Suuri siirtolaisten tulva Laukaassa 50 vuotta sitten · DIGI

Erkki V ihavainen

Suuri siirtolaisten tulva Laukaassa 50 vuotta sitten

E nnen talvisotaa 1930-luvun lopulla oli L aukaan väkiluku 9580 henkeä. V äkirikkäim m at kylät olivat L ievestuore ja Leppävesi. Eräissä kunnan asi­

akirjoissa ja yleisissä tilastoissa on L ievestuoreesta käytetty tuohon aikaan m ääritelm ää asutuskeskus. K irkonkylä oli silloin vaatim aton.

Syksyllä 1939 Y H :n aikana L aukaan kunnanvaltuusto asetti (31.10.) kansanhuolto- lautakunnan, työvelvollisuus- lautakunnan ja hinnoittelulau- takunnan. Reserviläiset k u t­

suttiin L aukaassa, kuten kaik­

kialla maassa ylim ääräisiin kertausharjoituksiin.

K ansanhuoltolautakunta oli uusi elin. Sen asettam inen p e­

rustui silloisiin poikkeukselli­

siin oloihin. Tähän tärkeään lautakuntaan valittiin m aanvil­

jelijä Jerem ias A ntto nen pu­

heenjohtajaksi, maanviljelijä A tte M uhonen v arapuheen ­ johtajaksi sekä kauppias Onni L eppänen, m aanviljelijä Toivo O ksanen ja pienviljelijä K .H j.L indberg jäseniksi. E n ­ sim m äisenä kansanhuollon- jo h tajana Laukaassa toimi K ustaa Peura. H änen toim i­

kautensa jäi varsin lyhyeksi, sillä huhtikuussa 1940 ryhtyi tätä epäkiitollista tehtävää hoi­

tam aan annetun m ääräyksen m ukaisesti P.I. N iiranen. Sen

ajan laukaalaiset oppivat hyvin tuntem aan "P inni” Niirasen.

H än näet toimi täällä kunnan taksoitussihteerinä noin 15 vuotta sekä sittem m in verojoh­

tajana 1970-luvun alkuvuosiin saakka, jolloin hän siirtyi eläk­

keelle.

Siirtoväen huolto annettiin aluksi kansanhuoltolautakun­

tien tehtäväksi. A siakirjatieto­

jen m ukaan "siirtoväen huol­

toa varten k ansanhuoltolauta­

kunta oli järjestänyt an n e ttu ­ jen ohjeiden m ukaisen koneis­

to n ” . A rkistotiedot osoittavat, että siirtoväen vastaanottoa ja huollon järjestäm istä oli enna­

kolta suunniteltu ja valm isteltu

Perintökirjojen antam inen Suojärven lahjoitusm aatalonpojille vuonna 1922. T akana istum assa vas. Se- m en K ähkönen, Tim o H okkinen, E .J.C a stre n (antam assa perintökirjaa), U u n o B rand er, Ivan Koivunen.

P erintökirjan saajana Vaslei Purkunen.

Laukaassa. Niinpä tarkoitusta varten kansanhuoltolautakun­

ta oli pain attanu t erityisiä las­

kulom akkeita. Järjestelm ässä lähdettiin siitä, että h u olletta­

ville annetaan osto-osoitukset, ja tarvikkeiden luovuttajat, kuten kauppaliikkeet ja majoi- tustalojen om istajat, lasku tta­

vat kansanhuoltolautakuntaa.

Kaikki tällaiset kustannukset katsottiin siirtoväen m ajoitus- ja m uonituskustannuksiksi.

