Hyyppää - Laukaan tuntematon kansallismaisema · DIGI

Kotiseututyötä yli 50 v.

Wanhan Laukaan Kotiseutuyhdistys ry.

Hyyppää - Laukaan tuntematon kansallismaisema

H y m y karehtii huulillen i, kun k a ts e le n tie t o k o n e e lt a n i L a u k a a n k u n n a n in te r n e ts iv u ja lo k a k u u s s a 2 0 0 0 . L u o n n o n lä h e in e n L a u k a a , hehkuttavat sivut. Sivujen laukaalainen k o k o a ja tuskin o n edes käynyt H y y p - p ä ä llä , t u o lla L a u k a a n tu n te m a t­

tom a lla h elm ellä , sillä yhtään kuvaa H y y p p ä ä s tä tai sie ltä a v a u tu v a sta m aisem asta ei o le sivuilla, vain lyh yt maininta.

O h eisen esim erkin otin, k osk a se on

hyvin kuvaava. Joka ei o le Hyyppäällä käynyt, v o i tuskin ym m ärtää m istä ja m ik si puhutaan kun siitä puhutaan.

K un aloitin pienessä paniikissa H y y p p ä ä n p u o lu sta m is e n k e v ä ä llä 1 9 9 9 , h ä m m ä s t y in s it ä , k u in k a tu n te m a to n H y y p p ä ä o n L a u k a a n u lk op u olella , mutta m y ö s Laukaassa.

Luontoharrastajat ja partiolaiset sen tuntevat muuallakin K eski-S u om essa, mutta maakunnan virkam ieh istä vain harva o n siellä k äyn yt, m aakunnan

k a n s a n e d u s t a jis t a e i t ie t ä ä k s e n i kukaan.

Paikan päällä käyneitä ei o le t a r v in n u t t a i v u t e lla H y y p p ä ä n s u o je lijo ik si, he tunnustavat u sk onsa h eti n ä h ty ä ä n v u o r e lta a v a u tu v a n m aisem an, lu olat tai Kaiturinlahden kalliot. K äytänn össä jo k a in e n siellä käynyt o n tajunnut su ojelu n tarpeen.

Täm än tiesim m e, ja siksi Lievestu ore- seuran puitteissa p y rim m e sy k sy llä 1 9 9 9 k u t s u m a a n H y y p p ä ä l l e

m a h d o llis im m a n p a ljo n p ä ä ttä jiä , v ir a n o m a is ia j a to im itta jia . T ä ssä o n n is tu im m e m ie le s tä m m e v a rsin h y v in , ja tätä lu k iessa H yyp p ään asia o n m e n o s s a h y v ä ä n s u u n ta a n erilaisissa elim issä.

M i e t i n u s e in itsekin, m ik si aloin j o 198 0 -lu v u lla puolustaa L ievestu oreen j ärve ä j a 15 vu otta m y ö h e m m in H y y p p ä ä t ä n iin r a i­

voisa sti. L uu len selit­

yksen olev a n siinä, että m u u tin lä h e s jä r v e n rannalle o lle ssa n i

10

- v u o tia s 19 7 0 . K au n is L ievestuoreenjärvi, sen h ä m m en tä v ä n ru sk ea j a h a is e v a v e s i j a s u u re n s e lä n ta k a n a k o h o a v a vu ori pain u i­

v a t lä h te m ä ttö m ä s t i p ien en p oja n m ieleen . K u n m uutam aa vuotta m y ö h e m m in k iip e s in ensi kertaa H yyp p ään la elle, o lin lop u llisesti m y y ty ; tämä on m inun m a is e m a n i j a m in u n jä rv e n i, jo t a m inun on puolustettava, ajattelin.

