Erkki V ihavainen
Suuri siirtolaisten tulva Laukaassa 50 vuotta sitten
E nnen talvisotaa 1930-luvun lopulla oli L aukaan väkiluku 9580 henkeä. V äkirikkäim m at kylät olivat L ievestuore ja Leppävesi. Eräissä kunnan asi
akirjoissa ja yleisissä tilastoissa on L ievestuoreesta käytetty tuohon aikaan m ääritelm ää asutuskeskus. K irkonkylä oli silloin vaatim aton.
Syksyllä 1939 Y H :n aikana L aukaan kunnanvaltuusto asetti (31.10.) kansanhuolto- lautakunnan, työvelvollisuus- lautakunnan ja hinnoittelulau- takunnan. Reserviläiset k u t
suttiin L aukaassa, kuten kaik
kialla maassa ylim ääräisiin kertausharjoituksiin.
K ansanhuoltolautakunta oli uusi elin. Sen asettam inen p e
rustui silloisiin poikkeukselli
siin oloihin. Tähän tärkeään lautakuntaan valittiin m aanvil
jelijä Jerem ias A ntto nen pu
heenjohtajaksi, maanviljelijä A tte M uhonen v arapuheen johtajaksi sekä kauppias Onni L eppänen, m aanviljelijä Toivo O ksanen ja pienviljelijä K .H j.L indberg jäseniksi. E n sim m äisenä kansanhuollon- jo h tajana Laukaassa toimi K ustaa Peura. H änen toim i
kautensa jäi varsin lyhyeksi, sillä huhtikuussa 1940 ryhtyi tätä epäkiitollista tehtävää hoi
tam aan annetun m ääräyksen m ukaisesti P.I. N iiranen. Sen
ajan laukaalaiset oppivat hyvin tuntem aan "P inni” Niirasen.
H än näet toimi täällä kunnan taksoitussihteerinä noin 15 vuotta sekä sittem m in verojoh
tajana 1970-luvun alkuvuosiin saakka, jolloin hän siirtyi eläk
keelle.
Siirtoväen huolto annettiin aluksi kansanhuoltolautakun
tien tehtäväksi. A siakirjatieto
jen m ukaan "siirtoväen huol
toa varten k ansanhuoltolauta
kunta oli järjestänyt an n e ttu jen ohjeiden m ukaisen koneis
to n ” . A rkistotiedot osoittavat, että siirtoväen vastaanottoa ja huollon järjestäm istä oli enna
kolta suunniteltu ja valm isteltu
Perintökirjojen antam inen Suojärven lahjoitusm aatalonpojille vuonna 1922. T akana istum assa vas. Se- m en K ähkönen, Tim o H okkinen, E .J.C a stre n (antam assa perintökirjaa), U u n o B rand er, Ivan Koivunen.
P erintökirjan saajana Vaslei Purkunen.
Laukaassa. Niinpä tarkoitusta varten kansanhuoltolautakun
ta oli pain attanu t erityisiä las
kulom akkeita. Järjestelm ässä lähdettiin siitä, että h u olletta
ville annetaan osto-osoitukset, ja tarvikkeiden luovuttajat, kuten kauppaliikkeet ja majoi- tustalojen om istajat, lasku tta
vat kansanhuoltolautakuntaa.
Kaikki tällaiset kustannukset katsottiin siirtoväen m ajoitus- ja m uonituskustannuksiksi.
K äytännössä kyläpäälliköi- den tuli huolehtia kussakin ky
lässä siirtoväen huoltoon k u u luvista tehtävistä. Kyläpäällik- köinä toim ivat ainakin alkuti
lanteessa, siis siirtoväen vas
taanottovaiheessa, seuraavat henkilöt:
H aapavatian kylässä Kalle Pie
tiläinen,
Kuusveden kylässä M atti T oi
vainen ja Iisakki H ienonen, Laukkavirran kylässä O tto K eurulainen,
L eppäveden kylässä A atu K antrola ja Kalle Paatelainen, Lievestuoreen kylässä O tto H eim onen,
N urm ijärven kylässä Jalm ari Puttonen,
Petrum an kylässä Jaakko A n t
tonen ja U uno P eura,
Savion kylässä Arvi H artikka ja Olga L einonen,
V ehniän kylässä M atti K yyh
kynen.
N äiden kyläpäälliköiden to i
m intaa ryhtyi johtam aan A tte M uhonen. Siinä vaiheessa hän toimi kansanhu oltolautak u n nan nimissä, sen varap u h een johtajana.
Siirtoväen vastaanotto- ja m uonituspaikoiksi oli varattu koulut ja seurojen talot.