K äytännössä kyläpäälliköi- den tuli huolehtia kussakin ky­

lässä siirtoväen huoltoon k u u ­ luvista tehtävistä. Kyläpäällik- köinä toim ivat ainakin alkuti­

lanteessa, siis siirtoväen vas­

taanottovaiheessa, seuraavat henkilöt:

H aapavatian kylässä Kalle Pie­

tiläinen,

Kuusveden kylässä M atti T oi­

vainen ja Iisakki H ienonen, Laukkavirran kylässä O tto K eurulainen,

L eppäveden kylässä A atu K antrola ja Kalle Paatelainen, Lievestuoreen kylässä O tto H eim onen,

N urm ijärven kylässä Jalm ari Puttonen,

Petrum an kylässä Jaakko A n t­

tonen ja U uno P eura,

Savion kylässä Arvi H artikka ja Olga L einonen,

V ehniän kylässä M atti K yyh­

kynen.

N äiden kyläpäälliköiden to i­

m intaa ryhtyi johtam aan A tte M uhonen. Siinä vaiheessa hän toimi kansanhu oltolautak u n ­ nan nimissä, sen varap u h een ­ johtajana.

Siirtoväen vastaanotto- ja m uonituspaikoiksi oli varattu koulut ja seurojen talot.

T am m ikuun 17 päivänä 1940 annetulla asetuksella peru stet­

tiin siirtoväen huollon keskus sisäasiainm inisteriön yhtey­

teen. A setuksessa m äärättiin, että ku ntaan , johon on sijoitet­

tu siirtoväkeä, on asetettava siirtoväen huoltojohtaja. Sa­

malla m äärättiin, e ttä siirtovä­

en huoltoon liittyvät teh täv ät siirtyvät kansanhuoltovirano- m aisilta siirtoväen huoltojo h ­ tajille m aaliskuun alusta (1940) lukien.

Siirtoväen huoltotoim innan ohjesääntö vahvistettiin ko.

asetuksen nojalla 20.2.1940.

Siirtoväen huollon keskuksen johtajaksi m äärättiin silloinen lakitieteen tohtori U rho K ek ­ konen.

V arpakylän asem an uusi kirkko.

S iirtola isten tu lv a - ä k illin e n v ä k ilu v u n lisäys

V oidaan perustellusti sanoa, että talvisodan aikana ja rau ­ hanteon jälkeisinä kuukausina L aukaa joutui kokem aan v er­

taansa vailla olevan siirtolais­

ten tulvan. A rkistotietojen m ukaan Laukaassa oli m ajoi­

tettun a huhtikuussa 1940 yli 4000 henkeä siirtoväkeä.

Siirtoväen huoltojohtaja an­

toi huhtikuun 24. päivänä L au ­ kaan piirin nimismiehelle J o r­

ma Nissiselle selvityksen silloi­

sesta tilanteesta. Sen m ukaan

"pakkoevakuoituja oli kunnan alueelle m ajoitettu yhteensä

4084 h e n k e ä ” . Pääosa siirtolai­

sista oli suojärveläisiä. H eitä oli 3360 henkeä. K urkijoelta oli siirtynyt 360 henkeä, Raut- järveltä 87 (H ovin kasvatuslai­

tos) ja V iipurista 68. Tilaston m ukaan evakuoituja oli silloin Laukaassa 27 eri kunnasta. Li­

säksi oli kuntaan m ajoitettu a r­

meijan toim esta sotilaita, h aa­

voittuneita ym. noin 700 hen­

keä.

Täm ä m erkitsi sitä, että L aukaan väkiluku lisääntyi äkillisesti talvella 1939-40 noin 50 % :11a. On selvää, että väes­

tön, siis tulijoiden ja vastaanot­

tajien kestokyky tällaisessa ti­

7

lanteessa joutui erittäin koval­

le koetukselle: talo t, koulut, seuratalot, huvilat täyttyivät tulijoista.

V atian talon isäntä Eljas P eura kertoi saapuneensa siir­

tolaisten tulon jälkeen sotatoi­

m ista kotiasioiden takia lom al­

le. Tällöin sivutilalla O nnelas­

sa oli siirtolaisia 40 henkeä ja Vatialla 23 henkeä. O nnelassa oli lisäksi 35 lehm ää ja 5 hevos­

ta. K ankaanpään talon isäntä N estor T am m enoksa lähetti huoltojohtajalle luettelon, jo n ­ ka m ukaan talossa oh vielä hei­

näkuussa siirtolaisia yhteensä 50 henkeä.