K u n 1 9 8 0 - l u v u n a lk u vu osin a k am p p ai­

lim m e L iev estu oreen - jä r v e n p a to a m is ta ja L ip e ä la m m e n jä rv e e n tyhjentäm istä vastaan, ei m ie le e m m e pälkäh­

tänyt, että H y yp p ä ä n rannat ja m a i­

s e m a v o i s i v a t o l l a jo s k u s k o n k ­ reettisesti uhattuina. Sam a o li tilanne

1995, kun panimm e kaikki peliin j ärven a r v o k k a im p ie n se lk ä sa a rie n , M u s - tiensaarten, s u o je lu n p u rkam ish an - ketta vastaan. V aikka tu olloin kunnan e lim iä yritettiin käyttää varsin h ä i­

käilem ättöm ästi h y v ä k si tässä su oje- lu n v a s ta is e s s a h a n k k e e s s a , e m m e u skoneet, että jo k u k ä visi vain m u u ­ tamaa vuotta m y ö h e m m in H yyppään kimppuun.

N aiivi uskom m e perustui siihen, että k u v itte lim m e m u id e n k in , n iin m a a n o m i s t a ji e n , p ä ä t t ä jie n k u in virk am iesten k in pitävän H yyppäätä l u o n n o n m u o v a a m a n a l u o n n o n - ihm eenä, jo k a o n siirrettävä su k u p ol­

v elta toiselle sellaisenaan tai p a rem ­ m assa kunnossa. O lim m e väärässä.

M u tta pan eu d u taan h etk ek si H y y p p ä ä n h is to r ia a n . L ie v e s t u o - relainen koululainen Elina Katajamäki h a a s ta tt e li L ie v e s t u o r e e n lu k io n in t e r n e t - s iv u il le ( w w w .la u k a a .f i / koulut/lielukio/hyyppaa

1

.htm) vuonna 1999 8 4 -vuotiasta M auri Jutilaa, jo k a välitti m e ille arvokasta tietoa H y y p ­ pään historiasta. H y y p p ä ä -n im i o n ilm eisesti tarkoittanut korkeaa vuorta, j a sitähän H y y p p ä ä o n , se erottuu selvästi ympäristöstään kaikista ilm an­

suunnista. Se muistuttaa egyptiläistä sfinksiä, etelärinne n ou see vähitellen, p oh joisrin n e putoaa jyrkästi. L ä n s i-ja itärinteet ova t jyrk ä h k öt. H yyp p ään v a ih e ista j a m a a n om istu k sesta t ie ­ detään 15 0 0 -lu v u lle saakka. U seid en yksityisten omistajien

k ä s ie n kau tta m aat p ä ä ty iv ä t v a lt io ll e , jo k a luopui niistä vas­

ta v iim e s o tie n j ä l ­ keen . Jos v a ltio o lisi pitänyt tu olloin maat, H yyp p ä ä epäilem ättä olisi nyt luonnonpuisto j a k o k o n a i s u u d e s ­

saan jälkipolville sääs­

te tty a lu e . V a lit e t ­ tavasti tu olloin 1950- l u v u l l a e i a lu e e n arvoa nähty.

V u o n n a 1 9 1 4 v u oren la elle raken­

n e ttiin k o l m i o m i t - taustomi, jo k a kuiten­

kin la h osi p o is 1 940- luvulla. Vuoren itärin- teessä o n nähtävissä l o u h ik k o , jo s t a o n louhittu kiviä lähiseu­

tujen tarpeisiin. V a li­

tettavasti H yyppään erikoisin e lo llinen n ähtävyys hävitettiin v u on n a 1935:

M a u r i J u tila n m u k a a n t u o l l o i n H y y p p ä ä n a r v o k a s ik i m ä n n i k k ö kaadettiin. M ä n n ik k ö o li nähtävyys p a itsi ik än sä, m y ö s sen takia, että aluskasvillisuus o li aiem m in palanut tulipalossa, j a valtavat kaam am ännyt

9 0

z y k o h o s iv a t lä h e s p a lja a sta m aasta.

