14 - 113 - 1983 K A L E V A Torstaina, huhtikuun 28. päivänä 1983
kf A \J A ^ % 5
Maatilamatkailua tutkitaan nyt
Pyhäjoella
M a a tilo je n k a n n a tta v u u tta p y ritä ä n p a r a n ta m a a n liitä n n ä ise lin k e in o illa P y h ä jo e lla . E rä s v a ih to e h to lis ä tu lo je n h a n k k im is e k si o n m a a tila m a t
k a ilu , jo n k a a lo itta m is e s ta h e räsi a ja tu s P ir ttik o s k e n k y lä- tu tk im u k s e n y h tey d essä.
V a k a v a sti a s ia a o n h a r k in n u t 3— 4 ta lo u tt a P ir ttik o s k e l
la . K a u p u n k ila istu n e e lle ih m i
selle se ta r jo a is i tila is u u d e n lu o n n o n lä h e is e e n lo m a a n . S a m a lla v a p a a n a o le v a t m a jo i
tu s tila t tu lis iv a t h y ö d y lliseen k ä y ttö ö n .
M aatilam atkailussa valittavana on joko kievariperinteen mukainen vuodemajoitus tukevan m aalaisaa- miaisen kera tai itsepalvelulomat.
Kolmas m uoto on ohjelm oitu lo
manvietto, jossa voi osallistua maalaistalon töihin, kalastaa, sou
della ja retkeillä. Tulipa sitten ky
symykseen mikä m uoto tahansa, tarjoaa se lomalaiselle kiinnosta
van vaihtoehdon kohtuhintaisena ja sopii koko perheelle.
Elinkeinoasiamies Mauno Pelto- kedon m ukaan edellytykset m aati
lamatkailun aloittamiselle P yhäjo
ella ovat varsin hyvät. Liikkelle voidaan lähteä pienimuotoisesta
toim innasta. M ajoitustilojen puut
tuessa vieraat voivat asua teltoissa ja asuntovaunuissa m aalaistalon pihapiirissä tai siihen liittyvällä ranta-alueella.
Palveluina m aatilat voivat ta rjo ta turisteille saunom ista, perintei
siä ruokia ja käsitöitä m atkalle ja kotiin viemisiksi. Sensijaan erillis
ten lom am ökkien ja saniteettitilo
jen rakentam inen vaatii jo yrittäjil
tä melkoisen alkupääom an.
Peltokedon m ukaan m aatila
m atkailuun Pyhäjoella voitaisiin liittää erilaista venesatamatoim in- taa. Viljelijä- ja kalastajaväestö voisivat yhteistoim innassa m atkai
lualan viranom aisten kanssa ra kentaa veneilijöille tarkoitettuja tukikohtia eli venesatamia. Niihin lom anviettäjät voisivat rantautua ja samalla ostaa paikkakunnan tuotteita ja palveluja, hankkia ka
lastuslupia, vuokrata veneistä ja pyydyksiä, sekä hoitaa saaliin jä l
kikäsittelyn m uunm uassa savusta
malla.
Myös ajanvietettä matkailijoille olisi Peltokedon mielestä harkitta
va. Ohjelm an suunnittelussa avainasemassa olisivat kylässä toi
mivat yhdistykset. Yleensä yrittä
jä t eivät kilpaile keskenään, vaan m onen turistitilan m uodostam a voim akas matkailuyksikkö hou- kuttelee kävijöitä enemmän kuin erilliset m atkailuyritykset.
Lisätuloja matkailusta
Eräs m aatilam atkailun kehittä
misestä kiinnostunut on maanvilje
lijä Osvald Eno Pirttikoskella. Vil
jeltyä m aata hänen jokivarsi tilal
laan on 8,25 hehtaaria. Elannon antam iseen se ei yksinom aan riitä, vaan ikänsä mies on saanut muual
la töissä kulkea.
E non tila sijaitsee kivenheiton päässä P yhäjoesta paikassa, jossa rauhallista suvantoa riittää useita kilom etrejä. Jossa voi uida, narra
ta kalaa tai m uuten vain soudella omaksi huvikseen. K irjolohtakin löytyy talon om asta lam mikosta, vaikka osa kaloista pääsi karkuun ja joutui ylä- ja alajuoksulla asu
vien soppakattiloihin.