L aukaaseen oh myös siirret­

ty kaksi sosiaalim inisteriön alaista valtion laitosta, nim it­

täin Hovin kasvatuslaitos R autjärven Ilm eeltä sekä Kyl- liälän koulukoti T alista Viipu­

rin m aalaiskunnasta. K unnal­

liskodin sairasosastolle siirret­

tiin luovutettavalta alueelta 11 laitoshoidon tarpeessa olevaa henkilöä. N äiden ns. sotasiir­

tolaisten yhteiskunnallinen huolto järjestettiin sittem m in lailla (Laki sotasiirtolaisten yh­

teiskunnallisesta huollosta).

Käsite sotasiirtolainen on näi­

hin päiviin saakka kuulunut kunnallisen sosiaalihuollon sa­

nastoon.

S u ojä rv elä iset

p a k k o siirrety t k e rto v a t

Suojärveläiset saapuivat L aukaaseen joulukuussa.

N iinpä L aukaan asem alle saa­

pui evakoituja kuljettava pitkä juna joulukuun 19. päivänä.

Tulijat olivat Suojärven Suvi- lahden-K aipaan asutuskeskuk­

sesta lähteneitä sotapakolai- sia. H eidän evakuointinsa oli dram aattinen. Se tapahtui m arraskuun 30. päivänä eli en­

sim m äisenä sotapäivänä.

”011 pim iä, ei näht m ittää.

Tykit paukkuit ja konekivärit.

Mie olin kolm en pienen lapsen kans. Niihe kans m iun pit läh­

tee sottaa p ak k o o ” .

Näin luonnehti silloista ti­

lann etta nyt jo edesm ennyt H ilja Sinkkonen kirjoittajalle vuonna 1980 tapahtuneessa haastattelussa. Sinkkoset asui­

vat K aipaan Välikylässä.

Kaikki irtaim isto oli jä te ttä ­ vä. M ukaan saatiin vain, mitä käsissä kannettaviin nyytteihin ja eväslaukkuihin m ahtui.

taano tto tapahtui L eppäveden seurantalossa.

”A am u ku valken m eitä ru- vettii lajittelem aan. Mie jäin iha viim eseks. Miull oi kaik­

kein huonoin p o ru k k a” , kertoi Hilja Sinkkonen.

K unnanvirastossa yleisellä osastolla työskentelevä Faina Pellinen, o.s. K onttinen, jo u ­ tui kokem aan talvisodan eva­

kuoinnin 9 vuoden ikäisenä, siis lapsena.

K onttiset om istivat m aatilan Suojärven K uikkaniem en ky­

lässä. Perheeseen kuului kaksi veljestä: Fainan isä F eutor ja setä Jegor, sitten veljesten vai­

m ot, vanha m um m o ja viisi las­

ta, yhteensä 10 henkeä. K o nt­

tiset olivt uskonnoltaan o rto ­ dokseja ja puhuivat R aja-K ar­

jalan m urretta eli K arjalan kieltä.

"Ensim m äisenä sotapäivänä arm eijan mies tuli puolen päi­

vän maissa sanom aan, että en ­ nen pim eän tuloa on läh d e ttä ­ vä pois sodan alta. Koko kylä ja kaikki m aaseutukylät tyhje­

nivät sam ana päivänä. M atkal­

le lähdettiin omilla hevosilla.

K onttisten kym m enhenkinen perhe sijoittautui kirkkore- keen. Lisäksi reessä oli tava­

roita, mm. eväitä sekä rehua hevoselle.

K uljettiin kohti Sisä-Suomea.

Ensim m äisenä yönä ei nukuttu y htään, vaan tehtiin m atkaa hevoskaravaanin m ukana.

L entokoneita pelättiin. A ina kun niitä ilm aantui näköpii­

riin, m entiin m etsään .”