T am m ikuun 17 päivänä 1940 annetulla asetuksella peru stet
tiin siirtoväen huollon keskus sisäasiainm inisteriön yhtey
teen. A setuksessa m äärättiin, että ku ntaan , johon on sijoitet
tu siirtoväkeä, on asetettava siirtoväen huoltojohtaja. Sa
malla m äärättiin, e ttä siirtovä
en huoltoon liittyvät teh täv ät siirtyvät kansanhuoltovirano- m aisilta siirtoväen huoltojo h tajille m aaliskuun alusta (1940) lukien.
Siirtoväen huoltotoim innan ohjesääntö vahvistettiin ko.
asetuksen nojalla 20.2.1940.
Siirtoväen huollon keskuksen johtajaksi m äärättiin silloinen lakitieteen tohtori U rho K ek konen.
V arpakylän asem an uusi kirkko.
S iirtola isten tu lv a - ä k illin e n v ä k ilu v u n lisäys
V oidaan perustellusti sanoa, että talvisodan aikana ja rau hanteon jälkeisinä kuukausina L aukaa joutui kokem aan v er
taansa vailla olevan siirtolais
ten tulvan. A rkistotietojen m ukaan Laukaassa oli m ajoi
tettun a huhtikuussa 1940 yli 4000 henkeä siirtoväkeä.
Siirtoväen huoltojohtaja an
toi huhtikuun 24. päivänä L au kaan piirin nimismiehelle J o r
ma Nissiselle selvityksen silloi
sesta tilanteesta. Sen m ukaan
"pakkoevakuoituja oli kunnan alueelle m ajoitettu yhteensä
4084 h e n k e ä ” . Pääosa siirtolai
sista oli suojärveläisiä. H eitä oli 3360 henkeä. K urkijoelta oli siirtynyt 360 henkeä, Raut- järveltä 87 (H ovin kasvatuslai
tos) ja V iipurista 68. Tilaston m ukaan evakuoituja oli silloin Laukaassa 27 eri kunnasta. Li
säksi oli kuntaan m ajoitettu a r
meijan toim esta sotilaita, h aa
voittuneita ym. noin 700 hen
keä.
Täm ä m erkitsi sitä, että L aukaan väkiluku lisääntyi äkillisesti talvella 1939-40 noin 50 % :11a. On selvää, että väes
tön, siis tulijoiden ja vastaanot
tajien kestokyky tällaisessa ti
7
lanteessa joutui erittäin koval
le koetukselle: talo t, koulut, seuratalot, huvilat täyttyivät tulijoista.
V atian talon isäntä Eljas P eura kertoi saapuneensa siir
tolaisten tulon jälkeen sotatoi
m ista kotiasioiden takia lom al
le. Tällöin sivutilalla O nnelas
sa oli siirtolaisia 40 henkeä ja Vatialla 23 henkeä. O nnelassa oli lisäksi 35 lehm ää ja 5 hevos
ta. K ankaanpään talon isäntä N estor T am m enoksa lähetti huoltojohtajalle luettelon, jo n ka m ukaan talossa oh vielä hei
näkuussa siirtolaisia yhteensä 50 henkeä.
L aukaaseen oh myös siirret
ty kaksi sosiaalim inisteriön alaista valtion laitosta, nim it
täin Hovin kasvatuslaitos R autjärven Ilm eeltä sekä Kyl- liälän koulukoti T alista Viipu
rin m aalaiskunnasta. K unnal
liskodin sairasosastolle siirret
tiin luovutettavalta alueelta 11 laitoshoidon tarpeessa olevaa henkilöä. N äiden ns. sotasiir
tolaisten yhteiskunnallinen huolto järjestettiin sittem m in lailla (Laki sotasiirtolaisten yh
teiskunnallisesta huollosta).
Käsite sotasiirtolainen on näi
hin päiviin saakka kuulunut kunnallisen sosiaalihuollon sa
nastoon.
S u ojä rv elä iset
p a k k o siirrety t k e rto v a t
Suojärveläiset saapuivat L aukaaseen joulukuussa.
N iinpä L aukaan asem alle saa
pui evakoituja kuljettava pitkä juna joulukuun 19. päivänä.
Tulijat olivat Suojärven Suvi- lahden-K aipaan asutuskeskuk
sesta lähteneitä sotapakolai- sia. H eidän evakuointinsa oli dram aattinen. Se tapahtui m arraskuun 30. päivänä eli en
sim m äisenä sotapäivänä.
”011 pim iä, ei näht m ittää.
Tykit paukkuit ja konekivärit.