Suurin punahonka o li Jutilan mukaan niin suuri, että sille piti rakentaa "k u o ­ lin v u o d e ” jo tta se saatiin kaadettua eh jän ä. Y h tä m ä n ty ä ei siis 1 9 3 0 - luvun valtiollam m e ollut varaa säästää jälkipolville!

Palataan v ielä H yyppään m a i­

sem iin. N e ova t niin m oninaiset, että niistä kannattaa kertoa tarkem m in.

Hyyppään luonnonsuojelullisesti arvokkain osa lienee Kaiturinlahti, jo k a on lu on n onm uodostum ana h y v in har­

vinainen. T u o kapea lahti o n p aik oin vain 1 0 -2 0 m etriä leveä. Pituutta sillä o n peräti 8 0 0 m etriä ja lahti päättyy pyöreä än laguuniin, jo t a reunustavat lä n s ir a n n a lla v e t e e n k a a tu n e e t

Kotiseutulehti

Laukaan jouhi 2000

Kotiseututyötä yli 50 v.

XVanhan Laukaan Kotiseutuyhdistys ry.

ikivanhat m ännynrungot ja itärannalla suunnattom an kaunis jy rk k ä k a llio , j o l l a k a sva a k au niita k itu k a sv u isia m äntyj ä. Kaiturinlahden p u oliv ä lissä o n pari h yvin kaunista kalliota, jo id e n väliin mökkitontteja vielä viim e vuonna soviteltiin.

K a it u r in la h d e n ra u h a h o u - kuttelee sinne arvokkaita vesilintuja.

E lä m y k sen ä K aitu rin lah den perälle s o u t a m in e n ta i m e l o m i n e n o n verta a n sa v a illa . M o o t t o r iv e n e e llä a joa siellä kannattaisi välttää.

H y y p p ä ä n j a K a itu rin la h d en väliin jä ä K oukonniem i, jo n k a kärki on h y v in kaunis, voim akkaasti k o h o a v a mäki. Sen m olem m in puolin on kauniita k iviloh k areita ja m äellä kasvaa kau­

niita m äntyjä. K o u k on n ie m i hallitsee m aisem aa pitkälle, eikä sen tilaa saisi siksi muuttaa.

K ou k on n iem en juuressa on eh ­ kä L ievestu oreen järven hien oin ranta, K ou k on la h ti. S e o n su oja in en p o u ­ kama, jon k a hieno hiekkapohja ulottuu rannasta u seita k y m m e n iä m e tre jä ulapalle. R annassa hiekka m u od ostaa h ien on petin, jo s s a soisi tu levaisu u ­ dessa sijaitsevan H yyp p ään tärkeim ­ m än leiripaikan. L eirin u otiolta avau­

tuisi h ie n o m a ise m a kauas L ie v e s - tuoreenjärvelle. Paikka o lisi kuitenkin tuulilta suojassa, eik ä leiriytym in en kuluttaisi luontoa.

H yyp p ä ä n v u oren alta kurottuu P a a rm a n iem i k oh ti L ie v e s tu o r e e n - järveä. N iem i on vuorelta avautuvassa m aisem assa heti etualalla. Ilm eisesti tässä o v a t kasvaneet ikim ännyt. N ie ­ m en kärjessä o n h y v in kaunis Paar- m a k a llio, laakea k alliop aasi, jo lta on h e lp p o ih a illa lä h es k o k o L ie v e s - tu o re en jä rv e ä . V en e e n v o i h y v ä llä säällä kiinnittää kallion kiviin.

N oustaan v ie lä v u o re lle. K a u ­ niin Karhulam m en rannasta noustessa tu le m m e o ik e a lla ta sa n teelle, jo l l a sijaitsee H yyppään hienoim m at luolat.