P aikkakunnat, joissa yövyt- tiin, eivät ole jään eet Fainan m ieleen. V ärtsilän hän kuiten­

kin m uistaa. Siellä oltiin suku­

laisen luona pari päivää.

M atkaa tehtiin useita viik­

koja. K uitenkin ennen joulua saavuttiin L aukaaseen.

V astaanottopaikkana L au­

kaassa oli Kulm ala. Siinä oli silloin m atkustajakoti. K ulm a­

lasta perhe ohjattiin ensin K ir­

konkylän koululle ja täältä edelleen K uoppalan taloon H arhalassa. K uoppalan talon omisti siihen aikaan Hirvinen.

Talossa oli kolme pientä h uo­

netta. O m aa väkeä oli viisi h enkeä, mm. aivan pienet k ak­

soset.

K onttiset asuivat K uo pp a­

lan talossa vuoden 1942 huh ti­

kuun loppuun saakka. V app u­

na 1942 perhe lähti takaisin ko ­

Faina m uistaa, että L aukaa­

seen saapui useita perheitä Suojärveltä hevoskyydillä, k u ­ ten K onttisten perhe.

V a ik e u k sia

h u o llo n jä rjestely ssä

Siirtoväen huollon keskus aloitti toim intansa m aaliskuun alussa. T äm ä m erkitsi sitä, että siirtoväen huollosta tuli nyt si­

säasiainm inisteriön ja läänin­

hallituksen alainen elin.

Laukaan ensim m äiseksi siir­

toväen huoltojohtajaksi m ää­

rättiin A tte M uhonen. H än hoiti tä tä teh tävää m aaliskuun alusta toukokuun loppuun.

A tte M uhosen jälkeen hoiti po. virkaa E. A . Leinonen. H ä ­ nen toim ikautensa kesti vain kaksi kuukautta. E lokuun alussa 1940 ryhtyi tehtävää hoitam aan K urkijoelta L au­

kaaseen siirtynyt poliisi Juho M ustonen.

E päilem ättä siirtoväen huol­

tojohtajan tehtävä L aukaan ta ­ paisessa suuressa kunnassa oli erittäin vaikea ja rasittava te h ­ tävä.

Siirtoväen huolto työskente­

li äärim m äisen kovan paineen alaisena. K ansanhuoltolauta­

kunnan järjestäm ä ns. luontoi- savustusjärjestelm ä olisi p itä­

nyt m aaliskuun alussa lopettaa ja huollossa siirtyä raha-avus­

tuksiin. Laukaassa kuitenkin järjestelm ä pysytettiin ennal­

laan. Syynä tähän oli silloinen kaaosm ainen tilanne. Uusia ohjeita ei huoltojohtaja yksin­

kertaisesti ehtinyt lukem aan.

H änellä oli liian paljon te h tä ­ viä.

E ntisen avustusjärjestelm än jatkuessa aina kesäkuun al­

kuun saakka aiheuttivat lää­

ninhallitukselle tehtäv ät siirto­

väen huollon tilitykset m onen­

laista harm ia huoltojohtaja A t­

te M uhoselle. N iinpä hän jo u ­ tui antam aan lääninhallituk­

selle tilitysten johdosta usein lisäselvityksiä. E lokuussa päi­

vätyssä kirjeessä ent. huolto- johtaja M uhonen to teaa, että hän on tietynlaisessa p akk o ti­

lanteessa:

”kun tällaiseen kuntaan si­

jo itetaan 5 000-6000 siirtovä­

keen kuuluvaa nälkäistä ja vi­

luista ih m is tä ---oli m inun aivan m ahdotonta saada täm ä valtava koneisto uusien, m yö­

hästyneinä saapuneiden ohjei­

Tilanne paheni vielä rau h a n ­ sopim uksen teon jälk een , "jol­

loin suojärveläisistä pakkosiir­

retyistä täynnä olevaan k un ­ taan radion kautta kehoitettiin ja ohjattiin kurkijokelaiset pakkosiirretyt” .