Mie olin kolm en pienen lapsen kans. Niihe kans m iun pit läh
tee sottaa p ak k o o ” .
Näin luonnehti silloista ti
lann etta nyt jo edesm ennyt H ilja Sinkkonen kirjoittajalle vuonna 1980 tapahtuneessa haastattelussa. Sinkkoset asui
vat K aipaan Välikylässä.
Kaikki irtaim isto oli jä te ttä vä. M ukaan saatiin vain, mitä käsissä kannettaviin nyytteihin ja eväslaukkuihin m ahtui.
taano tto tapahtui L eppäveden seurantalossa.
”A am u ku valken m eitä ru- vettii lajittelem aan. Mie jäin iha viim eseks. Miull oi kaik
kein huonoin p o ru k k a” , kertoi Hilja Sinkkonen.
K unnanvirastossa yleisellä osastolla työskentelevä Faina Pellinen, o.s. K onttinen, jo u tui kokem aan talvisodan eva
kuoinnin 9 vuoden ikäisenä, siis lapsena.
K onttiset om istivat m aatilan Suojärven K uikkaniem en ky
lässä. Perheeseen kuului kaksi veljestä: Fainan isä F eutor ja setä Jegor, sitten veljesten vai
m ot, vanha m um m o ja viisi las
ta, yhteensä 10 henkeä. K o nt
tiset olivt uskonnoltaan o rto dokseja ja puhuivat R aja-K ar
jalan m urretta eli K arjalan kieltä.
"Ensim m äisenä sotapäivänä arm eijan mies tuli puolen päi
vän maissa sanom aan, että en nen pim eän tuloa on läh d e ttä vä pois sodan alta. Koko kylä ja kaikki m aaseutukylät tyhje
nivät sam ana päivänä. M atkal
le lähdettiin omilla hevosilla.
K onttisten kym m enhenkinen perhe sijoittautui kirkkore- keen. Lisäksi reessä oli tava
roita, mm. eväitä sekä rehua hevoselle.
K uljettiin kohti Sisä-Suomea.
Ensim m äisenä yönä ei nukuttu y htään, vaan tehtiin m atkaa hevoskaravaanin m ukana.
L entokoneita pelättiin. A ina kun niitä ilm aantui näköpii
riin, m entiin m etsään .”
P aikkakunnat, joissa yövyt- tiin, eivät ole jään eet Fainan m ieleen. V ärtsilän hän kuiten
kin m uistaa. Siellä oltiin suku
laisen luona pari päivää.
M atkaa tehtiin useita viik
koja. K uitenkin ennen joulua saavuttiin L aukaaseen.
V astaanottopaikkana L au
kaassa oli Kulm ala. Siinä oli silloin m atkustajakoti. K ulm a
lasta perhe ohjattiin ensin K ir
konkylän koululle ja täältä edelleen K uoppalan taloon H arhalassa. K uoppalan talon omisti siihen aikaan Hirvinen.
Talossa oli kolme pientä h uo
netta. O m aa väkeä oli viisi h enkeä, mm. aivan pienet k ak
soset.
K onttiset asuivat K uo pp a
lan talossa vuoden 1942 huh ti
kuun loppuun saakka. V app u
na 1942 perhe lähti takaisin ko
Faina m uistaa, että L aukaa
seen saapui useita perheitä Suojärveltä hevoskyydillä, k u ten K onttisten perhe.
V a ik e u k sia
h u o llo n jä rjestely ssä
Siirtoväen huollon keskus aloitti toim intansa m aaliskuun alussa. T äm ä m erkitsi sitä, että siirtoväen huollosta tuli nyt si
säasiainm inisteriön ja läänin
hallituksen alainen elin.
Laukaan ensim m äiseksi siir
toväen huoltojohtajaksi m ää
rättiin A tte M uhonen. H än hoiti tä tä teh tävää m aaliskuun alusta toukokuun loppuun.
A tte M uhosen jälkeen hoiti po. virkaa E. A . Leinonen. H ä nen toim ikautensa kesti vain kaksi kuukautta. E lokuun alussa 1940 ryhtyi tehtävää hoitam aan K urkijoelta L au
kaaseen siirtynyt poliisi Juho M ustonen.
E päilem ättä siirtoväen huol
tojohtajan tehtävä L aukaan ta paisessa suuressa kunnassa oli erittäin vaikea ja rasittava te h tävä.
