K u n in - gatar-seppeleen.

Paikalliset ravikilpailut loppuivat, kun Killerjärven ravirata valmistui

1974. N im ik k o raveja o n järjestetty m y öh em m in Killerj arvella. M a in it

tak oon , että Laukaan alueelta kerättiin huom attava puumäärä

1554 jm

3

raviradan rakentamiseen.

80-luvulla kantakirjaus ja varsa- näyttelyt siirtyivät Killerjärvelle.

Laukaalaisista hevosmiestaitoa käy

tetään näyttelytoiminnassa edelleen

kin.

Uudella vuosikym m enellä on 5- vuotiaiden suom enhevosten D erby

saanut Laukaan pitäjän voittam an arvokkaan pokaalin kiertopalkin

noksi. Pokaali o n vuodelta 1904.

Laukaan Hevosystäväinseura h u oleh tii pokaalin kunnosta ja m uistopal- kinnosta. T änä vu on n a D erb y - v o ito n vei K ih in -H isk i Kalajoelta.

T oim in ta o n virinnyt uudelleen, mukaan o n tullut uusia hevoskasvat

tajia, -om istajia ja -harrastajia.

Seuratoiminta o n saanut uusia haasteita, o n järjestetty m m . lu en to- iltoja ja retkiä.

Perinteiden vaaliminen o n tullut ajankohtaiseksi, koska vanhat ajopelit ovat häviämässä. H evosen käyttö vankkuri- ja kiesiajeluihin on lisääntymässä.

Lähes vuosisata o n aikaa kulunut, hevonen o n edelleen tärkeässä asemassa. Jalostustyö o n tu on ut kestäviä ja n opeita hevosia. S u om en hevosen arvostus o n lisääntynyt m on ipu olisen a käyttöhevosena.

Vanha k u n n on p olle o n siirtynyt auran edestä ihm isen parhaaksi ystäväksi.

H yvän jo u lu n toivotuksin Eeva Naukkarinen ja Terttu Koukka.

Vasemmalla Paavo Riipinen

Laukaan hevosperinnettä · DIGI