"P äätehtävänä m eillä kaikil­

la (siis huoltojohtajalla ja kylä- päälliköillä) oli niiden valta­

vien ihmis- ja eläinm assojen huolto ja ohjaus kuntam m e lä­

vitse V iitasaarelle ym. kun­

tiin” . Näin totesi kiusaantu­

neena A tte M uhonen huoltoti- litysten johdosta lääninhalli­

tukselle antam assaan selityk­

sessä.

K esäkuun alussa järjestelm ä Laukaassa sitten m uutettiin eli siirtoväen huollossa siirryttiin raha-avustuksiin.

L ääkintöhuoltoa johti ja hoiti yksi kunnanlääkäri. A p u ­ naan hänellä oli kaksi diako­

nissaa ja kaksi kätilöä.

V uonna 1940 m äärättiin Laukaan kunnanlääkärin viran hoitajaksi K .J.R . Sotam aa.

H än toimi sittem m in lauk aa­

laisten lääkärinä yli kolm e­

kym m entä vuotta.

Sotam aa saapui Laukaaseen Salmista. H än oli siis evakko.

Salmissa Sotam aa oli hoitanut kunnanlääkärin virkaa viransi­

jaisena jo vuonna 1936. Talvi­

sodan alkaessa hän oli täm än viran vakinainen hoitaja. Sal­

missa hän oli oppinut tu n te ­ m aan R aja-K arjalaa ja sen vä­

estöä. Siirtolaisten kannalta täm ä oli erinom aisen hyvä asia.

Terveysviranom aiset pelk ä­

sivät tarttuvien tautien levi­

ämistä. Lääkintöhallitus kiin­

nitti asiaan kunnallislautakun­

tien huom iota 13.6.1940 päivä­

tyssä kirjeessä. Siinä "k eho i­

tettiin erikoisesti tark kaile­

m aan V enäjältä äskettäin siir­

tyneiden karjalaisten tervey­

dentilaa m ahdollisesti ilm ene­

vien tarttuvien tautien leviäm i­

sen estäm iseksi” .

K äytettävissä olevien tieto ­ jen m ukaan m itään tarttuvia tauteja ei siirtoväen keskuu­

dessa kuitenkaan esiintynyt.

Suom en H uollon lähettäm ä­

nä toimi diakonissa H anna V uornos Laukaassa siirtoväen terveydenhoitajana.

L akisääteisen valtion huol­

lon lisäksi jakoi siirtoväelle avustuksia silloinen V apaa H uolto. T äm än järjestön va­

rastoa Laukaassa hoiti o p e tta ­ ja E vert A hvenisto, jo ka kuu­

lui siirtoväkeen.

Laukaassa elettiin todella kuum eista aikaa keväällä 1940. E vako t siirtyivät paikas­

ta toiseen ja etsivät om aisuut­

taan, sodasta palanneet m iehet etsivät om aisiaan ja viranom ai­

set kyselivät siirtoväen uusia asuinpaikkoja. U usia ohjeita ja m ääräyksiä annettiin jatkuvas­

ti sisäasiainm inisteriön ja lää­

ninhallituksen toim esta. Siir­

toväen huollossa jouduttiin sil­

loin tekem ään pitkiä päiviä.

M ainittakoon, että käsitteet

"siirtolainen” ja "evak ko ” ei­

vät kuuluneet A tte M uhosen sanastoon talvella 1940. Käsite

"p akkosiirretty” esiintyy kan- sanhuoltom inisteriön ohjekir­

jeissä joulukuussa 1939. Ilm ei­

sesti käsite tuli täm än p erus­

teella kunnallisten viranom ais­

ten käyttöön.

Suojärven suojeluskunnan talo.