Siirtoväen huolto työskente
li äärim m äisen kovan paineen alaisena. K ansanhuoltolauta
kunnan järjestäm ä ns. luontoi- savustusjärjestelm ä olisi p itä
nyt m aaliskuun alussa lopettaa ja huollossa siirtyä raha-avus
tuksiin. Laukaassa kuitenkin järjestelm ä pysytettiin ennal
laan. Syynä tähän oli silloinen kaaosm ainen tilanne. Uusia ohjeita ei huoltojohtaja yksin
kertaisesti ehtinyt lukem aan.
H änellä oli liian paljon te h tä viä.
E ntisen avustusjärjestelm än jatkuessa aina kesäkuun al
kuun saakka aiheuttivat lää
ninhallitukselle tehtäv ät siirto
väen huollon tilitykset m onen
laista harm ia huoltojohtaja A t
te M uhoselle. N iinpä hän jo u tui antam aan lääninhallituk
selle tilitysten johdosta usein lisäselvityksiä. E lokuussa päi
vätyssä kirjeessä ent. huolto- johtaja M uhonen to teaa, että hän on tietynlaisessa p akk o ti
lanteessa:
”kun tällaiseen kuntaan si
jo itetaan 5 000-6000 siirtovä
keen kuuluvaa nälkäistä ja vi
luista ih m is tä ---oli m inun aivan m ahdotonta saada täm ä valtava koneisto uusien, m yö
hästyneinä saapuneiden ohjei
Tilanne paheni vielä rau h a n sopim uksen teon jälk een , "jol
loin suojärveläisistä pakkosiir
retyistä täynnä olevaan k un taan radion kautta kehoitettiin ja ohjattiin kurkijokelaiset pakkosiirretyt” .
"P äätehtävänä m eillä kaikil
la (siis huoltojohtajalla ja kylä- päälliköillä) oli niiden valta
vien ihmis- ja eläinm assojen huolto ja ohjaus kuntam m e lä
vitse V iitasaarelle ym. kun
tiin” . Näin totesi kiusaantu
neena A tte M uhonen huoltoti- litysten johdosta lääninhalli
tukselle antam assaan selityk
sessä.
K esäkuun alussa järjestelm ä Laukaassa sitten m uutettiin eli siirtoväen huollossa siirryttiin raha-avustuksiin.
L ääkintöhuoltoa johti ja hoiti yksi kunnanlääkäri. A p u naan hänellä oli kaksi diako
nissaa ja kaksi kätilöä.
V uonna 1940 m äärättiin Laukaan kunnanlääkärin viran hoitajaksi K .J.R . Sotam aa.
H än toimi sittem m in lauk aa
laisten lääkärinä yli kolm e
kym m entä vuotta.
Sotam aa saapui Laukaaseen Salmista. H än oli siis evakko.
Salmissa Sotam aa oli hoitanut kunnanlääkärin virkaa viransi
jaisena jo vuonna 1936. Talvi
sodan alkaessa hän oli täm än viran vakinainen hoitaja. Sal
missa hän oli oppinut tu n te m aan R aja-K arjalaa ja sen vä
estöä. Siirtolaisten kannalta täm ä oli erinom aisen hyvä asia.
Terveysviranom aiset pelk ä
sivät tarttuvien tautien levi
ämistä. Lääkintöhallitus kiin
nitti asiaan kunnallislautakun
tien huom iota 13.6.1940 päivä
tyssä kirjeessä. Siinä "k eho i
tettiin erikoisesti tark kaile
m aan V enäjältä äskettäin siir
tyneiden karjalaisten tervey
dentilaa m ahdollisesti ilm ene
vien tarttuvien tautien leviäm i
sen estäm iseksi” .
K äytettävissä olevien tieto jen m ukaan m itään tarttuvia tauteja ei siirtoväen keskuu
dessa kuitenkaan esiintynyt.
Suom en H uollon lähettäm ä
nä toimi diakonissa H anna V uornos Laukaassa siirtoväen terveydenhoitajana.
L akisääteisen valtion huol
lon lisäksi jakoi siirtoväelle avustuksia silloinen V apaa H uolto. T äm än järjestön va
rastoa Laukaassa hoiti o p e tta ja E vert A hvenisto, jo ka kuu
lui siirtoväkeen.
Laukaassa elettiin todella kuum eista aikaa keväällä 1940. E vako t siirtyivät paikas
ta toiseen ja etsivät om aisuut
taan, sodasta palanneet m iehet etsivät om aisiaan ja viranom ai
set kyselivät siirtoväen uusia asuinpaikkoja. U usia ohjeita ja m ääräyksiä annettiin jatkuvas
ti sisäasiainm inisteriön ja lää
ninhallituksen toim esta. Siir
toväen huollossa jouduttiin sil
loin tekem ään pitkiä päiviä.