Jo niitä ennen p olk u ohittaa huikean s o la n , j o n k a s e in ä ä n E in o L e in o le g e n d a n m u k a a n o n k ir jo itt a n u t

lau sah d u ksen : "T ä llä p a ik a lla o p in tuntemaan synnyinmaani kauneuden” . Suurim m an lu olan lattialle v o im m e h e lp o sti asettua vaik k a p a pitäm ään sa d e tta . O n p a s iin ä m o n i p itä n y t n u o tio ta k in . A lla a v a u tu v a a m a i­

sem aa ih aillessa tulee m iele e n , että tässä ova t esi-isä m m e o lle e t p ed oilta tu r v a s s a tai tä h y s tä n e e t m e t s ä lle lähteneiden tovereiden merkkitulia.

Kun vilkaisem m e y lös, näemme useita " lip p o ja ” , jo id e n alla tähystäjä on v o in u t o d o te lla v ie lä parem m an näköalan äärellä. K o k o tämä H y y p ­ pään jy rk k ä rinne on suurten k ivien r ö y k k iö , jo t k a o v a t ir r o n n e e t itse vuoresta, mutta jä ä n eet roikkum aan paik oilleen m uodostaen solia ja luolia.

J o s S u o m e s s a o l i s i su u ria m a a n ­ järistyk siä, v o is i n o id e n k iv ien , var­

sinkin päälohkareen, kuvitella lähtevän h e lp o sti jatkam aan m atkaansa alas.

M u tta o n n e k s i n iin e i k u iten k a a n tapahdu en nen seuraavaa lu o n n o n ­ m ullistusta kuten jääkautta. V u oren laelle pääsem m e sekä lu o lien kautta, että etelärinnettä eli "n isk an kautta".

L a k e a k o r is t a v a t t o in e n to is ta a n kauniim m at käkkäräm ännyt. E dessä aukeaa jy rk k ä rinne, jo n k a äärellä on o lt a v a h y v i n v a r o v a i n e n . P u u t ta r jo a v a t k u ite n k in tu rvaa. T ä h ä n m on et laukaalaiset tulevat jo k a v u osi u u d e s t a a n j a u u d e s t a a n r a u h o i t ­ tu m a a n , ih a ile m a a n m a is e m a a ja

hengittäm ään raikasta ilm aa. A vaan term ospullon, kaadan kuppiin kuumaa kahvia, istun k iv ellä ja katson m a i­

sem aa, jä rv e ä ja kaikkialla näkyvää vihreää havum etsää ja kaukana siin­

täviä vaaroja. M itä en em p ää v o is in sillä hetkellä to iv o a ?

V ielä haluan mainita muutaman sadan m etrin päässä o le v a n h ien on K eropinkallion , jo k a säästyi muutama v u o s i sitten täpärästi r a n ta k a a v o i­

tu k se ssa . K e r o p in k a llio la sk eu tu u k a u n iis ti jä r v e e n P u t to la n la h d e n p u o le lla . K a llio o n m ah tava ja sen s a m m a lla e lt a o n h ie n o n ä k y m ä jä rv e lle . Kaatuneet m ännyt ja suuret lähes k äräjäk ivien m u o to o n jä ä n eet kivet korostavat kallion kauneutta. Sen sija a n p a ik a lle la sk e u tu n e e n h e li­

k o p t e r in t e k e m ä a u k k o s a m m a l- p e ittee ssä ei o le kaunis. S e k e rto o ikävällä tavalla ihm isen röyh keydestä lu on toa kohtaan.

T oiv eissa n i H yyp p ä ä n alue o n m u u ­ taman vu od en kuluttua pääpiirteissään su ojeltu lu o n to- ja retk eilyalu e, jo s s a on op asteita ja v iitoitettu ja p o lk u ja säästämässä luontoa, sam oin virallisia leiripaikkoja. Laukaalaisten kannattaa seurata tarkasti, että niin m y ö s käy.

Teksti ja kuvat:

Pekka Väisänen

Kirjoittaja on Merenkulkulaitoksen tiedotuspäällikkö