9

Kunnallislautakunnan kannanotto -

tilanne kestämätön

K unnallislautakunta (nyky­

ään kunnanhallitus) reagoi ti­

lanteeseen toukokuun loppu­

puolella. T oukokuun 25. päi­

vänä pidetyssä kokouksessa m erkittiin kunnallislautakun­

nan pöytäkirjaan seuraava ve­

toomus:

"K unnallislautakunta päätti kääntyä siirtoväen huoltojoh­

tajan puoleen, että täm ä ryh­

tyisi tarm okkaasti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin ryhtym ään toim iin, että kun­

taan m ajoitettua siirtoväkeä ryhdytään nopeasti m uualle siirtäm ään, sillä kunnallislau­

taku n ta to teaa tilanteen kestä­

m ättöm äksi, ellei asiaan kii­

reellisesti korjausta saada.

Asia perustellaan tarkem m in huoltojohtajalle lähetettävässä kirjelm ässä.”

Tilanne helpottuu

Kesällä tilanne sitten helpot­

tui Laukaassa. K esäkuun 12.

päivänä lääninhallitus näet m ääräsi, että L aukaasta siirre­

tään V irtain kuntaan siirtovä­

keä 1000 henkeä sekä Ä än e­

kosken m aalaiskuntaan 600 henkeä. N äm ä tasoitussiirrot to teu tettiin kesä-heinäkuun ai­

kana.

Tilanne helpottui myös sen ansiosta, että siirtoväkeä ryh­

dyttiin sijoittam aan työhön.

V altioneuvoston päätös siirto­

väen työhön sijoittam isen p e­

rusteista annettiin 14.6.1940.

Päätöksen m ukaan kuntiin m äärättiin erityinen siirtoväen työhön sijoittaja. Ensim m äi­

seksi siirtoväen työhön sijoitta­

jaksi L aukaan kuntaan m ää­

rättiin Grigo R atam aa Suojär- veltä. H änen toim ikautensa al­

koi 25.6.1940. Syksyllä työhön sijoittaja vaihtui. U udeksi työ- hönsijoittajaksi m äärättiin m aanviljelijä M atti T orikka K urkijoelta 20.11.1940 lukien.

Työpaikkoja oli Laukaassa ja Jyväskylän seudulla siihen aikaan tarjolla runsaasti. V ih­

tavuoren teh taat ja Am m usva- rikko 2 Lievestuoreella työllis­

tivät satoja työntekijöitä.

E rään arkistossa säilyneen lu­

ettelon m ukaan oli esim. Am- m usvarikko 2:n töissä oli tal­

vella 1941 noin 140 siirtovä­

keen kuuluvaa. Myös m etsä-ja uittotöissä tarvittiin varsin ru n ­ saasti työvoim aa. T äm än lisäk­

si siirtoväkeä houkuteltiin siir- totyöm aille. N iinpä linnoitus- töihin Kym en läänissä otettiin työntekijöitä lähes rajatto m as­

ti. M yös Lapin läänissä oli ru n ­ saasti tarjolla työpaikkoja.

H elp ottu neesta tilanteesta kertovat parhaiten tilaston lu­

vut. M arraskuun 30. päivänä päivätyn tilaston m ukaan L au ­ kaan kunnassa oli siirtoväkeä 1700 henkeä. N äistä 1433 huo­

lehti itse toim eentulostaan.

Jatkosodan aikana Laukaan siirtolaisista kurkijokelaiset palasivat lähes kaikki takaisin kotiseudulleen ja Suojärven siirtolaisistakin ainakin m aata­

lousväestöön kuuluvat evakot.

O sa Suojärven evakoista asettui kuitenkin pysyvästi asum aan L aukaaseen. H eitä sijoittui mm. teollisuuden pal­

velukseen ja erilaisiin palvelu­

am m atteihin. Käytössäni on asiakirjatieto, jon k a m ukaan

1946 Laukaassa oli 335 Suojär- vellä syntynyttä henkilöä.

V uonna 1983 oli Laukaassa vielä 76 Suojärvellä syntynyt­

tä. Suojärveläisten jälkeläisiä on Laukaassa näin ollen useita satoja.

Ignoila - tyypillinen rajakarjalainen kylänäkym ä.