M ainittakoon, että käsitteet
"siirtolainen” ja "evak ko ” ei
vät kuuluneet A tte M uhosen sanastoon talvella 1940. Käsite
"p akkosiirretty” esiintyy kan- sanhuoltom inisteriön ohjekir
jeissä joulukuussa 1939. Ilm ei
sesti käsite tuli täm än p erus
teella kunnallisten viranom ais
ten käyttöön.
Suojärven suojeluskunnan talo.
9
Kunnallislautakunnan kannanotto -
tilanne kestämätön
K unnallislautakunta (nyky
ään kunnanhallitus) reagoi ti
lanteeseen toukokuun loppu
puolella. T oukokuun 25. päi
vänä pidetyssä kokouksessa m erkittiin kunnallislautakun
nan pöytäkirjaan seuraava ve
toomus:
"K unnallislautakunta päätti kääntyä siirtoväen huoltojoh
tajan puoleen, että täm ä ryh
tyisi tarm okkaasti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin ryhtym ään toim iin, että kun
taan m ajoitettua siirtoväkeä ryhdytään nopeasti m uualle siirtäm ään, sillä kunnallislau
taku n ta to teaa tilanteen kestä
m ättöm äksi, ellei asiaan kii
reellisesti korjausta saada.
Asia perustellaan tarkem m in huoltojohtajalle lähetettävässä kirjelm ässä.”
Tilanne helpottuu
Kesällä tilanne sitten helpot
tui Laukaassa. K esäkuun 12.
päivänä lääninhallitus näet m ääräsi, että L aukaasta siirre
tään V irtain kuntaan siirtovä
keä 1000 henkeä sekä Ä än e
kosken m aalaiskuntaan 600 henkeä. N äm ä tasoitussiirrot to teu tettiin kesä-heinäkuun ai
kana.
Tilanne helpottui myös sen ansiosta, että siirtoväkeä ryh
dyttiin sijoittam aan työhön.
V altioneuvoston päätös siirto
väen työhön sijoittam isen p e
rusteista annettiin 14.6.1940.
Päätöksen m ukaan kuntiin m äärättiin erityinen siirtoväen työhön sijoittaja. Ensim m äi
seksi siirtoväen työhön sijoitta
jaksi L aukaan kuntaan m ää
rättiin Grigo R atam aa Suojär- veltä. H änen toim ikautensa al
koi 25.6.1940. Syksyllä työhön sijoittaja vaihtui. U udeksi työ- hönsijoittajaksi m äärättiin m aanviljelijä M atti T orikka K urkijoelta 20.11.1940 lukien.
Työpaikkoja oli Laukaassa ja Jyväskylän seudulla siihen aikaan tarjolla runsaasti. V ih
tavuoren teh taat ja Am m usva- rikko 2 Lievestuoreella työllis
tivät satoja työntekijöitä.
E rään arkistossa säilyneen lu
ettelon m ukaan oli esim. Am- m usvarikko 2:n töissä oli tal
vella 1941 noin 140 siirtovä
keen kuuluvaa. Myös m etsä-ja uittotöissä tarvittiin varsin ru n saasti työvoim aa. T äm än lisäk
si siirtoväkeä houkuteltiin siir- totyöm aille. N iinpä linnoitus- töihin Kym en läänissä otettiin työntekijöitä lähes rajatto m as
ti. M yös Lapin läänissä oli ru n saasti tarjolla työpaikkoja.
H elp ottu neesta tilanteesta kertovat parhaiten tilaston lu
vut. M arraskuun 30. päivänä päivätyn tilaston m ukaan L au kaan kunnassa oli siirtoväkeä 1700 henkeä. N äistä 1433 huo
lehti itse toim eentulostaan.
Jatkosodan aikana Laukaan siirtolaisista kurkijokelaiset palasivat lähes kaikki takaisin kotiseudulleen ja Suojärven siirtolaisistakin ainakin m aata
lousväestöön kuuluvat evakot.
O sa Suojärven evakoista asettui kuitenkin pysyvästi asum aan L aukaaseen. H eitä sijoittui mm. teollisuuden pal
velukseen ja erilaisiin palvelu
am m atteihin. Käytössäni on asiakirjatieto, jon k a m ukaan
1946 Laukaassa oli 335 Suojär- vellä syntynyttä henkilöä.
V uonna 1983 oli Laukaassa vielä 76 Suojärvellä syntynyt
tä. Suojärveläisten jälkeläisiä on Laukaassa näin ollen useita satoja.
Ignoila - tyypillinen rajakarjalainen kylänäkym ä.