Enon tilalla on kolme asuinra
kennusta, joten m ajoituspaikkoja löytyy ainakin kolmelle perheelle.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että m aatilam atkailun aloittam inen jä ä haaveeksi, ainakin toistaiseksi.
K okonaan ei Enon talon isäntä aio hanketta haudata, koska m ajoitus
tilojen ja luonnon olosuhteiden vuoksi hyvät edellytykset toim in
nalle ovat olemassa.
Kanottisafari ja nahkiaistapahtuma
Pyhäjoessa on runsaasti pitkiä rauhallisia suvantoja ja näkemisen arvoisia kauniita koskia. Niiden
tunnetuksi tekem istä varten on he
rännyt ajatus kanottisafa rin järjes
täm isestä Pyhäjoen latvioilta suu- puolelle asti. Sam anaikaisesti voi
taisiin joen nim ikkopitäjässä Py
häjoella kokoontua vaikkapa nah- kiaistapahtum an ym pärille.
Kautta aikojen Pyhäjoki on ol
lut merkittävä nahkiaisjjoki. Ta
pahtum an aikana voitaisiiin pitäjä
läisille ja sinne saapuville matkaili
joille esitellä nahkiaisen kalastus
ta , pyyntivälineitä, käsittelyä ja ja
lostusta. Hankkeen toteuttamisek
si tarvitaan paljon innostuneita ih
misiä, sanoo m atkailualan puuha- nainen Anni Mikkonen. ” Jos ko
keilu onnistuu, siitä voitaisiin teh
dä perinne” .
P yhäjoki laskee mereen kahtena suuhaarana. Etelähaarani varrella olevassa Kielosaaressa matkailijat voivat lom ailla ja yöpyä kesän ai
kana. Kielosaari on nim ensä veroi
nen. Kielojen lisäksi rehevää kas
vustoa värittävät m onenlaiset kuk
kaset ja harvinaiset viherkasvit.
M uunm uassa K otkansiipi kasvaa siellä suurina ryhminä. Kielosaari on kaunis ja rauhallinen oleskelu
paikka, jo n k a tasaisilla nurmikoil
la lasten on m ukava temmeltää.
Siksi perheet viihtyvätkin siellä ke
sälomien aikana viikkokaudet, sa
noo Anni M ikkonen.
M atkailijoille Kielosaari avattiin jo 1960-luvun puolivälissä. Vuosi vuodelta aluetta on kehitetty ja palveluja parannettu. V iim e kesä
nä rakennettiin saareen u u si huol
torakennus, josta löytyvät ajan
mukaiset suihku- ja saniteettitilat.
Koska Kielosaaresta ei haluta tehdä m assaturistipaikkaa, majoi
tustilojen m äärä pysytetään nykyi
sellään. Sensijaan m ökkejä maala
taan ja kunnostetaan ennen mat
kailukauden alkua, kerto o Anni M ikkonen.
Saaressa on om a uim aranta ja tien toisella puolella kolmte kenttää tenniksen harrastajille. Lisäksi alu
eella voi soudella, k alastaa ja teh
d ä retkiä m uunm uassa muutaman kilom etrin päässä olevaan meren
ran taan , josta löytyy monenlaista mielenkiintoista nähtävää.. Kirkon
kylän taajam assa mielenkiintoi
simpia tutustum iskohteita ovat uusm uotoinen kirkko, lajirikas ko
tiseutumuseo ja K aukon kalaranta olkikattoisine kalamajoineen.
M ARIANNE PUSKALA
Kun puomi Kielosaaren tiensuusta poistetaan kesäkuun alussa, tulee alueelle heti matkailijoita, uskoo Anni Mikkonen.
Katsellessaan Pyhäjoen rantamaisemia Osvald Eno toteaa niiden soveltuvan hyvin lomanviettopaikoiksi. Taustalla vanha, romanttinen mylly, jonka koneet ovat yhä paikoillaan.
Etelän suunnasta Kielosaareen välittää liikennettä maamme vanhim
piin kuuluva puusilta. Se on eräs museoviraston suojelukohteista Pyhäjoella.
